Muu päätös 3414/2018

Asia Ympäristölupaa koskevat valitukset

Valittaja 1. A ja hänen 80 asiakumppaniaan

2. Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry

3. Oy Göran Hagelberg Ab

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 23.3.2017 nro 17/0124/1

Asian taustaa

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on 3.5.2011 (UUDELY/44/07.04/2010) päättänyt, että Lemminkäinen Infra Oy:n, Destia Oy:n ja Oy Göran Hagelberg Ab:n Kirkkonummen Vuohimäki-Överbyn alueelle suunnittelemiin kiviaineshankkeisiin ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) tarkoittamaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. ELY-keskuksen päätös on perustunut lupahakemuksiin, joiden mukaan Lemminkäinen Infra Oy on suunnitellut ottavansa vuosittain 56 700 kiintokuutiometriä maa-aineksia 5,5 hehtaarin suuruiselta alueelta, Destia Oy 42 000 kiintokuutiometriä 5 hehtaarin suuruiselta alueelta ja Oy Göran Hagelberg Ab 92 500 kiintokuutiometriä yhteensä 18,9 hehtaarin suuruiselta alueelta. Yhteensä hankkeiden vuosittainen suunniteltu maa-ainestenotto on ollut 191 200 kiintokuutiometriä ja louhinta-alueen yhteenlaskettu pinta-ala 29,4 hehtaaria.

Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta on 31.1.2012 antamallaan päätöksellä myöntänyt Oy Göran Hagelberg Ab:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen kymmenen vuotta voimassa olevan ympäristöluvan kiviaineksen louhinnalle ja kiviaineksen murskaukselle Kirkkonummen kunnan Vuohimäki-Överbyn alueella sijaitsevalla kiinteistöllä Överby Skog 257-496-5-263.

Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 11.12.2012 numero 12/0612/3 muun muassa B:n valituksesta kumonnut Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksen sekä siihen sisältyvän aloittamisluvan ja palauttanut asian puutteellisten selvitysten vuoksi rakennus- ja ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan lautakunnan tuli varata luvan hakijalle tilaisuus täydentää hakemustaan. Hallinto-oikeus on katsonut päätöksessään, että hanke yksin tai yhdessä Destia Oy:n ja Lemminkäinen Infra Oy:n hankkeiden kanssa ei ole edellyttänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 20.5.2014 taltionumero 1635 hylännyt B:n valituksen hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessa oli vaadittu hallinto-oikeuden päätöksen muuttamista niin, että ympäristövaikutusten arviointimenettely määrätään toimitettavaksi Oy Göran Hagelberg Ab:n, Destia Oy:n ja Lemminkäinen Infra Oy:n louhinnan ja murskauksen yhteisvaikutusten selvittämiseksi.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päätöksellään 18.11.2015 (UUDELY/3661/2015) päättänyt, että Lemminkäinen Infra Oy:n, Destia Oy:n ja Oy Göran Hagelberg Ab:n maa-ainestenottohankkeisiin sekä Kyrkslätt Skytteförening KSF r.f.:n ampumaratahankkeeseen ja Kantvikin alueen tehdaslaajennuksen maanrakennustyöhön Kirkkonummen Vuohimäki-Överbyn alueella ei ole sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. ELY-keskuksen päätös perustuu lupahakemuksiin, joiden mukaan Lemminkäinen Infra Oy on suunnitellut ottavansa vuosittain 56 700 kiintokuutiometriä maa-aineksia 5,5 hehtaarin suuruiselta alueelta, Destia Oy 34 000 kiintokuutiometriä 5,8 hehtaarin suuruiselta alueelta ja Oy Göran Hagelberg Ab 68 500 kiintokuutiometriä yhteensä 12,3 hehtaarin suuruiselta alueelta. Yhteensä hankkeiden vuosittainen suunniteltu maa-ainestenotto on hakemusten mukaan ollut 159 200 kiintokuutiometriä vuodessa ja louhinta-alueen yhteenlaskettu pinta-ala 23,6 hehtaaria.

Asian aikaisempi käsittely

Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta on 22.4.2016 antamallaan päätöksellä (12.4.2016 § 87) myöntänyt Oy Göran Hagelberg Ab:lle ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n mukaisen toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan hakemuksen mukaisesti kallion louhintaan ja kiviaineksen murskaukseen Kirkkonummen kunnan Vuohimäki-Överbyn alueella sijaitsevalle kiinteistölle Överby Skog 257-496-5-263.

Toiminnassa on noudatettava päätöksessä annettuja lupamääräyksiä ja lisäksi hakemuksessa, siihen toimitetuissa täydennyksissä sekä lausuntoihin annetuissa vastineissa ilmoitettuja asioita.

Päätös sisältää lupamääräykset 1–17, joista 1–6 ja 13 kuuluvat seuraavasti:

Melu ja tärinä

1. Haetusta toiminnasta aiheutuva, asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L_Aeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB, kuitenkin huomioiden jo alueella oleva taustamelutaso melun A-painotetun ekvivalenttitason (L_Aeq) päiväohjearvo (klo 7–22) sallittuna maksimitasona tie- ja raideliikenteen melualueilla.

Räjäytysreikien poraukseen tulee käyttää porauspuomin melukoteloinnilla varustettua porauskalustoa.

Valvontaviranomainen voi antaa tarvittaessa lisämääräyksiä meluntorjunnasta.

2. Poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 18.00 välisenä aikana.

Rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 16.00 välisenä aikana.

Murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana.

Kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana.

Räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana.

Edellä mainittuja työvaiheita ei saa tehdä viikonloppuina eikä arkipyhinä.

3. Meluntorjunnan rakenteet tulee toteuttaa toiminnanharjoittajan esittämien meluvallisuunnitelmien mukaan. Suunnitelmassa esitetyt meluvallit tulee olla rakennettuna ennen porauksen tai murskauslaitoksen toiminnan aloittamista. Meluvallin rakentamiseen on sallittua käyttää myös muualta tuotavaa pilaantumatonta maa-ainesta jos se on hakemuksessa yksilöity niin. Muualta tuotavan maa-aineksen osalta valvontaviranomaiselle on etukäteen ilmoitettava tuotava määrä, maa-aineksen alkuperä ja selvitys sen pilaantumattomuudesta. Maa-aineksista tehtyä meluvallia ei saa rakentaa suon päälle.

4. Louhittavalta alueelta 500 metrin etäisyyden sisällä olevien rakennusten perustukset on tarkistettava ennen toiminnan aloittamista.

Pöly

5. Silmin havaittavaa kivi/maa-ainespölyä kiviaineksen (räjäytysreikien) porauksesta, ylisuurten lohkareiden rikotuksesta tai murskauslaitoksen toiminnasta, ei saa kulkeutua sen kiinteistön ulkopuolelle mihin tämän luvan mukainen toiminta-alue sijoittuu. Toiminnasta muutkaan työvaiheet toiminta-alueella huomioiden aiheutuvien hiukkasten (PM10) pitoisuus ilmassa asumiseen käytettävillä alueilla ei saa ylittää ilmanlaatua koskevassa, ympäristönsuojelulain nojalla säädettyä, asetuksessa (VNA 38/2011) annettua raja-arvoa. Valvontaviranomaisen määräyksestä tulee luvanhaltijan teettää ilmanlaadun hiukkaspitoisuuden mittaus tarvittaessa.

6. Pölyn leviäminen on estettävä vaikuttamalla rakenteisiin, joista pölyä muodostuu, sekä vaikuttamalla tarvittaessa pölyä aiheuttavaan materiaaliin. Murskauslaitteiden koteloinnit, porauslaitteen kotelointi ja pölynkeräys sekä valmius aloittaa kastelu vedellä välittömästi pölyämisen esiinnyttyä ovat esimerkiksi hyväksyttäviä keinoja.

(---)

13. Vuohimäen alueen kiinteistöjen 257-496-5-263 (Oy Göran Hagelberg Ab), 257-496-5.204 (Lemminkäinen Infra Oy) ja 257-419-1-24 (Destia Oy) toimijoiden ensimmäisestä toiminnasta lähtien melua on seurattava yhteensä viidestä (5) pisteestä kiinteistöiltä (257-496-5-378, 257-496-5-308, 257-496-5-229, 257-496-5-273 ja 257-419-1-30) piha-alueelta jatkuvatoimisilla melumittareilla seuraavan kahden (2) vuoden ajan. Suunnitelma melutarkkailun toteuttamisesta pitää toimittaa valvontaviranomaiselle kuukausi (1 kk), ennen toiminnan aloittamista.

Melumittaus on suoritettava siten, että se täyttää ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" vaatimukset tai samasta asiasta mahdollisesti annetun uudemman vaatimustason.

Tarkkailusta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle puolivuosittaiset raportit kuukauden kuluessa edellisen puolivuotiskauden päättymisestä, Raportista tulee ilmetä mitä toimintoja tarkkailujaksolla on toiminta-alueilla ollut. Tarkkailuvelvoite on luvanhaltijoille yhteisvastuullinen. Valvontaviranomainen voi vaatia seurantatietojen toimittamista keneltä tahansa alueen toimijalta. Toimija, jolla ei ole ollut tarkkailujaksolla toimintaa, on silti velvollinen osallistumaan yhteistarkkailuvelvoitteeseen.

Lupapäätökseen sisältyy ympäristönsuojelulain (86/2000) 101 §:n mukainen oikeus aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta, mikäli hakija asettaa 94 000 suuruisen hyväksyttävän vakuuden.

Vaasan hallinto-oikeus on 5.7.2016 antamallaan välipäätöksellä numero 16/0319/1 kieltänyt rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksen täytäntöönpanon.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisen päätöksensä käsittelyratkaisussa hylännyt A:n ja hänen asiakumppaneidensa vaatimuksen katselmuksen toimittamisesta.

Hallinto-oikeus on pääasiaratkaisussaan A:n ja hänen asiakumppaniensa, Oy Göran Hagelberg Ab:n ja Kirkkonummen ympäristöyhdistyksen valitukset muutoin hyläten, muuttanut ympäristöluvan määräaikaiseksi ja rajannut pienemmäksi alueen, jolla ympäristöluvan tarkoittamaa toimintaa saa harjoittaa. Sallittu toiminta-alue ilmenee hallinto-oikeuden päätökseen liitetystä karttapiirroksesta. Lisäksi hallinto-oikeus on määrännyt, että luvan tarkoittamaa louhintaa ja murskausta ei saa harjoittaa 300 metriä lähempänä asumiseen tai loma-asumiseen tarkoitettua rakennusta tai oleskeluun tarkoitettua piha-aluetta.

Luvan voimassaoloa koskeva määräys kuuluu muutettuna seuraavasti:

28. LUVAN VOIMASSAOLO

Lupa on voimassa vuoden 2025 loppuun tai, jos hakemus toiminnan jatkamiseksi on tehty määräajassa, kunnes jatkohakemus on lainvoimaisesti ratkaistu. Jos toimintaa halutaan jatkaa, on uusi hakemus jätettävä vuoden 2024 loppuun mennessä ja siinä esitettävä selvitys louhoksen aiheuttamasta melusta, louhosten yhteismelusta sekä louhosten melualueen kokonaismelusta sekä vielä selvitys louhosten vaikutusalueen luonnonarvoista ja louhintahankkeiden vaikutuksesta niihin.

Lisäksi hallinto-oikeus on muuttanut lupamääräykset 1, 2, 13 ja 15 kuulumaan seuraavasti (muutokset kursiivilla):

1. Haetusta toiminnasta aiheutuva, asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L_Aeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB, kuitenkin huomioiden jo alueella oleva taustamelutaso melun A-painotetun ekvivalenttitason (L_Aeq) päiväohjearvo (klo 7–22) sallittuna maksimitasona tie- ja raideliikenteen melualueilla.

Luvan saajan tulee yhdessä edellä kohdassa Merkintä mainittujen kahden muun luvan saajan kanssa varmistaa esimerkiksi toimintoja vuorottamalla, porrastamalla tai muulla tavalla, että näiden samalla alueella olevien kolmen hankkeen yhteismelu ei ylitä edellisessä kappaleessa määrättyä melutason raja-arvoa.

(Poistettu tekstiä.)

Valvontaviranomainen voi antaa tarvittaessa lisämääräyksiä meluntorjunnasta.

2. Murskauslaitos on sijoitettava vähintään 400 m:n etäisyydelle lähimmästä häiriintyvästä kohteesta.

Poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 18.00 välisenä aikana.

Rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 16.00 välisenä aikana.

Murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 18.00 välisenä aikana.

Kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana.

Räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 16.00 välisenä aikana.

Edellä mainittuja työvaiheita ei saa tehdä viikonloppuina eikä arkipyhinä.

(---)

13. Vuohimäen alueen kiinteistöjen 257-496-5-263 (Oy Göran Hagelberg Ab), 257-496-5-204 (Lemminkäinen Infra Oy) ja 257-419-1-24 (Destia Oy) toimijoiden aiheuttamaa melua on seurattava (poistettu tekstiä) kiinteistöjen 257-496-5-378, 257-496-5-308, 257-496-5-229, 257-496-5-273 ja 257-419-1-30 piha-alueilla vuosittain vähintään kaksi kertaa siten kuin mainitut yhtiöt ovat hakemustensa liitteenä olevassa 1.4.2016 päivätyssä esityksessä melutarkkailuohjelmaksi esittäneet. (liite 2)

Melumittaus on suoritettava siten, että se täyttää ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" vaatimukset tai melun mittaamisesta mahdollisesti annetun uudemman ohjeen vaatimukset.

Melumittauksesta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle raportti kuukauden kuluessa mittauksesta. Raportista tulee ilmetä mitä toimintoja mittauksen aikana on toiminta-alueilla ollut. Mittauksista tulee lisäksi laatia vuosittain erillinen yhteenvetoraportti, jossa esitetään eri mittauskertojen tulokset ja arvioidaan kiviaineksen ottamisen vaikutusta mittauspisteiden melutilanteeseen. Tarkkailuvelvoite on luvanhaltijoille yhteisvastuullinen. Valvontaviranomainen voi vaatia seurantatietojen toimittamista keneltä tahansa alueen toimijalta. Toimija, jolla ei ole ollut tarkkailujaksolla toimintaa, on silti velvollinen osallistumaan yhteistarkkailuvelvoitteeseen.

(---)

15. Toiminnanharjoittajan on ennen toiminnan aloittamista selvitettävä louhittavasta alueesta alle 300 metrin etäisyydellä olevat talousveden pora- ja rengaskaivot sekä alle 500 metrin etäisyydellä olevat talousveden porakaivot. Näistä tulee laatia selvitys, joka sisältää vähintään tiedot kaivon tarkasta sijainnista, rakenteesta, kaivon rakenteiden kunnosta, vesipinnan korkeudesta rengaskaivossa, porakaivon syvyydestä ja alle 3 vuotta vanha kaivoveden analyysiraportti mikä sisältää vähintään Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) liitteessä 1 taulukossa 3 lueteltujen aineiden pitoisuudet ja lisäksi nitraatti- ja nitriittitypen pitoisuus (NO₃-N ja NO₂-N) sekä öljyhiilivetyjen pitoisuus jakeisiin jaoteltuna. Raportti on toimitettava valvontaviranomaiselle kuukauden (1 kk) kuluttua näytteiden ottamisesta.

Hallinto-oikeus on hylännyt A:n ja hänen asiakumppaniensa sekä Oy Göran Hagelberg Ab:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Hallinto-oikeus on todeten, että asian käsittelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (86/2000) sekä kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelua koskevaa asetusta (800/2010) perustellut päätöstään seuraavasti:

Katselmus

Kun otetaan huomioon asiassa annettu kirjallinen selvitys, katselmuksen toimittaminen asian ratkaisemiseksi on ilmeisen tarpeetonta.

Sovellettava laki ja asetus

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 229 §:n 1 momentin mukaan hallintoviranomaisessa lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat käsitellään ja ratkaistaan lain voimaan tullessa olleiden säännösten mukaisesti. Pykälän 2 momentin mukaan, jos muutoksenhakutuomioistuin kumoaa päätöksen, johon on sovellettava lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, ja palauttaa asian kokonaisuudessaan uudelleen käsiteltäväksi, asia käsitellään ja ratkaistaan ympäristönsuojelulain (527/2014) säännösten mukaisesti.

Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 11.12.2012 kumonnut Oy Göran Hagelberg Ab:lle myönnetyn ympäristöluvan ja palauttanut asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Koska ympäristölupahakemus on lain 527/2014 voimaan tullessa 1.9.2014 ollut vireillä lupaviranomaisessa eikä 229 §:n 2 momenttia ole sovellettava, kun palauttaminen on tapahtunut ennen uuden lain voimaantuloa, asia on tullut ratkaista ympäristönsuojelulain 86/2000 mukaisesti.

Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelua koskeva valtioneuvoston asetus (800/2010 ns. MURAUS-asetus) on tullut voimaan 16.9.2010. Asetuksen 14 §:n 3 momentin mukaan asetusta sovelletaan 1.1.2018 lukien asetuksen 2 momentissa mainittuun asetuksen soveltamisalaan kuuluvaan toimintaan, jolla on asetuksen voimaan tullessa ollut ympäristölupa. Pykälän 4 momentin mukaan asetusta sovelletaan myös sen voimaan tullessa vireillä olevaan edellä mainittua toimintaa koskevaan ympäristölupa-asiaan, jota ei ole kuulutettu.

Koska kyse on uudesta käsittelystä, joka edellyttää uutta kuulutusta, on palautuksen jälkeinen kuulutusajankohta ratkaiseva MURAUS-asetuksen soveltamisen kannalta. Asetusta on sovellettava käsiteltäessä lupa-asiaa uudelleen hallinto-oikeuden 11.12.2012 tekemän palautuspäätöksen jälkeen.

Sovellettavat säännökset

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavista hankkeista ja niiden muutoksista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Saman pykälän 2 momentin mukaan arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 5 §:n 2 momentin mukaan arviointimenettelyä ei sovelleta 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen tai toteutetun hankkeen muutokseen, jos kyse ei ole valtion rajat ylittävistä ympäristövaikutuksista ja jos vaikutukset on selvitetty muun lain mukaisessa menettelyssä tässä laissa edellytetyllä tavalla ja selvityksistä on kuultu kaikkia niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, sekä yhteisöjä ja säätiöitä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen 6 §:n 2 b) kohdan mukaan arviointimenettelyä sovelletaan kiven, soran tai hiekan ottoon, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa.

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupahakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Saman pykälän 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) maaperän, pohjaveden tai meren pilaantumista; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; 2) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä; 3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä; 5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Luonnonsuojelulain 39 §:n 1 momentin mukaan kiellettyä on rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden 1) tahallinen tappaminen tai pyydystäminen; 2) pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen; ja 3) tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla.

Luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin mukaan luontodirektiivin IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin, kuten liito-orava, kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

Luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentin mukaan jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia.

Luonnonsuojelulainsäädännön uudistamiseksi Eduskunnalle annetun hallituksen esityksen (HE 79/1996) luonnonsuojelulain 65 §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan luonnonsuojelulain mukaisella arvioinnilla ei tarkoiteta samaa kuin tiettyihin muotoihin ja menettelytapoihin sidottua arviointimenettelyä kuin ympäristövaikutusten arviointia koskevassa laissa. Tässä tarkoitettu arviointi voisi olla huomattavasti kevyempi. Se olisi kuitenkin tehtävä asianmukaisella tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että hankkeen tai suunnitelman vaikutukset luonnonsuojelualueeseen arvioidaan hyväksyttävällä menetelmällä, ja että tulokset käyvät selvästi ilmi asiakirjoista.

Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 3 §:n 2 momentin mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Asetuksen 7 §:n mukaan toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Asetuksen 8 §:n 3 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristöluvassa voidaan erityisestä syystä antaa toiminta-ajoista 1 ja 2 momentissa säädettyä ankarampia määräyksiä.

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 2 §:n mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L_Aeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Pykälän 4 mukaan jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista edellä 2 §:ssä mainittuun ohjearvoon.

Hankkeiden laatu

Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt ympäristöluvan kolmelle louhinta- ja murskaushankkeelle, joista nyt kyseessä oleva hanke on yksi. Laitokset sijaitsevat Vuohimäen ja Överbyn kylissä rantaradan kahta puolen osaksi radan ja louhosten eteläpuolella olevan Jorvaksentien melualueella. Kaikki kolme louhosta sijaitsevat alueella, joka Kirkkonummen lainvoimaisessa yleiskaavassa 2020 on osoitettu pienteollisuudelle (PT). Kaavaselostuksen mukaan ”alue varataan yksityisille palveluille, hallinnolle, teollisuudelle ja muulle yritystoiminnalle”.

Lemminkäinen Infra Oy:n hanke käsittää kallion louhintaa ja kiviaineksen murskausta. Alue sijaitsee välittömästi rantaradan eteläpuolella. Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on 12.4.2016 myöntänyt Lemminkäinen Infra Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan ja maa-ainesluvan, joka on voimassa 15 vuotta. Ottamisalueen pinta-ala on maa-aineslupahakemuksen mukaan 5,5 hehtaaria ja otettava määrä 850 000 kiintokuutiometriä. Ympäristölupahakemuksen mukainen ottomäärä on keskimäärin 50 000 t/v ja enimmillään 200 000 t/v. Murskattavan kiviaineksen kokonaismäärä 15 vuoden toiminta-aikana on yhteensä 2 050 000 t. Toiminta on uutta.

Destia Oy:n hanke tarkoittaa olemassa olevan louhoksen laajentamista uudelle alueelle. Alue on Lemminkäisen Infra Oy:n louhosalueen eteläpuolella Jorvaksentien pohjoispuolella. Toiminta käsittää kallion louhintaa ja murskausta sekä maa- ja kiviaineksen käsittelyä. Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on 12.4.2016 myöntänyt Destia Oy:lle maa-ainesluvan kymmeneksi vuodeksi sekä toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan. Ottamisalueen pinta-ala on maa-aineslupahakemuksen mukaan 15,6 ha ja louhittava kokonaismäärä 340 000 kiintokuutiometriä, keskimäärin 34 000 kuutiometriä vuodessa. Ympäristölupahakemuksen mukaan mursketta tuotetaan keskimäärin 200 000 t/v, enimmillään 400 000 t/v.

Oy Göran Hagelberg Ab:n hanke käsittää kallion louhintaa ja murskausta uudella alueella. Hagelbergin alue on rantaradan pohjoispuolella, radan ja Stormossenin välissä. Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on 12.4.2016 myöntänyt Oy Göran Hagelberg Ab:lle maa-ainesluvan kymmeneksi vuodeksi sekä toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan. Maa-aineslupahakemuksen mukaan ottamisalueen pinta-ala on 18,8 ha, joka jakaantuu kahteen osa-alueeseen. Hakemuksen mukaan louhitaan 10 vuoden aikana yhteensä 685 000 kiintokuutiometriä 12,3 ha suuruisella alueella. Ympäristölupahakemuksen mukaan tarkoitus on murskata keskimäärin 250 000 t/v ja enimmillään 400 000 t/v.

Selvitysten riittävyys

Edellä mainittujen kolmen hankkeen luvanhakijat ovat yhdessä selvittäneet toiminnasta aiheutuvan melun, joka on mallinnettu kullekin hankkeelle erikseen ja kaikille kolmelle yhdessä. Lautakunnan pyynnöstä hakijat ovat vielä täydentäneet hakemuksiaan kolmen louhoksen, liikennemelun ja Destian alueen itäpuolelle sijoittuvan ampumaradan yhteismelun mallinnuksella.

Hakijat ovat yhdessä selvittäneet louhosten vaikutusalueiden kasvillisuutta, linnustoa ja perhoslajistoa. Lisäksi on erikseen selvitetty liito-oravan ja lepakkolajien esiintymistä vaikutusalueella. Hakemuksiin on liitetty Kirkkonummen kunnan kattava yleisselvitys luontoarvoista sekä selvitys ekologisista käytävistä.

Melumallinnuksiin sisältyvät tarvittavat meluesteet, joiden sijainti ja korkeus on mainittu meluselvityksissä. Tarkempaa selvitystä meluesteiden rakenteesta ei ole esitetty. Louhosalueen hulevesien johtamista koskevassa, hakemukseen liitetyssä Lemminkäinen Infra Oy:n ja Destia Oy:n yhteisessä suunnitelmassa on todettu, ettei louhoksilla ole merkittävää vaikutusta vastaanottavien ojien vesitasapainoon eikä selkeytysaltaalle ole tarvetta. Oy Göran Hagelberg Ab:n hakemuksen mukaan ottoalueen pintavedet johdetaan Stormossenille selkeytysaltaiden kautta, jolloin suolle ei aiheudu kiintoainekuormitusta. Hakijan arvio on, etteivät louhosalueen vedet käytännössä vaikuta suon vesitasapainoon.

Lemminkäinen Infra Oy:n ja Destia Oy:n hakemuksiin on liitetty hakijoiden yhteinen, 3.7.2014 päivätty ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelma. Oy Göran Hagelberg Ab:n hakemukseen on liitetty 7.10 2014 päivätty esitys ympäristövaikutusten seurantaohjelmaksi. Kaikki kolme hakijaa ovat 1.4.2016 toimittaneet yhteisen esityksen melun yhteistarkkailun järjestämisestä.

Hallinto-oikeus katsoo, että hakemus täydennyksineen sisältää riittävällä tarkkuudella esitetyt ympäristönsuojelulain 35 §:ssä ja ympäristönsuojeluasetuksessa edellytetyt lupaharkinnan kannalta tarpeelliset ja riittävät tiedot.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen (YVA)

YVA-menettelyn soveltaminen on ratkaistu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 20.5.2014 taltionumero 1635, jonka mukaan nyt kysymyksessä oleviin kolmeen hankkeeseen ei ole sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Uudenmaan ELY-keskus on 18.11.2015 antamassaan päätöksessä, joka koskee päätöksessä mainittuja Vuohimäen alueelle suunniteltuja louhinta- ja murskaushankkeita (mukaan lukien nyt kysymyksessä olevat kolme hanketta) ja ampumarataa, että hankkeet tai niiden yhteisvaikutus eivät edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Hallinto-oikeus toteaa, että nyt ratkaistavat hankkeet vastaavat sekä pinta-alaltaan että louhemäärältään edellä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä tarkoitettuja hankkeita. Mikään kolmesta louhoshankkeesta ei ylitä YVA-asetuksessa säädettyä pakollisen YVA-menettelyn rajaa, joka on 25 hehtaarin ottoalue tai 200 000 kiintokuutiometrin vuosittainen ottomäärä. Yhdessä nämä kolme louhosta ylittävät sekä pinta-alarajan että ottomäärän rajan. Kolmen hakijan louhokset ovat kuitenkin toisistaan riippumattomia hankkeita, jotka voidaan toteuttaa ajallisesti erikseen ja joiden vaikutusalueet eivät ole täysin yhteneväiset. Hallinto-oikeus katsoo tämän takia, että hankkeet eivät muodosta sellaista kokonaisuutta johon ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen olisi pakollista. Asiassa ei ole ilmennyt myöskään syytä edellyttää määräyksenvaraista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ennen lupapäätöksen tai -päätösten tekemistä. Hankkeiden yhteisvaikutukset ovat riittävästi selvitettävissä ympäristönsuojelulain mukaisessa lupamenettelyssä.

Luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen arviointi

Hankealueiden pohjoispuolella sijaitsee Meiko-Lappträskin Natura 2000 -alue (FI0100021), joka lähimmillään on noin kilometrin päässä pohjoisimman, eli Hagelbergin louhoksen alueesta. Alueen suojelun perusteena ovat karut järvet, erilaiset suotyypit ja metsät sekä näihin luontotyyppeihin kuuluvia lintuja ja lisäksi liito-orava. Louhinta ja murskaus ei vaikuta välittömästi Natura-alueen luontoarvoihin. Etäisyys huomioon ottaen myöskään hankkeiden melu- ja pölypäästöt eivät vaikuta siten, että hankkeet voisivat merkittävästi heikentää alueella suojeltuja luontoarvoja.

Hankkeiden eteläpuolella, lähimmillään noin viiden kilometrin päässä on Kirkkonummen saariston Natura-alue (FI10 100026 ja FI10 100105), jonka tarkoituksena on suojella saaristoluonnon luontotyyppejä, lähinnä metsiä, ja linnustoa. Myöskään tämän alueen luonnonarvoihin louhokset eivät vaikuta heikentävästi.

Hallinto-oikeus toteaa, että hankealueiden länsipuolinen pääosin rakentamaton alue Siuntion kunnan rajalla toimii yhteyskäytävänä kahden Natura-alueen välillä ja että yhteydellä voi olla merkitystä kummankin alueen luonnonarvojen säilymiselle. Kokonaisuutena kuitenkin luonnonsuojelulain mukainen vaikutusten arviointi on tarpeeton, mutta alueita yhdistävän käytävän säilyminen on varmistettava luvassa.

Kaava

Louhokset sijaitsevat alueella, joka Kirkkonummen yleiskaavassa 2020, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 18.12.1997 ja korkein hallinto-oikeus vahvistanut 13.9.2000, on merkitty yritystoiminnan alueeksi (PT). Kaavaselostuksen mukaan PT-alueet on varattu palveluille, hallinnolle ja teollisuudelle. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä 11.12.2012, jolla hallinto-oikeus palautti nyt kyseessä olevat asiat uudelleen käsiteltäviksi, hallinto-oikeus on todennut, että hanketta ei ole sijoitettu asemakaavan tai muun kaavan vastaisesti. Asiassa ei ole ilmennyt syytä tulkita voimassa olevan kaavan sisältöä toisin.

Luontoarvot

Louhoksen vaikutusalueella tehdyn luontoselvityksen mukaan alueella ei esiinny sellaisia harvinaisia tai suojeltuja luontotyyppejä tai lajeja, jotka olisivat luvan myöntämisen esteenä.

Lemminkäisen ja Destian louhosten länsipuolella olevassa puronotkossa on selvitysten mukaan liito-oravan elinalue. Toinen liito-oravan esiintymä on Oy Göran Hagelberg Ab:n louhoksen eteläpuolella, louhoksen ja radan välisellä alueella. Hallinto-oikeus arvioi, että louhoksen ulottaminen hakemuksen mukaisesti noin 60 metrin päähän purosta heikentäisi liito-oravan esiintymää siinä määrin, että sen elinpiirin säilyminen olisi uhattuna. Kyseessä olisi luonnonsuojelulain 49 §:ssä tarkoitettu kielletty lisääntymis- tai levähdyspaikan heikentäminen. Kun lisäksi louhosten länsipuolisella metsäalueella on merkitystä riista- ja muiden eläinlajien käyttämänä kulkukäytävänä edellä mainitun Meiko-Lappträskin alueen ja rannikon välillä, on tarpeen rajoittaa toiminta-alueita siten, että louhosten länsipuolelle jää riittävän leveä käytävä. Hallinto-oikeus pitää riittävänä Kirkkonummen kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalveluiden esittämää noin 250 metrin levyistä aluetta. Hallinto-oikeus on rajannut toiminta-alueita päätökseen liitetyn kartan mukaisesti. Oy Göran Hagelberg Ab:n ottoalueen ja radan välinen alue soveltuu liito-oravaselvityksen mukaan huonommin liito-oravan elinalueeksi eikä hallinto-oikeus pidä tarpeellisena sen vuoksi rajata toiminta-aluetta.

Edellä mainittujen alueiden merkitys tulee myöhemmin arvioida uudelleen, minkä vuoksi hallinto-oikeus on muuttanut ympäristöluvan määräaikaiseksi.

Etäisyys naapureihin

Hakemuksen tarkoittaman toiminta-alueen kaakkoispuolella on asuinkiinteistö noin 220 metrin päässä hakemuksessa tarkoitetusta toiminta-alueesta.

Valtioneuvoston asetuksen (800/2010, MURAUS-asetus) mukaan kivenlouhimo ja murskaamo on sijoitettava niin, että etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Tässä lupa-asiassa on, kuten edellä on selostettu, sovellettava tätä asetusta.

Louhinta ja murskaus lähempänä kuin 300 metriä lähimmästä asuinrakennuksesta tai sen pihasta olisi valtioneuvoston asetuksen vastaista. Tästä syystä on tarpeen määrätä, että ympäristöluvan tarkoittamalla toiminta-alueella louhinta ja murskaus on sallittu vain vähintään 300 metrin etäisyydellä valtioneuvoston asetuksessa tarkoitetuista häiriintyvistä kohteista.

Melu (Lupamääräykset 1 ja 2)

Hakemukseen liitetyn meluselvityksen mukaan kolmen louhoksen yhteismelu ulottuu lähimmille asuinkiinteistöille siten, että toiminnan eri vaiheissa 45–50 dB tai 50–55 dB päivämelun vyöhyke ulottuu lähimpien asuinrakennusten pihamaille. Hallinto-oikeus pitää meluselvitystä luotettavana, mutta toteaa, että selvityksessä ei ole arvioitu laskennallisen melun epävarmuutta. Melulaskennassa ei ole myöskään huomioitu, että osa melusta on iskumaista tai kapeakaistaista. Kun nämä tekijät otetaan huomioon, vaikka laskelman mukaan keskimääräinen melutaso ei ylitä luvassa määrättyä raja-arvoa 55 dB, voi todellinen melutaso kuitenkin ylittää määrätyn raja-arvon.

