Muu päätös 6210/2019

Ympäristölupaa koskeva valituslupahakemus ja valitus ( Santahaminan ampuma- ja harjoitusalue, Helsinki)

Antopäivä: 30.12.2019
Taltionumero: 6210
Diaarinumero: 1982/1/18
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2019:T6210

Asia Ympäristölupaa koskeva valituslupahakemus ja valitus

Valittaja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 29.3.2018 nro 18/0068/2

Asian aikaisempi käsittely

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on päätöksellään 16.3.2016 nro 58/2016/1 myöntänyt Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnalle ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Santahaminan alueella suoritettaville raskaiden aseiden ammunnoille ja räjäytyksille Helsingin kaupungin Santahaminan saarella kiinteistöllä 91-425-4-1 ja määräalalla 91-425-4-1-M (Haapasaari ja sen ympäristö).

Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä:
Ympäristöluvan soveltamisala

Raskaalla aseella tarkoitetaan tässä päätöksessä asetta, jonka putken sisähalkaisijan pienin mitta (kaliiperi) on vähintään 20 mm ja raskaisiin aseisiin rinnastettavia räjähteitä, joissa käytetään räjähdysainetta vähintään 60 g taikka melutasoltaan vastaavia aseita ja räjähteitä.

Luvan mukainen toiminta koskee puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 2 §:n kohdan 1c mukaista sotilaskoulutuksen antamista ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen antamista päätöksen kuvan 2 mukaisilla tuliasemilla (T1–T9), maalialueilla (M1–M10), räjäytysalueilla (R1–R4) ja käsikranaattien heittopaikalla. Toiminta koskee myös sotilaskoulutuksen etenemis- ja ammuntaharjoituksiin liittyviä raskaiden aseiden käyttöä ja tulen- ja räjähdysten kuvausammuntoja. Alueelle räjähtämättä jääneiden ammusten raivaaminen ja hävittäminen sekä puolustusvoimien muiden räjähteiden hävittäminen alueella on myös luvan mukaista toimintaa.

Luvan mukainen toiminta ei koske pienikaliiperisten aseiden taisteluharjoitusammuntoja ja lähiharjoitusalueen paukkupatruuna-ammuntoja, joita suoritetaan Santahaminassa ampumaratojen ulkopuolisilla alueilla.

Toiminta ei koske puolustusvoimien virka-avusta poliisille annetun lain mukaisia (781/1980) yleisen turvallisuuden vuoksi tehtäviä räjäytyksiä.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Toiminta-ajat

1. Raskaiden aseiden ammunnat ja räjäytykset ovat sallittuja alla mainittuina toiminta-aikoina. Ammunnat on toteutettava ympäristöluvan määräysten mukaisesti. Mikäli toiminta-ajalle suunniteltu ammunta on keskeytynyt tai pitkittynyt, se voidaan suorittaa loppuun tässä asetettujen toiminta-aikojen estämättä.

ma–to, pe, la, su

Sinkojen taistelulaukaukset 08–20, 08–18, 10–16, –

Kranaatinheittimet 08–20, 08–18, 10–16, –

Kevyen kertasingon harjoitusammukset 07–22, 07–20, 07–20, –

Kranaattikonekivääri ja kranaattipistooli 07–22, 07–20, 07–20, –

Taistelukäsikranaatit ja erikoisheitteet 07–22, 07–22, 07–20, –

Räjäytykset / tulenkuvaus (60 g−200 g) 07–22, 07–18, 10–16, –

Räjäytykset > 200 g–5 kg 08–20, 08–18, 10–16, –

Räjäytykset > 5 kg 10–18, 10–18, –

Toiminta-aikojen estämättä voidaan ampua kranaatinheittimien valaisu- ja savuammuksia sekä konekiväärin ja kranaattipistoolin muita ampumatarvikkeita kuin sirpalekranaatteja tai melutasoltaan vastaavia ampumatarvikkeita.

Ammunnat raskailla aseilla on kielletty seuraavina yleisinä juhlapäivinä: uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäislauantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, juhannusaatto, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja Tapaninpäivä.

Toiminta-ajoista voidaan poiketa erityisestä syystä kuten varusmiesten pimeäammunnoissa, kertausharjoituksissa ja henkilökunnan suorittamissa erityisammunnoissa yhteensä enintään 20 kertaa vuodessa.

2. Ammunnat Haapasaariin ja luotoihin Santahaminan Suurlahdella on kielletty kesäaikana 1.5.–15.8.

Melu ja sen vähentäminen

3. Ammunnat on suunniteltava ja järjestettävä siten, että 1.5.2017 lähtien raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttama yhden tapahtuman ympäristömelu ei ylitä Santahaminan alueella asuntojen piha-alueilla C-taajuuspainotettua äänialtistustasoa 105 dB (LCE) eikä Laajasalon saaren alueella vastaavasti tasoa 100 dB (LCE).

4. Aktiivisen raskaiden aseiden ja räjäytysten harjoituspäivän aiheuttama melu ei saa ylittää Laajasalon saaren asuntojen piha-alueilla päivällä klo 7–22 A-painotettua keskiäänitasoa 55 dB (LAeq). Määräystä on noudatettava 1.5.2017 alkaen. Keskiäänitasoa laskettaessa käytetään aseille ja räjähteille määritettyä impulssikorjausta, joka on vähintään 10 dB.

5. Lupamääräysten 3 ja 4 mukaisten meluraja-arvojen saavuttaminen on todennettava laskentamallitarkastelulla. Laskentamallinnuksen on oltava avoin, dokumentoitu ja siitä on toimitettava valvontaviranomaiselle lähtötiedot, joiden perusteella viranomainen tai sen käyttämä asiantuntija voi tarvittaessa toistaa tai varmistaa laskennan tulokset.

Laskentamallitarkastelu ja siihen liittyvä esitys toimenpiteistä melun rajoittamiseksi lähtötietoineen on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 1.4.2017 mennessä.

Toimenpide-esityksessä on esitettävä ne erilaiset toimenpiteet ja pysyvät toimintatavat, joilla lupamääräysten 3 ja 4 mukaisiin meluraja-arvoihin päästään. Jos toimenpiteisiin sisältyy massiivisten meluvallien rakentamista, voidaan niitä varten jatkaa lupamääräysten 3 ja 4 meluraja-arvojen voimaantuloa 1.12.2017 saakka. Toimenpide-esitys laskentamallitarkasteluineen on toimitettava tiedoksi myös Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ne on oltava myös yleisesti nähtävissä luvan saajan verkkosivuilla tai muulla lähiasukkaat helposti tavoittavalla tavalla.

