Muu päätös 2819/2018

Asia Valitus ympäristölupa-asiassa

Valittajat B
C
D

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 25.8.2017 nro 17/0356/3

Asian taustaa ja aikaisempi käsittely

Pirkanmaan ympäristökeskus on 7.12.2005 antamallaan päätöksellä myöntänyt A:lle ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen ympäristöluvan kompostointikentän toimintaan Vesilahden kunnan Mantereen kylässä sijaitsevalla Karstunmaan tilalla RN:o 1:56. B on vaatinut toiminnan lopettamista useasti vuosien 2006–2007 aikana, minkä johdosta Pirkanmaan ympäristökeskus on 8.2.2008 tehnyt päätöksen, jossa vaatimukset toiminnan lopettamisesta on hylätty ja joitakin lupamääräyksiä on täsmennetty. Vaasan hallinto-oikeus on 1.7.2010 antamassaan päätöksessä nro 10/0186/1 muun muassa edellyttänyt, että uusi lupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee toimittaa 31.12.2012 mennessä ja että hakemukseen on liitettävä selvitys aktiivivaiheen kompostoinnin suorittamisesta hallissa tai muussa vastaavassa suljetussa tilassa.

Vesilahden rakennus- ja ympäristölautakunta, jonka käsiteltäväksi kysymyksessä olevan toiminnan ympäristölupaa koskeva asia nykyisin kuuluu, on A:n hakemuksesta 17.12.2014 antamallaan päätöksellä (9.12.2014 § 108) tarkistanut A:n kompostointikentän toimintaan myönnetyn ympäristöluvan lupamääräykset. Lupaan on liitetty seuraavat lupamääräykset:

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

1. Laitoksella saa käsitellä jätevedenpuhdistamon lietettä, hevosenlantaa ja tukiaineita yhteensä 9 000 tonnia vuodessa.

Laitoksella saa olla käsittelyssä ja varastoituna puhdistamolietteitä, hevosenlantaa, tukiaineita ja tuotteita kerralla enintään 9 000 tonnia. Kaikkien aineiden varastot, lukuun ottamatta olkea, on sijoitettava päällystetylle kompostointikentälle.

Kompostointitoimintaa saa harjoittaa kompostointikentällä arkisin maanantaista perjantaihin klo 6–22 sekä lauantaisin klo 8–18. Hulevesien kuljetus käsiteltäväksi on sallittu myös muina aikoina, mikäli se on tarpeen runsaiden sateiden vuoksi. Kentällä on vältettävä meluavien toimenpiteiden suorittamista ennen klo 7.

2. Jätteiden ja tukiaineiden vastaanotto, sekoitus, kompostointi ja varastointi on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haju-, pöly- tai meluhaittaa, roskaantumista, maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumista. Kompostointikentän päällysteen kuntoa on tarkkailtava ja mikäli päällysteeseen tulee halkeamia tai painaumia, on ne korjattava.

Kompostoinnissa ja kuljetuksissa käytettävien koneiden ja ajoneuvojen puhtaudesta on huolehdittava siten, että estetään epäpuhtauksien leviäminen kentän ulkopuolelle. Teiden pölyäminen on estettävä tarvittaessa esimerkiksi kastelemalla.

3. Kompostointi aumoissa on toteutettava siten, että kompostointi käynnistyy kaikissa olosuhteissa ja sen aktiivivaihe jatkuu riittävän kauan ja hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Aumat on käännettävä riittävän usein kompostoitumisprosessin riittävän hapensaannin turvaamiseksi.

4. Aktiivivaiheessa olevan kompostin lämpötilaa, kosteutta ja pH:ta on tarkkailtava säännöllisin mittauksin ja mittauksista on pidettävä kirjanpitoa, joka on esitettävä pyydettäessä valvontaviranomaiselle. Aumojen lämpötilan seuranta on suoritettava pääsääntöisesti kerran viikossa. Mittaukset on suoritettava noin metrin syvyydestä auman yläpinnasta. Aumojen kääntäminen on tehtävä aina lämpötilan alettua selvästi laskemaan.

5. Kompostissa on käytettävä tukiaineita vähintään 2 tilavuusosaa yhtä osaa lietettä kohti.

6. Lietettä ei saa seisottaa kentällä niin pitkään, että se alkaa mädäntyä. Puhdistamoliete on aumattava kahden vuorokauden kuluessa siitä, kun se on tuotu kentälle. Jos liete on kentälle tuotaessa liian löysää, on kompostia rakennettaessa käytettävä riittävästi myös kosteutta sitovaa tukiainetta, esimerkiksi turvetta.

