Muu päätös 2694/2018

Asia Kunnallisasiaa koskeva valitus

Valittaja Heikki Annanpalo, Rovaniemi

Päätös, jota valitus koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 30.12.2015 nro 15/0843/2

Asian aikaisempi käsittely

Rovaniemen kaupunginhallitus on 11.3.2013 (§ 97) päättänyt muun ohella esittää kaupunginvaltuustolle, että Kunta-asunnot Oy:lle myönnetään täytetakaukset kahteen uudistettavaan lainaan yhteismäärältään 7 964 156 euroa kaupunginvaltuuston päätöksen 20.1.2003 (§ 16) mukaisesti siten, että ensisijaisena vakuutena on Kiinteistö Oy Rovatalojen koko osakekanta. Täytetakauksesta ei peritä provisiota.

Rovaniemen kaupunginvaltuusto on päätöksellään 18.3.2013 (§ 63) hyväksynyt kaupunginhallituksen esityksen.

Heikki Annanpalo on valittanut Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätöksestä hallinto-oikeuteen. Hän on valituksessaan esittänyt muun ohella, että valtuutetut Antti Liikkanen, Juhani Juuruspolvi, Riku Tapio ja Liisa Ansala ovat olleet valituksesta tarkemmin ilmenevien syiden johdosta esteellisiä osallistumaan asian käsittelyyn. Hän on lisäksi esittänyt, että myös kokouksessa läsnä ollut kaupunginlakimies Pekka Lemmetty on ollut esteellinen valituksesta tarkemmin ilmenevien syiden johdosta.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Annanpalon valituksen valtuuston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Valtuutettujen ja kaupunginlakimiehen esteellisyys

Kuntalain (365/1995) 52 §:n 1 momentin mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Milloin valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään.

Virkamiehen esteellisyys määräytyy kuntalain 52 §:n 2 momentin mukaan hallintolain 27–30 §:ssä säädetyn perusteella kuntalain 52 §:n 3 ja 4 momentissa säädetyin poikkeuksin.

Hallintolain 28 §:n 4 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Pykälän 5 kohdan mukaan virkamies on esteellinen myös, jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosaisena tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

Pykälän 3 momentin mukaan hallintolain 28 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu palvelussuhde kuntaan ei kuitenkaan tee luottamushenkilöä taikka viranhaltijaa tai työntekijää esteelliseksi asiassa, jossa kunta on asianosainen. Jos luottamushenkilö on palvelussuhteensa perusteella esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa, hän on kuitenkin esteellinen.

Täytetakauksen myöntäminen Kunta-asunnoille ei ole koskenut valittajan mainitsemia valtuutettuja tai heidän läheisiään kuntalain 52 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla henkilökohtaisesti. Kun otetaan huomioon se, että valtuustossa tehty esitys Kunta-asuntoja koskevan erityisen tarkastuksen hakemiseksi aluehallintovirastolta ja siihen kohdistunut äänestys ovat olleet yleisluonteisia kohdistumatta erityisesti minkään ajanjakson tai toimenpiteen tarkastamiseen, edellä mainittujen valtuutettujen ei voida katsoa tulleen esteellisiksi myöskään mainitun äänestyksen perusteella.

Kaupunginlakimies Lemmetty ei myöskään ole ollut esteellinen yhtiökokousedustajuutensa perustella.

Päätöksen perustuminen riittävään ja asianmukaiseen selvittämiseen sekä väitteet harhaanjohtavista tiedoista

Hallintolain 31 §:n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Kuntalain 53 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustossa käsiteltävät asiat lukuun ottamatta asioita, jotka koskevat valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä taikka jotka 22 §:ssä tarkoitettu tilapäinen valiokunta tai 71 §:ssä tarkoitettu tarkastuslautakunta on valmistellut.

Valtuutetun on kutakin asiaa käsiteltäessä itse arvioitava, onko asian valmistelu ollut sellaista, että käytettävissä on asian ratkaisemiseksi tarpeelliset ja riittävät tiedot, vai onko asia syytä palauttaa uutta valmistelua varten.

