Muu päätös 2477/2019

Jätteenkuljetuksen järjestämistä koskeva valitus (Laukaa)

Antopäivä: 27.5.2019
Taltionumero: 2477
Diaarinumero: 5514/1/18
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2019:T2477

Asia Jätteenkuljetuksen järjestämistä koskeva valitus

Valittajat Sydän-Suomen Kuljetus Oy ja Laukaan Puhtaanapito Oy

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 16.10.2018 nro 18/0470/2

Asian taustaa

Laukaan tekninen lautakunta päätti 9.4.2013 (§ 62) jätelain 149 §:n 4 momentissa tarkoitetulla päätöksellä säilyttää jätteenkuljetusjärjestelmän Laukaan kunnassa sopimusperusteisena, koska kiinteistönhaltijan järjestämä (sopimusperusteinen) jätteenkuljetus täyttää jätelain 37 §:ssä säädetyt edellytykset.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi lautakunnan päätöksen 25.8.2014 tekemällään päätöksellä numero 14/0556/2 ja palautti asian tekniselle lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuden perustelujen mukaan lautakunta ei ole perustellut päätöstään muutoin kuin toteamalla, että kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus täyttää jätelain 37 §:ssä säädetyt edellytykset. Kun asiassa ei ole hallintolain 45 §:n 2 momentin mukaisia perusteita, joilla päätöksen perustelut olisi voitu jättää esittämättä, lautakunnan päätös on hallintolain 45 §:n vastainen.

Asian aikaisempi käsittely

Jyväskylän seudun jätelautakunta päätti 18.5.2017 (§ 10) määrätä kiinteistön haltijan järjestämän yhdyskuntajätteen, pois lukien sako- ja umpikaivolietteen, jätteenkuljetuksen päättymään Laukaan kunnassa ja siirtää edellä mainitun jätteenkuljetuksen kunnan järjestämäksi ja Mustankorkea Oy:n kilpailuttamaksi jätteenkuljetukseksi 1.10.2019 alkaen.

Päätöksen mukaan se tulee voimaan hallintolain 49 f §:n mukaisesti, vaikka päätökseen haettaisiin muutosta. Täytäntöönpanoa ei voida yleisen edun vuoksi lykätä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Sydän-Suomen Kuljetus Oy:n, Kiinteistö Oy Liepeenhelmen ja Laukaan Puhtaanapito Oy:n valituksen Jyväskylän seudun jätelautakunnan päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovelletut oikeusohjeet

Jätelain 23 §:n 1 momentin mukaan kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä kuntalaissa tarkoitettu toimielin (kunnan jätehuoltoviranomainen). Pykälään 2 momentin mukaan, jos kunta on siirtänyt 43 §:n mukaisesti kunnan jätehuollon järjestämiseen liittyvän palvelutehtävän hoidettavaksi kuntien omistamassa yhtiössä, kunnan jätehuoltoviranomaisena toimii yhteistoiminta-alueen kuntien yhteinen toimielin tai näiden perustama kuntayhtymä siten kuin kuntalaissa säädetään.

Jätelain 35 §:n 1 momentin mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että 32 §:n 1 momentissa tarkoitetun jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta 36 tai 37 §:n mukaisesti (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus). Pykälän 2 momentin mukaan kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.

Jätelain 36 §:n 1 momentin mukaan kunnan on järjestettävä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus, jollei 37 tai 41 §:stä muuta johdu (kunnan järjestämä jätteenkuljetus).

Jätelain 37 §:n 1 momentin mukaan kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus), jos:

1) näin järjestetty jätteenkuljetus täyttää 35 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset;

2) jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle;

3) päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan.

Jätelain 137 §:n 4 momentin mukaan kunnan jätehuoltomääräysten hyväksymistä ja jätetaksaa koskevaan päätökseen sekä 37 §:n ja 43 §:n 1 momentin nojalla tehtyyn kunnan päätökseen saa hakea valittamalla muutosta siten kuin kuntalaissa säädetään.

