Muu päätös 1703/2019
Asia Ulkomaalaisasiaa koskeva valituslupahakemus ja valitus
Valittaja A, Afganistan
Asiakasnumero ( -- )
Päätös, jota valitus koskee
Helsingin hallinto-oikeus 9.5.2018 nro 18/0240/72
Asian aikaisempi käsittely
Maahanmuuttovirasto on päätöksellään 8.11.2016 hylännyt A:n (jäljempänä valittaja) turvapaikkaa ja oleskelulupaa koskevan hakemuksen sekä päättänyt käännyttää hänet Afganistaniin.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt valittajan vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta ja hänen valituksensa.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään muun ohessa seuraavasti:
( -- )
Valittajan kertomus
Valittaja on Ghaznin maakunnassa sijaitsevasta Nawurin piirikunnasta kotoisin oleva nuori naimaton mies. Valittaja on kertonut kotikyläkseen Nawurin piirikunnassa olevan Deh Afghanan. Valittaja on etniseltä taustaltaan hazara ja uskonnoltaan shiiamuslimi. Valittaja puhuu äidinkielenään daria, ja lisäksi hän puhuu farsia. Valittaja on muuttanut perheensä kanssa 3–4-vuotiaana Pakistaniin ja sieltä 16–17-vuotiaana Iraniin. Valittajan isä on kuollut, ja hänen äitinsä, siskonsa ja kaksi veljeään asuvat Iranissa. Valittajan setiä asuu hänen kotipaikkakunnallaan Afganistanissa. Valittaja on käynyt neljä vuotta peruskoulua ja työskennellyt mattojen kutojana sekä laukkutehtaalla.
Valittaja on kertonut turvapaikkapuhuttelussaan kuulleensa isältään, että he muuttivat Afganistanista Pakistaniin sukulaisten kanssa olleiden talibaneihin liittyneiden riitojen takia ja koska alueella ei ollut turvallista. Valittajan kotialueella Ghaznissa oli talibaneja, jotka pysäyttivät ihmisiä matkalla ja kiusasivat heitä. Hazaroita ja shiiamuslimeja myös tapettiin. Valittaja palasi Iranista Afganistaniin, koska Iranissa laittomasti olleita afganistanilaisia karkotettiin, ja vaihtoehdoksi annettiin Syyrian sotaan palaaminen, jolloin valittajalle olisi annettu Iranin oleskelulupa. Valittajan kotikylässä asuvat sedät ovat vierailleet valittajan perheen luona Pakistanissa, ja he ovat myös järjestäneet valittajalle tažkeran valittajan palattua Afganistaniin. Palattuaan Afganistaniin valittaja asui yhden viikon Heratissa, yhden viikon Ghaznissa sukulaistensa luona ja yhden viikon Nimrouzissa, minkä jälkeen hän palasi salakuljettajan avustuksella takaisin Iraniin.
Maatieto
Afganistanin turvallisuustilanne on pysynyt arvaamattomana siviilien kantaessa sen pahimmat vaikutukset. Konflikti vaikuttaa enenevässä määrin kaikkiin maan alueisiin ja sen luonne on jatkanut muuttumistaan. Kansainvälisten ISAF-joukkojen vetäytyminen vuonna 2014 on vaikuttanut iskujen lisääntymiseen. Vuonna 2017 siviiliuhrien määrä on laskenut yhdeksän prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Kyseessä on ollut ensimmäinen vuosi vuoden 2012 jälkeen, kun siviiliuhrien määrä on vähentynyt. (UNHCR, Eligibility Guidelines for Assessing the International Protection Needs of Asylum-Seekers from Afghanistan, 19 April 2016 ja UNAMA, Afghanistan – Annual Report 2017, Protection of Civilians in Armed Conflict, February 2018)
Afganistanin väestöstä noin 10–15 prosenttia on arvioitu olevan shiia-muslimeja. Enemmistö shiiamuslimeista on etniseltä taustaltaan hazaroita. Shiiauskoiset hazarat ovat kohdanneet yhteiskunnallista ja muuta syrjintää erityisesti sunnimuslimien taholta, mutta vähemmistön asemassa on toisaalta tapahtunut jonkin verran poliittista ja yhteiskunnallista edistystä talibanien hallinnon kukistuttua vuonna 2001. Sunnimuslimien shiioihin kohdistaman syrjinnän on myös arvioitu vähentyneen ja rajoittuneen tietyille harvaan asutetuille alueille. Meneillään olevaan konfliktiin liittyen ei ole dokumentoitu systemaattista syrjintää tiettyä etnistä tai uskonnollista ryhmää kohtaan. Hazaroilla on arvioitu olevan suurin riski joutua iskun tai hyökkäyksen kohteeksi etnisen taustansa takia joukkotilaisuuksissa, hautajaisissa tai kaupungeissa järjestettävissä mielenosoituksissa. UNAMA on tilastoinut hazaroihin kohdistuneiden iskujen ja kidnappausten vähentyneen vuosien 2015 ja 2016 aikana. Vuoden 2017 aikana on kuitenkin raportoitu etenkin Isisin tekemistä lisääntyneistä korkean profiilin iskuista shiiauskoista vähemmistöä kohtaan. Vaikka talibanienkin on raportoitu kohdistaneen hazaroihin iskuja, iskujen pääasiallisen motiivin on raportoitu perustuneen muihin kuin etnisiin tai uskonnollisiin syihin. (U.S. Department of State, 2016 Report on International Religious Freedom, 15 August 2017; U.S. Commission on international religious freedom, Country Reports – Afghanistan, 26 April 2017; EASO, Country of Origin Information Report, Afghanistan, Individuals targeted by armed actors in the conflict, December 2017; UN Human Rights Council, Rights of persons belonging to national or ethnic, religious and linguistic groups, 16 December 2016 ja UNAMA, Afghanistan – Annual Report 2017, Protection of Civilians in Armed Conflict, February 2018)