1) Vetoaminen Rovatalon taloudellisiin vaikeuksiin

Kunnanhallituksen esityksessä 11.3.2013 on mainittu, että 792 156 euron määräinen laina on aikoinaan otettu Rovaniemen kaupungilta ostettujen asunto-osakeyhtiöiden ja kiinteistöosakeyhtiön osakekantojen rahoittamiseen ja että lainan uudistaminen johtuu Rovatalon vaikeasta taloustilanteesta.

Kunta-asuntojen 19.12.2012 päiväämässä täytetakauksen uusimista koskevassa hakemuksessa on todettu, että täytetakausta pyydetään lainoille, jotka kohdistuvat Rovatalon omistamiin Rovaniemen kaupungissa sijaitseviin vuokrataloihin. Valtuuston 17.9.2012 hyväksymässä aiesuunnitelmassa on sovittu toimenpiteistä, jotka edistävät Rovaniemen vuokra-asuntokannan tasapainottamisessa vastaamaan kysyntään. Aiesuunnitelman mukaisia toimenpiteitä ovat muun muassa vuokra-asuntojen myynti ja purkaminen. Nämä seikat huomioon ottaen esittelytekstissä oleva toteamus hakemuksen perustumisesta Rovatalon taloudellisiin vaikeuksiin ei ole siten virheellinen, että sen perusteella valtuutettuja voitaisiin katsoa johdetun harhaan.

2) Kunta-asuntojen selonteko

a) Kunta-asunnot on vastatessaan valtuuston pyytämiin selvityksiin osakassopimuksen kohdan 7.5 noudattamisesta todennut, että yhtiö on maksanut muun muassa tertiäärejä kaupungille enemmän kuin täytetakauksen määrän. Sanamuodosta päätellen Kunta-asunnot on tarkoittanut verrata käsiteltävänä olevan kahden uudistettavan lainan yhteismäärän mukaista täytetakausta kaupungille maksettujen tertiäärien määrään. Valittaja on sen sijaan valituksesta ilmenevin laskelmin verrannut kaikkien kaupungin ja entisen maalaiskunnan Kunta-asunnoille myöntämien täytetakausten määrää yhtiön kaupungille ja maalaiskunnalle tertiääreistä rahana maksamaan määrään. Selvityksellä ei siten voida katsoa johdetun valtuutettuja harhaan.

b) Asiakirjoista ilmenee, että osakassopimuksen 7.5 kohdan mukaan kaupunki voi myöntää yhtiölle täytetakauksen, jos takauksella on selkeästi vuokratasoon vaikuttava merkitys ja Kunta-asunnot osoittaa takauksen ansiosta halvempien luottokustannusten tulevan asianomaisen kunnan vuokralaisten eduksi.

Kaupunginhallitus on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa viitannut valtuuston 20.1.2003 tekemään päätökseen, jossa valtuusto on muuttanut Rovataloille ja muille kaupungin aikoinaan omistamille vuokrataloyhtiöille myönnetyt omavelkaiset takaukset täytetakauksiksi ja myöntänyt Kunta-asunnoille sen hakemat täytetakaukset. Mainitusta valtuuston päätöksestä ilmenee, että tuolloin kaupunginhallitukselle ja valtuustolle esitettyjen laskelmien mukaan takauksen muuttaminen kiinnitysvakuudeksi ilman täytetakausta olisi aiheuttanut vuokriin vähintään 0,27 euron kustannuksen neliömetriltä kuukaudessa. Vastaava muutos olisi maalaiskunnan osalta ollut kunnanhallituksen 9.12.2002 päätöksestä ilmenevä 0,36 euroa neliömetriltä kuukaudessa.

Kunta-asuntojen valtuutetuille antaman vastauksen kohdassa 2 on todettu, että täytetakauksen avulla saadut edullisemmat rahoituskulut ovat vähentäneet vuokrankorotusten tarvetta. Yhtiön mukaan jatkossa täytetakauksen merkitys korostuu entisestään, koska yhtiön korkokulut tulevat rahoituksen muutoksen johdosta alenemaan, mistä hyötyy myös Rovatalo. Vuonna 2013 vuokria korotettiin vain 2,4 prosenttia korotuksen ollessa yleensä lähes 4 prosenttia.