7. Lietteestä ja lannasta kompostoimalla valmistetut maanparannuskompostit on riittävän jälkikypsytyksen jälkeen toimitettava hyötykäyttöön ottaen huomioon, mitä lannoitevalmistelaissa (539/2006) ja maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa (24/11 ja 11/12) säädetään.

8. Kompostiaumojen ilmastuskääntäminen on tehtävä sellaisissa olosuhteissa, jolloin ilmavirtaus on poispäin lähiasutuksesta. Tällaisia ovat kaakosta luoteeseen tapahtuvat ilmavirtaukset.

9. Aktiivivaiheessa olevat aumat on peitettävä jollakin hajuja absorboivalla tai niiden kulkeutumista ehkäisevällä materiaalilla välittömästi auman kokoamisen tai käännön jälkeen.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa valvonnan ja lähimpien häiriintyvien kohteiden valitusten perusteella edellyttää uusia toimenpiteitä hajuhaitan vähentämiseksi.

10. Laitoksen toiminnasta syntyvät jätevedet on käsiteltävä kunnan jätevedenpuhdistamolla tai vastaavan tehoisesti.

Melu

11. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä klo 7–22 ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq).

Tarkkailu- ja raportointi

12. Jätevesikaivoista poiskuljetettavan veden määrästä on pidettävä kirjaa, josta selviää tyhjentämisen ajankohta, määrä ja veden toimittamispaikka. Kirjanpito on toimitettava muun kirjanpidon yhteydessä Vesilahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

13. Kompostoitavista ja varastoitavista jätteistä ja seosaineesta on pidettävä kirjaa (määrä, laatu, alkuperä, hoitotoimet ja tarkkailu, ympäristöhaitat, poikkeukselliset tilanteet ja päästöt). Yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava maaliskuun loppuun mennessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteenvedon perusteena olevat selvitykset, kirjanpidot ja tutkimustulokset on säilytettävä vähintään 3 vuotta.

14. Pintavesivaikutuksia on tarkkailtava vuosittain kevään ylivirtaamakautena toteuttavalla näytteenotolla. Näytteet on otettava tarkkailuohjelman mukaisesti neljästä tarkkailupisteestä. Näytteenoton yhteydessä on mitattava virtaama. Vesinäytteistä on tutkittava ainakin seuraavat ominaisuudet ja aineiden pitoisuudet: kemiallinen hapenkulutus COD(cr), kokonaistyppi (kok N), ammoniumtyppi, kokonaisfosfori (kok P), Escherichia coli sekä suolistoperäiset enterokokit. Näytteet tulee ottaa ja tutkia puolueettoman asiantuntijan. Tarkkailun tulokset, joista ilmenee myös näytteenottopaikat, on toimitettava tiedoksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle välittömästi valmistumisen jälkeen.

15. Toiminnanharjoittajan on nimettävä toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten riittävän ammattitaitoinen vastaava hoitaja. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Vesilahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

16. Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista on ilmoitettava viipymättä Vesilahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

17. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on haettava ympäristölupa. Toiminnan muunlaisesta muuttamisesta, toiminnan supistamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava Vesilahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

18. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä lupaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Suunnitelman tulee sisältää tiedot maaperän mahdollisesta puhdistamistarpeesta ja puhdistamisesta. Toiminnan lopettamisen yhteydessä tulee toimintaan liittyvät rakenteet poistaa tontilta.

Vakuus

19. Hakijan on asetettava 3 000 euron vakuus Vesilahden kunnalle kompostointitoiminnan asianmukaisen järjestämisen takaamiseksi. Vakuudeksi hyväksytään pankkitakaus tai pankkitalletus. Uusi vakuus korvaa Pirkanmaan ELY-keskuksen hallussa olevan aiemman vakuuden.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään B:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksen muutoin hyläten lisännyt lupamääräykseen 8 uuden virkkeen ja lupamääräykseen 9 uuden toisen kappaleen. Muutettuina lupamääräykset kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti (muutokset kursiivilla):

8. Kompostiaumojen ilmastuskääntäminen on tehtävä sellaisissa olosuhteissa, jolloin ilmavirtaus on poispäin lähiasutuksesta. Tällaisia ovat kaakosta luoteeseen tapahtuvat ilmavirtaukset. Ilmavirtausten havainnointi on suoritettava ilmatieteen laitoksen sääennusteiden sekä tuulipussin tai muun vastaavan tuulensuunnan havaintovälineen avulla.