= = =

Tiedottaminen ja vastuuhenkilö

11. Raskaiden aseiden ammunnoista (kaliiperi ≥ 20 mm) ja räjäytyksistä (> 200 g) on tiedotettava lähialueen asukkaita riittävän ajoissa. Suurista Santahaminassa toteutettavista harjoituksista on tiedotettava asukkaita myös jaettavin paperisin tiedottein. Tiedottamisen yksityiskohdista sovitaan valvontaviranomaisen kanssa.

= = =

Ratkaisun perustelut

Lupaharkinnan perusteet

Kyseessä on toiminta, jolla ei ole aikaisempaa ympäristö- tai sijoituspaikkalupaa. Luvan saaja on hakenut Santahaminan raskaiden aseiden ja räjäytysten toiminnalle ympäristölupaa korkeimman hallinto-oikeuden vahvistaman valvontaviranomaisen hallintopakkopäätöksen perusteella.

Lupaharkinta on perustunut ympäristönsuojelulakiin ja sen periaatteisiin ja asiassa on otettu huomioon annetut lausunnot ja muistutukset sekä alueen kaavoitus melumerkintöineen. Päätös ja lupaharkinta on tehty samanaikaisesti Santahaminassa sijaitsevien pienikaliiperisten aseiden ampumaratoja koskevan lupapäätöksen kanssa.

Päätöksen lähtökohtana on ollut lupahakemus ja ratkaisussa on huomioitu Uudenmaan ympäristökeskuksen hallintopakkopäätös UUDELY/736/07.00/2010 ja korkeimman hallinto-oikeuden sitä koskeva ratkaisu. Luvanvaraisuus on niissä katsottu koskevan lähinnä raskaiden aseiden kovapanosammuntoja alueilla, joissa sekä ampumapaikka että maalialue ovat ennalta määrättyjä. Ratkaisussa ei ole tulkittu Santahaminan alueella tapahtuvan toiminnan luvanvaraisuutta hallintopakkopäätöstä laveammin ja raskaita aseita koskevaan luvanvaraisuuteen ei ole katsottu kuuluvan pienikaliiperisten aseiden taisteluharjoitusammuntoja ja lähiharjoitusalueen paukkupatruuna-ammuntoja. Tässä ympäristöluparatkaisussa ei ole siten annettu niitä koskevia lupamääräyksiä.

Luvanvaraisen toiminnan ulkopuolelle on rajattu myös virka-avusta poliisille annetun lain mukaisten (781/1980) yleisen turvallisuuden vuoksi tehtävät räjäytykset. Näiden määrä on ollut vähäinen ja toiminnasta vastaa poliisitoimi eikä puolustusvoimat. Poliisilain 872/2011 mukaan poliisin toimenpiteet on tehtävä vähimmän haitan periaatteen mukaan eikä kenellekään saa aiheuttaa suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi. Näihin tehtäviin liittyviä toimenpiteitä ei voida kattavasti ennakoida eikä niihin ympäristöluvassa voitaisi hyvin varautua.

Ympäristöluvassa ei ole varauduttu hakemuksen esityksestä poiketen tilanteisiin, joissa tasavallan presidentti on tehnyt puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 31 §:n 1 momentissa tarkoitetun päätöksen koskien sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävää muutosta. Tähän liittyvään tilanteeseen ei ympäristönsuojelulaissa ole selkeää yleistä välitöntä menettelysäännöstä. Uudessa ympäristösuojelulaissa 4 § ja 50 § käsittelevät puolustusvoimia koskevia poikkeuksia ja lain soveltamisrajausta. Mahdollinen poikkeus esimerkiksi 50 §:n perusteella on laitettava vireille kyseiseen säännökseen viitaten ja asiassa on pyydettävä lausunto puolustusministeriöltä.

Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) on tullut voimaan 1.9.2014. Lain 229 §:n siirtymäsäännöksen mukaan hallintoviranomaisessa lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat käsitellään ja ratkaistaan uuden lain voimaantuloaikana voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Koska hakemus on tullut vireille 30.4.2014, päätöksessä on sovellettu pääsääntöisesti vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) säännöksiä.

Luvan myöntämisen edellytykset

Annetut lupamääräykset huomioon ottaen Santahaminan raskaiden aseiden käytöstä ja räjäytystoiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, välitöntä vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Selvitys- ja tarkkailuvelvoitteilla varmistetaan, että maaperän ja pohjaveden pilaantuminen voidaan riittävissä määrin estää.

Toiminta täyttää ennalta arvioiden riittävästi ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä luonnonsuojelulain ja sen nojalla säädetyt vaatimukset.

Lupamääräysten yleiset perustelut

Ampumatoiminta Santahaminassa on jatkunut pitkään. Sekä pienikaliiperisilla aseilla että raskailla aseilla ammuntoja on ollut vuodesta 1918 alkaen ja tykistön ampumarata ja kivääriampumaratoja on ollut 1820-luvulta alkaen. Toimintaa (raskaat aseet ja räjäytykset) on noin 125 päivänä vuodessa. Luvan saaja on selvittänyt vaihtoehtoisia toimintapaikkoja eteläisessä Suomessa ja todennut niiden päivittäisten käyttöasteiden olevan niin korkeita, ettei toiminnan siirtäminen alueelta ole mahdollista.

Santahaminassa melua aiheuttavat raskasaseammuntojen ja räjäytysten lisäksi pienikaliiperisten aseiden ampumarata sekä ampumaratojen ulkopuolella ampuma-alueilla suoritettavat pienikaliiperisten aseiden taisteluharjoitusammunnat ja lähiharjoitusalueen paukkupatruuna-ammunnat.

Toiminnassa noudatetaan Santahaminan johtosäännön mukaisesti käytäntöjä, toiminta-aikoja ja alueellisia määräyksiä, joilla meluhaittoja pyritään ehkäisemään. Alueen maaperän ja pohjaveden perustila selvitetään vuoden 2016 aikana. Pinta- ja pohjaveden laatua ja toiminnan vaikutusta vesien tilaan seurataan ja ammunnoissa syntyvät jätteet poistetaan alueelta säännöllisesti. Melumittauksia tehdään lisää melun ja myös tärinän häiritsevyyden arvioimiseksi sekä mittaustietojen luotettavuuden parantamiseksi.

