Muu päätös 3175/2018
Asia Rakennuslupaa koskeva valitus
Valittajat A:n kuolinpesän osakkaat B ja C, D, E, F, G, H ja yhteisen vesialueen osakas I
Päätös, jota valitus koskee
Helsingin hallinto-oikeus 5.1.2017 nro 17/0005/5
Asian aikaisempi käsittely
Lohjan johtava rakennustarkastaja on 3.3.2016 tekemällään päätöksellä (§ 77) myöntänyt X:lle ja Y:lle rakennusluvan noin 20 m2:n suuruisen varaston rakentamiseen ja tieyhteyden louhintaan Lohjan kaupungin Karstun kylässä sijaitsevalle kiinteistölle Suviranta 444-413-10-151.
Rakennuslupa on myönnetty muun ohella seuraavin ehdoin:
– Maisemallisesti merkittävä kallio-osuus (asemapiirroksessa esitetty numerolla 7) tulee säilyä suunnitelman mukaisesti.
– Ennen louhinnan aloittamista hakijan tulee ottaa lähinaapurien käyttövesikaivoista, joiden etäisyydet ovat noin 50–100 metriä louhinta-alueesta, vesinäyte ja vedenpinnan korkeustieto mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Tiedot tulee toimittaa Lohjan ympäristönsuojelun tulosalueelle.
– Louhinnassa käytetty vesi tulee johtaa selkeytysaltaiden/suodatuksen kautta maaperään. Louhintavettä ei saa päästää suoraan järveen. Louhintavesien käsittelystä tulee esittää erillinen suunnitelma Lohjan ympäristönsuojelun tulosalueelle vähintään kaksi viikkoa ennen louhinnan aloittamista.
– Uuteen pengerrykseen tulee kylvää nurmisiementä tai vastaavaa ja istuttaa pensaita tai muuta vastaavaa paljasta maata peittävää kasvillisuutta alueen maisemoinnin ja kasvettumisen edistämiseksi.
– Louhinta tulee tehdä joutuisasti yhteen menoon ja sellaisena ajankohtana, josta on mahdollisimman vähän haittaa naapurustolle ja luonnolle ja alueella pesiville eläinlajeille.
Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunta on 14.4.2016 tekemällään päätöksellä (§ 38) hylännyt A:n kuolinpesän osakkaiden B:n ja C:n, D:n, E:n, F:n, G:n, H:n ja yhteisen vesialueen osakkaan I:n oikaisuvaatimuksen johtavan rakennustarkastajan päätöksestä.
A:n kuolinpesän osakkaat B ja C ja heidän asiakumppaninsa ovat valittaneet hallinto-oikeudelle ja vaatineet, että ympäristö- ja rakennuslautakunnan ja johtavan rakennustarkastajan päätökset kumotaan. Toissijaisesti asia tulee palauttaa lautakuntaan uudelleen käsiteltäväksi. Alueella tulee suorittaa maastokatselmus.
Valittajat ovat perustelleet valitustaan muun ohella seuraavasti:
Kuulemista ei ole suoritettu maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyn mukaisesti. Kiinteistöjen Suviranta, Lamminpelto ja Laaksola rajapyykkien sijainti on epäselvä. Asemapiirros ei vastaa maastomerkintöjä eikä siten louhittavan kiven määrää. Louhittavan kiven määrä on todennäköisesti suurempi kuin lupahakemuksen liitteissä annetaan ymmärtää. Velvoite erityissuunnitelmista ei käy ilmi rakennuslupapäätöksestä. Vaikka tien räjäytys ja louhinta tapahtuvat luvan saaneen kiinteistöllä, voi toimenpiteillä olla mittavia vaikutuksia ympäröiville rakennuksille sekä ympäristölle, kuten järvelle ja kaivoille. Valittajat ovat viitanneet Lohja‒Muurla-moottoritien rakentamisen yhteydessä havaittuun vuosia kestäneeseen veden samenemiseen ja sinilevämuodostukseen.