9. Aktiivivaiheessa olevat aumat on peitettävä jollakin hajuja absorboivalla tai niiden kulkeutumista ehkäisevällä materiaalilla välittömästi auman kokoamisen tai käännön jälkeen.

Toiminnanharjoittajan on teetettävä kuuden kuukauden kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen lainvoimaiseksi tulosta ulkopuolisen asiantuntijan toimesta selvitys aktiivivaiheen kompostoinnin suorittamisesta hallissa tai muussa vastaavassa suljetussa tilassa, josta poisjohdettava ilma voidaan käsitellä hajuja vähentävällä tavalla. Selvitys tulee toimittaa lupaviranomaiselle, joka voi tarvittaessa täydentää lupaa selvitysten perusteella.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa valvonnan ja lähimpien häiriintyvien kohteiden valitusten perusteella edellyttää uusia toimenpiteitä hajuhaitan vähentämiseksi.

Hallinto-oikeus on asian laatuun nähden hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momenttiin viitaten hylännyt muutoksenhakijoiden vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Hallinto-oikeus on perustellut pääasiaratkaisuaan seuraavasti:

Sovellettuja oikeusohjeita

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Pykälän 2 momentin mukaan lupaviranomaisen on tutkittava asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi sijoittamisessa on noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Pilaantumisen ehkäisemiseksi annettavista tarpeellisista lupamääräyksistä säädetään ympäristönsuojelulain 43 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Ympäristönsuojelulain 55 §:n 3 momentin mukaan luvassa voidaan erityisestä syystä määrätä, että lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 43 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella.

Jätelain (646/2011) 13 §:n 2 momentin mukaan jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Jätteen keräyksessä ja kuljetuksessa sekä jätteen käsittelylaitoksen tai -paikan sijoittamisessa, rakentamisessa, käytössä ja käytön jälkeisessä hoidossa on erityisesti huolehdittava siitä, ettei jätehuollosta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia päästöjä mukaan lukien melua ja hajua taikka viihtyisyyden vähentymistä. Toiminnan, laitoksen tai paikan on lisäksi sovelluttava ympäristöön ja maisemaan.

Asian aikaisempia vaiheita

Pirkanmaan ympäristökeskuksen 7.12.2005 A:lle myöntämän ympäristöluvan mukaan laitoksella saa käsitellä jätevedenpuhdistamon lietettä, metsäteollisuuden kuitulietettä ja tukiaineita keskimäärin 10 000 tonnia vuodessa. Laitoksella saa olla käsittelyssä ja varastoituna puhdistamolietteitä, tukiaineita, tuotteita ja varastoitavaa lantaa kerralla enintään 9 000 tonnia.

Pirkanmaan ympäristökeskus on 8.2.2008 tekemällään päätöksellä hylännyt B:n vaatimuksen kompostointitoiminnan määräämisestä lopetettavaksi. Samalla päätöksellä ympäristökeskus on täsmentänyt joitakin 7.12.2005 myönnetyssä ympäristölupapäätöksessä mainittuja lupamääräyksiä. Päätöksessä on määrätty muun muassa, että toiminnanharjoittajan on tullut laatia 31.12.2008 mennessä teknillis-taloudellinen selvitys aktiivivaiheen kompostoinnin suorittamisesta hallissa tai muussa vastaavassa suljetussa tilassa, josta poisjohdettava ilma voidaan käsitellä hajuja vähentävällä tavalla.

Vaasan hallinto-oikeus on, B:n ja hänen asiakumppaneidensa ympäristökeskuksen 8.2.2008 tekemää päätöstä koskevan valituksen muutoin hyläten, muuttanut lupamääräysten tarkistamista koskevaa ajankohtaa. Lupamääräyksen 14 mukaan luvan saajan on tullut esittää uusi lupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2012, ellei laitoksen toiminnassa sitä ennen tapahdu olennaista muutosta. Hakemukseen on tullut liittää lupamääräysten tarkistamista varten ympäristönsuojeluasetuksen 15 §:ssä edellytetyn selvityksen lisäksi valituksenalaisen päätöksen (8.2.2008) täsmennetyissä määräyksissä tarkoitettu selvitys aktiivivaiheen kompostoinnin suorittamisesta hallissa tai muussa vastaavassa suljetussa tilassa, josta poisjohdettava ilma voidaan käsitellä hajuja vähentävällä tavalla.