Luvan saaja on ilmoittanut hakemuksen täydennyksessään 17.7.2015, että raskaat singot ovat poistuneet käytöstä. Tällä hetkellä Santahaminassa ammutaan raskailla kertasingoilla, joiden melupäästö ja laukausmäärät ovat vähäisemmät.

Toiminta sijoittuu osittain Santahaminan tärkeälle I-luokan pohjavesialueelle (nro 0109103). Pohjavesialueen kemiallinen ja määrällinen tila on pohjavesitietojärjestelmän (POVET) mukaan hyvä. Alueella on vedenottamo, mutta hakijalta tutustumiskäynnillä 13.10.2015 saadun tiedon mukaan vedenottamo ei ole talousvesikäytössä. Santahamina on Helsingin kaupungin vesijohtoverkon piirissä. Uudenmaan ELY-keskuksesta saadun tiedon mukaan Santahamina toimii edelleen Helsingin kaupungin varavedenottamona, jonka antoisuus on hyvä. Pohjavesialue on merkitty myös Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmaan vuosille 2016–2021.

---

Rasituksen arvioinnissa on otettu huomioon, että toiminta on jatkunut alueella kauan.

Lupamääräysten yksilöityjä perusteluita

Ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. (Lupamääräykset 1–21)

Lupamääräykset 1–2 toiminnan ajalliseksi rajoittamiseksi on annettu eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) mukaisen kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi. Santahaminan ympäristössä raskaiden aseiden ja räjäytysten suositusarvon ylittävälle melulle altistuvia asukkaita oli vuoden 2012 tietojen mukaan 1 454 ja vapaa-ajan asuntoja 63. Santahaminan ampuma-alueen johtosäännössä on rajoitettu toimintaa luvan saajan aloitteesta. Ammunnat varsinkin raskaimmilla aseilla keskittyvät arkipäiviin ja päiväaikaan. Annetut rajoitukset vastaavat pääosin Santahaminan ampuma-alueen johtosääntöä. Johtosääntö ei kuitenkaan kiellä ammuntoja kokonaan hankalina aikoina vaan ammuntoja voidaan sen mukaisesti järjestää myös iltaisin, viikonloppuisin ja kesäaikaan, aikana, jolloin ne koetaan ympäristössä erityisen häiritseviksi. Lupamääräysten mukaiset toiminta-ajat voidaan ylittää poikkeuksellisesti, jos suunniteltu ammunta keskeytyy tai pitkittyy tai erityiset syyt, kuten pimeäammunnat sitä edellyttävät. Eräät ampumatarvikkeet on rajattu toiminta-aikarajoituksen ulkopuolelle, koska niiden käyttö ei vaikuta toiminnasta aiheutuviin melutasoihin.

Ammuntoja Haapasaariin ja Isosaaren luotoihin on rajoitettu kesäaikaan, jolloin alue on lokkien ja vesilintujen pesimäaluetta ja joka on myös vilkasta veneily- ja virkistyskäyttöaikaa.

Lupamääräykset 3 ja 4 on annettu meluhaitan ehkäisemiseksi. Melun raja-arvot koskevat samansuuruisina sekä vakituisia asuntoalueita että loma-asuntoalueita. Raskaiden aseiden ja räjähteiden ääni on suurienergistä, impulssimaista ja pienitaajuista. Paineaalto aiheuttaa äänen lisäksi tärinää. Raskaiden aseiden melulle ei ole Suomessa raja-arvoja eikä ohjearvoja. Melun keskiäänitasolle ja yksittäisen melutapahtuman äänialtistustasolle annetut tavoitearvot ovat "Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi" (Puolustusvoimien ohje, 2005) -ohjeen suositusarvojen mukaiset. Ympäristömelun yleinen ohjearvo perustuu päiväkeskiäänitason (LAeq, 07–22) käyttöön. Päiväajan keskiäänitason ohjearvo asuntojen piha-alueilla on 55 dB. Ohjearvo ottaa huomioon päivittäiset laukausmäärät ja erilaisten laukausten tai räjähdysten äänen energiasisällöt. Ympäristömelun impulssimaisuudesta johtuva häiritsevyys otetaan tällöin huomioon impulssikorjauksella. Asekohtaisesti määritetyn impulssikorjauksen on vastattava lukemia, joita arvioinnissa ja mallilaskelmissa käytetään yleisesti tai jotka ovat ohjearvon mukaisia. Tarkempien impulssikorjausarvojen puuttuessa, käytetään vähintään korjausta 10 dB.

Suomessa impulssimaisen eli lyhytkestoisen pientaajuisen melun aiheuttaman kuulovaurioriskin arvioimiseen käytetään huipputasoa, LCpeak, jolle raja-arvo on 140 dB. Santahaminassa tehtyjen melumittausten mukaan toiminnasta ei aiheudu raja-arvon ylittävää terveyshaittaa.

Yleisenä linjana on, että pohjoismaissa (Ruotsi, Norja ja Tanska) käytetään C-painotettua yhden sekunnin äänialtistustasoa, jota verrataan ohjearvoihin. Ohjearvot vaihtelevat maittain 90–110 dB riippuen tapahtumien määrästä, tapahtumista eri vuoden ja vuorokauden aikoina sekä muista tekijöistä.

Ruotsissa on puolustusvoimille tehdyn selvityksen perusteella annettu ohjearvoiksi C-painotettu sekunnin äänialtistustaso 95 dB (LCE) alueille, missä yli 90 dB (LCE) laukausten määrä ylittää 100 kpl/vuosi ja arvo 100 dB (LCE) alueille, missä laukausten vuotuinen määrä on alle 100 kappaletta. Selvityksen mukaan sellaisilla alueilla, missä melualtistus ylittää em. arvot, tulee ilta- ja yöaikaan tapahtuvaa ampumistoimintaa rajoittaa.

Santahaminassa eniten voimakasta melua aiheuttavat sinkoammunnat (kevyt ja raskas kertasinko) sekä 200 g–5 kg räjäytykset, joiden ampumapäiviä on kutakin lajia kohden noin 20 pv vuodessa. Määrällisesti enemmän, noin 100 päivää vuodessa ammutaan tulenkuvauksia 60–200 g, joka aiheuttaa melko voimakasta melua. Samoin melko voimakasta melua aiheuttaa kevyt kranaatinheitin, joita ammutaan noin 40 päivänä vuodessa. Tehtyjen alustavien yksittäisten mittaustulosten mukaan Jollaksessa on mitattu äänialtistustasoja yli 100 dB (LCE) raskaalla kertasingolla ammuttaessa ja 5 kg:n räjäytyksissä. Tulenkuvausten ja kevyen kranaatinheittimen mittauksissa äänialtistustaso on ollut Jollaksessa alle 90 dB (LCE).