Kuten edellä todetusta ilmenee, Kunta-asunnot on selvittänyt täytetakausten vaikutusta vuokriin ja katsonut, että niiden myöntämisellä on vuokrien korotuspaineita hillitsevä vaikutus. Pelkästään vertaamalla Kunta-asuntojen konsernilainasta perimää korkoa muihin Rovatalon lainoistaan maksamiin korkoihin ei voida vastoin edellä todettuja selvityksiä katsoa, että täytetakausten myöntämisellä ei olisi osakassopimuksen 7.5 kohdan mukaisia vaikutuksia. Valtuusto on myöntäessään täytetakaukset pitänyt suoritettua valmistelua riittävänä. Asiassa ei ole ilmennyt, että valtuutetut olisivat käyttäneet harkintavaltaansa väärin.

c) Kunta-asuntojen vastauksen kohdassa 3 on selostettu debentuurilainan/pääomalainan liikkeellelaskun hyväksymismenettelyä. Sen mukaan yhtiön hallitus tekee liikkeellelaskun hyväksymistä koskevan päätöksen, jonka jälkeen yhtiö valitsee rahoittajan, joka pystyy järjestelemään liikkeellelaskun ja osaa arvioida sen onnistumisen. Yhtiö ja rahoituslaitokset toimivat tarkkaan lainsäädännöllä säädellyn prosessin mukaisesti. Kunta-asunnoilla on ollut historiansa aikana neljä debentuurilainaa, joista yksi on enää voimassa. Debentuurilaina on vakuudeton suuren riskin rahoitusmuoto. Vastauksen mukaan yhtiön saamien lainojen korko on ollut joissakin lainoissa jopa hyvinkin edullinen. Yhtiön tietojen mukaan debentuurilainoja merkinneet ovat olleet instituutiosijoittajia.

Kuten Kunta-asuntojen vastauksesta ilmenee, jotkut sen debentuurilainat ovat olleet korkotaloltaan hyvinkin edullisia. Yhtiö ei ole väittänytkään, että kaikki mainitun kaltaiset lainat olisivat tällaisia. Yhtiö ei ole ilmoittanut vuoden 2001 lainasta maksetun koron suuruutta eikä muutoinkaan selostanut lainan koron suuruuteen vaikuttavia seikkoja. Valtuutetuilla olisi kuitenkin ollut tarkentavilla kysymyksillä mahdollisuus saada tietoa mainituista seikoista. Valtuusto on hyväksyessään täytetakausten myöntämisen pitänyt valmistelua tältäkin osin riittävänä.

d) Yhtiö on todennut valtuutetuille antamassaan vastauksessa, että yksi keskeinen korkokuluja kasvattava menoerä muodostuu valtion myöntämistä lainoista, joiden korkotaso on jäänyt korkeaan tasoon. Yhtiön mukaan korkotason odotetaan kohtuullistuvan uuden lain tultua hyväksytyksi.

Valtion perimien korkojen suuruutta koskeva asia on valittajankin mukaan otettu esille valtuuston kokouksessa. Valtuutetut ovat pitäneet yhtiön vastauksessaan antamaa tietoa riittävänä. Tämä huomioon ottaen ja kun Valtiokonttorin 14.8.2012 päiväämästä eräiden vuosimaksujen ja korkojen 1.3.2013 alkaen ja vanhojen kiinteäehtoisten korkojen 1.4.2013 voimaan tulevia muutoksia koskevasta kirjeestä taikka Kunta-asuntojen vuoden 2011 taseesta ilmenevän muista lainoista maksetun keskikoron perusteella ei voida päätellä valtuutettuja johdetun harhaan, asian valmistelua ei tällä valittajan väittämällä perusteella voida pitää lainvastaisena.

e) Valittajan valituksesta on pääteltävissä, että riippumattomat tahot olisivat tekemissään selvityksissä todenneet Kunta-asuntojen toiminnassa ilmenneen jotain sellaista, jota se ei ole ilmoittanut. Valittaja ei ole kuitenkaan liittänyt valitukseensa mitään tällaisia selvityksiä. Näin ollen Kunta-asuntojen ei voida katsoa johtaneen valtuutettuja harhaan.