Jätelain 149 §:n 4 momentin mukaan kunnan, jossa vuoden 1993 jätelaissa tarkoitettu järjestetty jätteenkuljetus tämän lain voimaan tullessa hoidetaan sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena, on tarkasteltava jätteenkuljetuksen järjestämistä tämän lain 37 §:n 1 momentissa säädettyjen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten perusteella ja tehtävä asiassa päätös viimeistään vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Jos päätöksellä siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, päätöksessä on määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisesta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

Hallintolain 31 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Asiassa saatu selvitys

Ennen valituksenalaisen päätöksen tekemistä jätelautakunta on laatinut 1.3.2017 päivätyn selvityksen ”Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen tarkastelu Laukaan kunnassa”. Tarkastelu pohjautui kunnan yläpitämiin asiakas- ja rakennusrekistereihin sekä jätteenkuljetusyrityksille ja Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tehtyyn kyselyyn. Päätöstä tehtäessä käytettävissä on lisäksi ollut asiasta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä niihin annetut vastineet. Selvityksen mukaan jätteenkuljetus on järjestetty tällä hetkellä sekajärjestelmänä, jossa kunnallinen jäteyhtiö täydentää kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta ylläpitämillään aluekeräyspisteillä.

Selvityksessä on käsitelty muun ohella alueen olosuhteita yleisesti, jätteenkuljetukseen liittyneiden kiinteistöjen määrää, jätteenkuljetuksen hintoja, jätehuoltomääräysten noudattamista ja kuljetuspalvelujen saatavuutta sekä vertailtu kuljetusjärjestelmävaihtoehtoja. Selvityksessä on myös arvioitu jätelain 37 §:n 1 momentissa mainittujen edellytysten täyttymistä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä ja tultu siihen johtopäätökseen, että edellytykset eivät täyty. Selvityksessä on lisäksi tuotu esiin, että kunnallisen jäteyhtiön ja kuntien perustaman yhteisen jätelautakunnan myötä on Jyväskylän seudun jätehuollon kehittämisessä ja koordinoinnissa nyt uudet mahdollisuudet. Laukaan yhteneväinen kuljetusjärjestelmä muiden Mustankorkea Oy:n osakaskuntien kanssa tukisi jätehuollon alueellista kehittämistä. Käsittelymenetelmien ja jätteiden käsittelykapasiteettien hoitaminen ja kehittäminen olisi helpompaa, kun tiedetään, mistä ja miten asukkaiden jätteet saapuvat käsittelyyn. Keräystavat, kuljetus ja käsittely voidaan sovittaa paremmin yhteen kuljetusjärjestelmän yhtenäistämisellä.

Asiakirjoista ilmenee, että Mustankorkea Oy:stä tuli kuntien omistama yhtiö vuoden 2014 lopulla. Laukaan kunnanvaltuusto on päätöksellään 30.5.2016 § 22 hyväksynyt Mustankorkea Oy:n osakassopimuksen sekä sopimuksen Jyväskylän seudun jätelautakunnasta. Kunnanvaltuusto on määrännyt viimeksi mainitun sopimuksen tulemaan voimaan 1.9.2016 alkaen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi 25.8.2016 antamallaan välipäätöksellä numero 16/0362/2 päätöksen täytäntöönpanon kieltoa koskevan hakemuksen ja valituksen päätöksestä 29.5.2017 antamallaan päätöksellä numero 17/0173/2. Kunnanvaltuuston päätös on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden 27.4.2018 antamalla päätöksellä taltionumero 2019. Jyväskylän seudun jätelautakunnasta tehdyllä sopimuksella on muun ohella sovittu siitä, että sopijakuntien jätehuollon viranomaistehtävät hoitavana yhteisenä toimielimenä toimii Jyväskylän jätelautakunta, josta käytetään nimeä Jyväskylän seudun jätelautakunta.