Useat hankkeen vaikutusalueen asuinrakennukset sijaitsevat Jorvaksentien ja rantaradan meluvyöhykkeellä siten, että päivämelutaso jo ilman nyt kyseessä olevia hankkeita on 50–55 dB, joidenkin talojen kohdalla jopa 55–60 dB.

Lautakunta on määrännyt, että hankkeesta johtuva melutaso ei saa ylittää muun muassa asuinkiinteistöjen kohdalla 55 dB (L_Aeq), kuitenkin huomioiden jo alueella oleva taustamelutaso melun A-painotetun ekvivalenttitason (L_Aeq) päiväohjearvo (klo 7–22) sallittuna maksimitasona tie- ja raideliikenteen melualueilla.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan luvan myöntämisen edellytys on muun muassa, että toiminnasta yhdessä muiden toimintojen kanssa ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kohtuuttomana rasituksena on oikeuskäytännössä vakiintuneesti pidetty valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 säädettyjen melutasojen ylittymistä. Valtioneuvoston päätöksen mukainen päivämelun taso 55 dB on luvassa määrätty raja-arvoksi. Kyseessä olevien louhosten melualue on osin päällekkäinen Jorvaksentien ja rantaradan melualueiden kanssa. Tällä alueella vallitseva melutaso ylittää paikoin jo ilman louhosten tuomaa lisämelua mainitussa valtioneuvoston päätöksessä säädetyn raja-arvon. Koska luvan saaneet hankkeet eivät yksinään eivätkä yhdessä muun melurasituksen kanssa saa aiheuttaa ympäristönsuojelulain 42 §:n vastaisia seurauksia, louhoshankkeesta ei saa aiheutua vallitsevan melutason nousua siellä, missä vallitseva melutaso jo ennestään ylittää määrätyn tason.

Kun otetaan huomioon melulaskennan epävarmuus ja melun iskumaisuus lähimpien kiinteistöjen kohdalla, hallinto-oikeus toteaa, että kokonaismelu päiväsaikaan alueella todennäköisesti ylittää 55 dB tason lähimpien kiinteistöjen kohdalla ja että myös louhoksista aiheutuva melu erikseen tai yhdessä joidenkin asuinrakennusten kohdalla voi ylittää tämän tason. Tämän takia on tarpeen määrätä toiminnalle riittävä etäisyys lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Koska murskauslaitoksen päivittäinen käyttöaika on pitkä ja murskaamon sijoitus on valinnainen louhosalueella, määräys annetaan murskauslaitosta koskevana.

Louhosten aiheuttama melu vaihtelee eri työvaiheissa ja kukin työvaihe kestää rajatun ajan. Louhosten yhteismelu riippuu taas siitä, mitkä toiminnot ovat samanaikaisesti käynnissä. Sen varmistamiseksi, että yhteismelu pysyy luvassa määrätyssä rajassa, hallinto-oikeus on lisännyt lupamääräykseen 1 velvoitteen sovittaa kolmen hankkeen kesken työvaiheita niin, että hankkeista aiheutuva yhteismelu pysyy luvassa määrätyn 55 dB rajan alapuolella lähimpien asuintalojen kohdalla. Toiminnanharjoittajat voivat keskenään sopia toimintojen ja työvaiheiden porrastamisesta tai muista toimista joilla varmistetaan, että toimintojen yhteismelu ei ylitä luvassa määrättyä melutason raja-arvoa. Erillinen määräys koteloidun porauspuomin käyttämisestä ei ole tarpeen. Melumääräyksen perusteella toiminnanharjoittaja on velvollinen käyttämään kaikki tarpeelliset keinot varmistamaan, että melun raja-arvo ei ylity, tarvittaessa myös koteloitua porauspuomia.

Toiminta-aikojen rajoittaminen on tarpeen melupäästöjen rajoittamiseksi. Ottaen huomioon alueella vallitseva melutaso ja lupamääräyksessä 1 asetettu päivämelun rajoitus, hallinto-oikeus katsoo, että lupamääräyksessä 2 annettuja toiminta-aikoja on tarpeen lyhentää. Lyhytkestoinen räjäytysääni, vaikka se ei vaikuta paljon laskennalliseen kokonaismeluun, on erityisen häiritsevä. Murskaus on meluisa ja pitkäkestoinen työvaihe, joka vaikuttaa eniten kokonaismeluun. Hallinto-oikeus on siksi lyhentänyt näiden työvaiheiden toiminta-aikoja ratkaisuosasta ilmenevästi. Toiminta-aikojen pidentäminen Oy Göran Hagelberg Ab:n vaatimalla tavalla johtaisi hallinto-oikeuden arvion mukaan siihen, että lupamääräyksessä 1 asetettujen melurajojen noudattaminen ei olisi mahdollista. Yhtiön vaatimus toiminta-aikojen pidentämisestä on siten hylättävä.

Luvassa on määrätty, että meluesteet on tehtävä ennen toiminnan aloittamista. Valvontaviranomainen voi antaa tarkempia ohjeita meluesteistä ja luvan määräyksiä tältä osin on pidettävä riittävinä.

Melutarkkailu (Lupamääräys 13)

Hankkeen aiheuttaman melutason varmistamiseksi ja lupamääräysten noudattamisen valvonnan takia on tarpeen mitata melua lähimmillä kiinteistöillä. Jatkuvatoiminen melumittaus tuottaa suuren määrän tietoa alueen kokonaismelun vaihtelusta. Yksittäisen melulähteen erottaminen mittausaineistosta on kuitenkin vaikeaa. Hallinto-oikeus arvioi, että toistuva kertamittaus, jossa mittaaja on paikalla todentamassa taustamelun muutoksia, on tässä tapauksessa luotettavampi tapa selvittää louhinnan ja murskauksen melua.

Hakija on esittänyt suunnitelman melutarkkailuohjelmaksi. Hallinto-oikeus on tarkentanut melun mittaamista koskevaa lupamääräystä 13 niin, että mittaus on tehtävä louhosten toiminta-aikana vuosittain kaksi kertaa vuodessa. Muilta osin suunnitelmaa on pidettävä riittävänä. Suunnitelma on hallinto-oikeuden päätöksen liitteenä 2.

Kaivoveden tarkkailu (Lupamääräys 15)

Louhostoiminta saattaa vaikuttaa lähialueen kaivoihin kalliossa olevien halkeamien ja murrosten kautta. Muutos pohjaveden tasossa tai virtauksessa voi vaikuttaa kaivon veden korkeuteen tai veden laatuun. Lisäksi räjäytyksissä vapautuvat typpiyhdisteet saattavat kulkeutua pohjaveden mukana kaivoihin ja työmaakoneiden öljyvuodoista saattaa öljyjakeita levitä myös kaivoveteen. Näitä muutoksia on vaikea arvioida etukäteen. Luvansaajan ja mahdollisten haitankärsijöiden oikeussuojan takia on tarpeen, että toiminnanharjoittaja selvittää lähialueen kaivojen sijainnin ja tilan ennen toiminnan aloittamista.

Hallinto-oikeus on tämän takia selventänyt kaivojen tarkkailua koskevaa lupamääräystä ja lisännyt tarkkailtaviin suureisiin typpiyhdisteet ja mineraaliöljyn jakeet, jotka tyypillisesti voivat levitä louhostoiminnassa maaperään ja pohjaveteen.

Muut seikat

Luvassa on annettu määräykset pölyn leviämisen estämisestä, hulevesien johtamisesta ja käsittelystä sekä toimenpiteistä pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Hallinto-oikeus katsoo, että ympäristöluvassa annetut määräykset ovat riittävät.

Aloittamisluvan vakuus

Koska hallinto-oikeus on antamallaan välipäätöksellä kieltänyt toiminnan aloittamisen muutoksenhausta huolimatta, aloittamisluvan vakuudesta lausuminen raukeaa.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä tässä pykälässä ja 75 §:ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Saman pykälän 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Oikeudenkäynti ei ole aiheutunut lupaviranomaisen virheestä. Asian laatu ja asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että muutoksenhakijat joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 35 § 2 momentti, 41 § 1 ja 3 momentti, 42 § 1 momentti ja 43 § 1 momentti

Laki naapuruussuhteista 17 § 1 momentti

Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 4 § 1 ja 2 momentti, 5 § 2 momentti ja 6 § 2 b) kohta

Luonnonsuojelulaki 39 § 1 momentti, 49 § 1 momentti ja 65 § 1 momentti

Valtioneuvoston asetus (800/2010) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta

Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Sinikka Kangasmaa, Jan Eklund ja Anneli Järvenpää, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. A asiakumppaneineen on vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnan päätökset kumotaan ja ympäristölupahakemus hylätään. Kieltoa aloittaa päätöksen täytäntöönpano on jatkettava, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Alueella on tarvittaessa tehtävä katselmus. Kunta on määrättävä korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi erikseen esitettävän laskun mukaan.

Vaatimustensa tueksi A asiakumppaneineen on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Luvan myöntämiselle ei hakemuksen täydentämisestä huolimatta ole ollut edellytyksiä, vaan asiassa on tullut esiin uutta tietoa, joka edellyttää hakemusten hylkäämistä.

Vaasan hallinto-oikeuden päätös sisältää virheitä. Valittajien joukossa on henkilöitä, joiden hallitsema loma-asunto sijaitsee 200 metrin päässä Oy Göran Hagelberg Ab:lle myönnetyn luvan mukaisesta louhinta-alueesta. Hallinto-oikeuden päätöksissä ja meluselvityksissä kiinteistö on virheellisesti otettu huomioon vakituisena asuntona, eikä lomarakennuksille määrättyä alhaisempaa melurajaa (45 dB) ole huomioitu. Loma-asuntoja sijaitsee myös Lillåkerintiellä Siuntion puolella sekä Storträskin rannalla. Hallinto-oikeuden päätöksissä loma-asuntojen merkitykseen ei ole otettu lainkaan kantaa, vaikka niihin olisi sovellettava vakituista asutusta alhaisempaa ohjearvoa. Alueen soveltuvuus lepakoille on todettu kunnan teettämässä luontoselvityksessä, mutta varsinaista lepakkoselvitystä ei ole tehty.

Vaasan hallinto-oikeuden päätös sisältää puutteita. Päätöksessä on ohitettu vaatimus kaavatilanteen merkityksen arvioinnista. Yleiskaava on tullut voimaan vanhan rakennuslain ja -asetuksen aikaan, jolloin myös kaavaselostus on ollut osa kaavaa ja on otettava huomioon. Yleiskaavan selostuksessa todetaan yleisluontoisen PT-merkinnän edellyttävän tarkempaa kaavoitusta. Rakennus- ja ympäristölautakunnan toimivaltaan ei kuulu yksittäisen lupa-asian yhteydessä päättää alueen tarkemmasta käytöstä, joka yleiskaavalla on määrätty kaavoituksen tehtäväksi. Ekologisen yhteyden sijaintia ja leveyttä ei myöskään kuuluisi määrätä yksittäisen lupa-asian yhteydessä, vaan kaavoituksella, jolloin kunnan alueiden käytön ja luontoarvojen kokonaisuus on paremmin huomioitavissa.

Yleiskaavan PT-merkintä ei mahdollista laajamittaista ja pitkäkestoista louhinta- ja murskaustoimintaa, kun otetaan huomioon kaavaselostuksen sitovat käyttöperiaatteet. Kaavamääräysten mukaan alueelle voisi sijoittua myös virkistys- ja puistoalueita. Louhintaa ei voida pitää välttämättömänä kaavan toteuttamiseksi.

Ympäristönsuojelulain mukaan sijoituspaikan soveltuvuuden arvioinnissa on huomioitava myös lähialueen kaavatilanne ja ympäristö. Koska ekologinen yhteys kulkee osittain Siuntion puolella ja alueen läheisyydessä on asemakaava-alue, virkistysalue, asumiseen osoitettuja alueita ja suojeltavia alueita sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta ja/tai ympäristöarvoja, olisi keskeistä tarkastella kaavatilannetta aiempaa laajemmin. Suunnitellut louhimot vaikeuttaisivat lähialueiden käyttöä niille varattuun tarkoitukseen ja vähentäisivät merkittävästi viihtyisyysarvoa. Kunta on myöntänyt hankealueen lähialueelle lukuisia rakennuslupia asuinrakentamiseen. Siuntion kunnan puolella noin 1,1 kilometrin päässä sijaitsee kerrostaloalue, jossa asuu noin 170 asukasta. Hallinto-oikeus ei antanut merkitystä Kirkkonummen kunnanhallituksen lausunnolle, jossa on esitetty tarve kaavoittaa alue uudelleen yhteistyössä Siuntion kunnan kanssa. Myös maakuntakaavaan tehty muutosehdotus Stormossenin merkitsemiseksi suojelualueeksi olisi otettava huomioon.

Sijoituspaikan soveltuvuuden arviointi on jätetty tekemättä ja varovaisuusperiaate ottamatta huomioon.

Hankealueen lähellä on yleiskaavassa virkistysalueeksi osoitettu alue, jolla tulisi soveltaa alhaisempaa melutason ohjearvoa. Alhaisempaa ohjearvoa tulisi vastaavasti soveltaa myös maakuntakaavassa suojelualueiksi ehdotettuihin alueisiin sekä liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin.

Maakuntakaavassa osa hankealueesta on merkitty alueeksi, jolla on kiviainesvarantoja, mutta ei kuitenkaan maa-ainestenottoalueeksi. Myöskään kiviainevarantomerkintä ei kata Destian eteläistä ottamisaluetta ja Hagelbergin itäistä ottamisaluetta, jotka ovat lähimpänä asutusta. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa Stormossen ja sen eteläkärki Malmmossen, joka jää Hagelbergin kahden ottamisalueen väliin, on merkitty suojeltavaksi alueeksi (sl) Kirkkonummen kunnanhallituksen esittämän mukaisesti. Louhimotoiminta edellyttää suurten vesimassojen käyttöä pölyn leviämisen ehkäisemiseksi, joten on epärealistista väittää, ettei toiminnalla ole vaikutuksia herkille suoalueille. Myös MURAUS-asetus edellyttää 300 metrin etäisyyttä suojelualueille.

MURAUS-asetuksen 3 §:n mukaan melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on oltava vähintään 300 metriä. Hagelbergille ja Destialle myönnetyt luvat ovat MURAUS-asetuksen vastaisia alle 300 metrin etäisyydellä olevan asutuksen tai piha-alueiden takia. Hakijat eivät ole selvittäneet etäisyyksiä piha-alueisiin ja muihin häiriintyviin kohteisiin eikä asiasta ole tarkkoja piirustuksia.

Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä ei oteta kantaa muiden häiriintyvien kohteiden kuin asuinrakennusten ja piha-alueiden merkitykseen kun arvioidaan MURAUS-asetuksessa säädettyä 300 metrin ehdotonta etäisyyttä. Liito-oravien elinalue, kantatie 51:n eteläpuolinen virkistysalue sekä Stormossenin ja Malmmossenin suot ja ekologinen yhteys täyttävät häiriintyvän kohteen tunnusmerkit. Kaikki hankkeet ovat MURAUS-asetuksen vastaisia myös tällä perusteella.

Hallinto-oikeus on käsitellyt puutteellisesti haitankärsijöiden kokonaiskuormitusta, kun otetaan huomioon kiviaineshankkeiden yhteisvaikutukset ja alueen muu terveyshaitta. Alueen herkkyys on jätetty ottamatta huomioon. Louhinta ja murskaus eivät sovellu alueelle niiden haitallisten ympäristövaikutusten takia. Hallinto-oikeuden päätöksen perusteella on mahdotonta valvoa toimintojen luvanmukaisuutta ja vaikutuksia jälkikäteen.

Ympäristömelun keskeiset vaikutukset terveyteen ilmenevät häiritsevyytenä, puheviestinnän häiriönä, oppimisen ja muistion häiriöinä, kohonneena verenpaineena ja sepelvaltimotautina. Toiminnan aiheuttama melu on omiaan aiheuttamaan ympäristöluvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa eli terveyshäiriötä ja sairautta sekä vähentämään merkittävästi elinympäristön terveellisyyttä.

Melumallinnusten on ilmoitettu perustuvan kokemusperäiseen tietoon eri louhintakohteista. Mallinnusten perusteet ovat siten epäselvät. Tuntitasolla melutasot voivat laskelmien mukaan ylittyä. Todellisuudessa melutasot voivat olla merkittävästi laskelmien arvoja korkeampia yksittäisille haitankärsijöille. Hallinto-oikeus on määrännyt murskauslaitteistot sijoitettavaksi 400 metrin päähän häiriintyvistä kohteista, mutta päätöksessä ei perustella, miten sijoitus vaikuttaa alueen melutasoon. Melumallinnusten lähtökohtana on ollut, että murskauslaitteistot sijoitetaan 400 metrin etäisyydelle, joten hallinto-oikeuden määräys on merkityksetön.