Melun raja-arvot on kohdistettu puolustusvoimien ohjesuosituksen mukaisina koskemaan vain Laajasalon saarta. Kun melua vähennetään ja melutasot saadaan raja-arvojen alle Laajasalon eteläosien asuntoalueilla ja kun raskaiden aseiden ampumasuunnat pysyvät hakemuksen mukaisina (luvan lähtökohta), niin hakemuksen mukaisten melulaskelmien mukaan raja-arvot eivät ylity tällöin muuallakaan Santahaminan ulkopuolella. Santahaminan asuntoalueilla lupapäätös sallii ohjesuositusta suuremmat enimmäismeluarvot. Tämä perustuu pitkäaikaiseen ampumatoimintaan saarella ja saaren erityisluonteeseen, joka on otettu huomioon myös maakäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaan on merkitty Santahaminan ampumatoiminnan melualue koskemaan koko saarta. Melualue koskee myös mm. Santahaminan itäpuolella sijaitsevia pieniä saaria (Hintholma, Hernesaari ja Neitsytsaari). Niille ei Helsingin Itäisen saariston asemakaavaehdotuksessa ole esitetty lisärakentamista melualueen vuoksi.

Santahaminan asuntoalueille on määrätty suurimmaksi sallituksi äänialtistustasoksi 105 dB (LCE). Alueella on koulu ja päiväkoti ja alueella asuu alaikäisiä, jotka eivät voi valita vapaasti asuntoaluettaan. On perusteltua, että alueen enimmäismelu rajataan tasolle, joka on kohtuullisesti saavutettavissa ja suojaa riittävästi melulta. Santahaminan alueelle ei ole määrätty suurinta keskiäänitasoa, koska melulaskelmien mukaan raskaiden aseiden keskiäänitaso ei enimmäismelun vähentämistoimenpiteiden jälkeen ole alueella kohtuuton.

Lupamääräys 5 on annettu, jotta voidaan todeta ja valvoa, että lupamääräykset 3 ja 4 tulevat asianmukaisesti toimeenpannuiksi pysyväisluonteisin ohjein. Ympäristöluvan määräyksissä ei ole rajoitettu tai suoraan kielletty yksittäisten aselajien käyttöä ja luvan saajalle on jätetty mahdollisuus harkita ja päättää aselajien käytöstä ja käyttömääristä melulle asetettujen raja-arvojen puitteissa. Lupapäätös antaa mahdollisuuden ottaa käyttöön myös uusia aselajeja, jos ne vaikutustavoiltaan vastaavat suurin piirtein nykyisin käytössä olevia raskaita aseita ja räjähteitä ja niiden käyttö ei ylitä raja-arvoja.

Lupamääräys lähtee siitä, että melun päästöraja-arvojen noudattaminen todennetaan ensisijaisesti laskennallisesti. Kun laskentamallinnus on läpinäkyvä ja siitä toimitetaan valvontaviranomaiselle lähtötiedot, valvontaviranomainen voi tarvittaessa varmentaa laskennan oikeellisuuden. Mallinnusta ja siihen liittyvää toimenpide-esitystä voidaan täydentää tarpeen mukaan niin, että ajanmukaiset tiedot ovat avoimesti lähiasukkaiden saatavissa.

= = =
Lupamääräys 11 ampuma-alueen toiminnasta tiedottaminen on tarpeen, että alueen asukkaat ja muut käyttäjät voivat varautua ennalta toiminnasta mahdollisesti aiheutuviin häiriöihin ja poikkeuksellisen kovaan meluun. Luvan saaja on vastineessaan selvittänyt tiedottamisen käytäntöä vuonna 2014 ja voidaan katsoa, että voimassa oleva käytäntö toteuttaa riittävässä määrin aikataulujen ja tiedotusvälineiden suhteen määräyksen vaatimuksen. Tiedottamisen kanavat ja niiden keskinäiset painoarvot ovat jatkuvassa muutoksessa ja valvontaviranomaisen kanssa on mahdollista sopia muutoksista tiedottamiseen. Tiedottamisessa tulisi kiinnittää erityisesti huomiota suuriin räjäytyksiin ja yli 100 dB:n (LCE) äänitapahtumiin siihen asti, kunnes melua on rajoitettu eikä toiminta ylitä annettuja meluraja-arvoja.

= = =

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan valituksen aluehallintoviraston päätöksestä.

Asian käsittelyyn kuluneen ajan vuoksi hallinto-oikeus on pidentänyt lupamääräyksissä 3, 4, 5= = = asetettuja määräaikoja.

Muutetut lupamääräykset, siltä osin kuin nyt kysymys, kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti (muutokset kursiivilla):

3. Ammunnat on suunniteltava ja järjestettävä siten, että 1.5.2019 lähtien raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttama yhden tapahtuman ympäristömelu ei ylitä Santahaminan alueella asuntojen piha-alueilla C-taajuuspainotettua äänialtistustasoa 105 dB (LCE) eikä Laajasalon saaren alueella vastaavasti tasoa 100 dB (LCE).

4. Aktiivisen raskaiden aseiden ja räjäytysten harjoituspäivän aiheuttama melu ei saa ylittää Laajasalon saaren asuntojen piha-alueilla päivällä klo 7–22 A-painotettua keskiäänitasoa 55 dB (LAeq). Määräystä on noudatettava 1.5.2019 alkaen. Keskiäänitasoa laskettaessa käytetään aseille ja räjähteille määritettyä impulssikorjausta, joka on vähintään 10 dB.

5. Lupamääräysten 3 ja 4 mukaisten meluraja-arvojen saavuttaminen on todennettava laskentamallitarkastelulla. Laskentamallinnuksen on oltava avoin, dokumentoitu ja siitä on toimitettava valvontaviranomaiselle lähtötiedot, joiden perusteella viranomainen tai sen käyttämä asiantuntija voi tarvittaessa toistaa tai varmistaa laskennan tulokset.

Laskentamallitarkastelu ja siihen liittyvä esitys toimenpiteistä melun rajoittamiseksi lähtötietoineen on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 1.4.2019 mennessä.