Ghaznin maakunta koostuu 19 piirikunnasta. Ghaznin maakunnan turvallisuustilanne on epävakaa ja talibaneilla on vahva läsnäolo alueella. Hallituksenvastaiset joukot toimivat maakunnassa ja alueella tapahtuu säännöllisesti välikohtauksia. Turvallisuustilanne kuitenkin vaihtelee piirikunnittain. Turvallisuustilanne on rauhallisempi yksinomaan hazaroiden asuttamissa Malistanin, Jaghurin ja Nawurin piirikunnissa sekä hazaraenemmistöisissä Jaghatun ja Khwaja Omarin piirikunnissa. Ghaznin maakunnassa tilastoitiin EASO:n mukaan ajalla 1.9.2016–31.5.2017 yhteensä 1 215 turvallisuusvälikohtausta, joista 190 tilastoitiin maakunnan pääkaupungin käsittävässä Ghaznin piirikunnassa. Eniten välikohtauksia ilmeni Andarin piirikunnassa (340 kappaletta). Vuonna 2017 Ghaznin maakunta on ollut maakunta, jossa on UNAMA:n mukaan tapahtunut yhdenneksitoista eniten siviiliuhreja vaatineita välikohtauksia Afganistanissa. UNAMA on raportoinut Ghaznin maakunnassa olleen vuonna 2017 yhteensä 353 siviiliuhria, mikä on 11 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. The Long War Journalin mukaan Taliban hallitsee kolmea (Nawa, Andar ja Zanakhan) piirikuntaa ja taistelee seitsemän (Gelan, Abband, Giro, Qarabagh, Waghaz, Ghazni ja Dehyak) piirikunnan hallinnasta. Rashidanin piirikunnan osalta Taliban on ilmoittanut hallitsevansa myös tätä piirikuntaa, mutta The Long War Journalin mukaan väitettä ei ole vahvistettu. Ghaznin maakunnasta on vuonna 2017 paennut sisäisinä pakolaisina noin 2 000 henkilöä, mutta toisaalta maakunnan rauhattomimmilta alueilta on paennut ihmisiä Ghaznin kaupunkiin. (EASO, Country of Origin Information Report. Afghanistan: Security Situation, December 2017; UNAMA, Afghanistan – Annual Report 2017, Protection of Civilians in Armed Conflict, February 2018; The Long War Journal, DoD releases Afghan district data, continues to withhold other key information, 31 January 2018 ja UNOCHA, Afghanistan: Conflict Induced Displacements (as of 11 February 2018), Actual displacements between 1 January 2017 and 30 December 2017)
Kabulin kaupungista Ghaznin kaupunkiin on kuljettava joko Wardakin maakunnan kautta Kabul–Kandahar-maantietä pitkin taikka kiertotietä Kabulista pohjoiseen Parwanin maakunnan kautta Kabul–Pul Khomri-maantietä ja edelleen Bamiyan–Charikar-maantietä pitkin. Vaikka tuhansia afganistanilaisia matkustaa Kabul–Kandahar-tiellä päivittäin, on tiestä viime vuosina tullut hallituksenvastaisten joukkojen väkivallan ja järjestäytyneen rikollisuuden keskus. Elokuussa 2017 koko tien raportoitiin olleen suljettu Talibanin ja Afganistanin turvallisuusjoukkojen Wardakissa käymien taisteluiden seurauksena. Bamiyan–Charikar -maantie on perinteisesti ollut turvallisempi, mutta reitti on pidempi ja hankalampi. Bamiyan–Charikar-maantie on muuttunut turvattomaksi talibanien lisääntyneiden iskujen seurauksena, ja tien raportoitiin esimerkiksi heinäkuussa 2017 olleen Talibanin sulkema. Ghaznin kaupungista pääsee Nawurin piirikuntaan Jaghatun piirikunnan kautta. (Lifos, Frågasvar: Afghanistan. Resväg mellan Kabul och Ghazni, 3.9.2015; EASO, Country of Origin Information Report. Afghanistan Security Situation, January 2016; EASO, Country of Origin Information Report. Afghanistan Security Situation, November 2016; EASO, Country of Origin Information Report, Afghanistan Security Situation, December 2017; UN General Assembly, Security Council, The situation in Afghanistan and its implications for international peace and security, 15 September 2017; Pajhwok Afghan News, Fighting in Wardak closes Kabul–Kandahar highway, 1 August 2017 ja Pajhwok Afghan News, Parwan–Bamyan highway reopened for traffic, 8 July 2017)
Asian arviointi ja hallinto-oikeuden johtopäätökset
Valittaja on hakenut kansainvälistä suojelua, sillä hänen kotialueellaan Afganistanissa on turvatonta talibanien vuoksi, ja hän kokee siellä elämänsä hazarana vaikeaksi. Valittaja on viitannut myös perheensä ja sukulaistensa välisiin riitoihin.