Hallinto-oikeus on jättänyt ottamatta huomioon impulssimelukorjauksen vaikutukset alueen melutasoon. Käytännössä melutasot voivat olla laskennallisia korkeampia. Mallinnuksista puuttuvat myös räjäytysten ja peruutushälyttimien vaikutukset melutasoon. Huomioon ottamatta on jätetty myös osoitteessa Napakelkantie 70 sijaitseva loma-asunto, jonka kohdalla säädösten sallimat melutasot ylittyvät meluselvityksenkin mukaan sekä hankealueen eteläpuolella sijaitsevan virkistysalueen osalla ylittyvä melutason ohjearvo.

Meluesteiden toteuttamisesta ei ole esitetty täsmällisiä tietoja eikä niistä anneta määräyksiä lupapäätöksessä. Meluesteiden toteuttamiseen ja valvontaan liittyy epävarmuustekijöitä.

Meluselvityksen lähtökohdat ovat puutteelliset eikä selvityksellä voida osoittaa, että todelliset melutasot eivät ylittäisi valtioneuvoston päätöksen mukaisia ohjearvoja varsinkaan, kun otetaan huomioon hallinto-oikeuden lupapäätökseen tekemät muutokset. Meluselvityksen laskelmissa on liian monta määrittelemätöntä muuttujaa, jotta selvitystä voitaisiin pitää oikeudellisesti pätevänä perusteena ympäristöluville erityisesti herkkinä käyttömuotoina pidetyillä asuin-, suojelu- ja virkistysalueilla.

Ympäristöluvan keskeistä tehtävää, eli meluhaittojen hallintaa, ei voi jättää hallinto-oikeuden esittämällä tavalla toistensa kanssa kilpailevien toiminnanharjoittajien keskinäisten sopimusten varaan. Kilpailulaki kieltää elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, joilla rajoitetaan tai valvotaan tuotantoa tai markkinointia. Hallinto-oikeuden edellyttämiä sopimuksia voidaan pitää tällaisina kilpailulain kieltäminä sopimuksina.

Melumittaus on edellytetty tehtäväksi kaksi kertaa vuodessa. Mittauskertojen määrä ei ole riittävä turvaamaan asukkaiden oikeussuojaa, kun otetaan huomioon, että osa asunnoista kärsii jo nyt yli 55 dB:n meluhaitasta ja moni asuinrakennus on lähellä tätä rajaa. Jatkuvatoimisia melumittauksia ei voida korvata yksittäisillä mittauksilla, joiden perusteella ei voida arvioida todellisia meluarvoja.

Meluselvityksistä puuttuu melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 4 §:ssä edellytetty impulssimelukorjaus. Vaasan hallinto-oikeuden tekemillä muutoksilla toimintaa ei voida harjoittaa ilman lainvastaisia seurauksia alueen asukkaille ja luonnolle.

Toiminnan lainmukaisuus olisi selvitettävä ja varmistettava riittävällä todennäköisyydellä ennen luvan myöntämistä. Luvan voimassaolon rajaamisella ei ole voitu korvata tällaista puutetta. Hakijoiden esittämät selvitykset lähimmistä häiriintyvistä kohteista ovat puutteellisia, eikä niissä ole otettu huomioon läheisiin loma-asuntoihin, virkistysalueeseen ja suojeltaviin kohteisiin soveltuvaa alempaa melutason ohjearvoa 45 dB. Luvat eivät täytä MURAUS-asetuksen vaatimuksia.

Vaasan hallinto-oikeuden tekemät muutokset johtavat käytännössä siihen, että hakijoiden suunnitelmat meluvalleista eivät enää voi toteutua. Mitään piirustuksia siitä, onko hanke enää toteuttamiskelpoinen, ei ole.

Toiminnasta aiheutuu myös pölyhaittaa, jota ei ole selvitetty.

Korkeimman hallinto-oikeuden tulisi ottaa kantaa hankealueen länsipuolella sijaitsevan ekologisen yhteyden asemaan ja suojaan. Määrätty 250 metrin leveys on riittämätön. Kyseessä on maakunnallinen yhteys, jonka leveyden tulisi olla 500 metriä. Ekologinen yhteys muodostaa ympäristönsuojelulaissa tarkoitetun erityisen luonnonolosuhteen, joka mahdollistaa lajien leviämisen luonnon ydinalueelta toiselle. Louhinta-alueet sijaitsevat lähes kokonaan ekologisen yhteyden alueella. Ekologisen yhteyden katkeaminen merkitsisi ympäristönsuojelulaissa kiellettyä erityisen luonnonolosuhteen huonontumista.

Liito-oravan elinalueita sijaitsee Lemminkäisen ja Destian louhosten länsipuolella ja Hagelbergin louhoksen eteläpuolella. Hallinto-oikeus on tällä perusteella rajannut toiminta-aluetta, mutta mitään selvyyttä rajauksen vaikutuksesta ei ole. Hallinto-oikeuden päätöksessä ei ole otettu huomioon liito-oravien ja muiden eläinten herkkiä kevät- ja kesäaikaan ajoittuvia pesimisjaksoja. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojelu tarkoittaa myös pesimärauhaa, jonka kiviainestoiminta rikkoisi ainakin huhti-elokuun välisenä aikana. Liito-oravien suojeltuihin lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin tulisi myös soveltaa luonnonsuojelualueita koskevaa 45 dB:n melutason ohjearvoa.

Hankkeet sijaitsevat niin lähellä Meiko-Lappträskin ja Kirkkonummen saariston Natura-alueita, että niillä todennäköisesti olisi luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisia merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-verkostoon. Hankealueen länsipuolinen ekologinen yhteys toimii yhteyskäytävänä kahden Natura-alueen välillä. Hankkeiden vaikutukset Natura 2000 -verkostoon olisi tullut arvioida luonnonsuojelulain 65 §:n edellyttämällä tavalla. Ympäristönsuojelulain 5 §:n 2 momentin mukainen varovaisuusperiaate huomioon ottaen, edellytyksiä ympäristölupien myöntämiseen alueen kiviaineshankkeille ei ole.

Toiminnasta aiheutuisi kohtuutonta rasitusta valittajille toiminnasta aiheutuvan melun, tärinän, haitallisten aineiden, lian, pölyn ja maiseman pilaantumisen vaikutuksesta.

Hallinto-oikeuden johtopäätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta on epäjohdonmukainen.

2. Kirkkonummen ympäristönsuojeluyhdistys ry on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnan päätökset kumotaan ja ympäristölupahakemus hylätään. Kunta on määrättävä korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut 1 500 eurolla.

Vaatimustensa tueksi yhdistys on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Rakennus- ja ympäristölautakunta ei ole soveltanut MURAUS-asetusta, vaikka hakemus on kuulutettu uutena vuonna 2015. MURAUS-asetuksessa säädetään, että melua ja pölyä aiheuttavia toimintoja ei saa sijoittaa alle 300 metriä lähemmäksi häiriölle alttiista kohteista. Häiriöille alttiilla kohteilla tarkoitetaan samoja alueita kuin valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista eli asumiseen ja loma-asumiseen käytettäviä alueita, virkistysalueita, ja luonnonsuojelualueita.

Kaikki kolme alueelle suunniteltua hanketta rikkovat MURAUS-asetuksessa säädettyä vähimmäisetäisyysvaatimusta suhteessa asutukseen ja muihin häiriintyviin kohteisiin sekä MURAUS-asetuksen melutason raja-arvoja. Lupamääräyksissä ei ole myöskään säädetty ilmanlaadun tarkkailusta, kuten MURAUS-asetus edellyttää.

Meluselvitykset osoittavat, että melun raja-arvot ylittyisivät läheisissä häiriintyvissä kohteissa. Raja-arvot ylittävää melua on pidettävä ympäristönsuojelulain tarkoittamana merkittävänä ympäristön pilaantumisena tai sen vaarana. Raja-arvot ylittävä melu on myös naapuruussuhdelain tarkoittama kohtuuton rasitus. Ympärivuotisena ja vuosikausia kestävänä meluna kyse on pysyväluonteisesta rasituksesta, joka aiheuttaa kiellettyä terveyshaittaa. Päätöksissä ei ole otettu huomioon taajaman ulkopuolella sijaitsevaa loma-asuntoa, jonka kohdalla loma-asutukselle säädetyt melun raja-arvot ylittyvät. Meluselvityksessä ei ole otettu huomioon melun impulssimaisuutta, peruutusääniä, räjäytysääniä, tai laskennallista virhemarginaalia. Impulssimaisuuden vaikutus ulottuu yleensä noin 300–500 metrin etäisyydelle, mutta voi ulottua kauemmaksikin. Häiriintyvät kiinteistöt sijaitsevat niin lähellä, että impulssikorjaus on tehtävä ja otettava huomioon laskennallinen epävarmuus.

Lähimmillään noin kilometri hankealueen pohjoispuolella sijaitsee Meiko-Lappträskin Natura-alue. Louhimotoiminnan vaikutuksia Natura-alueeseen ei ole arvioitu. Meiko-Lappträskin Natura-alueen suojeluperusteina on samoja suojeltuja lajeja, jotka pesivät suunnitellulla louhinta-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä (esimerkiksi liito-orava ja kehrääjä). Lisäksi suunnitellun louhimoalueen kohdalla on riippumattomissa ekologisen verkoston kartoituksissa todettu kulkevan maakunnallisesti tärkeä Natura-alueet yhdistävä ekologinen yhteys Meiko-Lappträskin ja Kirkkonummen saariston Natura-alueiden välillä. Tämä ekologinen yhteys on osa pääkaupunkiseudun viherkehää eikä selvityksien mukaan korvaavia yhteyksiä ole olemassa.

Kyseinen ekologinen yhteys on merkitty myös Kirkkonummen kuntakeskuksen kehityskuvaan 2040, joka ohjaa alueen tulevaa kaavoitusta. Ekologisen yhteyden sekä Natura-alueen ulkopuolisen ympäristön merkitys Natura-alueen suojelulle on todettu myös Metsähallituksen laatimassa Meikon Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta. Suunnitelmasta käy ilmi, että ihmistoiminnot ja melu aiheuttavat luonnonsuojelualueisiin kohdistuvaa häiriötä, jonka vuoksi Meikon Natura-alueelle tarvitaan puskurivyöhyke ja nyt kyseessä oleva etelään johtava ekologinen yhteys tulee säilyttää. Myös Kirkkonummen kunnan tilaamassa ekologisen verkoston selvityksessä sanotaan selvästi, että alue on Natura-alueen suoja-alue. Alueen luonnonarvojen merkitystä kuvataan myös voimassa olevassa yleiskaavassa, jossa puolet Stormossenin suosta on merkitty MU-merkinnällä, mikä tarkoittaa metsäaluetta, jolla erityisiä luontoarvoja tai ulkoilun ohjaustarvetta. Stormossenin keidassuo on kokonaisuudessaan merkitty maakuntakaavaehdotukseen SL-merkinnällä luonnonsuojelualueeksi.

Nyt kyseessä olevassa tapauksessa on huomattava arvioitaessa melun mahdollisia vaikutuksia alueen lajistolle, että koko Uudenmaan alueella on vain kaksi hiljaisen alueen kriteerit täyttävää aluetta, ja Meiko-Lappträskin Natura-alue on näistä alueista toinen. Näin ollen voimakkaan melun tuominen harvinaisen hiljaisen suojelualueen läheisyyteen ei ole perusteltua ja voi johtaa suojelualueen luonnonarvoja heikentäviin vaikutuksiin. Asia olisi tullut ottaa huomioon myös toiminnan sijaintipaikan sopivuutta arvioitaessa.

Hakijat eivät ole osoittaneet mitään selvitystä suunniteltujen hankkeiden vaikutuksista Meiko-Lappträskin Natura-alueelle. Perusteena on käytetty etäisyyttä, joka on hakemuksissa esitetty virheellisesti. Luonnonsuojelulain mukainen arvio on tehtävä, ellei ole objektiivisin perustein poissuljettua, että hankkeet vaikuttaisivat merkittävästi alueen suojelutavoitteisiin. Arviointi voidaan jättää tekemättä vain siinä tapauksessa, että käytettävissä olevien tietojen valossa ei jää tieteellisesti perusteltua epäilystä vaikutusten syntymättä jäämisestä. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa objektiivisin perustein tai oikeuskäytännön mukaan ei voida sulkea pois suunniteltujen hankkeiden merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueen suojeluarvoille, eikä ole mitään varmuutta siitä, että hallinto-oikeuden tekemä rajaus hankealueen länsilaidalla olisi riittävä luontoarvojen turvaamiseksi.

Louhimohankkeet heikentäisivät Natura-alueiden kytkeytyneisyyttä ja niiden suojeluperusteita merkittävästi ollen luonnonsuojelulaissa säädetyn ja luontodirektiivin 10:n artiklan vastaista. Ekologista yhteyttä käyttää elinpiirinään muun muassa Meiko-Lappträskin Natura-alueen suojelun perustana oleva luontodirektiivin liitteen II laji, liito-orava. Yhteyden alueella on suojeltuja eläinlajeja ja luontotyyppejä. Alueella on samoja piirteitä Meiko-Lappträskin Natura-alueen kanssa. Tällainen monimuotoinen ekologinen yhteys turvaa hyvin monenlaisten lajien elinmahdollisuudet laajalla alueella ja sen siirtäminen toisaalle on alueelliset vallitsevat olosuhteet huomioon ottaen ja tutkimustiedon valossa mahdotonta.

Vaasan hallinto-oikeus on päätöksessään todennut, että ekologisella yhteydellä voi olla merkitystä Natura-alueiden luonnonarvojen säilymiselle ja että sen säilyminen on luvassa varmistettava. Hallinto-oikeus on kuitenkin päätöksessään jättänyt täysin huomiotta ympäristönsuojelulain tarkoittaman erityisen luonnonolosuhteen muutoksenhakuperusteena. Lisäksi Vaasan hallinto-oikeus on tulkinnut virheellisesti tarvittavan ekologisen yhteyden riittävän leveyden ja sijainnin. Vaasan hallinto-oikeus on rajannut ottoalueita Kirkkonummen kunnan kaavoituksen esittämän karttakuvan mukaisesti, mikä ei riitä turvaamaan ekologisen yhteyden säilymistä. Ekologisia yhteyksiä koskevien selvityksien mukaisesti yhteyden kapein kohta ei saa ikinä olla leveyttään pidempi, kuten tässä tapauksessa on, sillä kapeikot muodostavat pullonkauloja, jotka estävät yhteyden toimivuuden.

Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen liitekarttaan ekologinen yhteys on piirretty alueelle, jossa sijaitsee voimajohtoaukea, eli kyseessä ei ole metsäinen tai mahdollisimman luonnontilainen vyöhyke, mikä on lähtökohtana ekologisten yhteyksien tarkoituksenmukaiselle sijainnille. Liitekartan ekologinen yhteys ei vastaa sijainniltaan riippumattomissa selvityksissä osoitettua ekologisen yhteyden linjausta tai Kirkkonummen kuntakeskuksen kehityskuvassa olevaa linjausta, vaan siitä puuttuu selvityksissä osoitettu Meikon Natura-alueelle johtava haarautuva yhteys, joka sijaitsee luonnonarvokokonaisuuden ja Hagelbergin suunnitellun ottamisalueen päällä. Yhteys Natura-alueelle katkeaisi louhinnan seurauksena.

Suunnitellulla hankealueella ja sen vaikutusalueella on lukuisia suojeltuja luontotyyppejä kuten tervaleppäkorpi, pähkinäpensaslehto, keidassuo, metsälain tarkoittamia luontotyyppejä ja luonnontilaisen kaltainen puro. Alueella myös elää ja pesii suojeltuja lajeja, kuten liito-orava, kehrääjä ja kangaskiuru. Alueen pohjaveden pinnan korkeudesta ei ole esitetty tutkittua tietoa, vaikka esimerkiksi kaavoitusta varten tehdyssä luontoselvityksessä on todettu louhimoalueen läheisyydessä todennäköisesti pohjavesivaikutuksesta syntyneitä lampareita ja hakijat arvioivat Stormossenin suoalueella pohjaveden pintatason olevan arviolta suonpinnan tasolla. Räjäytystyöt ja louhinta voivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumista tai pohjaveden pinnan tason muutoksia.

Hallinto-oikeuden tekemä toiminta-alueen rajaus ei estä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentymistä. Liito-oravan elinpiirille kohdistuu toiminnasta myös suuri meluhaitta, sillä toiminnasta aiheutuisi liito-oravan elinpiirillä noin 80 dB:n melu.