Toimenpide-esityksessä on esitettävä ne erilaiset toimenpiteet ja pysyvät toimintatavat, joilla lupamääräysten 3 ja 4 mukaisiin meluraja-arvoihin päästään. Jos toimenpiteisiin sisältyy massiivisten meluvallien rakentamista, voidaan niitä varten jatkaa lupamääräysten 3 ja 4 meluraja-arvojen voimaantuloa 1.12.2019 saakka. Toimenpide-esitys laskentamallitarkasteluineen on toimitettava tiedoksi myös Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ne on oltava myös yleisesti nähtävissä luvan saajan verkkosivuilla tai muulla lähiasukkaat helposti tavoittavalla tavalla.

= = =

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti, siltä osin kuin nyt on kysymys:

Sovelletut oikeusohjeet

Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) on tullut voimaan 1.9.2014. Tämän lain 229 §:n mukaan tällöin vireillä ollut asia käsitellään ja ratkaistaan, kun uuden lain voimaantulo- ja siirtymäsäännöksistä ei muuta johdu, vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) säännösten mukaisesti. Ympäristölupahakemus on tullut vireille 30.4.2014, joten tässä kuten myös jäljempänä perustelujen eri kohdissa olevat viittaukset ympäristönsuojelulakiin tarkoittavat lakia (86/2000) ja sen nojalla annettua asetusta (169/2000).

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan ympäristölupa myönnetään asian laadun mukaan toistaiseksi tai määräajaksi.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi sijoittamisessa on noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus).

= = =

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, 2) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, 3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, 4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä 5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet.

= = =

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Saman pykälän 2 momentin mukaan arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat.

= = =

Asiassa saatu selvitys

Toiminnan sijainti ja kuvaus

Hakemus koskee Santahaminan saarella suoritettavia puolustusvoimien raskaiden aseiden ammuntoja ja räjäytyksiä. Hakemuksessa raskaalla aseella tarkoitetaan sellaista asetta, jonka kaliiperi on vähintään 20 mm.

Lisäksi raskaisiin aseisiin rinnastetaan räjähteet, joissa käytetään yli 60 g räjähdysainetta.

Ympäristölupahakemus koskee olemassa olevaa toimintaa, jolla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavaa muuta lupaa. Lupahakemuksen tekeminen perustuu Uudenmaan ELY-keskuksen 20.12.2010 tekemän hallintopakkopäätöksen määräykseen, jonka korkein hallinto-oikeus on pysyttänyt 16.10.2013 antamallaan päätöksellä taltionumero 3259.

Raskaiden aseiden ammuntojen ja räjäytysten alueet sijaitsevat Santahaminan saarella Helsingissä kiinteistöllä 91-425-4-1 ja Metsähallituksen omistamalla määräalalla 91-425-4-1M (Haapasaari ja sen ympäristö). Lähimmät saaren ulkopuoliset asutusalueet sijaitsevat Santahaminan pohjoispuolella sijaitsevan Laajasalon saaren eteläosassa sijaitsevien Jollaksen ja Hevossalmen asuinalueilla. Hevossalmen lähimmät asuintalot ovat ampuma- ja harjoitusalueesta noin 1,2 kilometrin etäisyydellä. Laajasalon asukasmäärä on noin 16 500 ja asukasmäärän on uuden Kruunuvuorenrannan asuinalueen myötä ennustettu nousevan vuoteen 2030 mennessä noin 28 000 asukkaaseen. Hakemuksen mukaan Santahaminan raskaiden aseiden melun vaikutuspiirissä katsotaan asuvan noin 8 000 ihmistä. Yli 55 dB(A) keskiäänitason alueella on noin 1 450 asukasta ja 37 vapaa-ajanasuntoa Jollaksessa ja Santahaminan saarella.

Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueella ammutaan raskailla aseilla ja käytetään räjähteitä noin 125 päivänä vuodessa. Ampumapäivinä esiintyvä melu riippuu käytettävistä aseista ja räjähteistä. Esimerkiksi vuonna 2013 meluisimmilla aseilla (3 luokka) ammuttiin 40 päivänä. Melua eniten aiheuttavat kevyt kertasinko (taistelulaukaus), raskas kertasinko, raskas sinko sekä suurimmat räjäytykset. Meluisimmilla aseilla laukausmäärät ovat vähäisiä. Melutasoltaan pienempiä ovat kevyt kertasinko (harjoitusammus), kranaattikonekivääri ja -pistooli sekä räjäytykset 60 g–200g. Melutasoltaan pienemmillä aseilla ammutaan lukumääräisesti huomattavasti enemmän.

Santahaminan saarella sijaitsee 1 luokan pohjavesialue, joka kattaa saaren luoteis- ja keskiosat. Räjäytysalueet R3 ja R4 sijoittuvat pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle.

Santahaminan alue on Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa osoitettu puolustusvoimien alueeksi (EP), kaavaan on merkitty laajahko osittain Laajasaloon asti ulottuva melualue, jolla puolustusvoimien ampumatoiminnasta aiheutuva melutaso on yli 55 dB (LAeq 7-22). Helsingin uudessa yleiskaavassa Santahamina on osoitettu puolustusvoimien alueeksi, joka osoitetaan asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen käyttöön, jos alueella oleva toiminta siirtyy alueelta pois. Santahaminan ampumatoiminnan melualue tulee ottaa huomioon Uudenmaan maakuntakaavan mukaisena.

Toiminnasta aiheutuva melu ja tärinä sekä niiden vähentäminen

Puolustusvoimat on määrittänyt raskaiden aseiden melupäästöjä yleisimmille käytössä oleville raskaille aseille ja räjäytyksille. Hakemuksen mukaan Santahaminassa käytettävien aseiden ja räjähteiden melupäästöt tunnetaan hyvin. Vain käsikranaatin melupäästöä ei ole mitattu, mistä johtuen sen aiheuttamaa melun leviämistä ei ole mallinnettu laskentamallilla. Toiminnasta aiheutuvaan melukuormitukseen ja melualueen laajuuteen vaikuttavat alueella käytettävät aseet, ampumatarvikkeet ja ammutut laukausmäärät. Yksittäiset harjoituspäivät poikkeavat toisistaan, mutta aktiivisena päivänä ammutaan kertasingoilla keskimäärin alle kymmenen laukausta, kevyellä kranaatinheittimellä 20–30 laukausta, kranaattikonekiväärillä ja -pistoolilla 20–30 laukausta ja räjäytetään tulenkuvauspanoksia alle 50 päivässä. Yli 200 g räjäytyksiä on yksittäisiä.