Johtopäätökset

Hallinto-oikeuden kumottua Laukaan teknisen lautakunnan 9.4.2013 tekemän jätelain 149 §:n 4 momentissa tarkoitetun jätteenkuljetusjärjestelmän valintaa koskevan päätöksen, on alueelle jäänyt edelleen voimaan vanhan jätelain mukainen sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä. Täten nyt kyseessä oleva valituksenalainen päätös on jätelain 149 §:n 4 momentissa tarkoitettu jätteenkuljetusjärjestelmän valintaa koskeva päätös. Jätelaissa ei ole nimenomaisesti säädetty kyseisiä päätöksiä koskevasta muutoksenhausta. Muutoksenhaun osalta jätelain 149 §:n 4 momentin mukainen päätös on rinnastettavissa jätelain 37 §:n mukaiseen päätökseen, joten valitus käsitellään kunnallisvalituksena. Myös korkeimman hallinto-oikeuden vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kyse on kunnallisvalituksena käsiteltävästä asiasta.

Laukaan kunnanvaltuusto hyväksyi 30.5.2016 sopimuksen Jyväskylän seudun jätelautakunnasta. Hallinto-oikeuden hylättyä tätä päätöstä koskevan täytäntöönpanokieltohakemuksen, on Jyväskylän seudun jätelautakunta ollut toimivaltainen päättämään Laukaan kunnan jätteenkuljetusjärjestelmästä. Päätös on sittemmin tullut lainvoimaiseksi eikä sen lainmukaisuus tule enää tämän asian yhteydessä ratkaistavaksi. Nyt kyseessä olevan asian ratkaisun kannalta ei ole myöskään merkitystä sillä, millä perusteella ja aikataululla Laukaan kunnassa on tehty päätöksiä, joiden tavoitteena on ollut saattaa kunnan jätelain mukaisten viranomaistehtävien hoito kuntien yhteiselle toimielimelle.

Hallintolain 31 §:n 1 momentin mukaista viranomaisen selvitysvelvollisuutta on arvioitava suhteessa päätöksenteolle laissa säädettyihin edellytyksiin ja viranomaisen päätösvallalle asetettuihin rajoituksiin. Kunnan harkintavaltaa jätteenkuljetusjärjestelmää valittaessa on jätelailla rajoitettu siltä osin kuin kysymys on päätöksestä, jolla kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään jätelain 37 §:n mukaisena kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Jätelaissa ei sitä vastoin ole asetettu erityisiä edellytyksiä päätökselle, kun päädytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Jätelain 37 §:n 1 momentin mukaan kunnan ei myöskään tarvitse valita kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta siinäkään tapauksessa, että lainkohdassa säädetyt edellytykset täyttyisivät. Kunta voi sille kuuluvan harkintavallan nojalla näin ollen päättää siinäkin tapauksessa, että jätelain 37 §:n 1 momentissa asetetut edellytykset täyttyvät, siirtymisestä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.

Ennen asian ratkaisemista jätehuoltolautakunta on laatinut jätteenkuljetusjärjestelmätarkastelun. Tarkastelu on sisältänyt asianmukaisia perustietoja jätteenkuljetuksesta sekä yksityiskohtaisempaa tarkastelua alueen olosuhteista. Jätelain 37 §:n 1 momentissa säädettyjen edellytysten tarkempi arviointi ei ole ollut jätelautakunnan päätöksen sisältö huomioon ottaen tarpeen. Päätös on perustunut riittäviin selvityksiin.

Jätelain 37 §:n 1 momentin 2 kohdassa tuodaan esiin, että jätteenkuljetusjärjestelmästä päätettäessä tulee kiinnittää huomiota muun ohella siihen, että jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa ja tukee jätehuollon alueellista kehittämistä. Momentin 3 kohdan mukaan asiassa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, miten päätös vaikuttaa viranomaisten toimintaan. Lautakunnalla on myös harkintavaltaa sen suhteen, kuinka eri tekijöitä painotetaan. Tähän nähden päätöksen ei voida katsoa olevan vastoin tarkoitussidonnaisuuden periaatetta, vaikka asiassa on otettu huomioon ratkaisun vaikutukset alueellisen jätehuollon ja jätelautakunnan toiminnan kannalta.

Hallinto-oikeus kumosi Laukaan teknisen lautakunnan päätöksen, jolla oli päätetty jatkaa kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta Laukaan kunnassa. Tässä tilanteessa teknisen lautakunnan päätöksen perusteella valittajille ei ole voinut syntyä sellaista oikeutettua odotusta, jonka nojalla he saisivat luottamuksen suojaa.