Luonnonsuojelulaki ei tunne tiukasti suojeltujen lajien kohdalla myöskään hallinto-oikeuden esittämää menettelyä, jossa toiminnan vaikutuksia tai alueiden merkitystä suojeltujen lajien kannalta arvioitaisiin takautuvasti toiminnan sallimisen jälkeen, kuten Vaasan hallinto-oikeus on päätöksessään esittänyt. Sitä vastoin suojelussa on noudettava varovaisuusperiaatetta ja myös luonnonsuojelulaissa säädetty rauhoitettuja eläimiä ja kasveja koskeva haittojen vähentämisvelvoite tulisi ottaa huomioon lupaharkinnassa.

Vaasan hallinto-oikeus on päätöksessään virheellisesti todennut, että hakemuksissa olisi erikseen selvitetty lepakkolajien esiintymistä vaikutusalueella. Todellisuudessa mitään lepakkoselvityksiä ei ole tehty tai osoitettu hakemuksissa, vaikka Kirkkonummen kunnan kaavoituksen tueksi teettämässä riippumattomassa luontoselvityksessä (Keiron 2014) todetaan, että suunnitelluilla louhimoalueilla on lepakoille sopivia elinympäristöjä. Yksi tällainen alue sijaitsee Destian suunnitellulla ottoalueella sijaitsevalla Litorinameren muinaisrannan lohkareikkoalueella. Lepakot ovat tiukasti suojeltuja luontodirektiivilajeja ja alueella todistetusti elävät lepakot muodostavat luonnonsuojelulain mukaisen esteen lupien myöntämiselle. Ympäristönsuojelulain mukaan hakemuksissa on esitettävä lupaharkinnan kannalta riittävät tiedot, eikä mitään selvityksiä ole suojeltujen lepakkolajien osalta esitetty.

Louhinnan salliminen alueelle ei ole yleiskaavan mukaista. Maakuntakaavassa vain osalla nyt louhittavaksi suunnitellusta alueesta on kiviainesvarantomerkintä. Merkintä puuttuu lähimpänä olemassa olevaa asutusta sijaitsevilta alueilta. Aluetta ei ole missään kaavassa osoitettu maa-ainesten ottoalueeksi, kuten toiminnanharjoittajat ovat väittäneet. Koko alue on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Ympäristöluvat ovat voimassa olevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan kaavamääräyksen ja PT-aluevarausmerkinnän sisältämien maankäyttömuotojen vastaisia ja osin myös ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Toteutuessaan hankkeet vaikeuttaisivat alueen käyttöä yleiskaavan osoittamaan tarkoitukseen.

Vaasan hallinto-oikeus on päätöksessään jättänyt käsittelemättä ympäristönsuojelulain vaatimuksen sijoituspaikan soveltuvuudesta. Toiminnasta aiheutuisi sadoille ihmisille asuin- ja säännöllisessä käytössä olevien virkistysalueiden viihtyisyyden vähentymistä. Alueella on erityisiä luontoarvoja, jotka ovat ympäristön pilaantumiseen herkkiä. Sijoituspaikan sopivuutta arvioitaessa on ympäristönsuojelulain mukaisesti arvioitava myös muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Suunnitellun louhimoalueen läheisyydessä muutaman kilometrin etäisyydellä on jo neljä toiminnassa olevaa louhimoa. Yksi Kirkkonummella vain reilun kilometrin päässä, yksi Siuntiossa ja kaksi Inkoossa. Lähiseudulla on paljon kallioesiintymiä, jotka eivät sijaitse maakunnallisen ekologisen yhteyden, luonnonsuojelualueen, asutuksen tai suojeltujen lajien tai luontotyyppien kannalta kriittisillä alueilla. Mitään perusteita osoittaa louhimotoimintaa nyt esitetylle alueelle ei ole arvioitaessa toiminnan mahdollisuuksia sijoittua muualle lähiseudulle.

3. Oy Göran Hagelberg Ab on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä muutetaan niin, ettei MURAUS-asetusta sovelleta. Louhinta-alueen tai toiminta-alueen rajaus on palautettava Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnan lupapäätöksen mukaiseksi ja ympäristölupa palautettava toistaiseksi voimassaolevaksi. Lupamääräys 2 on palautettava lupapäätöksen mukaiseksi poistamalla hallinto-oikeuden muutos, jolla se määräsi murskauslaitoksen sijoitettavaksi vähintään 400 metrin etäisyydelle asutuksesta. Lupamääräys 2 on palautettava lupapäätöksen mukaiseksi sallimalla murskaus arkisin klo 21 asti ja räjäytykset klo 18 asti.

Yhtiö on lisäksi vaatinut, että toiminnanharjoittajalle myönnetään välipäätöksellä lupa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Yhtiö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Ympäristölupahakemus on tullut vireille 24.9.2009 ja kuulutettu 11.10.2009. Hakijan hakemus oli vireillä ja kuulutettu MURAUS-asetuksen voimaan tullessa. Uusi kuulutus ensimmäisen oikeuskäsittelyn jälkeen ei muuta asiaa. Täydennetyt selvitykset piti kuuluttaa, mutta hakemus ei ollut muuttunut. Asiassa pitää ottaa huomioon, että yhteisvaikutusselvitysten tarve ilmeni vasta myöhemmin vireille tulleiden hankkeiden myötä.

Lupa tulisi myöntää toistaiseksi voimassa olevana, koska mitään painavaa syytä luvan määräaikaisuudelle ei ole.

Hanke sijaitsee yleiskaavassa PT-merkinnällä osoitetulla alueella, jonka toteuttaminen vaatii louhintaa. Louhinta-alue on maakuntakaavassa osoitettu kiviainesvarantoalueeksi. Kunnan teettämässä luontoselvityksessä määritetyllä ekologisella käytävällä ei ole oikeusvaikutuksia eikä sitä ole merkitty maakuntakaavoihin. Yhtiön ottoalueen länsipuolelle jää ilman hallinto-oikeuden tekemää muutostakin vähintään 500 metriä leveä metsäinen vyöhyke. Kallion päällä olevaa aluetta ei käytetä ekologisena käytävänä. Hankkeella ei ole vaikutusta kantatien 51 parantamiseen tai tien ylittävän vihersillan rakentamiseen. Ottoalueen supistamiseen ei ole perusteita.

Määräykselle sijoittaa murskauslaitos vähintään 400 metrin etäisyydelle häiriintyvistä kohteista ei ole perusteita. Lähistöllä ei ole melulle ja pölylle erityisen alttiita kohteita, kuten sairaaloita, päiväkoteja taikka hoito- tai oppilaitoksia. Myös MURAUS-asetuksen mukaan louhinta ja murskaus voidaan sijoittaa 300 metrin etäisyydelle asutuksesta ja tätä lähemmäksi, jos voidaan osoittaa, että asetuksen mukaiset meluraja-arvot eivät ylity. Yhtiön teettämien melumallinnusten mukaan edes 45 dB:n melutaso ei ylity häiriintyvien kohteiden piha-alueilla. Poraaminen on sallittua 300 metrin etäisyydellä häiriintyvistä kohteista. Etäisyys on riittävä myös murskauksen osalta, jonka aiheuttaman melun torjuminen on helpompaa. Murskauslaitos sijaitsee louhoksen pohjalla kalliorintausten ja varastokasojen suojassa.

Murskausajan rajoittamiselle kello 18.00 lopetettavaksi ei ole perusteita ja rajoitus aiheuttaisi yhtiölle merkittäviä hankaluuksia työn järjestämisessä. Murskauksen melupäästöt ovat vähäiset ja hyvin hallittavissa. Murskaustoiminta ei ole jatkuvaa, vaan urakkaluonteista. Vain vaiheessa 1 toimitaan 300–450 metrin päässä asutuksesta. Vaiheessa 2 etäisyys asutukseen on 600–900 metriä. MURAUS-asetuksen mukaan murskausta on mahdollista tehdä kello 22.00 asti, mikä on yleinen käytäntö. Murskausta tehdään yleensä kahdessa vuorossa, mikä päätöksen mukaisella 11 tunnin pituisella työpäivällä ei ole mahdollista.

Räjäytysten kieltäminen kello 16.00 jälkeen ei ole perusteita. Myös MURAUS-asetuksen mukaan räjäytyksiä saa tehdä kello 18.00 asti. Räjäytyksiä on louhintaurakan aikana enimmillään muutaman kerran viikossa ja niiden ajallinen kesto on pari sekuntia. Meluhaitta on lyhytkestoista ja harvoin toistuvaa. Pääosa räjäytyksistä tehdään keskellä päivää ja kello 16.00 jälkeen räjäytyksiä on harvakseltaan. Joissain tapauksissa tämä on kuitenkin tarpeen, jos esimerkiksi panostaminen jostain syystä viivästyy.

Toiminnan ajallista rajoittamista koskevat määräykset eivät ole tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta on antanut vastineen, jossa se on esittänyt, että valitukset tulee hylätä. Lautakunta on lausunut valitusten johdosta lisäksi muun ohella seuraavaa:

Kaavaselostus ei ole osa yleiskaavaa eikä hanke ole muutoinkaan sijoitettu vastoin voimassa olevaa yleiskaavaa. Kiviainestoiminta ei vaaranna alueen käyttämistä tulevaisuudessa kaavan osoittamaan käyttötarkoitukseen eli yritystoimintaan.

Luvan hakijan on mahdollista täyttää MURAUS-asetuksen vaatimukset hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti. Pelkkä yleiskaavassa kantatien eteläpuolelle osoitettu virkistysaluevaraus ei aiheuta estettä luvan myöntämiselle. MURAUS-asetuksen mukaan virkistysalueella tarkoitetaan virkistysaluetta tai sen osaa, jossa säännöllisesti oleskelee ihmisiä virkistystarkoituksessa. Käytössä on ollut lupaharkinnan kannalta riittävä selvitys. Melutason ohjearvot eivät ylity toiminnan seurauksena, eikä toiminnasta muutoinkaan aiheudu ympäristönsuojelulaissa kiellettyä seurausta. Hanke sijaitsee niin kaukana luonnonsuojelualueista, ettei se voi merkittävästi heikentää niiden suojeltuja luontoarvoja. Pölyn hallinnasta on annettu tarvittavat määräykset.

Jos toiminta-aikoja laajennetaan Lemminkäinen Infra Oy:n valituksesta, tulee samalla palauttaa Vaasan hallinto-oikeuden poistama määräys koteloitujen porauspuomien käyttämisestä.

Vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta tulee hylätä.

Kirkkonummen kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut on antanut valitusten johdosta vastineen.Vastineessa on uudistettu se aikaisemmin lausuttu, että alueelle kohdistuu luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyviä haasteita, joita ei yleiskaavan laatimisen aikaan 1990-luvulla katsottu tarpeelliseksi selvittää. Kunnan teettämän ekologisia yhteyksiä koskevan selvityksen perusteella louhinta-alueet sijaitsevat lähes kokonaan eläinten ekologisen yhteyden alueella. Kantatie 51:n vireillä olevassa aluevaraussuunnitelmassa tullaan ottamaan kantaa ekologisen yhteyden sijaintiin ja sen turvaamiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin, kuten riistan ja liito-oravien kulkuyhteyksien toteuttamiseen. Vaasan hallinto-oikeuden tekemät päätökset ottoalueiden rajauksesta alueen länsiosassa ovat riittäviä ekologisen yhteyden toimivuuden ja riistan kulkuyhteyden kannalta. Eteläisimmän ottoalueen (Destia) eteläisimmän osan louhiminen saattaa vaarantaa liito-oravien ekologisen yhteyden toteuttamisen itä-länsisuunnassa ja haitata tienylitysmahdollisuuden toteuttamiskelpoisuutta. Aluevaraussuunnitelmassa tutkittua tienylityspaikkaa ei ole mahdollista siirtää juurikaan länteen päin maaston topografian ja tiegeometrian vuoksi. Eteläisimmän ottoalueen rajausta tulee tarkastella uudelleen vastineeseen oheistetussa liitteessä esitetyllä tavalla.

Kunnanvaltuuston vuonna 2016 hyväksymän kuntakeskuksen kehityskuvan 2040 mukaan Vuohimäen aluetta on tarkoitus kehittää asuin- ja työpaikka-alueena. Kehityskuvan tavoitteita edistetään ja tarkennetaan alueen kaavoituksessa. Uudenmaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan, jossa Stormossenin ja Malmmossenin suokokonaisuuden luontoarvot on osoitettu luonnonsuojelualueeksi.

Kirkkonummen kunnanhallitus on antanut valitusten johdosta vastineen.

Espoon seudun ympäristöterveydelle Kirkkonummen kunnan terveydensuojeluviranomaisena on varattu tilaisuus vastineen antamiseen valitusten johdosta. Terveydensuojeluviranomaisella ei ole lisättävää rakennus- ja ympäristölautakunnalle lupahakemuksesta annettuun lausuntoon.

Siuntion ympäristö- ja rakennuslautakunnalle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen valitusten johdosta. Vastinetta ei ole annettu.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut valitusten johdosta lausunnon. ELY-keskus on lausunnossaan katsonut, että hallinto-oikeuden päätös rajoittaa toiminta-aluetta ja muuttaa ympäristölupa määräaikaiseksi on perusteltu. Lisämääräyksiä tulee antaa ottamissuunnitelma-asiakirjojen saattamisesta lupapäätöksen ja hallinto-oikeuden päätöksen mukaisiksi ennen toiminnan aloittamista, hallinto-oikeuden päätöksessä rajatun käytäväalueen merkitsemisestä maastoon, liito-oravan liikkumisessaan käyttämien varttuneiden puiden säilyttämisestä sekä toiminnan seurannasta.

Lupapäätöksessä on annettu määräykset pölyn leviämisen estämisestä ja ilmanlaadusta, mutta ei pölyvaikutusten tarkkailusta. Valvontaviranomaisen määräyksestä luvan haltijan tulee teettää ilmanlaadun hiukkaspitoisuuden mittaus tarvittaessa. MURAUS-asetuksen mukaan yli 500 metrin etäisyydelle sijoittuvia kohteita ei tarvitse tarkkailla, jos voidaan luotettavalla lupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että MURAUS-asetuksen 5 §:n mukaiset ilmanlaadun arvot eivät ylity. Päätöksestä ei ilmene, miten tarve hiukkaspitoisuuden mittaukselle määritetään.

Kun huomioidaan, että tilan 257-496-5-273 loma-asunto sijoittuu taajama-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen, alueen muiden rakennuksen käyttötarkoitus, sekä liikenteen aiheuttaman melutason alueella, ELY-keskus katsoo, että yksittäistä loma-asumiseen tarkoitettua asuntoa ei voida tulkita loma-asumiseen käytettäväksi alueeksi, jossa tulisi noudattaa tiukempia melun ohjearvoja tai raja-arvoja.

Melun ohjearvoilla on alun perin pyritty rajoittamaan jatkuvaa melua liikenteestä, minkä vuoksi näiden ohjearvojen muuttaminen raja-arvoiksi ympäristöluvissa ei ole ihan ongelmatonta. Impulssimaisuuskorjauksen (+5 dB) tarkoituksena on vähentää haitankärsijöiden mahdollisesti kokemaa kohtuutonta rasitusta. Toimintaa on ympäristöluvassa ja hallinto-oikeuden päätöksellä rajoitettu siten, että louhinnan ja murskauksen meluisinta toiminta-aikaa on rajoitettu virkistyksen kannalta herkimpien aikojen ulkopuolelle (illat ja viikonloput). Toiminta alueella ei ole jatkuvaa ja myös toiminnan sijoittumisesta on annettu määräykset. Lisäksi lupa on muutettu määräaikaiseksi.

ELY-keskuksen mukaan melumittaukset tulee tehdä heti kunkin murskausjakson alkuvaiheessa, jotta voidaan mahdollisimman nopeasti reagoida, mikäli melulle annetut ohjearvot ylittyvät.

A asiakumppaneineen on antanut vastineen Oy Göran Hagelberg Ab:n valituksen sekä annettujen vastineiden ja lausunnon johdosta. Vastineen mukaan lupien muuttaminen määräaikaisiksi ei riitä varmistamaan, että toiminta olisi ympäristönsuojelulain mukaista. Lupakauden aikana ehtii aiheutua haittavaikutuksia. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukainen ekologisen yhteyden rajaus on liian kapea. Lupaharkinnassa ei ole MURAUS-asetuksen edellyttämällä tavalla huomioitu kaikkia häiriintyviä kohteita. Tällaisia ovat ainakin Stormossenin suo, yleiskaavaan hankealueen eteläpuolelle merkitty lähivirkistysalue, hankealueen länsipuolella kulkeva ekologinen yhteys, liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikat ja asuinrakennusten piha-alueet. Olisi varmistettava, että kaikkien alueen eri toimintojen yhteismelu ei saisi ylittää 55 dB:n tasoa. Myös yleiskaavan PT-alueella tulee soveltaa melutason ohjearvoja. Toiminta-aikojen rajaaminen on ollut perusteltua mutta ei riittävää varmistamaan ettei terveyshaittoja ja vahinkoa luonnolle aiheutuisi. Meluntorjuntasuunnitelmissa ei ole huomioitu meluesteitä virkistysalueille ja muille herkille alueille. Meluesteet lännen suuntaan puuttuvat täysin.

Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry on antanut vastineen Oy Göran Hagelberg Ab:n valituksen ja vastineiden sekä lausunnon johdosta. Vastineen mukaan luvan hakijan väite siitä, että meluselvityksissä ei tarvitse ottaa huomioon melun impulssimaisuutta, on vastoin louhimotoiminnan melun impulssimaisuudesta tehtyjä selvityksiä ja oikeuskäytäntöä. Koska häiriintyviä kohteita on vain muutamien satojen metrien päässä, impulssikorjaus on välttämätön. Aluetta ei ole maakuntakaavassa osoitettu maa-ainestenottoalueeksi vaan taajamatoimintojen alueeksi ja Stormossenin osalta luonnonsuojelualueeksi. Myös yleiskaavaa on tulkittu väärin.

Alueen kiviaineshankkeet aiheuttavat yhdessä liikenteen melun kanssa melutason nousun yli ohjearvojen useilla kiinteistöillä. Melumallinnukset perustuvat koteloitujen poravaunujen käyttöön. Hallinto-oikeus kumosi määräyksen, joka edellytti koteloitujen porauspuomien käyttämistä. Hankealueen eteläpuolelle kaavaan merkitty virkistysalue on aktiivisessa käytössä ja sitä tulee pitää MURAUS-asetuksen tarkoittamana häiriintyvänä kohteena. ELY-keskuksen tulkinta MURAUS-asetuksen soveltamisesta yksittäiseen loma-asuntoon ei vastaa oikeuskäytäntöä.

Oy Göran Hagelberg Ab on antanut vastineen A:n ja hänen asiakumppaniensa sekä yhdistyksen valitusten sekä annettujen vastineiden ja lausunnon johdosta. Vastineen mukaan Vaasan hallinto-oikeus on päätöksessään 11.12.2012 todennut, että hanketta ei ole sijoitettu kaavan vastaisesti. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 20.5.2014 vahvistanut tämän. Se, ettei yleiskaavassa ole EO-merkintää hankealueen kohdalla, ei tarkoita, ettei alueella saisi harjoittaa louhintaa ja murskausta. Louhinta on edellytys kaavan toteuttamiselle. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa hakijan ottoalue on laajalti merkitty kiviainesvarantoalueeksi. Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla sijaitsee maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä sora-, hiekka- ja kalliokiviainesvaroja. Hanke on linjassa valittajien viittaaman Kuntakeskuksen kehityskuva 2040 -suunnitelman kanssa. Ekologinen käytävä ja luontoarvot säilyvät riittävässä laajuudessa. Meluselvitysten mukaan MURAUS-asetuksen meluraja-arvot eivät ylity. Ekologinen käytävä ei katkea, vaikka toimintaa harjoitettaisiin myönnetyn luvan mukaisesti. Tarvetta Natura-arvion tekemiseen ei ole eikä hanke heikennä liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.

A asiakumppaneineen on antanut vastaselityksen Oy Göran Hagelberg Ab:n vastineen johdosta. Toisin kuin luvan hakija vastineessaan katsoo, hankealueen läheisyydessä olevat virkistysalueet ovat MURAUS-asetuksen tarkoittamia häiriintyviä kohteita, koska ne ovat lähiseudun asukkaiden tärkeitä ulkoilu- ja oleskelualueita. Vuoden 2016 meluselvitys osoittaa melua, jolla on haitallisia vaikutuksia liito-oravien elinmahdollisuuksiin alueella. Toiminta heikentäisi myös lepakoiden elinolosuhteita luonnonsuojelulain tavoitteiden vastaisesti.

Oy Göran Hagelberg Ab on antanut vastaselityksen A:n ja hänen asiakumppaniensa sekä yhdistyksen vastineiden johdosta. Hanke on voimassa olevan yleiskaavan mukainen. Kaavan toteuttaminen edellyttää louhintaa. Tulevaisuuden mahdollisissa kunnallisissa kaavoissa on otettava huomioon, että hakijan ottoalue laajalti maakuntakaavassa on osoitettu kiviaineksen varantoalueeksi.

Hankealueen lähistöllä ei asutusta lukuun ottamatta ole häiriölle alttiita kohteita, joihin pitäisi soveltaa MURAUS-asetuksen mukaisia suojaetäisyyksiä. Stormossen ei ole virallinen suojelualue eikä ekologiseen yhteyteen voida MURAUS-asetusta soveltaa. Liito-orava ei ole meluherkkä laji, eikä siihen sovelleta MURAUS-asetusta. Kantatien eteläpuolella olevaan virkistysalueeseen, joka ei ole virallinen virkistysalue, jää hakijan ottoalueelta yli 650 metrin etäisyys. Hanke ei siten vaikeuta lainkaan alueen virkistyskäyttöä.

Hakijan ottoalueen vaiheen 2 osa-alueella etäisyys asukkaiden piha-alueisiin on aina vähintään 600 metriä ja pääosin huomattavasti enemmän. Lomarakennus ei vielä ole loma-asumiseen käytettävä alue, vaikka itse rakennukselle olisi muusta rakennuskannasta poiketen saatu rakennuslupa rakentaa kevyempi lomarakennus. Kiviainestoiminnasta aiheutuva melu ei ylitä valtioneuvoston asetuksen 800/2010 mukaisia raja-arvoja yhdenkään vakituisen asuintalon tai vapaa-ajan asunnon kohdalla, kun toteutetaan mallinnuksessa huomioidut meluesteet. Tämä koskee sekä kunkin toimijan erikseen aiheuttamaa melua että kaikkien toimijoiden yhteismelua.

Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry on antanut vastaselityksen Oy Göran Hagelberg Ab:n vastineen johdosta. Lepakkoselvitykset olisi tullut tehdä ennen luparatkaisua. Luontoselvityksessä (Keiron 2014) on osoitettu, että Destia Oy:n hankealueella sijaitseva lohkareikkoalue ja Oy Göran Hagelberg Ab:n hankealueella sijaitseva varttunut metsä ovat lepakoille soveltuvaa elinympäristöä. Kunnan kesällä 2017 tekemä lepakkoselvitys osoittaa, että alueella elää ja saalistaa runsaasti lepakoita. On todennäköistä, että hankkeet johtaisivat lepakkojen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiseen tai heikentämiseen.

Kirkkonummen kunnan ympäristöpäällikkö on toimittanut lisäselvityksenä Kirkkonummen kunnan kesällä 2017 tekemän lepakkoselvityksen. Selvitys on toimitettu muutoksenhakijoille tiedoksi.

A asiakumppaneineen on toimittanut lisälausuman. Muutokset ekologisissa yhteyksissä voivat heijastua myös Natura-alueiden suojeluperusteisiin. Asian käsittelyssä on otettava huomioon Uudenmaan liiton alkuvuodesta 2018 valmistuneen selvityksen tulokset alueen ekologisista yhteyksistä sekä Uudenmaan ELY-keskuksen päätös luonnonsuojelualueen perustamisesta kantatien 51 eteläpuolelle.

Lisälausuma on annettu tiedoksi Oy Göran Hagelberg Ab:lle.

Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on tänään antamillaan eri päätöksillä ratkaissut valitukset Kirkkonummen Vuohimäki-Överbyn alueelle Destia Oy:lle ja Lemminkäinen Infra Oy:lle kallion louhintaan ja murskaukseen myönnettyjä ympäristölupia koskevissa asioissa (diaarinumerot 1842/1/17, 1844/1/17, 1894/1/17,1898/1/17, 1900/1/17 ja 1901/1/17).

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. A:n ja hänen asiakumppaniensa vaatimus katselmuksen toimittamisesta hylätään.

2.A:n ja hänen asiakumppaniensa sekä Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry:n valituksista lupamääräys 5 ja lupamääräyksen 13 ensimmäinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti (muutokset kursiivilla):

5. Silmin havaittavaa kivi/maa-ainespölyä kiviaineksen (räjäytysreikien) porauksesta, ylisuurten lohkareiden rikotuksesta tai murskauslaitoksen toiminnasta, ei saa kulkeutua sen kiinteistön ulkopuolelle, jolla toimintaa harjoitetaan. Toiminnasta (poistettu tekstiä) aiheutuvien hiukkasten (PM10) pitoisuus ilmassa asumiseen käytettävillä alueilla ei saa ylittää ilmanlaatua koskevassa, ympäristönsuojelulain nojalla säädetyssä asetuksessa VNA 79/2017 annettua raja-arvoa. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuukausi ennen toiminnan aloittamista toimitettava lupaviranomaiselle hyväksyttäväksi suunnitelma toiminnasta aiheutuvien hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien tarkkailusta. Suunnitelma voidaan laatia ja tarkkailu järjestää yhdessä Lemminkäinen Infra Oy:n ja Destia Oy:n kanssa.

13.Vuohimäen alueen kiinteistöjen 257-496-5-263 (Oy Göran Hagelberg Ab), 257-496-5-204 (Lemminkäinen Infra Oy) ja 257-419-1-24 (Destia Oy) toimijoiden aiheuttamaa melua on seurattava kiinteistöjen 257-496-5-378, 257-496-5-308, 257-496-5-229, 257-496-5-273 ja 257-419-1-30 piha-alueilla sekä lisäksi yhden Storträskin rannan ja yhden Lillåkerintien varren vapaa-ajan asunnon piha-alueella vuosittain vähintään neljä kertaa siten kuin mainitut yhtiöt ovat hakemustensa liitteenä olevassa 1.4.2016 päivätyssä esityksessä melutarkkailuohjelmaksi esittäneet. Melumittaus on järjestettävä aina sellaisella toimintajaksolla, jolla murskaus, poraus tai rikotus on samanaikaisesti käynnissä useammalla kuin yhden toimijan alueella.

Lisäksi korkein hallinto-oikeus lisää A:n ja hänen asiakumppaniensa sekä Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry:n valituksista lupapäätökseen uuden lupamääräyksen 15 a, joka kuuluu seuraavasti:

15 a. Luvan saajan on ennen toiminnan aloittamista selvitettävä, sijaitseeko toiminta-alueella lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Jos toiminta-alueelta havaitaan lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja, selvityksessä on arvioitava toiminnan vaikutusta kyseisiin lisääntymis- tai levähdyspaikkoihin. Selvitys on toimitettava Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnalle sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Jos hanke selvityksen perusteella aiheuttaisi luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin vastaisia seurauksia, hanketta ei saa tältä osin toteuttaa ennen kuin luvan saajalle on myönnetty luonnonsuojelulain 49 §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeus.

Muilta osin A:n ja hänen asiakumppaniensa sekä Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry:n valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei näiden valitusten johdosta muilta osin muuteta.

Oy Göran Hagelberg Ab:n valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei yhtiön valituksen johdosta muuteta.

4. Vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

5. Lausuminen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Katselmusta koskevan vaatimuksen hylkääminen

Hallintolainkäyttölain 41 §:n mukaan asian selvittämiseksi voidaan toimittaa katselmus. Kun otetaan huomioon perusteet, joiden vuoksi A asiakumppaneineen on pyytänyt katselmuksen toimittamista, sekä asiakirjoista saatava selvitys, ja se, että toiminta ei ole vielä käynnistynyt alueella, katselmuksen toimittaminen ei ole asian selvittämiseksi tarpeen.

2. Pääasia

2.1 Sovellettavat säännökset

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 4 §:n 1 momentin mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöönpaneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavista hankkeista ja niiden muutoksista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Saman pykälän 2 momentin mukaan arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.

Pykälän 3 momentin mukaan harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa on sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, otettava huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. Harkintaperusteista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2006) 6 §:n 2 kohdan b alakohdan mukaan hankkeita, joihin sovelletaan arviointimenettelyä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 1 momentin nojalla, ovat kiven, soran tai hiekan otto, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa.

Asetuksen 7 §:n mukaan harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen on tarkasteltava erityisesti:

1) hankkeen ominaisuuksia, kuten

a) hankkeen koko;

b) yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa;

c) luonnonvarojen käyttö;

d) jätteiden muodostuminen;

e) pilaantuminen ja muut haitat;

f) onnettomuusriskit ottaen erityisesti huomioon käytettävät aineet ja tekniikat;

2) hankkeen sijaintia, kuten

a) nykyinen maankäyttö;

b) alueen luonnonvarojen suhteellinen runsaus, laatu ja uudistumiskyky;

c) luonnon sietokyky ottaen erityisesti huomioon

- kosteikot,

- rannikkoalueet,

- vuoristo- ja metsäalueet,

- luonnon- ja maisemansuojelualueet,

- lain nojalla luokitellut tai suojellut alueet,

- alueet, joilla yhteisön lainsäädännössä vahvistetut ympäristön tilaa kuvaavat ohjearvot on jo ylitetty,

- tiheään asutut alueet sekä

- historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti merkittävät alueet;

3) vaikutusten luonnetta, kuten

a) vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon vaikutuksen kohteena olevan väestön määrä;

b) valtioiden rajat ylittävä vaikutus;

c) vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus;

d) vaikutuksen todennäköisyys;

e) vaikutuksen kesto, toistuvuus ja palautuvuus.

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että menetellään toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate).

Lain 5 §:n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus).

Lain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä.

Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon:

1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski;

2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset;

3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Lain 35 §:n 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Lain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Pykälän 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Lain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa:

1) terveyshaittaa;

2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa;

3) edellä 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta;

4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella;

5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Lain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset:

1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista;

2) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä;

3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa;

4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä;

5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Lain 46 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Luvassa on lisäksi annettava tarpeelliset määräykset jätelain 120 §:ssä säädetystä jätehuollon seurannasta ja tarkkailusta sekä jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. Tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä. Luvassa on myös määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voidaan myös määrätä antamaan valvontaa varten muita tarpeellisia tietoja.

Pykälän 4 momentin mukaan luvassa voidaan toiminnanharjoittaja velvoittaa esittämään suunnitelma 1 tai 3 momentissa tarkoitetun seurannan ja tarkkailun tarkemmasta järjestämisestä lupaviranomaisen tai sen määräämän viranomaisen hyväksyttäväksi niin ajoissa, että seuranta ja tarkkailu voidaan aloittaa toiminnan alkaessa tai muuna toiminnan vaikutusten kannalta tarkoituksenmukaisena ajankohtana. Seuranta- ja tarkkailumääräyksiä sekä hyväksyttyä seuranta- ja tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa luvan voimassaolosta huolimatta. Yhteistarkkailun hyväksyneen viranomaisen on muutettava päätöstä, jos yhteistarkkailuun on määrätty osallistumaan uusi toiminnanharjoittaja.

Lain 51 §:n mukaan lupamääräys voi olla tämän ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen sisältyvää yksilöityä ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimusta ankarampi:

1) luvan myöntämisen edellytysten täyttämiseksi;

2) asetuksella annetun ympäristön laatuvaatimuksen turvaamiseksi;

3) vesien suojelemiseksi; tai

4) parhaan käyttökelpoisen tekniikan noudattamiseksi, jos Euroopan yhteisön säädöksen täytäntöönpanemiseksi annetussa valtioneuvoston asetuksessa näin säädetään

Lain 52 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään asian laadun mukaan toistaiseksi tai määräajaksi.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 65 §:n 1 momentin mukaan lupaviranomainen tai 64 §:n mukaisen suunnitelman hyväksynyt viranomainen voi tarvittaessa muuttaa antamiaan tarkkailumääräyksiä tai hyväksymäänsä suunnitelmaa luvan tai suunnitelman voimassaolosta huolimatta. Muutosta koskeva päätös voidaan tehdä päätöksen tehneen viranomaisen omasta aloitteesta tai luvanhaltijan, valvontaviranomaisen, yleistä etua valvovan viranomaisen, kunnan tai haittaa kärsivän asianosaisen taikka 186 §:ssä tarkoitetun rekisteröidyn yhdistyksen tai säätiön vaatimuksesta. Luvanhaltijan muutosta koskevaan hakemukseen sovelletaan 39 §:ää. Asian käsittelyssä noudatetaan, mitä 96 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 9 §:n 1 momentin 4, 6 ja 8 kohtien mukaan lupahakemuksen tulee sisältää lupaharkinnan kannalta tarpeelliset tiedot toiminnan tuotannosta, prosesseista, laitteistoista, rakenteista ja niiden sijainnista, tiedot toiminnan päästöjen laadusta ja määrästä veteen, ilmaan ja maaperään sekä toiminnan aiheuttamasta melusta ja tärinästä ja arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön.