Ympäristökeskus on tosiasiassa käsitellyt edellä mainitun mukaisesti haitankärsijän vireillepanemana 7.12.2005 annetun ympäristöluvan muuttamisasian. Ympäristökeskus on arvioinut, että 7.12.2005 myönnetyssä ympäristöluvassa annetut lupamääräykset eivät ole olleet riittäviä hajuhaitan rajoittamiseksi ja toiminnasta aiheutunut hajuhaitta on poikennut olennaisesti ennalta arvioidusta. Tämä tavallisuudesta poikkeava ympäristöluvan lupamääräysten muuttamismenettely on ympäristökeskuksen 8.2.2008 tekemän päätöksen perustelujen mukaan ollut tarpeen, jotta lupaedellytykset täyttyvät edelleen ja toimintaa pystytään harjoittamaan aiheuttamatta naapurustolle kohtuuttomia haittoja. Toiminnasta aiheutuva hajuhaitta ei ole jatkuvaa, vaan se rajoittuu raaka-aineiden kentälle toimitus-, kompostiaumojen rakentamis- ja kompostin kääntämisajankohtiin.

Toiminnan sijainti ja nykyinen laatu

A:n hakemuksessa on kyse kompostointilaitoksen toimintaan myönnetyn ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta. Kyseinen kompostointikenttä sijaitsee Vesilahden kunnan Mantereen kylässä olevalla Karstunmaan tilalla RN:o 1:56. Muutoksenhakijoiden asuin- tai lomarakennukset sijaitsevat noin 300–500 metrin etäisyydellä kompostointikentästä.

Valituksenalaisen lupapäätöksen mukaan laitoksella saa käsitellä jätevedenpuhdistamon lietettä, hevosenlantaa ja tukiaineita yhteensä 9 000 tonnia vuodessa. Laitoksella saa olla käsittelyssä ja varastoituna puhdistamolietteitä, hevosenlantaa, tukiaineita ja tuotteita kerralla enintään 9 000 tonnia.

Maanparannuskompostin valmistus tapahtuu kompostoimalla kentällä puhdistamolietteitä ja hevosen lantaa. Tukiaineena käytetään olkea/heinää sekä vaihtoehtoisesti turvetta. Puhdistamolietettä tuodaan noin 30 kertaa vuodessa. Yksi kerta tarkoittaa kahden päivän aikana yhteensä 5–6 kuormaa eli noin 100 m³. Puhdistamolietteet seostetaan välittömästi seostusaumaan, josta kaksi kertaa sekoittaen ja tukiaineita tarpeen mukaan lisäten muodostuu kompostointiauma. Kääntäminen kestää noin tunnin. Niin sanottu ilmastuskääntäminen tehdään noin kerran kuussa niinä kuukausina, kun ei ole lunta maassa eli noin kahdeksan kertaa vuodessa. Ilmastuskääntäminen kestää kaksi päivää. Yhdyskuntien puhdistamolietteen kompostointiin tarvitaan keskimäärin kahdeksan kuukautta.

Käsiteltävänä olevan lupahakemuksen liitteenä 19 on ollut laitosmaisen kompostoinnin mahdollisuutta koskeva päiväämätön ja allekirjoittamaton selvitys. Selvityksen mukaan rakentamiskustannukset olisivat vähintään 450 000 euroa. Käyttökustannukset olisivat korkeammat, joten kompostointikustannukset nousisivat moninkertaisiksi. Jälkikompostointitarve ei poistuisi. Laitosmainen kompostointi johtaisi selvityksen mukaan epäterveeseen kilpailutilanteeseen muiden alueella toimivien kompostointiyritysten suhteen.

Hajuhaitat

Kompostointitoiminnasta aiheutuu haju-, hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä sekä mikrobipäästöjä, kun kompostoitava materiaali hajoaa. Haju- ja metaanipäästöjen määrä pyritään pitämään vähäisenä muun muassa sekoittamalla kompostiaumoihin riittävästi tukiainetta ja kääntämällä aumoja riittävän usein aumojen pitämiseksi kaikilta osin hapellisina.