3–4) Muut valmistelua koskevat väitteet

Valittaja on katsonut, että Kunta-asunnot on pyrkinyt vaikuttamaan valtuustoryhmien puheenjohtajiin vetoamalla ARA:n teettämään salaiseen selvitykseen, johon puheenjohtajien ei kuitenkaan ollut sallittu tutustua ja jota ei mainittu esittelijän esityksessä, mutta joka on kuitenkin voinut vaikuttaa valtuuston päätökseen.

Valtuutetuilla on mahdollisuus vaatia käyttöönsä asian käsittelemiseksi tarvitsemansa selvitykset. Asiakirjoista ei ole pääteltävissä, että valtuutetut olisivat pitäneet valtuustoryhmien puheenjohtajien tiedossa ollutta selvitystä tarpeellisena asian ratkaisemiseksi.

Valittaja on myös katsonut, että esittelijän olisi pitänyt selvittää ennen asian ratkaisemista, pystyykö Kunta-asunnot selviämään velvoitteistaan asuntojen käyttöasteen laskiessa.

Täytetakauksen myöntäjän vastuu realisoituu vasta siinä tapauksessa, että lainan ottaja ei kykene selviytymään vastuistaan eivätkä ensisijaiset vakuudet riitä kattamaan rahoittajien saatavia. Kunta-asunnot on asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan pyrkinyt muuttamaan lainojensa rakennetta ja asuntokantaansa siten, että rahoituskulut laskisivat ja asunnot vastaisivat kokonsa ja sijaintinsa puolesta paremmin nykyistä kysyntää. Nämä seikat huomioon ottaen valtuuston ei voida katsoa käyttäneen harkintavaltaansa väärin hyväksyessään haetut täytetakaukset ilman valittajan esittämien selvitysten laatimistakin.

Yhteenveto

Valtuusto on pitänyt suoritettua valmistelua riittävänä. Asiassa ei ole tullut ilmi sellaisia seikkoja, joiden perusteella valtuustoa voitaisiin katsoa johdetun harhaan. Päätöksen valmisteluun tai asiasta päättämiseen ei ole osallistunut valituksessa väitetyllä tavalla esteellisiä henkilöitä. Valituksessa esitetyn perusteella valtuuston valituksenalaista päätöstä ei voida pitää muutoinkaan lainvastaisena. Aihetta päätöksen kumoamiseen ei näin ollen ole.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Pirjo Pyhäjärvi, Aila Kovala ja Antti Toppari, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Heikki Annanpalo on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja valtuuston päätökset kumotaan.

Vaatimuksensa tueksi valittaja on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeuden päätöksen tekemiseen on osallistunut hallinto-oikeustuomari Pirjo Pyhäjärvi, joka on ollut Rovaniemen seurakunnan kirkkoneuvoston jäsen vuosina 2005–2006 ja Rovaniemen seurakunnan kirkkovaltuuston jäsen vuosina 1995–2014 siten, että hän on ollut osan ajasta myös kirkkovaltuuston puheenjohtajana.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa on ollut käsiteltävänä valtuutettuja Antti Liikkasta, Riku Tapiota ja Liisa Ansalaa koskeva esteellisyysväite. Kaupunginvaltuustossa päätöksentekoon osallistunut Liikkanen on ollut Rovaniemen seurakunnan kirkkoneuvoston jäsen vuosina 1999–2000 ja kirkkovaltuuston jäsen vuodesta 1991 alkaen ja toimii tässä tehtävässä edelleen. Tapio on ollut Rovaniemen seurakunnan kirkkovaltuuston jäsen vuosina 2007–2014. Ansala on ollut Rovaniemen seurakunnan kirkkoneuvoston jäsen 2011–2012 ja kirkkovaltuuston jäsen 2011–2015.