Pykälän 2 momentin 6 ja 8 kohtien mukaan lupahakemuksen tulee lisäksi sisältää, ottaen huomioon toiminnan luonne ja sen vaikutukset, lupaharkinnan kannalta tarpeelliset seuraavat seikat: yksilöidyt tiedot toiminnan päästölähteistä ja niiden päästöistä sekä melutasosta ja selvitys päästöjen vähentämistä ja puhdistamista koskevista toimista.

Luonnonsuojelulain 10 §:n 1 momentin mukaan luonnonsuojelualueita ovat:

1) kansallispuistot;

2) luonnonpuistot; ja

3) muut luonnonsuojelualueet.

Lain 49 §:n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

Pykälän 3 momentin mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi yksittäistapauksessa myöntää luvan poiketa 1 momentin kiellosta sekä 2 momentissa tarkoitettujen eläin- ja kasvilajien osalta 39 §:n, 42 §:n 2 momentin sekä 47 §:n 2 ja 5 momentin kielloista luontodirektiivin artiklassa 16 (1) mainituilla perusteilla. Vastaavasti lintudirektiivin artiklassa 1 tarkoitettujen lintujen osalta voidaan myöntää poikkeus sanotun direktiivin artiklassa 9 mainituilla perusteilla.

Lain 65 §:n 1 momentin mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia.

Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (MURAUS-asetus) 1 §:n mukaan asetuksessa säädetään kivenlouhimon, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamon ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa.

Asetuksen 3 §:n 1 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa alle 400 metrin päähän sairaalasta, päiväkodista, hoito- tai oppilaitoksesta taikka muusta melulle tai pölylle erityisen alttiista kohteesta.

Pykälän 2 momentin mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on lisäksi sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä.

Pykälän 3 momentin mukaan kivenlouhimo, jolla on ollut ympäristölupa 16 päivänä syyskuuta 2010, ja kivenmurskaamo voidaan kuitenkin sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteesta 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, jos toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla kivenmurskaamon toiminnan rakennukseen tai kivenmurskaamossa taikka kivenlouhimossa muita teknisiä keinoja käyttäen varmistaa sen, että toiminnasta ei lähimmässä häiriölle alttiissa kohteessa aiheudu 7 §:ssä tarkoitetut melutason ohjearvot ylittävää melua ja että 5 §:ssä tarkoitetut ilmanlaadun raja-arvot eivät ole vaarassa ylittyä. Poikkeaminen edellyttää, että toiminnanharjoittaja on esittänyt poikkeamisen edellytysten täyttymisestä riittävän luotettavan selvityksen lupaviranomaisen hyväksyttäväksi.

Asetuksen 7 §:n mukaan toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.

Asetuksen 8 §:n 1 momentin mukaan, jos toiminnan etäisyys melulle alttiisiin kohteisiin on alle 500 metriä, ei murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan:

1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana;

2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana;

3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana;

4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; ja

5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana.

Pykälän 3 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristöluvassa voidaan erityisestä syystä antaa toiminta-ajoista 1 ja 2 momentissa säädettyä ankarampia määräyksiä.

Asetuksen 13 §:n 1 momentin mukaan, jos toiminnan etäisyys melulle ja pölylle alttiisiin kohteisiin on yli 500 metriä, maasto-olosuhteet ovat erityisen suojaavat ja toiminnanharjoittaja voi luotettavalla, ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että 5 ja 7 §:ssä tarkoitetut arvot ilmanlaadulle ja melutasolle eivät ylity, ei ympäristöluvassa tarvitse asettaa määräyksiä melun ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien tarkkailusta.

Asetuksen 14 §:n 2 momentin mukaan kivenlouhimoon, muuhun kivenlouhintaan ja kivenmurskaukseen, jolla on asetuksen voimaan tullessa ympäristölupa sovelletaan asetusta sen 3 §:ää lukuun ottamatta siitä alkaen, kun:

1) toiminnan olennaiseen muuttamiseen on haettava ympäristölupaa ympäristönsuojelulain 28 §:n 3 momentin nojalla;

2) hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on ympäristönsuojelulain 55 §:n 2 momentin mukaisesti tehtävä; tai

3) ympäristölupaa on tarpeen muuttaa ympäristönsuojelulain 58 §:n 1 momentin nojalla.

Pykälän 3 momentin mukaan sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, asetusta sovelletaan sanotussa momentissa tarkoitettuihin toimintoihin kuitenkin viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2018.

Pykälän 4 momentin mukaan asetuksen voimaan tullessa vireillä olevaan kivenlouhimoa, muuta kivenlouhintaa tai kivenmurskausta koskevaan ympäristölupa-asiaan, jota ei ole kuulutettu, sovelletaan asetusta.

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 2 §:n 1 momentin mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L_Aeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja.

Pykälän 2 momentin mukaan loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Loma asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 1 momentissa mainittuja ohjearvoja. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä.

2.2 Lupamääräysten muuttaminen

2.2.1 Lupamääräys 5

MURAUS-asetuksen 13 §:n 1 momentin mukaan määräykset hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien tarkkailusta voidaan jättää antamatta, jos etäisyys pölylle alttiisiin kohteisiin on yli 500 metriä, maasto-olosuhteet ovat erityisen suojaavat ja toiminnanharjoittaja voi luotettavalla, ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että asetuksen 5 §:ssä tarkoitetut arvot ilmanlaadulle eivät ylity. Ympäristölupapäätöksessä tulee siten antaa määräykset hiukkaspitoisuuksien tarkkailusta aina, kun etäisyys pölylle alttiisiin kohteisiin on alle 500 metriä ja muulloinkin, elleivät MURAUS-asetuksen 13 §:n 1 momentin edellytykset täyty.

Etäisyys Oy Göran Hagelberg Ab:n itäisemmältä louhinta-alueelta lähimpiin pölylle alttiisiin kohteisiin on alle 500 metriä. Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksen lupamääräystä 5, jonka mukaan luvanhaltijan tulee valvontaviranomaisen määräyksestä teettää ilmanlaadun hiukkaspitoisuuden mittaus tarvittaessa, ei voida pitää MURAUS-asetuksen 13 §:n tarkoittamana määräyksenä. Luvan saaja on velvoitettava toimittamaan valvovalle viranomaiselle hyväksyttäväksi suunnitelma hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien tarkkailusta. Suunnitelma voidaan laatia yhdessä Lemminkäinen Infra Oy:n ja Destia Oy:n kanssa.

2.2.2 Lupamääräys 13

Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). Lain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää muun muassa, että toiminnasta ei, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa muun muassa terveyshaittaa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Asiassa saadun selvityksen perusteella nyt kyseessä oleva hanke tulee sijaitsemaan alueella, joka jo valmiiksi kärsii liikenteen melusta. Samalle alueelle on lisäksi haettu ympäristölupia myös muille kiviaineshankkeille sekä ampumaradalle. Kuten edellä on todettu, tällaisissa olosuhteissa on varmistuttava siitä, että toiminnasta ei yhdessä alueen muiden melulähteiden kanssa aiheudu sellaista kohtuutonta melurasitusta, joka muodostaisi esteen ympäristöluvan myöntämiselle.

Jotta varmistetaan, että alueen kiviainestoiminnoista ei yhdessä aiheudu edellä mainittua luvan myöntämisen esteenä olevaa rasitusta, on kaikkien kolmen hankkeen melua tarkkailtava hallinto-oikeuden päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Lupamääräystä 13 on kuitenkin tarkennettava ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla siten, että tarkkailukertoja on vuosittain vähintään neljä ja että tarkkailua suoritetaan aina sellaisella toimintajaksolla, jolla alueella on käynnissä eniten melua aiheuttavia toimintoja eli murskausta, porausta tai rikotusta useammalla kuin yhdellä toiminta-alueella. Näin saadaan luotettavampia tietoja melun yhteisvaikutuksista. Jos tarkkailu osoittaa, että melun raja-arvot eivät ole vaarassa ylittyä, voi lupaviranomainen muuttaa tarkkailun tiheyttä ympäristönsuojelulain (527/2014) 65 §:n mukaisesti.

Meluselvitysten mukaan alueen kiviainestoiminnoista aiheutuva melu ei ylitä Storträskin rannan tai Lillåkerintien loma-asutuksen kohdalla vapaa-ajan asetukselle MURAUS-asetuksen 7 §:ssä säädettyä 45 dB:n raja-arvoa. Mallinnuksiin liittyvät epävarmuudet huomioon ottaen toimintojen meluvaikutuksia on kuitenkin tarpeen tarkkailla myös yhdessä edustavassa pisteessä Storträskin rannan ja Lillåkerintien varren loma-asutuksen kohdalla, jotta varmistetaan raja-arvojen noudattaminen näilläkin alueilla sekä kokonaiskuvan saaminen meluvaikutuksista.

2.2.3 Lupamääräys 15 a

Kirkkonummen kunta on teettänyt kaavoituksen tausta-aineistoksi selvityksen, jossa kartoitettiin muun muassa lepakoille soveltuvia elinympäristöjä Kirkkonummella. Kyseisessä selvityksessä kaksi lepakoille soveltuvaa elinympäristöä on paikannettu Vuohimäki-Överbyn alueelle suunniteltujen kiviaineshankkeiden tuntumaan. Selvitys on yleispiirteinen, eikä siinä ole tarkasteltu lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen esiintymistä sopivien elinympäristöjen alueella.

Kirkkonummen kunnan kesällä 2017 tekemän lepakkoselvityksen mukaan hankealueella esiintyy pohjanlepakoita ja viiksisiippoja tai isoviiksisiippoja. Kyseiset lepakkolajit ovat luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittuja lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin mukaan suoraan lain nojalla kielletty. Selvityksen mukaan lepakoiden päiväpiilot sijaitsevat yleensä ruokailualueiden lähellä ja lepakot saattavat käyttää lisääntymis- ja levähdyspaikkoinaan alueella olevia kolopuita. Selvityksen mukaan sen selvittäminen, käyttävätkö lepakot alueen kolopuita, vaatisi lisätutkimuksia, kuten myös sen selvittäminen, käyttävätkö lepakot alueen luonnonkivikoita talvehtimiseen.

Asiakirjoista ei ilmene, että lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen, kuten päiväpiilojen ja talvehtimispaikkojen esiintymistä alueella olisi selvitetty kiviaineshankkeita varten tehtyjen luontoselvitysten yhteydessä. Koska kunnan teettämien selvitysten mukaan alueella esiintyy lepakoita, jotka muun muassa ruokailevat alueella ja että lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat tyypillisesti sijaitsevat niiden ruokailualueiden lähellä, on tarpeen varmistua ennen toiminnan aloittamista siitä, onko alueella lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä siitä, miten kiviainestoiminta vaikuttaisi niihin.

2.3 Valitusten hylkääminen muilta osin

2.3.1 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltuminen

Muutoksenhaun kohteena oleva ympäristölupa on myönnetty Kirkkonummen Vuohimäki-Överbyn alueelle, jolle on samanaikaisesti myönnetty ympäristölupa myös kahdelle muulle hankkeelle, joihin kuuluu kallion louhintaa ja murskausta. Hankkeille on samana päivänä myönnetty myös maa-ainesluvat. Lemminkäinen Infra Oy:n hankkeen louhinta-alue on pinta-alaltaan 5,5 hehtaaria ja otettavan aineksen määrä on 56 700 kiintokuutiometriä vuodessa. Destia Oy:n hankkeen louhinta-alue on pinta-alaltaan 5,8 hehtaaria ja otettavan aineksen määrä on 34 000 kiintokuutiometriä vuodessa. Oy Göran Hagelberg Ab:n louhinta-alue koostuu kahdesta osa-alueesta, jotka ovat pinta-alaltaan yhteensä 12,3 hehtaaria ja otettavan aineksen määrä on 68 500 kiintokuutiometriä vuodessa. Hankkeiden yhteenlaskettu louhinta-alueiden pinta-ala on 23,6 hehtaaria ja otettavan aineksen määrä yhteensä 159 200 kiintokuutiometriä vuodessa.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 4 §:n 1 momentin mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavista hankkeista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2006) 6 §:n 2 kohdan b alakohdan mukaan kiven, soran tai hiekan ottoon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa. Mihinkään Vuohimäen alueen kolmesta kiviaineshankkeesta ei pinta-alan tai otettavan aineksen määrän perusteella ole sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 2 momentin mukaan arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tapauskohtaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen edellyttäisi, että Vuohimäki-Överbyn alueen kiviaineshankkeiden vaikutukset vastaisivat sellaisen hankkeen vaikutuksia, johon ympäristövaikutusten arviointimenettelyä olisi sen koon puolesta säännönmukaisesti sovellettava. Harkinnassa tulee ottaa huomioon myös muut samalle alueelle sijoittuvat toiminnot, kuten kiviaineshankkeiden läheisyyteen suunniteltu ampumarata.

Vuohimäki-Överbyn alueen kiviaineshankkeilla voi olla lähialueeseen kohdistuvia ympäristövaikutuksia, joita tulee tarkastella myös yhdessä ympäristöluvan myöntämisedellytysten arvioinnin ja riittäviä lupamääräyksiä koskevan harkinnan yhteydessä. Hankkeilla on kuitenkin eri omistajat ja ne ovat toisistaan toiminnallisesti erillisiä. Hankkeiden toteuttamisaikataulut eivät myöskään ole sidottuja toisiinsa. Lemminkäinen Infra Oy:n ja Destia Oy:n hankealueet sijaitsevat rantaradan eteläpuolella ja Oy Göran Hagelberg Ab:n hankealue rantaradan pohjoispuolella. Alueiden sijoittumisen vuoksi myös niiden vaikutukset suuntautuvat eri tavoin. Hankkeilla ei voida katsoa yhdessäkään olevan sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka rinnastuisivat sellaisiin kiviaineshankkeisiin, joihin ympäristövaikutusten arviointimenettelyä on säännönmukaisesti sovellettava.

Kiviaineshankkeiden keskeinen yhteisvaikutus on melu. Näin ollen tapauskohtaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista arvioitaessa on tarpeen huomioida myös muut melua aiheuttavat toiminnot alueella. Tällaisena voidaan pitää kiviaineshankkeiden itä- ja kaakkoispuolelle suunniteltua ampumaratahanketta. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan ampumaratatoiminnan melu ei merkittävästi lisää meluhaittaa häiriintyvissä kohteissa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen ei siten ole tarpeen myöskään ottaen huomioon kiviainestoiminnan ja ampumaradan aiheuttamat yhteisvaikutukset.

2.3.2 Natura-vaikutusten arvioinnin tarve

Luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentin mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset.

Noin kilometrin päässä pohjoisimmasta Vuohimäki-Överbyn alueelle suunnitellusta eli Oy Göran Hagelberg Ab:n hankealueesta sijaitsee Meiko-Lappträskin Natura-alue. Kyseisen alueen suojeluperusteena ovat alueen luontotyypit sekä luontodirektiivin liitteessä II mainittu liito-orava. Alueen suojeluperusteena eivät ole alueella esiintyvät lintulajit eikä aluetta ole sisällytetty Natura-verkostoon lintudirektiivin perusteella.

Vuohimäki-Överbyn alueen kiviainestoiminnan vaikutuksia Meiko-Lappträskin Natura-alueeseen ei ole erikseen arvioitu. Toiminnalla ei kuitenkaan voida arvioida olevan merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura-alueen luontotyyppeihin taikka liito-oravalle soveltuviin elinympäristöihin tai lajin yksilöihin Meiko-Lappträskin Natura-alueella, kun otetaan huomioon kiviainestoimintojen vaikutuksista saatu selvitys ja hankealueen etäisyys suhteessa Natura-alueeseen. Näin ollen ympäristöluvan myöntäminen ei ole edellyttänyt luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentissa tarkoitetun arvion tekemistä.

2.3.3 MURAUS-asetuksen soveltuminen

MURAUS-asetuksen 14 §:n 3 momentin mukaan asetusta sovelletaan asetuksen voimaan tullessa vireillä olevaan kivenlouhimoa, muuta kivenlouhintaa tai kivenmurskausta koskevaan ympäristölupa-asiaan, jota ei ole kuulutettu. Oy Göran Hagelberg Ab:n ympäristölupahakemus on tullut vireille ensimmäisen kerran 24.9.2009. Hakemuksen johdosta annetusta lupapäätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka kumosi ja palautti asian rakennus- ja ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus pysytti Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen päätöksellään 20.5.2014. Yhtiön hakemus on tarvittavien täydennysten jälkeen kuulutettu uudelleen 21.9.–21.10.2015. Hakemukseen on siten sovellettava MURAUS-asetusta, jonka siirtymäaika muutenkin päättyi 31.12.2017 ja jota siten joka tapauksessa sovellettaisiin yhtiön toimintaan nyt puheena olevalla alueella.