Lupamääräyksen 3 mukaan kompostointi aumoissa on toteutettava siten, että kompostointi käynnistyy kaikissa olosuhteissa ja sen aktiivivaihe jatkuu riittävän kauan ja hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Aumat on käännettävä riittävän usein kompostoitumisprosessin riittävän hapensaannin turvaamiseksi.

Lupamääräyksen 5 mukaan kompostissa on käytettävä tukiaineita vähintään 2 tilavuusosaa yhtä osaa lietettä kohti.

Lupamääräyksen 6 mukaan lietettä ei saa seisottaa kentällä niin pitkään, että se alkaa mädäntyä. Puhdistamoliete on aumattava kahden vuorokauden kuluessa siitä, kun se on tuotu kentälle. Jos liete on kentälle tuotaessa liian löysää, on kompostia rakennettaessa käytettävä riittävästi myös kosteutta sitovaa tukiainetta, esimerkiksi turvetta.

Lähimpien häiriintyvien kohteiden sijainnin johdosta jätevedenpuhdistamon lietteen ja hevosenlannan aumakompostoinnista saattaa aiheutua näihin kiinteistöihin hajuhaittaa erityisesti aumojen kääntämisen yhteydessä ja sen jälkeen. Hallinto-oikeus katsoo, että lupahakemuksen liitteenä 19 ollutta selvitystä mahdollisuudesta suorittaa aktiivivaiheen kompostointi hallissa tai muussa vastaavassa suljetussa tilassa ei voida pitää asiassa riittävänä. Lähimpien häiriintyvien kohteiden sijainti edellyttää tältä osin kattavampaa selvitystä. Tämän vuoksi hallinto-oikeus on lisännyt lupamääräykseen 9 selvityksen tekemistä tarkoittavan määräyksen ja ympäristönsuojelulain 55 §:n 3 momentin mukaisen määräyksen selvityksen perusteella mahdollisesti tehtävästä lupamääräyksen täydentämisestä lupaviranomaisessa.

Laitoksella vuosittain käsiteltävien jätteiden ja tukiaineiden määrä on supistunut valituksenalaisella lupapäätöksellä 10 000 tonnista 9 000 tonniin. Kuten asian aikaisemmissa käsittelyvaiheissa saadusta selvityksestä ilmenee, kompostointitoiminnan aiheuttama hajuhaitta ei ole jatkuvaa ja haittojen aiheutuminen on osittain riippuvaista vallitsevasta tuulen suunnasta. Hajuhaitat ajoittuvat kompostoitavan lietteen saapumiseen sekä kompostointiaumojen rakentamiseen, sekoittamiseen ja kääntämiseen. Asiassa ei ole nyt esitetty selvitystä, jonka mukaan tilanne olisi tältä osin muuttunut.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n nojalla ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin hajutonta, vaan että muodostuva rasitus ei ole kohtuutonta. Näin ollen lupamääräyksen 2 muuttamiseen ei ole syytä. Hallinto-oikeus katsoo, että valituksessa esitettyjen hajuhaittojen ja ilmapäästöjen ehkäisemiseksi annetut lupamääräykset ovat muutoin, kun lisäksi otetaan huomioon hallinto-oikeuden tekemät muutokset, kokonaisuudessaan riittäviä. Näin ollen lupamääräysten mukaisesti toimittaessa toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa.

Tuulensuunnan havainnointi

Edellä mainitussa ympäristökeskuksen 8.2.2008 tekemässä päätöksessä on edellytetty, että ilmavirtausten havainnointia varten kentälle on hankittava tuulipussi tai muu vastaava tuulensuunnan havainnointiväline, josta vallitsevan ilmavirtauksen suunta on luotettavasti havaittavissa.

Valituksenalaisen lupapäätöksen lupamääräyksen 8 mukaan kompostiaumojen ilmastuskääntäminen on tehtävä sellaisissa olosuhteissa, jolloin ilmavirtaus on poispäin lähiasutuksesta. Tällaisia ovat kaakosta luoteeseen tapahtuvat ilmavirtaukset.

Muutoksenhakijat ovat valituksessaan esittäneet, että ympäristöluvassa on edellytettävä edelleen tuulipussin tai muun vastaavan tuulensuunnan havaintovälineen käyttämistä.