( -- ) Maahanmuuttovirasto on tutkinut hakemuksen suhteessa valittajan synnyinalueeseen Ghaznin maakunnan Nawurin piirikuntaan, jonne valittajalla on katsottu olevan sosiaaliset siteet. Maahanmuuttovirasto on katsonut, että vaikka valittajan kotialueella Nawurissa vallitseva yleinen turvallisuustilanne on vaikea, kyse ei ole kuitenkaan sellaisesta poikkeuksellisesta tilanteesta, jolle on tyypillistä niin korkea mielivaltaisen väkivallan aste, että on olemassa merkittäviä perusteita uskoa, että vaara uhkaa henkilökohtaisesti ketä tahansa pelkästään alueella oleskelemisen vuoksi. Maahanmuuttovirasto ei ole hyväksynyt tosiseikkana, että valittajaan kohdistuisi kotialueensa yleisen tilanteen vuoksi henkeä tai ruumiillista koskemattomuutta uhkaava vakava ja henkilökohtainen vaara.
Valittaja on lapsuudessaan tapahtuneen Afganistanista lähtönsä jälkeen oleskellut kotimaassaan noin kolme viikkoa, jona aikana häneen ei ole kohdistunut uhkaa tai oikeudenloukkauksia talibanien tai kenenkään muunkaan taholta. ( -- )
( -- )
Ghaznin maakunnan turvallisuustilanne on epävakaa. Käytettävissä olevan maatiedon perusteella ei voida kuitenkaan katsoa, että koko maakunnan alueella vallitsisi maan sisäinen aseellinen selkkaus. Näin ei voida katsoa olevan myöskään maakunnan rauhallisimmissa, hazaraenemmistöisissä maakunnissa kuten Nawurissa, josta valittaja on kotoisin. Kun lisäksi otetaan huomioon valittajan henkilökohtaiset olosuhteet, hallinto-oikeus katsoo, että asiassa ei ole esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että valittaja joutuisi kotialueellaan todelliseen vaaraan kärsiä ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua vakavaa ja henkilökohtaista haittaa.
Kuitenkin paluu suhteellisen rauhalliseksi arvioidulle maakunnan alueelle, jollaisena valittajan kotipaikkaa Nawurin piirikuntaa voidaan tällä hetkellä pitää, edellyttää myös sitä, että valittajan tulee käytännössä päästä Kabulista turvallisesti kotialueelleen Nawurin piirikuntaan. Paluureitin turvallisuutta arvioitaessa on huomioitava myös valittajan henkilökohtaiset olosuhteet, kuten hänen etninen taustansa.
Korkein hallinto-oikeus on lausunut vuosikirjaratkaisussaan KHO 2017:72 muun ohella, että toissijaisen suojelun myöntäminen ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella voi perustua myös matkareitin turvattomuuteen. Lisäksi korkein hallinto-oikeus on samassa ratkaisussaan lausunut, että kun toissijaisen suojelun tarpeen arviointi perustuu hakijan kertaalleen suoritettavan matkareitin eikä hänen kotialueensa turvallisuustilanteeseen, korostuu hakijan henkilökohtaisten olosuhteiden merkitys. Kyseisestä ratkaisusta ilmenee, että Maahanmuuttovirasto on esittänyt edellä maatiedoissa lausuttujen kahden pääasiallisen reittivaihtoehdon lisäksi myös kaksi muuta reittiä Kabulista Ghazniin. Näistä ensimmäisessä vaihtoehdossa lennetään Kabulista Bamiyanin kaupungin lentokentälle ja kuljetaan sieltä reittiä Yakawlang–Panjab ja edelleen pikkuteitä Waras-piirikunnan kautta Qolak-solan läpi, josta pääsee Nawurin piirikuntaan Ghaznin maakunnan puolelle. Toisessa vaihtoehdossa lennetään Ghorin maakunnassa sijaitsevan Chaghcharanin kaupungin lentokentälle ja kuljetaan sieltä ensin Dawlatyarin ja Lal wa Sarjangalin piirikuntien läpi Bamiyanin kaupunkiin, josta on edellä mainittu yhteys Ghazniin.
Edellä todetusti valittajalla on käytössään useita vaihtoehtoisia reittejä Ghaznin maakuntaan. Valittaja on asunut suurimman osan elämästään kotimaansa ulkopuolella, mikä voi sinänsä vaikeuttaa hänen sopeutumistaan. Valittajan setiä asuu hänen kotipaikkakunnallaan, ja hän on pitänyt heihin yhteyttä. Valittaja on täysi-ikäinen terve mies. Valittajan kaltaisten henkilöiden voidaan yleensä katsoa voivan matkustaa alueelle ilman välikohtauksia. Kun otetaan huomioon käytettävissä olevien paluureittien turvallisuudesta saatu selvitys sekä erityisesti valittajan henkilökohtaiset olosuhteet, hallinto-oikeus katsoo, ettei asiassa ole esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että valittaja joutuisi kotiseudulleen Ghaznin maakunnan Nawurin piirikuntaan palatessaan todelliseen vaaraan kärsiä sellaista vakavaa haittaa, jota erityisesti ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetaan. Valittajalle ei voida antaa turvapaikkaa tai myöntää oleskelulupaa toissijaisen suojelun perusteella.