2.3.4 Toiminnan meluvaikutukset

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 35 §:n 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä muun muassa lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta ja sen vaikutuksista.

Kiviainestenottohankkeissa keskeinen vaikutus on toiminnasta aiheutuva melu. MURAUS-asetuksen 7 §:n mukaan toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Kyseisen valtioneuvoston päätöksen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L_Aeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB. Lupahakemuksessa tulisikin osoittaa, että toiminnassa voidaan noudattaa MURAUS-asetuksen mukaisia raja-arvoja. Kun kysymys on hakemusvaiheesta, eikä toiminta alueella ole vielä käynnistynyt, hakemuksessa voidaan kuitenkin esittää vain toiminnan meluvaikutuksia koskeva arvio. Raja-arvojen noudattaminen varmistetaan toiminnan käynnistyttyä riittävällä tarkkailulla ja valvonnalla.

Vuohimäki-Överbyn alueelle on myönnetty ympäristö- ja maa-ainesluvat samana päivänä kolmelle kiviaineshankkeelle. Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupaharkinnassa tulee ottaa huomioon myös eri toimintojen yhteisvaikutukset. Lupahakemukseen on liitetty 5.2.2013 päivätty meluselvitys, jossa on mallinnettu kaikkien kolmen Vuohimäki-Överbyn alueelle suunnitellun kiviaineshankkeen meluvaikutuksia erikseen sekä toimintojen yhteisvaikutuksia kolmessa eri toimintavaiheessa. Selvityksen mukaan mikään hanke yksin tai kaikkien hakkeiden yhteisvaikutus ei riittävillä melunhallintatoimenpiteillä mallinnetuissa tilanteissa johda MURAUS-asetuksen 7 §:n mukaisten raja-arvojen ylittymiseen.

Alueen kiviaineshankkeiden yhteisvaikutusten huomioon ottamisen lisäksi lupaharkinnassa tulee kiinnittää huomiota muihin alueen toimintoihin, joilla voi olla yhteisvaikutuksia häiriintyvissä kohteissa. Tällaisia toimintoja ovat kiviainestenottoalueiden länsi- ja kaakkoispuolelle suunniteltu ampumarata sekä alueen tie- ja raideliikenne. Lupahakemusta on täydennetty 28.8.2015 päivätyllä asiakirjalla, jossa on arvioitu ampumaratatoiminnan ja liikenteen melun sekä kiviaineshankkeiden aiheuttaman melun yhteisvaikutuksia.

Nyt puheena oleva alue sijaitsee kantatien 51 ja rantaradan välittömässä läheisyydessä. Lähimmät kiviainestoiminnan melulle alttiit kohteet sijaitsevat alueella, jolla melutaso liikenneväylien vaikutuksesta jo tälläkin hetkellä ylittää vakituiselle ja loma-asutukselle säädetyt melutason ohjearvot. Vaikka kiviainestoiminnasta aiheutuva melutaso ei näillä alueilla ylittäisikään MURAUS-asetuksen 7 §:n mukaisia raja-arvoja, luvan myöntäminen edellyttää, että liikenteen ja kiviainestoimintojen yhteismelu alueella ei muodostu sellaiseksi, josta aiheutuisi terveyshaittaa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Tämä seikka on huomioitu lupamääräyksessä 1, jonka mukaan kiviainestoiminta ei saa johtaa melutasojen kasvuun liikenteen melualueella. Meluselvityksen täydennyksen mukaan kiviainestoiminta ei lisää niiden kiinteistöjen määrää, joilla MURAUS-asetuksen 7 §:n mukaiset raja-arvot ylittyvät jo liikennemelun vuoksi. Selvityksen liitekarttojen mukaan kiviainestoiminta aiheuttaa enintään 1–2 dB:n kasvun melutasossa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, joissa myös liikenteen aiheuttama melurasitus on suurin. Meluselvityksen täydennyksen mukaan suunnitellun ampumaratatoiminnan vaikutus melutilanteeseen kiviainesten ottotoiminnan aikana on vähäinen.

Lisäksi Vaasan hallinto-oikeudelle on toimitettu 7.10.2016 päivätty meluselvityksen päivitys, jossa on huomioitu myös Lemminkäinen Infra Oy:n suunnittelema asfalttiasematoiminta sekä arvioitu muun muassa impulssimaisuuskorjauksen tekemisen tarvetta. Melun impulssimaisuus riippuu useista eri tekijöistä eikä päästölähteessä impulssimainen melu aina ole kuultavissa impulssimaisena enää häiriölle alttiissa kohteessa. Selvityksen mukaan impulssimaisuuskorjauksen tekemiselle ei ole tarvetta melulähteen ja häiriintyvien kohteiden välisen etäisyyden vuoksi sekä siitä johtuen, että impulssimaista melua aiheuttavan rikotuksen melutaso jää alueen muuta melua selvästi alhaisemmalle tasolle. Melun impulssimaisuuteen voi vaikuttaa myös toimintojen sijoittelulla. Kun otetaan huomioon meluselvityksen päivityksessä esitetyt seikat, ei impulssimaisuuskorjauksen tekemiseen ole tässä tapauksessa ollut tarvetta. Melun mahdollinen impulssimaisuus on kuitenkin otettava huomioon melun tarkkailussa ja tarvittaessa lisättävä impulssimaisuuskorjaus mittaustulokseen ennen tuloksen vertaamista MURAUS-asetuksen 7 §:n mukaiseen raja-arvoon.

Vuohimäki-Överbyn alueen kiviaineshankkeilla on kolme eri toiminnanharjoittajaa. Hankkeet ovat luonteeltaan kausittaisia siten, että toimintaa harjoitetaan vain osan vuotta. Toiminta voi ajoittain olla kokonaan keskeytyneenä. Hankkeet etenevät toisistaan riippumatta. Hankkeiden lupaharkintaa varten on kuitenkin toimitettu yhteinen melumallinnus, jotta lupaharkinnassa on voitu arvioida toimintojen yhteisvaikutuksia.

Mallinnusten mukaiset tilanteet, joissa toiminta on käynnissä kaikilla kolmella alueella samanaikaisesti siten, että kaikkien toiminnanharjoittajien alueella toiminta tapahtuu melun leviämisen kannalta pahimmassa mahdollisessa paikassa, ovat kuitenkin hankekokonaisuuden luonteen vuoksi käytännössä epätodennäköisiä. Tällaiset tilanteet voidaan välttää paitsi asianmukaisilla melunhallintatoimenpiteillä myös hankkeiden eri toimintojen ajoittamisella siten, että melun yhteisrasitus naapureille ei muodostu kohtuuttomaksi. Näin ollen tässä tapauksessa myös toimintojen meluhaittojen rajoittamiseen tähtäävä jaksottaminen voidaan ottaa huomioon, kun arvioidaan luvan myöntämisen edellytysten täyttymistä. Kun vielä otetaan huomioon luvan määräaikaisuus, Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä edellytetty toimintojen yhteensovittaminen yhdessä riittävän tarkkailun kanssa varmistaa, että kiviainestoimintojen meluvaikutukset eivät muodostu vaikutusalueen asukkaille kohtuuttomaksi.

Valituksissa on viitattu yksittäiseen loma-asuntoon, jonka kohdalla melutasojen ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaiset loma-asutukseen käytettävään alueeseen sovellettavat melutason ohjearvot ylittyvät. Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella kyseisen loma-asumiseen käytettävän kiinteistön kohdalla melutason ohjearvot ylittyvät jo yksin liikenteen aiheuttaman melun perusteella. Tällaisessa tilanteessa on pidettävä riittävänä, että lupamääräyksillä on varmistettu, että kiviaineshankkeiden aiheuttama melu ei johda melutason olennaiseen nousuun kyseisellä kiinteistöllä.

Vuohimäki-Överbyn louhinta- ja murskausalueiden läheisyydessä sijaitsevaa, maakuntakaavassa suojelualueeksi osoitettua Stormossenin suoaluetta, jota ei kuitenkaan ole vielä perustettu luonnonsuojelulain nojalla suojelualueeksi tai kiviainesalueiden ympäristöön paikannettuja liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei ole pidettävä MURAUS-asetuksen tarkoittamina häiriölle alttiina kohteina eikä niihin ole sovellettava raja-arvoina melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia luonnonsuojelualueisiin ja taajamien ulkopuolisiin virkistysalueisiin sovellettavia ohjearvoja. Raja-arvoja ei myöskään sovelleta pelkän kaavamerkinnän perusteella yleiskaavassa virkistysalueeksi osoitetulla alueella.

Hankealueen eteläpuolelle on Kirkkonummen kunnan aloitteesta perustettu Uudenmaan ELY-keskuksen 20.2.2018 tekemällä päätöksellä, eli muutoksenhaun kohteena olevan ympäristöluvan myöntämisen jälkeen, luonnonsuojelulain 24 §:n 1 momentin nojalla yksityinen luonnonsuojelualue. Suojelualueen lähin osa-alue sijaitsee Destia Oy:n toiminta-alueen eteläpuolella. Suojelualueen ja kiviaineshankealueen välissä kulkee kantatie 51. Luonnonsuojelualueen perustaminen hankealueen eteläpuolelle ympäristöluvan myöntämisen jälkeen ei edellytä lupapäätöksen kumoamista, kun otetaan huomioon suojelualueen etäisyys Oy Göran Hagelberg Ab:n toiminta-alueesta.

2.3.5 Kaavan huomioon ottaminen

Asiassa sovellettavana olevan vanhan ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Ympäristönsuojelulain säätämistä koskevan hallituksen esityksen (HE 84/1999 vp) mukaan yleispiirteisten kaavojen merkitys lupaharkinnassa riippuu erityisesti kaavan maankäyttövarauksen erityisyydestä ja maankäyttöratkaisujen kokonaisuudesta.

Suunniteltu kiviaineshanke sijaitsee alueella, joka on yleiskaavassa osoitettu PT-merkinnällä yritystoiminnan alueeksi, joka varataan yksityisille palveluille, hallinnolle, teollisuudelle ja muulle yritystoiminnalle. Kaavaselostuksen mukaan merkintää on käytetty kaikilla huomattavilla työpaikka-alueilla riippumatta siitä, millaisia työpaikkoja niille sijoittuu. Siten esimerkiksi perinteisillä teollisuusalueilla ja toimistovaltaisilla alueilla on sama merkintä. Hankealueen ympäristössä sijaitsee yleiskaavassa asumiseen ja virkistykseen osoitettuja alueita.

Alueella voimassa olevan yleiskaavan PT-merkintä mahdollistaa monenlaisten toimintojen sijoittamisen alueelle maankäytön tarkemmassa suunnittelussa. Toiminnalle myönnetty lupa on määräaikainen ja se sisältää muun muassa toiminnan meluvaikutuksia koskevat raja-arvot ja kattavat tarkkailumääräykset, joilla varmistetaan, ettei yleiskaavassa virkistysalueeksi tai asuinkäyttöön osoitetuilla alueilla aiheudu seurauksia, jotka vaikeuttaisivat kyseisten alueiden käyttöä.

Lupaharkinnassa on ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla otettu huomioon alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset.

2.3.6 Luvan muuttaminen määräaikaiseksi sekä toiminta-aikojen ja toiminta-alueen rajaaminen

Ympäristönsuojelulain 52 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa voidaan myöntää myös määräajaksi. Nyt puheena oleva lupa on myönnetty toistaiseksi voimassa olevana, mutta Vaasan hallinto-oikeus on muuttanut luvan määräaikaiseksi. Luvan voimassaoloa koskevan määräyksen mukaan toiminnan jatkamista koskevassa uudessa hakemuksessa on muun ohella esitettävä selvitys louhoksen aiheuttamasta melusta, louhosten yhteismelusta sekä louhosten melualueen kokonaismelusta. Määräaikaisuutta on tosin nimenomaisesti perusteltu tarpeella arvioida toiminnan vaikutukset toiminta-alueen länsipuolella sijaitsevaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaan ja ekologiseen käytävään uudelleen.

Ympäristönsuojelulain säätämistä koskevan hallituksen esityksen (HE 84/1999 vp) mukaan luvan voimassaolo ratkaistaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon toiminnan luonne ja vaikutusalueen ominaisuudet kokonaisuudessaan. Luvan määräaikaisuutta puoltaviksi seikoiksi voidaan katsoa esimerkiksi se, että toiminnan vaikutuksia ei voida ennalta luotettavasti arvioida. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että määräaikainen lupa voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun alue on luonnontilaisuuden tai alueeseen kohdistuvan muun kuormituksen vuoksi erityisen herkkä lisäkuormitukselle.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että Oy Göran Hagelberg Ab:n toiminnalle myönnetty lupa on voitu muuttaa määräaikaiseksi. Luvan määräaikaisuutta tässä tapauksessa edellyttää erityisesti toiminnan lähialueen asutukseen kohdistuvien meluvaikutusten hallinta. Kysymyksessä on nykyisinkin meluisa alue, jossa on huolehdittava siitä, että eri melulähteistä aiheutuva yhteismelu ei aiheuta alueen asukkaille terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta. Vaikka toimitettuja meluselvityksiä onkin pidettävä lupaharkinnan kannalta riittävinä, toiminta-alueen ominaispiirteiden huomioiminen edellyttää luvan muuttamista määräaikaiseksi.

Määräaikaisuutta ei sen sijaan voida perustella tarpeella tarkastella uudelleen toiminnan vaikutuksia esimerkiksi läheiseen liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaan, jonka osalta on jo ennen toiminnan aloittamista varmistuttava siitä, että toiminnalla ei ole kyseistä lisääntymis- ja levähdyspaikkaa heikentäviä vaikutuksia.

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 51 §:n mukaan lupamääräys voi olla ympäristönsuojelulain nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen sisältyvää yksilöityä ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimusta ankarampi muun muassa luvan myöntämisen edellytysten täyttämiseksi. MURAUS-asetuksen 1 §:n mukaan asetuksella säädetään ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista. Myös MURAUS-asetuksen 8 §:n 3 momentissa on nimenomaisesti todettu, että ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristöluvassa voidaan erityisestä syystä antaa toiminta-ajoista asetuksessa säädettyä ankarampia määräyksiä. Hallinto-oikeus on voinut esittämillään perusteilla määrätä MURAUS-asetuksessa säädettyä lyhyemmistä toiminta-ajoista.

Kuten edellä on selostettu, asiassa on sovellettava MURAUS-asetusta. MURAUS-asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Hakemukseen liitettyjen suunnitelmien perusteella louhintaa on ollut tarkoitus suorittaa noin 220 metrin päässä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. MURAUS-asetuksen 3 §:n 2 momentissa säädetyt vähimmäisetäisyysvaatimukset ovat ehdottomia, joten hallinto-oikeus on voinut määrätä toiminta-alueen supistamisesta suhteessa lähimpään häiriintyvään kohteeseen. Asiassa ei ole esitetty MURAUS-asetuksen 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuja perusteita, joiden nojalla murskaamo voitaisiin sijoittaa 300 metriä lähemmäs lähintä häiriintyvää kohdetta.

Hallinto-oikeuden rajaus, jolla on supistettu toiminta-aluetta lännessä turvaa riittävän kulkuyhteyden säilymisen rantaradan eteläpuolelta paikannetulta liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikalta pohjoisen suuntaan. Tämä mahdollistaa lisääntymis- ja levähdyspaikan ekologisen toiminnallisuuden säilymisen.

2.3.7 Täydentävät perustelut

Kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen muilta kuin edellä kohdassa 2.2 lausutuilta osin ei ole perusteita.

3. Oikeudenkäyntikulut

Vuohimäki-Överbyn alueelle suunniteltujen kolmen kiviaineshankkeen ympäristölupaprosessi on ollut monitahoinen ja tulkinnanvarainen asiakokonaisuus, joten kysymyksessä ei ole tilanne, jossa lupaviranomaisen voitaisiin katsoa menetelleen virheellisesti, vaikka lupapäätöstä onkin muutettu. Näin ollen asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ja hänen asiakumppaneillensa tai Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Kun otetaan huomioon asian lopputulos oikeudenkäyntikuluja ei ole määrättävä korvattavaksi myöskään Oy Göran Hagelberg Ab:lle.

4. Täytäntöönpanon kieltäminen

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Dahl ja Olli Malve. Asian esittelijä Hanna Lehtinen.