Jätelain 149 §:n 4 momentin mukainen määräaika jätteenkuljetusjärjestelmäpäätöksen tekemiseen on kulunut umpeen 1.5.2013. Myös viiden vuoden määräaika, joka oli lainkohdan sallima viimeinen ajankohta kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamiselle valittaessa kunnan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä, on kulunut umpeen. Tässä tilanteessa lainkohdassa mainittu kolmen vuoden siirtymäaika ei tule sellaisenaan sovellettavaksi. Riittävän pitkän siirtymäajan varaaminen on kuitenkin tässäkin tilanteessa tarpeen perustuslakivaliokunnan jätelain hallituksen esityksestä (HE 199/2010 vp) antamassaan lausunnossa (PeVL 58/2010 vp) esiintuoman perustuslain 15 §:än palautuvan perusteltujen odotusten suojan näkökulmasta. Päätöksessä asetettua noin 2 vuoden 4 kuukauden aikaa on pidettävä riittävänä.

Edellä esitetty huomioon ottaen asiassa ei ole toimittu vastoin hallintolain 6 §:ssä säädettyjä periaatteita eikä päätös muutoinkaan ole valituksissa mainituilla perusteilla lainvastainen.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Kuntalaki 135 § 2 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Eija Mäkelä, Elina Tanskanen ja Paula Pihlava, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Sydän-Suomen Kuljetus Oy ja Laukaan Puhtaanapito Oy ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja Jyväskylän seudun jätelautakunnan päätökset kumotaan ja asia palautetaan lautakunnalle uuteen käsittelyyn. Yhtiöt ovat myös vaatineet, että jätelautakunnan päätöksen täytäntöönpano kielletään ja keskeytetään.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Jätelautakunnan päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa ja päätös on muuten lainvastainen.

Jätelautakunnan päätös tarkoittaisi voimaan jäädessään Laukaan kunnan vastuulle kuuluvan yhdyskuntajätteen, pois lukien sako- ja umpikaivoliete, jätekuljetuksista huolehtimisen siirtymistä Laukaan kiinteistönhaltijoilta Jyväskylässä sijaitsevalle Mustankorkea Oy:lle ja tästä johtuen paikallisesti toimineen kuljetusjärjestelmän alasajoa.

Jätelautakunta määräsi valituksenalaisen päätöksen olevan täytäntöön pantavissa valituksesta huolimatta hallintolain 49 f §:n perusteella.

Mustankorkea Oy:n 2.1.2019 tekemän hankintapäätöksen perusteella Mustankorkea Oy täytäntöön panee jätelautakunnan päätöstä jatkovalituksesta huolimatta. Tarjousvertailusta käy ilmi valittajien ja muiden pienten ja keskisuurten yritysten mahdottomuus vastata suuryritysten hintakilpailuun Laukaan kunnan jätekuljetusten kunnallistamisessa, joka johtaa niiden toiminnan keskeisen liiketoiminnan ja ehkä jopa koko yritystoiminnan loppumiseen.

Laukaan kunnan jätekuljetusjärjestelmää koskevaa asiaa rasitti oikeusjärjestyksemme vastainen motiivivirhe, jolloin jätelautakunnan olisi tullut pidättyä tekemästä päätöstä Laukaan kunnan jätekuljetusjärjestelmästä. Koska jätelautakunta kuitenkin teki päätöksen, se rikkoi hallintolain 6 §:ään sisältyvää hyvän hallinnon vaatimusta ja valittajien oli perusteltua ryhtyä muutoksenhakuun.

Jätelautakunnan päätöksellä olisi voimaan jäädessään välittömiä negatiivisia vaikutuksia valittajien yksityiseen intressiin, koska jätekuljetusjärjestelmän vaihtuminen tarkoittaa valittajien solmimien yksityisoikeudellisten jätehuoltosopimusten päättymistä ja kunnan väliintuloa yksityiseen liiketoimintaan. Valittajilla on siis ollut pelkkään kunnan jäsenyyteen perustuvaa intressiä huomattavasti laajempi intressi jätelautakunnan päätöksen suhteen ja samalla siihen, että jätelautakunta toimii hyvän hallinnon vaatimusten mukaisesti myös heidän suhteensa.