Rakennus- ja ympäristölautakunta on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa todennut, että tuulipussia ei voida pitää luotettavana tuulensuunnan näyttäjänä, vaan tuulensuunta tulee tarkistaa nimenomaan ilmatieteen laitoksen sääennusteista.

Muutoksenhakijat ovat vastaselityksessään katsoneet, että toiminnanharjoittajan tulee seurata tuulipussin lisäksi myös säätiedotusten ennusteita tuulen suunnasta.

Kun otetaan huomioon lyhyet etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ja tästä johtuva tuulensuunnan määrittämisen keskeinen merkitys muutoksenhakijoiden kiinteistöille aiheutuvan hajuhaitan vähentämisessä, hallinto-oikeus on lisännyt lupamääräykseen 8 velvollisuuden tarkistaa tuulensuunta ilmatieteen laitoksen sääennusteiden sekä tuulipussin tai muun vastaavan tuulensuunnan havaintovälineen avulla.

Johtopäätökset

Edellä esitetyn perusteella hallinto-oikeus katsoo, ettei jätteenkäsittelylaitoksen toiminnasta hakemuksen ja lupamääräysten, sellaisina kuin ne ovat hallinto-oikeuden muuttamassa muodossa, mukaisesti toimittaessa voida katsoa aiheutuvan terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain 42 §:ssä säädetyt luvan myöntämisen edellytykset hakemuksen mukaiselle toiminnalle ovat täyttyneet. Tämän ympäristölupaa koskevan valitusasian käsittelyn yhteydessä ei voida ottaa kantaa muihin ympäristölupa-asioihin.

Toiminnasta mahdollisesti aiheutuviin haittoihin sekä lupamääräysten noudattamatta jättämiseen voidaan tarvittaessa puuttua ympäristönsuojelulain valvontaa ja hallintopakkoa koskevien säännösten nojalla. Ympäristöluvan valvonta kuuluu Vesilahden rakennus- ja ympäristölautakunnalle. Tässä yhteydessä ei voida käsitellä luvan hakijan kompostointialueella aikaisemman luvan perusteella harjoittaman toiminnan valvontaan liittyviä asioita.

Lopuksi hallinto-oikeus toteaa, että tämän ympäristölupaa koskevan valitusasian yhteydessä ei voida tutkia korvauksia muusta kuin vesistön pilaantumisesta aiheutuvista vahingoista.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Johan Hagman, Merja Manninen ja Riikka Mäki, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

B, C ja D ovat valituksessaan vaatineet ensisijaisesti, että A:lle myönnettyä ympäristölupaa tarkistetaan siten, että

1) aktiivivaiheen kompostointi edellytetään siirrettäväksi Vaasan hallinto-oikeuden 1.7.2010 antaman päätöksen mukaisesti halliin tai muuhun vastaavaan suljettuun tilaan, jossa poisjohdettava ilma voidaan käsitellä hajuja vähentävällä tavalla,

2) tarkistettujen lupamääräysten kohtaa 2 muutetaan vastaamaan nykyisten lupamääräysten kohtaa 2, joissa on edellytetty sitä, ettei toiminnasta aiheudu haju-, pöly- tai meluhaittaa, roskaamista eikä maaperän pilaantumista ja

3) kompostoitavan jätteen vastaanottamisen seostusaumauksineen edellytetään tapahtuvan sellaisissa olosuhteissa, jolloin ilmavirtaus on poispäin asutuksesta. Tällaisia ilmavirtauksia ovat kaakosta luoteeseen tapahtuvat ilmavirtaukset.

Toissijaisesti valittajat ovat vaatineet, että asia palautetaan Vesilahden rakennus- ja ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Vesilahden kunta on velvoitettava korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut Vaasan hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa laillisine korkoineen.

Vaatimustensa tueksi valittajat ovat viitanneet asiassa aiemmin lausumaansa sekä esittäneet muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeus on jättänyt huomioimatta aiemmin 1.7.2010 asiassa antamansa päätöksen ja päätöksessä edellytetyt lupamääräysten tiukennukset hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Päätöksessä on käytännössä lievennetty voimassa olevia lupamääräyksiä luopumalla siitä, ettei toiminnasta saa aiheutua lainkaan hajuhaittaa. Tämä johtaa siihen, että hajuhaitat jatkuvat ja tulevat ehkä pahenemaan. Pirkanmaan ELY-keskus on todennut lausunnossaan 10.10.2014, että sen käsityksen mukaan kompostointi onnistuu nykyisten lupamääräysten, muun muassa kohdan 2, mukaisesti. Myös toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan sitoutunut aiempiin lupamääräyksiin. Hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen ei ole ilmennyt mitään sellaista seikkaa, jonka johdosta voitaisiin poiketa aiemmasta päätöksestä ja sen määräyksistä hajuhaitan eliminoimiseksi.