Ympäristö- ja rakennuslautakunta on antanut lausunnon, X ja Y selityksen ja muutoksenhakijat vastaselityksen.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt valittajien vaatimuksen katselmuksen toimittamisesta sekä kumonnut ja poistanut johtavan rakennustarkastajan 3.3.2016 tekemän päätöksen § 77 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan 14.4.2016 tekemän päätöksen § 38 tieyhteyden louhinnan osalta ja hylännyt rakennuslupahakemuksen tältä osin tarpeettomana.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
Katselmus
Hallintolainkäyttölain 41 §:n mukaan asian selvittämiseksi voidaan toimittaa katselmus. Kun otetaan huomioon asiakirjoista saatava selvitys, katselmuksen toimittaminen ei ole asian selvittämiseksi tarpeen.
Sovellettavat oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslain 113 §:n 1 momentin mukaan rakennus on asumiseen, työntekoon, varastointiin tai muuhun käyttöön tarkoitettu kiinteä tai paikallaan pidettäväksi tarkoitettu rakennelma, rakenne tai laitos, joka ominaisuuksiensa vuoksi edellyttää viranomaisvalvontaa turvallisuuteen, terveellisyyteen, maisemaan, viihtyisyyteen, ympäristönäkökohtiin taikka muihin tämän lain tavoitteisiin liittyvistä syistä.
Maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n 1 momentin mukaan rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Rakennuslupa tarvitaan myös pykälässä määriteltyihin korjaus- ja muutostöihin sekä rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaiseen muuttamiseen.
Maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n 1 momentin mukaan maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus) asemakaava-alueella, yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, eikä alueella, jolla on voimassa 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty.
Asiassa saatu selvitys ja oikeudellinen arviointi
Valituksenalainen rakennuslupa on myönnetty varaston rakentamiseen ja tieyhteyden louhintaan. Valittajien valituksessaan ja vastaselityksessään esittämän mukaan heidän tarkoituksenaan ei ole ollut valittaa varaston rakentamisesta. Asiassa on siten hallinto-oikeudessa kysymys rakennusluvasta siltä osin, kun se on myönnetty noin 50 metrin pituisen kiinteistön 10:151 sisäisen tieyhteyden rakentamiseen. Tien rakentaminen edellyttää louhintatyötä. Rakennettavan tien leveys on kolme metriä ja louhittavan kiviaineksen määrä on noin 125 m3. Rakennuspaikka sijaitsee oikeusvaikutuksettoman Karstun osayleiskaavan loma-asuntojen alueella (RA).
Ympäristö- ja rakennuslautakunta on katsonut, että hankkeella on maankäyttö- ja rakennuslain 113 §:n mukaista ympäristöllistä vaikutusta, mistä syystä hakemus on käsitelty rakennuslupa-asiana.
Hallinto-oikeus toteaa, että kiinteistön sisäinen kulkuyhteys ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 113 §:ssä tarkoitettu rakennelma, rakenne tai laitos. Kulkuyhteyden toteuttaminen ei näin ollen edellytä rakennuslupaa, vaikka kulkuyhteyden sijainti esitetäänkin asemapiirroksessa.
Alueella ei ole asemakaavaa eikä oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Asiakirjoista ei ilmene, että alueella olisi voimassa myöskään maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua rakennuskieltoa. Kysymyksessä olevan tieyhteyden rakentaminen ei siten edellytä maisematyölupaakaan.
Koska kysymyksessä olevan tieyhteyden rakentaminen ei edellytä mitään maankäyttö- ja rakennuslain mukaista lupaa, on ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätös kumottava ja poistettava ja rakennuslupahakemus hylättävä tältä osin. Koska rakennuslupapäätös on kumottu ja poistettu tieyhteyden rakentamisen osalta, ei tässä asiassa ole tarvetta lausua muutoksenhakijoiden valituskirjelmässä esittämistä valitusperusteista. Hallinto-oikeus toteaa kuitenkin, että mahdollisiin räjäytys- ja louhintatöihin rakennuspaikalla sovelletaan räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta annettua valtioneuvoston asetusta.