Laukaan kunnan jätekuljetusjärjestelmää koskeva päätöksenteko siirrettiin Laukaan kunnan tekniseltä lautakunnalta jätekuljetusten kunnallistamista suosivaan ja jopa pakottavaan päätöksentekoon jätelautakunnalle, kun oli ilmeistä, että Laukaan tekninen lautakunta tekisi uuden mutta paremmin perustellun päätöksen valittajien intressin mukaisesta sopimusperustaisesta jätekuljetusjärjestelmästä. Jätelautakunta päättikin kunnallistaa Laukaan jätekuljetukset. Hallintoa ohjasi motiivivirhe ja jätelautakunnan olisi tullut pidättyä tekemästä valituksenalaista päätöstä. Kun se ei toiminut niin, lautakunta rikkoi hyvän hallinnon vaatimusta eikä päätöksenteko ollut valittajille kuuluvan hyvän hallinnon mukaista.

Laukaan kunnan tekninen lautakunta teki 9.4.2013 äänin 8−1 jätelain 149 §:n 4 momentin edellyttämän päätöksen jätelain 37 §:n mukaisesta kiinteistön haltijan järjestämästä jätekuljetuksesta. Päätös olisi jatkanut Laukaalla vallitsevaa yksityiseen sopimiseen perustuvaa jätteiden kuljetusjärjestelmää. Häviölle jäänyt esittelijä kuitenkin esitti jätekuljetusten kunnallistamista jätelain 36 §:n mukaisesti. Jyväskylässä ja Muuramessa oli tällöin jo voimassa kunnan järjestämä jätekuljetusjärjestelmä. Laukaan virkamiestason päätöksenteon lähtökohta oli saada aikaan sama kuljetusjärjestelmä kaikkiin kolmeen kuntaan, joka eittämättä Jyväskylän ja Muuramen järjestelmän johdosta tarkoitti kunnallisen kuljetusjärjestelmän aikaansaamista kaikkiin kolmeen kuntaan mukaan lukien Laukaan kunta.

Edellä kuvattu motiivi kolmen kunnan samasta kuljetusjärjestelmästä ja sen yhdistäminen Mustankorkea Oy:n toiminnallisesti kasvavaan rooliin ei perustu jätelakiin, koska lain 149 §:n 4 momentti edellyttää jätelautakunnan ainoastaan tarkastelevan Laukaan kunnan tilannetta jätelain 37 §:n kriteereiden perusteella ja tekemään asiasta päätöksen. Kunnissa voivat olla erilaisetkin kuljetusjärjestelmät.

Hallinto-oikeus kumosi 25.8.2014 puutteellisten perustelujen johdosta Laukaan teknisen lautakunnan päätöksen 9.4.2013 ja palautti asian lautakunnan uudelleen päätettäväksi. Asiaa ei kuitenkaan koskaan tuotu Laukaan teknisen lautakunnan uuteen päätöksentekoon. Laukaan kunnassa jäädytettiin kuljetusjärjestelmää koskeva päätöksenteko vuodeksi ja 9 kuukaudeksi. Laukaan kunta hyväksyi 30.5.2016 Mustankorkea Oy:n osakassopimuksen sekä sopimuksen uudesta jätehuoltoviranomaisesta eli Jyväskylän seudun jätelautakunnasta.

Jyväskylän seudun jätelautakunta teki 18.5.2017 valituksenalaisen päätöksen, jolla se yhtenäisti Jyväskylän, Muuramen ja Laukaan yhdyskuntajätteiden jätekuljetukset kunnan järjestämiksi ja Mustankorkea Oy:n liiketoiminnaksi. Toimeksiannon perusteella Mustankorkea Oy kilpailuttaa jätekuljetukset ja laskuttaa siihen liittyvät maksut ja katteensa.