Santahaminan raskaiden aseiden ampumatoimintaa on mitattu useaan kertaan vuosina 2000, 2001 ja 2009. Raskaiden aseiden yksittäisten tapahtumien C-äänialtistustasojen (LCE) mitatut keskiarvot eivät ole ylittäneet suositusarvoa 100 dB. Joissain tapauksissa kuitenkin suurimmat mitatut C-äänialtistustasot ovat ylittyneet alueen pohjoispuolella Jollaksen lähimpien asuintalojen luona ollen enimmillään 103–109 dB LCE. Hakemuksen mukaan suurimpia äänitasoja esiintyy vain suotuisissa sääolosuhteissa isoimpien aseiden ammunnoista ja isoista räjäytyksistä. Santahaminan noin 50 aktiivisista harjoituspäivistä noin 23 päivänä vallitsee sellaiset sääolosuhteet, jolloin äänitasot voivat olla laskentamallin ja mittausten enimmäistasojen mukaiset. Mittaustuloksien suurimpiin arvoihin ovat vaikuttaneet Santahaminassa aiemmin aktiivisemmassa käytössä olleet isot räjäytykset (10 kg) ja raskaan singon laukaukset.

Santahaminan pohjoispuolelle eniten melua aiheuttavat Kuvun tukikohdan tuliasemasta (T1) ammutut raskaiden aseiden laukaukset, joista merkittävimmät ovat panssarintorjunta-aseet. Saarelta kaakkoissuuntaan melu leviää eniten kranaatinheittimien ammuksen iskemä-äänestä Haapasaarten maalialueelle (M10). Kranaatinheittimien tuliasemista T6 ja T7 melu leviää eniten etelän suuntaan. Räjäytykset R1–R4 alueella aiheuttavat melua joka suuntaan.

Raskaiden aseiden meluntorjuntakeinoja ovat käytännössä vain riittävien suoja-alueiden varaaminen ja toiminnalliset keinot. Suoja-alueiden varaamisessa kaavoitus on tärkeä ja toiminnallisista keinoista käyttöaikojen säätely ja tiedottaminen. Sotilasaseiden melupäästöä ei voida pienentää, eikä näin ollen käyttää sitä melutorjuntakeinona. Ampumapaikkojen ja tuliasemien valinta- tai siirtämismahdollisuudet Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueella ovat hyvin rajalliset. Tämän vuoksi ammunnat ovat hyvin samankaltaisia ja ne suoritetaan vakiintuneista paikoista.

Ammuntoja on rajoitettu melun vuoksi alueen johtosäännöllä ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Ilta- ja yöaikana tapahtuvaa ammuntaa on alle viisi kertaa vuodessa. Myös räjäytysten panoskokoja on pienennetty 5 kg maksimipanoskokoon. Vain erittäin harvoissa poikkeustapauksissa voidaan räjäyttää sitä suurempia panoksia. Melun häiritsevyyden vähentämiseksi Kaartin jääkärirykmentti tiedottaa taisteluammunnoista ja muista melua tuottavista harjoituksista.

Hakemuksen mukaan raskaiden aseiden ja räjäytysten aiheuttaman tärinän arviointi on alkuvaiheessa ja vaatii lisää selvityksiä. Tehtyjen selvitysten mukaan ampumatärinä on ilmiö, jossa ampumisen tai räjäytysten aiheuttama paine- eli ääniaalto kohdistuu ympäristössä oleviin rakennuksiin ja aiheuttaa niissä värähtelyä ja räminää. Toisin kuin esimerkiksi louhinnan tai muiden maan alla tehtävien räjäytysten aiheuttamassa tärinässä, värähtelyä tuottava heräte kytkeytyy rakennuksiin suoraan ilmassa etenevästä paine- eli ääniaallosta eikä maaperän ja perustusten kautta. Ampumatärinän kokonaishäiritsevyys muodostuu monen eri osatekijän yhteisvaikutuksesta. Tärinän lisäksi merkittäviä häiriötekijöitä ovat melu, räminä sekä asukkaiden huoli rakennevaurioista.

Oikeudellinen arviointi

Kysymyksenasettelu

= = = Puolustusvoimien valituksessa on vaadittu muutoksia useisiin lupamääräyksiin. Hallinto-oikeudessa tulee näin ollen arvioitavaksi kyseisten lupamääräysten lainmukaisuus.

= = =

Meluun liittyvät seikat = = =

Raskasaseammunnoista ja räjäytyksistä aiheutuu melua, joka on luonteeltaan ennakoimatonta ja melun impulssimaisuus ja muut ominaisuudet kuten esimerkiksi ilmanpaineiskuun liittyvä räminäilmiö huomioon ottaen siten poikkeuksellista, ettei siihen voida yleisesti tottua tai sopeutua lähialueilla. Melu voidaan siten kokea erityisen häiritsevänä.

Puolustusvoimien raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointia koskevat ohjearvot eivät ole oikeudellisesti sitovia, mutta ne perustuvat kuitenkin selvityksiin melutasoista, jotka yleensä antavat viitteitä raskaiden aseiden aiheuttaman ympäristömelun häiritsevyydestä tai merkittävyydestä, ja niille voidaan osaltaan muunlaisten tarkoitukseen soveltuvien raja-arvojen puuttuessa antaa asiassa merkitystä selvitysaineistona. Hallinto-oikeus toteaa, että 1.1.2018 voimaan tullutta valtioneuvoston asetusta raskaiden aseiden ja räjäytysten melutasosta 903/2017 ei asetuksen siirtymäsäännökset huomioon ottaen voida soveltaa nyt ratkaistavana olevassa asiassa.

Puolustusvoimien mukaan erityisen voimakasta melua aiheuttaneen raskaan singon käyttö on loppunut. Lisäksi hallinto-oikeus toteaa, että Santahaminan alueelta Laajasalon suuntaan aiheutuvaa melun kokonaisrasitusta vähentää se, että Santahaminan ampumaradan kaksi lähellä Laajasaloa olevaa rataa (MPKK:n kiväärirata ja pistoolirata) on siirretty Santahaminan saaren eteläosaan.