( -- )
Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet
Perusteluissa mainitut
Ulkomaalaislaki 146, 146 a, 147 ja 148 §
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Reija Suni ja Kaija Sarasma. Esittelijä Niina Karjunen.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Valittaja on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Valittaja on vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Lisäksi hän on vaatinut maasta poistamisen täytäntöönpanon kieltämistä, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu.
Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:
Valittaja on nuori ja naimaton mies, joka on asunut kotimaassaan vain hyvin lyhyen ajanjakson elämästään. Hänen perheensä asuu Iranissa. Valittajalla ei ole Afganistanissa turvaverkkoa, joka voisi auttaa ja suojella häntä. Valittajan olosuhteet on huomioitava myös arvioitaessa hänen kotialueensa turvallisuustilannetta, joka on hyvin huono ja epävakaa. Talibanin läsnäolo Ghaznin maakunnassa ja sen teillä on aktiivista. Lisäksi valittajan etninen ja uskonnollinen tausta vaikeuttaa hänen asemaansa, erityisesti Talibanin hallussa olevilla maanteillä, joita valittaja joutuisi käyttämään kotialueelleen palatessaan. Valittaja olisi kotialueellaan hyvin haavoittuvassa asemassa kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon otettuina.
Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on välipäätöksellään 20.9.2018 taltionumero 4314 kieltänyt maasta poistamisen täytäntöönpanon, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut valituslupahakemuksen tai asiassa toisin määrätään.
Maahanmuuttovirasto on antanut lausunnon. Maahanmuuttovirasto on lausunnossaan muun ohella todennut, että Ghazni kuuluu Afganistanissa niiden maakuntien joukkoon, joissa tapahtuu kaikkein eniten turvallisuusselkkauksia (UNOCHA 2018a). UNAMA raportoi Ghaznissa vuoden 2017 aikana 139 siviilikuolemaa ja 214 haavoittumista, mikä oli 11 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin siviiliuhrien aiheuttaja olivat maataistelut, minkä jälkeen yleisimpiä aiheuttajia olivat räjähdeiskut ja kohdistetut murhat. (UNAMA 2018)
UNOCHAn mukaan Andarin, Giron ja Ghaznin piirikunnat kuuluivat vuonna 2017 konfliktin intensiteetiltään Afganistanin kaikkein levottomimpiin alueisiin. Väkivalta oli keskimääräistä korkeammalla tasolla myös Ajristanissa, Dih Yakissa, Gilanissa, Qarabaghissa ja Moqurissa. Väkivalta oli Afganistanin keskitasolla Ab Bandissa, Jaghatussa, Rashidanissa, Khwaja Omarissa, Waghazissa, Wali Mohammadi Shahidissa ja Zana Khanissa. Giro oli keskimääräistä rauhallisempi ja hazaraenemmistöiset Jaghori, Malistan ja Nawur kuuluivat Afganistanin kaikkein rauhallisimpiin alueisiin. (UNOCHA 2018a)
Taliban on huhtikuun lopussa käynnistyneessä vuoden 2018 hyökkäyskampanjassaan kohdistanut painetta erityisesti Ghaznin maakuntaan. Talibanin oli arvioitu elokuun puoliväliin mennessä saaneen suurimman osan Ghaznin maaseutualueista hallintaansa. Taliban on myös tehnyt toistuvia hyökkäyksiä Jaghoriin johtavan tien varrella Qarabaghin puolella turvallisuusjoukkojen tarkastuspisteitä vastaan. (Etilaat Rooz 12.8.2018)
Long War Journalin jatkuvasti päivittyvän arvion mukaan Ghaznin maakunnan piirikunnista Ajristan, Andar, Dih Yak, Giro, Jaghatu, Khwaja Omari, Nawa, Nawur, Rashidan, Waghaz, Wali Mohammad Shahid (Khogiani) ja Zana Khan ovat kokonaan Talibanin hallinnassa. Ab Band, Gilan, Ghaznin kaupunki ja Qarabagh ovat piirikuntia, joiden hallinnasta Taliban ja Afganistanin turvallisuusjoukot taistelevat. Ainoastaan Jaghori ja Malistan ovat piirikuntia, jotka ovat kokonaan Afganistanin keskushallinnon hallinnassa. (LWJ päiväämätön, käyty 4.10.2018.) Toisaalta afganistanilaisen