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä ja Jukka Reinikainen. Esittelijä Annamari Laakkonen.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
A:n kuolinpesän osakkaat B ja C ja heidän asiakumppaninsa ovat valituksessaan ensisijaisesti vaatineet, että asian käsittelyä lykätään, kunnes vuonna 2015 toteutetusta rasitetiehankkeesta aiheutuneet erimielisyydet on ratkaistu. Toissijaisesti valittajat ovat vaatineet, että Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumotaan tai sitä tarkennetaan riittäviltä osin siten, että mahdolliset vesi-, ympäristö-, kiinteistö- ja henkilövahingot sekä liikennemeluhaitta kyetään riittävin tavoin ja varmuudella estämään. Vaihtoehtoisesti asia tulee palauttaa Helsingin hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi tai siirtää se Vaasan hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Mikäli asia palautetaan Helsingin hallinto-oikeudelle, asiassa tulee järjestää katselmus.
Vaatimustensa tueksi valittajat ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:
Hankkeen toteuttajalla on asiassa täysi toimenpidevapaus, vaikka työ tehdään suojeltavan järven rannan välittömässä läheisyydessä ja alueella, jossa jopa vähäisen puuvajan rakentamiseen vaaditaan poikkeuslupa. Hiukoonlampi on pieni ja matala järvi. Sen rannat ovat pääosin erittäin jyrkkää ja korkeaa peruskalliota. Suvirannan kiinteistön kohdalla järven ja kallion välissä on vain pieni rantakaistale, josta osa on vesijättömaata ja osa jyrkkää kalliota tai kalliopohjaa. Suunniteltu parkkipaikka sijaitsisi vain noin 15 metrin päässä vesirajasta.
Järven rannalla on runsaasti ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettuja kiinteistöjä sekä vapaa-ajan asuntoja. Laaja louhinta- ja räjäytystyö rannan välittömässä läheisyydessä voisi aiheuttaa vesistölle mittavaa ja pitkäkestoista haittaa. Lisäksi järven ja sen ympäristön monimuotoiselle luonnolle sekä naapureille aiheutuisi liikennemelusta kallioisella rannalla pysyvää haittaa.
Lamminpellon, Laaksolan ja Suvirannan kiinteistöjen yhteinen rajapyykki sijaitsee suunnitellulla räjäytystyömaalla. Asemapiirustukseen merkitty tie kulkee naapurikiinteistön puolelta eikä tielinjaus vastaa kiinteistöjen rajoja, vaikuttaen näin louhittavan kiven määrään. Kyseisellä alueella virtaa myös luonnontilainen noro. Suvirannan kiinteistön puolella alue on korkeaa kalliota ja suoraan alueen alapuolella on suhteellisen äkkijyrkkä pudotus, järven ranta ja vesijättömaa noin 10 metrin päässä.
Lohjan vetovoimalautakunnan lupajaosto (aiemmin ympäristö- ja rakennuslautakunta) on antanut selityksen.
X ja Y ovat antaneet selityksen.
Valittajat ovat antaneet vastaselityksen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus kumoaa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen ja viivytyksen välttämiseksi, asiaa hallinto-oikeudelle palauttamatta, ottaa asian välittömästi tutkittavakseen. Hallinto-oikeudelle tehty vaatimus katselmuksen toimittamisesta ja valitus hylätään ja johtavan rakennustarkastajan 3.3.2016 tekemä päätös (§ 77) ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan 14.4.2016 tekemä päätös (§ 38) tieyhteyden louhinnan osalta saatetaan voimaan.
Perustelut
Katselmusvaatimus
Hallintolainkäyttölain 41 §:n mukaan asian selvittämiseksi voidaan toimittaa katselmus. Kun otetaan huomioon perusteet, joiden vuoksi muutoksenhakijat ovat pyytäneet katselmuksen toimittamista, sekä asiakirjoista saatava selvitys, katselmuksen toimittaminen ei ole asian selvittämiseksi tarpeen.
Sovellettavat oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n 1 momentin mukaan rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa.
Maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n 1 momentin mukaan rakennusluvan sijasta rakentamiseen voidaan hakea toimenpidelupa sellaisten rakennelmien ja laitosten, kuten maston, säiliön ja piipun pystyttämiseen, joiden osalta lupa-asian ratkaiseminen ei kaikilta osin edellytä rakentamisessa muutoin tarvittavaa ohjausta.
Pykälän 2 momentin 1 virkkeen mukaan toimenpidelupa tarvitaan lisäksi sellaisen rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen ja sijoittamiseen, jota ei pidetä rakennuksena, jos toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka kaupunki- tai maisemakuvaan.