Kun otetaan huomioon toiminnan laatu ja toiminta-alueen sijainti lähellä tiiviisti asuttua kaupunkirakennetta ja siten melulle altistuvien suuri määrä, perusteita lupamääräyksissä 3 ja 4 asetettujen melutason raja-arvojen muuttamiseen puolustusvoimien valituksessa vaadituin tavoin ohjeellisiksi ei ole. Raja-arvot ovat tarpeen melusta ja tärinästä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Hallinto-oikeus on kuitenkin asian käsittelyyn kulunut aika huomioon ottaen lykännyt raja-arvojen voimaantulolle asetettuja määräaikoja.

= = =

Ammunnoista tiedottaminen (= = = ja Puolustusvoimien valitus)

Ammunnoista tiedottamisen osalta päätöksessä on annettu lupamääräys 11. Hallinto-oikeus pitää lupamääräystä haitankärsijöiden kannalta riittävänä. Puolustusvoimien kannalta ei ole kohtuutonta, että suurista Santahaminassa toteutettavista harjoituksista on tiedotettava asukkaita myös jaettavin paperisin tiedottein. Kuten lupamääräyksessä on todettu, tiedottamisen yksityiskohdista voidaan sopia valvontaviranomaisen kanssa. Siinä yhteydessä on mahdollista ottaa huomioon tiedottamisen paikalliset tarpeet.

= = =

Hylätyt vaatimukset (Puolustusvoimat)

= = =

Vaatimus uudesta lupamääräyksestä

Luvanhakija on vaatinut lupapäätökseen lisättäväksi määräystä sellaista tilannetta varten, jolloin tasavallan presidentti on päättänyt sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävästä muutoksesta. Hallinto-oikeus toteaa, että nyt haettu ympäristölupa koskee toimintaa normaalioloissa. Mahdollisissa poikkeusoloissa tulee sovellettavaksi uuden ympäristönsuojelulain 4 § ja mahdollisesti valmiuslainsäädäntö. Poikkeusolojen varalta ei ole tarpeen antaa määräystä tässä ympäristöluvassa.

= = =

Johtopäätös

= = =Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin haitatonta. Aluehallintoviraston = = = eikä päätöksen lupamääräyksiä ole syytä = = = luvan hakijan valituksista enemmälti muuttaa kuin pääasiaratkaisusta ilmenee.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marjatta Korsbäck, Juha Väisänen, Raija Uusi-Niemi ja Jenni Korpeinen. Esittelijä Matti Suontausta.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta on pyytänyt lupaa valittaa Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksiä muutetaan seuraavasti:

Lupamääräys 3 on kumottava.

Lupamääräys 4 on ensisijaisesti muutettava kuulumaan seuraavasti:

"Raskaiden aseiden ammuntojen ja yli 60 g räjäytysten suunnittelussa ja järjestämisessä tavoitteena tulee olla, että raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttama päiväajan A-keskiäänitaso on Santahaminan saaren ulkopuolella enintään 55 dB LAeq ja yksittäisen tapahtuman C-äänialtistustaso on enintään 100 dB LCE asuinalueilla ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla."

Toissijaisesti lupamääräys 4 on muutettava seuraavan sisältöiseksi:

"Raskaiden aseiden ja räjäytysten aiheuttama melualue ei saa laajentua nykyisestä. Vertailukohtana on raskaiden aseiden melua koskevassa ympäristölupahakemuksessa esitetyt melualueet."

Ellei toissijaista vaatimusta hyväksytä, lupamääräys 4 on muutettava kuulumaan seuraavasti:

"Aktiivisen raskaiden aseiden ja räjäytysten harjoituspäivän aiheuttama melu ei saa ylittää Santahaminan saaren ulkopuolelle päivällä klo 7–22 A-painotettua keskiäänitasoa 60 dB (LAeq). Määräystä on noudatettava 1.5.2019 alkaen. Keskiäänitasoa laskettaessa käytetään aseille ja räjähteille määritettyä impulssikorjausta, joka on vähintään 10 dB."

Lupamääräyksen 11 toinen virke, jonka mukaan suurista Santahaminassa toteutettavista harjoituksista on tiedotettava asukkaita myös jaettavin paperisin tiedottein, on kumottava.

Lisäksi ympäristölupaan on sisällytettävä seuraavanlainen lupamääräys:

"Toimintaa voidaan harjoittaa toiminta-ajoista ja ympäristölupamääräyksistä riippumatta tilanteissa, joissa tasavallan presidentti on tehnyt puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 31 §:n 1 momentissa tarkoitetun päätöksen koskien sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävää muutosta."

Vaatimuksen tueksi muutoksenhakija on esittänyt seuraavaa:

Lupamääräys 3

Lupamääräyksen 3 mukaan ammunnat on suunniteltava ja järjestettävä siten, että 1.5.2019 lähtien raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttama yhden tapahtuman ympäristömelu ei ylitä Santahaminan alueella asuntojen piha-alueilla C-taajuuspainotettua äänialtistustasoa 105 dB (LCE) eikä Laajasalon saaren alueella vastaavasti tasoa 100 dB (LCE). Lupamääräyksessä on siten määrätty meluraja-arvot myös Santahaminan alueelle. Saaren luonne sotilasalueena huomioon ottaen määräystä ei voida pitää perusteltuna.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentti edellyttää, että lupamääräyksiä annettaessa otetaan huomioon muun muassa toiminnan luonne ja sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee. Santahaminassa sijaitsee puolustushallinnon palvelussuhdeasuntoja, joissa asuu puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilökuntaa. Yhteensä saarella asuu noin 350 henkilöä. Yksin se seikka, että saarella toimii koulu ja päiväkoti, ei muuta saaren luonnetta suljettuna sotilasalueena. Saaren asukkaat eivät ole tehneet meluhäiriöilmoituksia ampumatoiminnasta. Santahamina on Uudenmaan maakuntakaavassa osoitettu puolustusvoimien alueeksi (EP). Merkinnällä alue on varattu puolustusvoimien käyttöön ja alueella liikkumista on rajoitettu. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaan on merkitty Santahaminan ampumatoiminnan melualue. Helsingin uudessa yleiskaavassa Santahamina on osoitettu sotilasalueeksi.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen meluraja-arvon määräämiselle sotilasalueelle (Santahamina) ei ole laissa tarkoitettuja perusteita. Valituksenalaisessa päätöksessä valituksen hylkäämistä on perusteltu ainoastaan hyvin yleisellä tasolla viittaamalla toiminta-alueen sijaintiin lähellä tiiviisti asuttua kaupunkirakennetta ja melulle altistuvien suureen määrä. Lupamääräystä ei ole arvioitu lainkaan huomioon ottaen puolustusvoimien edellä esittämät seikat.