uutissivuston syyskuun alussa haastattelemien paikallislähteiden mukaan Ghaznin kaupungin hyökkäyksen yhteydessä vallatut Khwaja Omari, Ajristan, Jaghatu ja Rashidan ovat edelleen Talibanin hallinnassa. Haastatellun ghaznilaisen kansanedustajan mukaan lisäksi Waghaz on Talibanin hallinnassa. Sen sijaan maakunnan kuvernöörin edustajan mukaan Khwaja Omari ja Ajristan ovat Talibanin hallinnassa edelleen, mutta muut piirikunnat, kuten Jaghatu ja Rashidan, on vallattu takaisin ja olivat tuolloin Afganistanin hallituksen kontrollissa. (Khabarnama 10.9.2018) Pajhwok Afghan News-uutistoimiston mukaan puolestaan Taliban hallitsee Khwaja Omarin, Ajristanin, Jaghatun, Rashidanin ja Nawan piirikuntia. Ghaznin viranomaiset kuitenkin vahvistavat, että vain Ajristan, Khwaja Omari ja Nawa olisivat kokonaan Talibanin hallinnassa. (PAN 25.9.2018)
Afganistanin armeijan Talibanin ja hallituksen joukkojen välisiä taisteluita puhkesi 17.8.2018 Qarabaghin piirikunnassa (Tolo News 16.8.2018). Syyskuun aikana taistelut Talibanin ja valtiollisten turvallisuusjoukkojen välillä ovat kiihtyneet useassa Ghaznin piirikunnassa, erityisesti Khwaja Omarissa. Ghaznin paikallisviranomaisten mukaan Khwaja Omarin lisäksi piirikunnissa Andar, Gilan, Giro ja Moqur on vakavia turvallisuusuhkia ja Talibanilla on niissä laajalle levinnyttä toimintaa. (Etilaat Rooz 24.9.2018)
Long War Journalin jatkuvasti päivittyvän arvion mukaan Ghaznin maakunnan piirikunnista useat, mukaan lukien Nawur, olisivat kokonaan Talibanin hallinnassa. (LWJ päiväämätön, käyty 4.10.2018). Toisaalta afganistanilaisen uutissivuston syyskuun alussa haastattelemien paikallislähteiden kertomien tietojen mukaan Nawur ei kuitenkaan olisi Talibanin hallussa (Khabarnama 10.9.2018). Myöskään Pajhwok Afghan News -uutistoimiston mukaan paikallisten lähteiden sekä Ghaznin viranomaisten syyskuun lopussa ilmoittamien tietojen mukaan Taliban ei hallitse Nawuria (PAN 25.9.2018). Nawurin piirikunnasta ei ole käytettävissä olevissa lähteissä, yllämainittujen tietojen lisäksi, raportoitu turvallisuusvälikohtauksista (Maatietopalvelu 2018). Nawurista ei ollut syyskuun 24. päivään mennessä vuonna 2018 paennut konfliktin takia ihmisiä maan sisäisesti (UNOCHA 2018b).
Kabulista voi kulkea Ghaznin kaupunkiin Kabulista Kandahariin vievää valtatietä pitkin, joka kulkee Kabulin maakunnasta Wardakin maakunnan Maidan Shahrin, Nirkhin ja Sayidabadin piirikuntien sekä Ghaznin maakunnan Khwaja Omarin piirikunnan läpi (Landinfo 2013). Ghaznin kaupunkiin ei ole lentoliikennettä Kabulista (Lifos 2018). Kabul–Kandahar-valtatielle vaihtoehtoinen reitti Kabulista Ghaznin maakuntaan on kulkea Parwanin maakunnan kautta Bamiyanin kaupunkiin, josta on mahdollista kulkea Bamiyanin Panjabin ja Warasin piirikuntien kautta Ghaznin Nawurin piirikuntaan, josta on yhteys Jaghoriin ja Ghaznin muihin piirikuntiin (Landinfo 2013).
Vaikka hazaroiden asemassa on tapahtunut kehitystä vuodesta 2001 alkaen, viime vuosina hazaroihin kohdistunut häirintä, sieppaukset ja surmat ovat kuitenkin merkittävästi lisääntyneet muun muassa Afganistanissa toimivan ISIS-liikkeen haaran (Islamic State Khorasan Province, ISKP) sekä Talibanin taholta (UNHCR 2018). ISKP:n lisääntyneet terrori-iskut Afganistanin shiiavähemmistöä vastaan ovat lietsoneet pelkoja konfliktin muuttumisesta sektaariseksi (SIGAR 2017, UNGA 2017, AAN 2017, DFAT 2017). Iskut shiiavähemmistöä vastaan olivat Afganistanissa harvinaisia vuoteen 2016 saakka, mutta ISKP:n ilmestyminen on tehnyt shiioista systemaattisten terrori-iskujen kohteita ja hyökkäykset etenkin shiiamuslimien uskonnollisia pyhäpaikkoja vastaan ovat yleistyneet (UNAMA 2017). Taliban-liike on kuitenkin tuominnut ISKP:n iskut shiioja vastaan (AAN 2017).