Hajuhaittoja esiintyy pääosin siinä vaiheessa, kun kompostoitavaa jätettä otetaan vastaan ja kun suoritetaan kompostiaumojen ilmastuskääntämistä. Lupamääräykset mahdollistavat jätteen vastaanottamisen myös silloin, kun ilmavirtaukset ovat asutukseen päin. Jätteen vastaanottopäiviä seostusaumauksineen on noin 60 eli hajuhaittaa aiheutuisi kalenterivuoden aikana keskimäärin joka viikko yhden päivän ajan. Jos jätteen määrä olisi maksimimäärä 9 000 tonnia, hajuhaittapäiviä olisi määrän mukaan laskien noin 4,5-kertaisesti eli noin 270 päivää.

Olosuhteet ovat naapuruston kannalta kohtuuttomat, ellei jätteen vastaanottoon määrätä myös tuulen ilmansuuntavaatimusta kaakosta luoteeseen. Tällaisen lupamääräyksen noudattamisella hajuhaitta poistuisi. Vielä tehokkaampi ratkaisu olisi kompostoinnin siirtäminen halliin tai muuhun vastaavaan katettuun tilaan.

Vaikka toiminta täyttäisikin ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaiset edellytykset periaatteellisella tasolla, toiminnasta aiheutuu toistuvaa ja kohtuutonta hajuhaittaa. Aikanaan lupaviranomainen on edellyttänyt sekä sijoituspäätöstä että lupamääräyksiä antaessaan toiminnan hajuttomuutta. Uusilla lupamääräyksillä ei voida lieventää alun perin edellytettyä toiminnan hajuttomuuden vaatimusta, koska lupaviranomainen on tuolloin ilmeisesti asutuksen läheisyyden vuoksi asettanut tiukemmat lupamääräykset hajun osalta. Oikeusvarmuus ja valittajien oikeudenmukainen kohtelu edellyttävät, että lupamääräyksiä ei voida tältä osin lieventää lupaa tarkistettaessa.

Koko kompostointitoiminnan toiminta-aikana on esiintynyt hajuhaittaa, eikä haitta poistu lievemmillä lupamääräyksillä. Jos lupamääräyksiä lievennetään, ei valittajilla ole mitään keinoa saada korvausta keneltäkään hajuhaitan aiheuttamista tappioista muun muassa kiinteistöjensä arvon alentumisena.

Vaasan hallinto-oikeus on muuttanut Vesilahden rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöstä valittajien eduksi, joten olisi kohtuutonta, että oikeudenkäyntikulut jäisivät valittajien vahingoksi.

Vesilahden rakennus- ja ympäristölautakunta on antamassaan vastineessa todennut, että sen arvion mukaan hallin investointikulut ovat kohtuuttoman suuret suhteutettuna toiminnan kapasiteettiin. Vaasan hallinto-oikeuden edellyttämä ulkopuolisella asiantuntijalla teetetty selvitys ei kuitenkaan muodostu toiminnanharjoittajalle kohtuuttomaksi ja sen avulla lautakunta pystyy tarvittaessa täydentämään lupaa. Ympäristöluvanvaraisen toiminnan ei oleteta olevan täysin päästötöntä esimerkiksi hajun suhteen, ja lupamääräyksen 2 täsmentäminen vastaa paremmin ympäristönsuojelulain henkeä. Jätevesilietteiden ja muiden jätteiden vastaanottoa ei voida rajoittaa tuulensuuntien mukaan, koska tämä rajoittaisi toimintaa kohtuuttomasti myös jätevesilietteen toimittajan näkökulmasta. Valitus tulee hylätä.

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vastineessaan uudistanut Vaasan hallinto-oikeudelle esittämänsä.

A:lle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen.

B, C ja D ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

2. B:n, C:n ja D:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, valittajille ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Rauno Pääkkönen ja Harri Koivusalo. Asian esittelijä Päivi Korkeakoski.