Laukaan kunnan jätekuljetusjärjestelmän valintaan liittyvässä hallinnossa ja päätöksenteossa on ollut jätelakiin perustumaton motiivi eli motiivivirhe saman kuljetusjärjestelmän aikaansaamiseksi kaikkiin osakaskuntiin ja Mustankorkea Oy:n toiminnan laajentamiseksi. Motiivivirhe on vaikuttanut hyvän hallinnon vastaisesti päätöksenteon lykkäämiseen useaksi vuodeksi ja päätöksentekoelimen vaihtamiseen. Laukaan tekninen lautakunta olisi voinut tehdä uuden päätöksen välittömästi hallinto-oikeuden palautuspäätöksen jälkeen. Jätelautakunta ei ole voinut jättää huomiotta omassa päätöksenteossaan motiivivirhettä ja sen olisi tullut pidättyä päätöksenteosta.

Oikeuskirjallisuuden mukaan kaikessa hallinnollisessa ratkaisutoiminnassa on aina kysymys ratkaisijan suhteesta argumentteihin. Ratkaisun motiivi voi syntyä ennen argumenttien selvittämistä. Oikeusjärjestyksen vastainen motiivi syntyy yleensä juuri näin. Tällaisessa tapauksessa oikeusharkintakin saattaa harhautua virheellisen motiivin mukaisten normipremissien etsimiseen. Näin ollen tarkoitussidonnaisuuden periaate koskee myös oikeusharkintaa.

Laukaan kunnan jätekuljetusjärjestelmää koskevan ratkaisun lainvastainen motiivi syntyi virkamiestasolla jo Laukaan kunnan teknisen lautakunnan esittelyssä 9.4.2013. Tällaisessa tapauksessa oikeusharkintakin harhautuu virheellisen motiivin, kuntien jätekuljetusjärjestelmien yhtenäistäminen ja Mustankorkea Oy:n toiminnan kasvu, mukaisten normipremissien etsimiseen. Jätelain 37 §:n mukaiset väljät premissit antavat liikkumavaraa sen suhteen, miten niitä tulkitaan vallitseviin olosuhteisiin nähden etenkin, jos ratkaisun motiivi syntyy jo ennen kuin ratkaisua ryhdytään edes tekemään.

Kysymys on siitä, onko jätelautakunta ollut täysin riippumaton teknisen lautakunnan peruspäätöksestä ja toimivallan siirtoa koskevasta tapahtumaketjusta ja motiivivirheistä tehdessään valituksenalaista päätöstä. Hallinto-oikeuden tulkinnan mukaan Laukaan kunnan jätelain vastainen motiivi yhtenäisistä kuljetusjärjestelmistä ja Mustankorkea Oy:n toiminnan kasvattamisesta on katkennut toimivaltasiirron yhteydessä. Asiassa on kuitenkin kyse jatkumosta, jossa Laukaan kunnan motiivivirhe on näennäisesti laillisesta päätöksenteosta huolimatta vaikuttanut kielletyllä tavalla jätelautakunnan ratkaisuun.

Jyväskylässä ja Muuramessa ei ole ollut mitään aikeita muuttaa kuljetusjärjestelmää. Mustankorkea Oy:tä koskevassa osakassopimuksessa on määräyksiä Jyväskylän kaupungin määräysvallan ylläpitämiseksi ja Jyväskylän kaupunki on myös jätelautakunnan vastuukunta, jolla on lautakunnassa enemmistö. Jyväskylän kaupungilla on huomattava omistus Mustankorkea Oy:ssä, jonka taloudellisia toimintaedellytyksiä vahvistaa kolmen kunnan yhtenäinen jätekuljetusjärjestelmä. Tällöin ratkaisijan eli jätelautakunnan suhde argumentteihin ei ole voinutkaan olla muu kuin motiivi Laukaan jätekuljetusten kunnallistamisesta ja Mustankorkea Oy:n toiminnan kasvattamisesta.

Hallinto-oikeuden näkemyksen rajoittuminen jätelautakunnan toimivallan lainvoimaisuuteen, ja toteamukseen, ettei valittajien esittämillä muillakaan seikoilla ole merkitystä, on vanhaa käsitystä hyvän hallinnon vaatimuksista. Vanhassa käsityksessä hallinto oli aina hyvää, kunhan se vain toimi oikeudellisin muodoin ja tuotti aineelliselta sisällöltään oikeusjärjestyksen mukaisia ratkaisuja. Hallinto-oikeus on lähtenyt siitä, että jätelain 37 §:än perustuva harkinta on ollut oikeaa jättäen kokonaan huomioitta motiivivirheen ja sen harhaanjohtavan vaikutuksen lainkohdan mukaisten kriteereiden tulkinnassa suhteessa vallitseviin olosuhteisiin. Uudemman hyvän hallinnon teeman mukaan hallinnon tulee olla hyvää myös suhteessa yksilöihin.