Kolme neljäsosaa afganistanilaisista on jossakin elämänsä vaiheessa joutunut pakenemaan kodeistaan joko maan sisäisesti tai Afganistanin ulkopuolelle. Pakolaisuuden lisäksi taloudellisista syistä johtuva muuttoliike Iraniin ja Pakistaniin on ollut yleistä. (ICRC 2009, HPG/ODI 2012) Vuodesta 2002 lähtien Afganistaniin on palannut noin 5,8 miljoonaa maanpaossa ollutta kansalaista, joista suurin osa on elänyt Afganistanin ulkopuolella yli 20 vuotta. Maanpaossa olleet muodostavat noin viidesosan Afganistanin väestöstä. Suuri paluumuuttajien määrä on aiheuttanut haasteita Afganistanin infrastruktuurille. Palaajilla saattaa olla sopeutumiseen, toimeentuloon ja asumiseen liittyviä ongelmia, ja varsinkin yksinäiset naiset ja lapset voivat olla haavoittuvassa asemassa palatessaan. (USIP 2016, UNHCR 2015)
Maahanmuuttovirasto on aiemmin katsonut, että vaikka valittajan kotialueella Nawurissa vallitseva yleinen turvallisuustilanne on vaikea, kyse ei ole kuitenkaan sellaisesta poikkeuksellisesta tilanteesta, jolle on tyypillistä niin korkea mielivaltaisen väkivallan aste, että on olemassa merkittäviä perusteita uskoa, että vaara uhkaa henkilökohtaisesti ketä tahansa pelkästään alueella oleskelemisen vuoksi. Maahanmuuttovirasto on todennut, että myöskään edellä esitetyn valittajan kotialuetta koskevan ajankohtaisen maatiedon perusteella ei voida pitää todennäköisenä, että jokainen alueella oleskeleva olisi vaarassa alueen turvallisuustilanteen vuoksi. Tarkasteltavaksi tulevat näin ollen valittajan henkilökohtaiset ominaisuudet suhteessa kotialueen turvallisuustilanteeseen.
Matkareitin turvallisuuden arvioinnin osalta Maahanmuuttovirasto on viitannut korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen KHO 2017:72, jossa todetaan, että kun toissijaisen suojelun tarpeen arviointi perustuu hakijan kertaalleen suoritettavan matkareitin, eikä hänen kotialueensa turvallisuuteen, korostuu hakijan henkilökohtaisten olosuhteiden merkitys. Mikäli henkilöllä on käytettävissään hänen henkilökohtaiset olosuhteensa huomioiden turvallisina pidettäviä reittejä kotialueelleen, asiaa ei ole syytä arvioida toisin reittivaihtoehtoihin sisältyvien, matkareitin pituuteen tai reitin vaikeakulkuisuuteen liittyvien toteuttamisvaikeuksien perusteella.
Vaikka valittaja on asunut pääosan elämästään Afganistanin ulkopuolella, kotimaan tapojen ja kulttuurin ei voida katsoa olevan hänelle täysin vieraita. Valittaja on elänyt afgaaniperheessä, ja hänellä on kotimaansa ulkopuolella asuessaan säilynyt yhteys kotialueellaan asuviin setiinsä. Valittaja puhuu äidinkielenään Afganistanissa valtakielenä puhuttavaa daria, hän on käynyt neljä vuotta koulua ja tehnyt töitä. Valittaja on etniseltä taustaltaan hazara. Vaikka shiiataustaisiin hazaroihin kohdistuu Afganistanissa syrjintää ja oikeudenloukkauksia, ei jokaisen hazaran voida edellä esitetty maatieto huomioon ottaen katsoa olevan vainon vaarassa. Valittajan kotialue Nawur on hazaraenemmistöinen piirikunta. Tuoreiden lähteiden mukaan on epäselvää, onko alue tällä hetkellä hallituksen vai Talibanin hallussa. Joka tapauksessa maatiedon perusteella Nawurin voidaan katsoa kuuluvan Afganistanin rauhallisimpiin alueisiin. Valittaja on terve työkykyinen mies ja kuuluu kotialueellaan etnisen taustansa osalta valtaväestöön. Maahanmuuttovirasto on katsonut, ettei valittajan voida katsoa yksinomaan kotimaansa ulkopuolella asumisen vuoksi olevan erityisen haavoittuvassa asemassa.
Valittaja on antanut vastaselityksen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
1. Valituslupahakemus hylätään turvapaikan osalta. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua valitukseen tältä osin.
2. Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian toissijaisen suojelun, oleskeluluvan ja käännyttämisen osalta. Hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan tältä osin ja asia palautetaan Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.
Perustelut
1. Sen perusteella, mitä asiassa on esitetty ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole turvapaikan osalta ulkomaalaislain 196 §:ssä säädettyä valitusluvan myöntämisen perustetta.
2.
Sovellettavat säännökset
Ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentin mukaan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle annetaan turvapaikka, jos hän oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella sen johdosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta, ja jos hän pelkonsa vuoksi on haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun.
Ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin mukaan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle myönnetään oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella, jos 87 §:n mukaiset edellytykset turvapaikan antamiselle eivät täyty, mutta on esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että jos ulkomaalainen palautetaan kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, hän joutuisi todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa, ja hän on kykenemätön tai sellaisen vaaran vuoksi haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun. Vakavalla haitalla tarkoitetaan:
1) kuolemanrangaistusta ja teloitusta;
2) kidutusta tai muuta epäinhimillistä tai ihmisarvoa loukkaavaa kohtelua tai rangaistusta;
3) mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä johtuvaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa.