Maankäyttö- ja rakennuslain 133 §:n 1 momentin mukaan rakennuslupahakemuksen vireilletulosta on ilmoitettava naapurille, jollei ilmoittaminen hankkeen vähäisyys tai sijainti taikka kaavan sisältö huomioon ottaen ole naapurin edun kannalta ilmeisen tarpeetonta. Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Samanaikaisesti on asian vireilläolosta sopivalla tavalla tiedotettava myös rakennuspaikalla.
Maankäyttö- ja rakennuslain 134 a §:n 1 momentin mukaan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennusluvassa, aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön aikana laadittavaksi ja toimitettavaksi rakennushankkeen laadun tai laajuuden vuoksi tarpeellisia erityissuunnitelmia.
Maankäyttö- ja rakennuslain 136 §:n 1 momentin mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueen ulkopuolella on, että:
1) rakennuspaikka täyttää 116 §:n vaatimukset;
2) rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset;
3) rakentaminen täyttää 135 §:n 3–6 kohdassa asetetut vaatimukset;
4) teiden rakentaminen tai vedensaannin taikka viemäröinnin järjestäminen ei saa aiheuttaa kunnalle erityisiä kustannuksia; sekä
5) maakuntakaavasta tai yleiskaavasta johtuvat 33 ja 43 §:n mukaiset mahdolliset rajoitukset otetaan huomioon.
Maankäyttö- ja rakennuslain 141 §:n mukaan lupapäätökseen voidaan ottaa tarpeelliset määräykset. Määräykset voivat koskea muun ohessa rakennustyön tai toimenpiteen suorittamista ja niistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen rajoittamista.
Oikeudellinen arviointi ja lopputulos
Lohjan johtava rakennustarkastaja on päätöksellään 3.3.2016 (§ 77) myöntänyt X:lle ja Y:lle rakennusluvan varaston rakentamiseen ja tieyhteyden louhintaan Lohjan kaupungissa sijaitsevalle kiinteistölle Suviranta 444-413-10-151. Alueella ei ole voimassa asemakaavaa eikä oikeusvaikutteista yleiskaavaa.
Rakennushankkeessa on täällä kysymys kiinteistön sisäisen tieyhteyden rakentamisesta, mikä tieliittymän sijainnista johtuen edellyttää kallion louhimista. Louhittavan kiviaineksen määräksi on arvioitu noin 125 m3, ja se on tarkoitus käyttää pääasiassa kiinteistön pengerryksiin ja tiepohjiin. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että tieyhteyden louhiminen edellyttää käsiteltävänä olevassa tapauksessa alueen maasto-olosuhteet huomioiden toimenpidelupaa. Nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa, jossa tieyhteys toteutetaan kiinteänä osana rakennushanketta, jolle on myönnetty maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n 1 momentissa tarkoitettu rakennuslupa, ei erillinen toimenpidelupa ole kuitenkaan tarpeen, vaan lupa louhintaan on voitu myöntää rakennusluvan yhteydessä. Koska hallinto-oikeudella on ollut asiasta erilainen näkemys, hallinto-oikeuden päätös on kumottava.
Koska lupa tien rakentamiseen on myönnetty varaston rakennusluvan yhteydessä, tien rakentamisedellytyksiä tulee arvioida rakennusluvan myöntämisedellytysten pohjalta. Hankkeesta esitetty selvitys ja rakennuslupapäätökseen liitetyt ehdot huomioon ottaen tien rakentamisesta ei aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia. Rakennushanke täyttää muutoinkin maankäyttö- ja rakennuslain 136 §:n mukaiset rakennusluvan myöntämisen edellytykset. Naapureiden kuuleminen on esitetyn selvityksen perusteella suoritettu maankäyttö- ja rakennuslain 133 §:n mukaisesti.
Hallinto-oikeudelle tehty valitus on edellä sanotun perusteella hylättävä ja johtavan rakennustarkastajan 3.3.2016 tekemä päätös (§ 77) ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan 14.4.2016 tekemä päätös (§ 38) tieyhteyden louhinnan osalta saatettava voimaan.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Vesa Manninen.