Pyhäjärvellä on ollut erityinen pitkäaikainen suhde edellä mainittuihin valtuutettuihin kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston luottamustoimiensa takia. Hallinto-oikeuden riippumattomuus ja puolueettomuus on tämän johdosta vaarantunut nyt kysymyksessä olevassa asiassa. Pyhäjärven suhde edellä tarkoitettuihin valtuutettuihin on voinut vaikuttaa hänen toimintaansa hallinto-oikeuden jäsenenä.

Korkein hallinto-oikeus on muun ohella päätöksessään 14.5.2008 taltionumero 1145 tulkinnut esteellisyyttä toisin kuin hallinto-oikeus nyt kysymyksessä olevassa asiassa.

Hallinto-oikeus ei ole pitänyt Kunta-asuntojen päätöksentekoon osallistuneita henkilöitä esteellisinä edes sen jälkeen, kun valtuustossa oli tehty kannatettu esitys erityisen tarkastuksen vaatimisesta takauksen hakijan toiminnasta ja taloudesta. Hallinto-oikeuden tulkinta mahdollistaisi väärinkäytöksiä.

Hallinto-oikeus ei ole käsitellyt Annanpalon valituksia valtuuston kahdesta eri kokouksessa tekemästä, eri asioita koskevasta päätöksestä toisistaan riippumattomasti. Hallinto-oikeus on tehnyt päätökset samalla kokoonpanolla, samana päivänä ja peräkkäisillä päätösnumeroilla ja lähettänyt ne Annanpalolle samassa lähetyksessä ja samalla tiedoksisaantipäiväyksellä. Päätösten perustelut ovat pitkälti toisiaan vastaavia.

Hallinto-oikeuden päätös perustuu oleellisilta osiltaan takauksen hakijan kaupungille ilmoittamiin tietoihin, joita ilmoittaja ei ole osoittanut todeksi liitteillä tai muilla tavoilla. Hallinto-oikeus on sivuuttanut Annanpalon esittämän selvityksen ja katsonut takauksen hakijan antaman selvityksen sitä uskottavammaksi.

Ennen takauksen myöntämistä on tehty selvitys, jonka Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) julisti salaiseksi. Ilmoitus salaisen selvityksen tuloksista on vaikuttanut useisiin valtuutettuihin vakuuden myöntämiseksi. Annanpalo ei ole voinut liittää tätä selvitystä valitukseensa ARA:n salassapitopäätöksen vuoksi.

Kunta-asuntojen selonteossa on useita virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja. Kaupunki on antanut hallinto-oikeudelle paikkaansa pitämättömiä tietoja. Hallinto-oikeuden päätös on puutteellisesti ja virheellisesti perusteltu. Hallinto-oikeus on lukenut valitusta valikoivasti ja ilmeisen tarkoitushakuisesti.

Valtuuston päätös ei ole yhtiösopimuksen mukainen.

Rovaniemen kaupunginhallitus on antanut selityksen, jossa on viitattu kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle esittämään selvitykseen, vaadittu, että valitus hylätään ja hallinto-oikeuden päätös pysytetään voimassa sekä esitetty lisäksi muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeus on päätynyt asiassa saadun laajan selvityksen perusteella oikeaan lopputulokseen.

Täytetakauksen myöntäminen ei ole koskenut valittajan mainitsemia valtuutettuja henkilökohtaisesti.

Annanpalon valituksessaan mainitsemalla korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisulla ei ole tässä asiassa merkitystä. Sen tosiseikat eroavat nyt käsiteltävästä asiasta. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa valituksessa mainitut luottamushenkilöt ja viranhaltijat eivät ole olleet yhtiön hallintoneuvoston tai hallituksen jäseniä Kunta-asunnot Oy:n hakiessa kaupungilta täytetakausta.

Pelkästään asianosaisen epäluottamus tuomariin tai tuomioistuimen toimintaan ei riitä perusteeksi tuomarin esteellisyydelle.