Ulkomaalaislain 88 c §:n mukaan vainoa harjoittavia tai vakavaa haittaa aiheuttavia toimijoita voivat olla:
1) valtio;
2) valtiota tai huomattavaa osaa sen alueesta valvonnassaan pitävät puolueet tai järjestöt; taikka
3) muut kuin valtiolliset toimijat, jos voidaan osoittaa, että 88 d §:n mukaiset suojelun tarjoajat ovat kykenemättömiä tai haluttomia tarjoamaan suojelua vainoa tai vakavaa haittaa vastaan.
Ulkomaalaislain 88 d §:n mukaan suojelun tarjoaja voi olla sellainen valtio tai valtiota tai huomattavaa osaa sen alueesta valvonnassaan pitävä kansainvälinen järjestö, joka on halukas ja kykenevä tarjoamaan suojelua. Suojelun on oltava tehokasta ja luonteeltaan pysyvää.
Ulkomaalaislain 147 §:n mukaan ketään ei saa käännyttää, karkottaa tai pääsyn epäämisen seurauksena palauttaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle.
Ajantasainen maatieto
Taliban on huhtikuusta 2018 alkaen kohdistanut hyökkäyksiään erityisesti Ghaznin maakuntaan. Talibanin on arvioitu elokuun 2018 puoliväliin mennessä saaneen suurimman osan Ghaznin maakunnasta hallintaansa. Maakunnan 19 piirikunnasta kahdeksan on kokonaan Talibanin hallinnassa. Taliban valloitti myös Ghaznin kaupungin viideksi päiväksi elokuussa 2018. Vaikka Taliban ei saanut pidettyä kaupunkia hallinnassaan, se on jatkanut alueensa laajentamista uusille alueille Ghaznin kaupungin ympärillä etelä-, länsi- ja pohjoispuolella siten, ettei kaupunkiin pääse turvallisesti. Taliban on myös saartanut Ghaznin maakunnan päätiet. Ghazni–Paktika-valtatie on Talibanin hallinnassa, ja Taliban kohdistaa painetta myös Kabul–Kandahar-valtatielle, jossa sillä on useita tiesulkuja. Valtatiellä liikennöidään, mutta se on Talibanin tiesulkujen vuoksi turvaton. (UNOCHA – United Nations Office for the Coordination of Humanitarian Affairs 2018. Afghanistan: Ghazni Conflict. Update No. 1 (as of 13 August 2018); Update No. 2 (as of 15th August 2018); Update No. 3 (as of 16th August 2018); Update No. 4 (as of 20th August 2018); Update No. 5 (as of 26th August 2018). AAN – Afghanistan Analysts Network: Unheeded Warnings (1): Looking back at the Taleban attack on Ghazni, December 16th, 2018. AAN – Afghanistan Analysts Network: Unheeded Warnings (2): Ghazni city as vulnerable to Taleban as before, December 30th, 2018)
Marraskuussa 2018 Taliban hyökkäsi aikaisemmin suhteellisen turvallisena pysyneisiin shiiahazaraenemmistöisiin Jaghurin ja Malistanin piirikuntiin. Taliban valloitti laajoja alueita näistä piirikunnista, ja tuhannet shiiahazarat pakenivat kodeistaan. Vaikka Taliban on sittemmin torjuttu Jaghurin ja Malistanin piirikunnissa, se hallitsee edelleen piirikuntien tärkeimpiä kulkureittejä Qarabaghin, Nawurin ja Gilanin piirikuntiin. Koulut, jotka suljettiin Jaghurissa ja Malistanissa Talibanin hyökkäysten vuoksi, on pääosin avattu uudelleen. Piirikunnista paenneet ihmiset ovat olleet haluttomia palaamaan alueelle, koska Taliban hallitsee yhä alueelle johtavia teitä. (Reuters: Dozens killed in Afghanistan fighting as sectarian threat grows, November 11th, 2018. Reuters: Thousands flee as Taliban attack Afghanistan’s ‘safe’ districts. November 14th, 2018. UNOCHA – United Nations Office for the Coordination of Humanitarian Affairs 2018. Afghanistan: Flash Update No. 1 – Ghazni Armed Clash (as of 14th November 2018). UNOCHA – United Nations Office for the Coordination of Humanitarian Affairs 2018. Afghanistan: Flash Update No 3 (as of 21th November 2018). AAN – Afghanistan Analysts Network: Taleban Attacks on Khas Uruzgan, Jaghori and Malestan (I): A new and violent push into Hazara areas, November 28th, 2018)
Afganistanissa etnisen vähemmistön asemassa olevat hazarat kokevat yhteiskunnallista syrjintää ja saattavat joutua esimerkiksi laittomasti verotetuiksi, pakkovärvätyiksi tai pakkotyöhön, pahoinpitelyn kohteeksi sekä pidätetyiksi. Hazarat ovat pääsääntöisesti uskonnolliselta vakau-mukseltaan shiiamuslimeja, ja tämän vuoksi he ovat joutuneet pitkäaikaisesti sunnimuslimeista koostuvan valtaväestön syrjimiksi. Vuoden 2001 jälkeen Taliban-hallinnon kaaduttua hazaroiden poliittinen ja yhteiskunnallinen asema on jonkin verran parantunut, mutta viime vuosina sen on jälleen raportoitu heikentyneen muun muassa Talibanin ja ISISin kohdistaessa syrjintää shiiahazaroihin ja sektaarista väkivaltaa hazaravaltaisiin alueisiin, kuten esimerkiksi viimeaikaiset hyökkäykset Jaghurin ja Malestanin piirikuntien hazaravaltaisiin alueisiin. Talibanin motiiveina kohdistaa iskuja hazaravaltaisiin alueisiin on kuitenkin raportoitu olevan pääasiallisesti muiden tekijöiden kuin etnisen ja uskonnollisen taustan. Hazaroihin kohdistuvat hyökkäykset ja sieppaukset maanteillä ovat yleistyneet viime vuosina. (EASO – European Asylum Support Office: Country of Origin Information Report – Afghanistan, Individuals targeted by armed actors in the conflict (December 2017); UNHCR – United Nation High Comissioner for Refugees: Eligibility Guidelines for Assessing the International Protection Needs of Asylum-seekers from Afghanistan (30th August 2018); AAN – Afghanistan Analysts Network: Taleban Attacks on Khas Uruzgan, Jaghori and Malestan (II): A new and violent push into Hazara areas, November 29th, 2018).