Jätelautakunnan päätöksessä on määrätty, että Laukaan kunnassa siirryttäisiin jätelain 36 §:n mukaiseen kunnan järjestämään jätekuljetusjärjestelmään 1.10.2019 alkaen. Tällöin päätöksestä siirtymäaika kuljetusjärjestelmän vaihdolle olisi 2 vuotta 4 kuukautta 13 päivää. Päätös on siirtymäaikaa koskevilta osiltaan jätelain 149 §:n 4 momentin sekä hallintolain 6 §:n vastainen.

Jätelain 149 §:n 4 momentin mukaan, jos jätteenkuljetusta koskevalla päätöksellä siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, päätöksessä on määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisesta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

Jyväskylän seudun jätelautakunta on antanut vastineen, jossa on vaadittu valituksen hylkäämistä ja viitattu asiassa aikaisemmin esitettyyn sekä esitetty muun ohella seuraavaa:

Valituksenalainen päätös ei ole lainvastainen valituksessa esitetyin perustein, päätös on perustunut riittävään selvitykseen eikä päätös myöskään ole jätelain siirtymäsäännösten vastainen.

Valituksenalaisessa päätöksessä on määrätty siirtymisestä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen noin 2,5 vuoden siirtymäajalla päätöksen antamisajankohdasta lukien. Jätelain 149 §:n 4 momentin mukaiset siirtymäajat ovat kuluneet umpeen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksessään todennut, että lainkohdassa mainittu kolmen vuoden siirtymäaika ei tule sellaisenaan sovellettavaksi. Siirtymäaika on joka tapauksessa katsottu tarvittavan valituksenalaisesta päätöksestä aiheutuvien muutosten vuoksi. Siirtymäajassa on noudatettu Ympäristöhallinnon laatiman jätelakioppaan (5/2015) suositusta.

Mustankorkea Oy:n hankintapäätös on tehty hankintalain mukaisesti. Kuljetusyrittäjien tasapuoliset mahdollisuudet osallistua kunnan jätteenkuljetuspalveluiden tuottamiseen varmistetaan hallintolain säännöksillä. Hankintapäätöksestä ei valitettu markkinaoikeuteen. Hankintapäätöksessä tehty asiaratkaisu ei liity valituksenalaisen päätöksen oikeusharkintaan. Hankintakilpailutus kuitenkin osoittaa, että kuljetushinnat laskevat jätehuoltoviranomaisen päätöksenteon tueksi tehdyssä selvityksessä esitettyihin kuljetushintoihin verrattuna.

Sydän-Suomen Kuljetus Oy ja Laukaan Puhtaanapito Oy ovat antaneet vastaselityksen. Vastaselityksessä on esitetty muun ohella seuraavaa:

Valittajille ei tule aiheutua vahinkoa päätöksenteon venymisestä yli määräaikojen ja heidän tulee saada hyväkseen jätelain 149 §:n mukainen kolmen vuoden siirtymäaika muutostilanteessa. Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt riittävää ja jokseenkin pitkää siirtymäaikaa ja katsonut riittäväksi siirtymäajaksi 3‒4 vuotta. Perustuslakivaliokunta perustaa kantansa muuttuviin olosuhteisiin. Muuttuva olosuhde on kuitenkin lainvoimainen vasta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä lukien ja valittajille on tällöin varattava perustuslakivaliokunnan edellyttämä 3‒4 vuoden siirtymäaika korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä lukien.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

2. Lausuminen täytäntöönpanoa koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Valituksen hylkääminen

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä koskeva vaatimus

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanoa koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Taina Pyysaari, Jaakko Autio ja Pekka Aalto. Asian esittelijä Tuire Taina.

 
Julkaistu 27.5.2019