Kaupunginvaltuuston päätös ei voi olla lainvastainen yksinomaan hallinto-oikeuden väitetyistä menettelyvirheistä johtuen.

Annanpalo ei ole esittänyt valituksessaan mitään sellaista, jonka johdosta asiaa tulisi arvioida toisin kuin hallinto-oikeus on tehnyt.

Annanpalo on pannut vireille useita yhtiöön ja sen toimintaan ja taloudenpitoon kohdistuvia kanteluita eri viranomaisissa ja vaatinut selvitystä yhtiöstä ja muun ohella yhtiön toimintaa valvovan ARA:n toiminnasta yhtiöön liittyen.

Se, että Annanpalon valitus ei ole menestynyt hallinto-oikeudessa, ei osoita, että tuomioistuin olisi toiminut asiassa prosessiperiaatteiden vastaisesti. Annanpalon subjektiivista arviota ei voida pitää riippumattomana selvityksenä. Yhtiöön liittyvistä väitetyistä taloudellisista epäkohdista on saatu asiantuntijatahoilta poikkeuksellisen laajaa ja seikkaperäistä selvitystä, jonka luotettavuutta tai paikkaansa pitävyyttä ei ole syytä epäillä.

Annanpalo on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Hallintolainkäyttölain 76 §:n 1 momentin mukaan valitusasiaa käsittelevän henkilön esteellisyydestä sekä esteellisyysväitteen esittämisestä ja käsittelystä on soveltuvin osin voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan tuomari ei saa käsitellä asiaa, jos hän on mainitussa luvussa tarkoitetuin tavoin esteellinen.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 3 momentin mukaan tuomari on, mainitussa luvussa erikseen säädettyjen esteellisyysperusteiden lisäksi, esteellinen myös, jos jokin muu mainitussa luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.

Valittaja on valituksestaan tarkemmin ilmenevällä tavalla katsonut, että hallinto-oikeustuomari Pyhäjärvellä on ollut erityinen pitkäaikainen suhde valituksessa mainittuihin valtuutettuihin kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston luottamustoimiensa takia ja että hallinto-oikeuden riippumattomuus ja puolueettomuus ovat tämän johdosta vaarantuneet.

Valituksen mukaan hallinto-oikeustuomari Pyhäjärven luottamustoimi kirkkoneuvoston jäsenenä on päättynyt jo vuonna 2006 ja hänen luottamustoimensa kirkkolain 23 luvun 9 §:ssä tarkoitetuilla seurakuntavaaleilla valittavan kirkkovaltuuston jäsenenä on päättynyt vuonna 2014. Asiassa saadusta selvityksestä ei ilmene, että hallinto-oikeustuomari Pyhäjärvi olisi esteellinen jonkin oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa erikseen säädetyn perusteen johdosta. Asiassa ei myöskään ole esitetty mitään sellaista, jonka johdosta olisi katsottava, että jokin mainitussa luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaisi perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.

Valittaja on esittänyt korkeimmassa hallinto-oikeudessa valituksestaan tarkemmin ilmenevillä perusteilla myös, että hänen kahta kaupunginvaltuuston erillisiin päätöksiin kohdistuvaa valitustaan ei olisi hallinto-oikeudessa käsitelty toisistaan riippumattomasti, koska hallinto-oikeus on ratkaissut asiat samalla kokoonpanolla ja samana päivänä. Asiassa saadun selvityksen perusteella korkein hallinto-oikeus katsoo, että hallinto-oikeus ei ole menetellyt asioita ratkaistessaan lain vastaisesti. Hallinto-oikeus on antanut asioissa erilliset päätökset, jotka on myös perusteltu erikseen. Tuomioistuimet pyrkivät käsittelemään toisiinsa liittyvät ja samankaltaiset asiat samassa kokoonpanossa ratkaisujen yhdenmukaisuuden turvaamiseksi.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Niilo Jääskinen, Outi Suviranta, Timo Räbinä, Maarit Lindroos ja Toomas Kotkas. Asian esittelijä Mika Paavilainen.