Oikeudellinen arviointi ja lopputulos
Edellä ilmenevän ajantasaisen maatiedon mukaan Ghaznin maakunnan turvallisuustilanne on merkittävästi heikentynyt Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätösten jälkeen. Ajankohtainen turvallisuustilanne on vaikea koko maakunnan alueella, joskin mielivaltaisen väkivallan aste vaihtelee jonkin verran piirikunnittain. Turvallisuustilanne saattaa myös vaihdella suhteellisen lyhyelläkin aikavälillä. Tällä hetkellä Taliban hallitsee osaa Ghaznin maakunnan piirikunnista. Lisäksi se on vahvasti läsnä koko maakunnassa ja hallitsee osaa valtateistä, joiden kautta valittajan olisi kuljettava päästäkseen kotialueelleen.
Korkein hallinto-oikeus arvioi käytettävissä olevan maatiedon perusteella, ettei aseellisen selkkauksen tällä hetkellä voida arvioida saavuttaneen koko maakunnan osalta niin korkeaa astetta, että mielivaltaisen väkivallan olisi katsottava aiheuttavan kenelle tahansa alueella oleskelevalle ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa. Näin ollen toissijaisen suojelun tarvetta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota ajantasaisen maatiedon lisäksi valittajan henkilökohtaisiin olosuhteisiin. Erottelematon väkivalta on tällä hetkellä sillä asteella Ghaznin maakunnassa, että jo vähäinenkin henkilökohtaisissa olosuhteissa ilmenevä haavoittuvuus voi merkitä, ettei paluu alueelle ole mahdollista alueen olosuhteiden ja sinne vievän matkareitin yleisen turvallisuustilanteen vuoksi. Lähtökohtaisesti alueella, jossa Talibanin läsnäolo on näin vahva, ei voida arvioida olevan saatavilla tehokasta viranomaissuojelua.
Valittajaan ei ole henkilökohtaisesti kohdistunut uhkauksia tai oikeudenloukkauksia hänen kotialueellaan, josta hän on muuttanut ulkomaille jo varhaislapsuudessaan. Valittaja on etniseltä taustaltaan hazara ja uskonnolliselta vakaumukseltaan shiiamuslimi. Nuorena miehenä hänellä voi olla korostunut riski joutua värvätyksi taisteluihin oleskellessaan alueella, jonka turvallisuustilanne on hyvin epävakaa. Lisäksi turvapaikanhakijoina Euroopassa oleskelleisiin paluumuuttajiin saattaa kohdistua epäluuloa heidän palatessaan kotialueelleen. Valittaja ei ole myöskään asunut Afganistanissa varhaislapsuutensa jälkeen, joten hänellä ei ole paikallistuntemusta kotiseudustaan, eikä hän välttämättä tunne afganistanilaisia tapoja. Tämä lisää valittajaan kohdistuvaa riskiä hänen liikkuessaan sellaisilla tieosuuksilla, joiden turvallisuustilanne on heikko. Kun otetaan huomioon shiiauskoisia hazaroita koskeva maatieto sekä valittajan etninen ja uskonnollinen tausta, asiassa on esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että valittaja olisi kotialueelleen palatessaan vaarassa joutua kärsimään ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta mielivaltaisesta väkivallasta johtuvaa vakavaa haittaa. Asiassa ei ole kyse siitä, että valittajaan kohdistuisi vainoa hänen kotialueellaan tai matkareitillä kotialueelle hänen etnisen ja uskonnollisen taustansa vuoksi. Valittajan kotialueen ja sinne vievän matkareitin nykyinen turvallisuustilanne huomioon ottaen valittajan henkilökohtaiset olosuhteet merkitsevät, että hänen kohdallaan riski joutua aseellisesta konfliktista johtuvan erottelemattoman väkivallan kohteeksi joko kotialueellaan tai matkareitillä kotialueelleen on korostunut.
Edellä lausutuilla perusteilla, ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset on kumottava ja asia on palautettava Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi ulkomaalaislain 88 e §:ssä tarkoitetun sisäisen paon mahdollisuuden selvittämiseksi.
Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Mika Seppälä, Tuomas Kuokkanen, Pekka Aalto ja Monica Gullans. Asian esittelijä Elina Nyholm.