Huolimatta siitä, että lupamääräyksen mukainen raja-arvo on 5 dB korkeampi kuin saaren ulkopuolella (lupamääräys 4, oikeastaan 3), määräys vaikuttaa käytännössä siihen, ettei Santahaminassa voida jatkossa antaa sotilaskoulutusta kaikilla niillä asejärjestelmillä, joita joukkotuotanto ja koulutusedellytysten saavuttaminen edellyttää (muun muassa raskas kertasinko, yli 5 kg räjäytykset). Osaltaan raja-arvot vaikuttavat myös raskailla aseilla suoritettavien ammuntojen enimmäislaukausmäärään. Huomioon ottaen se, ettei raskaiden aseiden melua voida käytännössä torjua rakenteellisin ratkaisuin, estetään määräyksillä käytännössä yhden keskeisen panssarintorjunta-asejärjestelmän käyttäminen Santahaminassa. Ympäristölupa ei mahdollista raja-arvoista poikkeamista missään tilanteissa.

Santahaminan ampumatoiminta ei aiheuta terveyshaittaa. Terveyshaittaa aiheuttavalla melulla tarkoitetaan melua, joka ylittää 140 dB LCpeak ja 85 dB LAeq 8h. Sellainen tulkinta, jonka mukaan sotilasalueellekin tulisi määrätä ympäristönsuojelulliset meluraja-arvot, johtaisi toiminnan lopettamiseen tai merkittävään rajoittamiseen ja edelleen sotilaskoulutuksen estymiseen.

Lupamääräys 4

Lupamääräyksen 4 mukaan aktiivisen raskaiden aseiden ja räjäytysten harjoituspäivän aiheuttama melu ei saa ylittää Laajasalon saaren asuntojen piha-alueilla päivällä klo 7–22 A-painotettua keskiäänitasoa 55 dB (LAeq). Määräystä on noudatettava 1.5.2019 alkaen. Keskiäänitasoa laskettaessa käytetään aseille ja räjähteille määritettyä impulssikorjausta, joka on vähintään 10 dB. Lupamääräyksessä on siten asetettu melua koskevat raja-arvot, vaikka puolustusvoimat on ympäristölupahakemuksessaan esittänyt tavoitearvojen asettamista.

Lupamääräystä on arvioitu huomioon ottaen puolustusvoimien laatimassa, raskaiden aseiden ja räjäytysten ympäristömelun arviointia koskevassa ohjeessa (PE 2005) määritellyt raskaiden aseiden ja räjäytysten suositusarvot. Ohjeessa määritellyt suositusarvot on kuitenkin tarkoitettu tavoitteellisiksi arvoiksi, ei lupaharkinnan perusteina toimiviksi raja-arvoiksi.

Sen sijaan 1.1.2018 on tullut voimaan valtioneuvoston asetus (903/2017) raskaiden aseiden ja räjäytysten melutasoista. Vaikka asetusta ei sen siirtymäsäännöksen vuoksi sovelleta tässä tapauksessa, ilmentää asetuksessa säädetty toimenpideraja-arvo sitä kehityssuuntaa, joka tulisi huomioida myös käsiteltävänä olevassa asiassa. Asetuksen mukainen ulkomelun toimenpideraja-arvo toimintaa harjoitettaessa on 105 dB LCE. Asetuksen perustelumuistion mukaan ympäristöluvassa lähtökohtana olisivat toimenpideraja-arvot arvioitaessa kohtuutonta rasitusta, mutta toimenpideraja-arvotkaan eivät kuitenkaan olisi itsestään selvästi ympäristöluvassa annettavia raja-arvoja vaan ympäristöluvassa annettavat määräykset perustuisivat tapauskohtaiseen harkintaan. Asetuksen huomioimatta jättäminen johtaa hankalaan tilanteeseen, sillä jotta meluraja-arvot saataisiin voimassa olevan asetuksen mukaisiksi, tulisi puolustusvoimien hakea aluehallintovirastolta lupamääräyksen muuttamista uuteen asetukseen perustuen.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Lain esitöiden (HE 84/1999) mukaan lupamääräyksiä annettaessa on aina otettava huomioon hallinnon yleiset oikeusperiaatteet, kuten tarkoitussidonnaisuuden periaate ja suhteellisuusperiaate. Ympäristönsuojelutoimien teknisten vaatimusten tulisi olla toteutettavissa taloudellisesti ja määräyksillä tulisi pyrkiä mahdollisimman kustannustehokkaisiin ratkaisuihin ottaen huomioon toiminnan tekniset lähtökohdat.

Lupamääräystä annettaessa ei ole otettu huomioon puolustusvoimien toiminnan luonnetta lakisääteisenä toimintana eikä teknisiä ja taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa toimenpiteitä meluraja-arvojen saavuttamiseksi.

Lupamääräyksen raja-arvo on luonteeltaan ehdoton ja merkitsee velvoitetta alittaa mainittu äänitaso. Ohjearvojen ja varsinkaan suositusarvojen tarkoituksena ei ole toimia raja-arvoina, joita ei missään olosuhteissa saisi ylittää. Valituksenalainen päätös ei mahdollista raja-arvoista poikkeamista missään tilanteissa. Santahaminassa suoritettavien raskaiden aseiden ja räjäytysten osalta päätöksessä määrätty raja-arvo vaikuttaa mahdollisuuksiin käyttää kaikkia niitä aseita, joita koulutusedellytysten saavuttaminen edellyttää (muun muassa raskas kertasinko, yli 5 kg räjäytykset). Osaltaan raja-arvo vaikuttaa myös raskailla aseilla suoritettavien ammuntojen enimmäislaukausmäärään. Tätä ei voida pitää perusteltuna huomioon ottaen puolustusvoimien lakisääteinen tehtävä.

Raskaiden aseiden melua ei voida käytännössä torjua rakenteellisin ratkaisuin. Meluntorjuntarakenteet olisivat käytännössä vaikeasti toteutettavia, massiivisia meluvalleja tai -esteitä, eikä niitä voida pitää kustannustehokkaina saavutettavaan hyötyyn nähden. Lisäksi esteet haittaisivat merkittävästi harjoitusten toteuttamista. Harjoitusten tarkoituksena on kouluttaa joukkojen yhteistoimintaa, eikä esimerkiksi Santahaminan Kuvun tukikohtaan voida sijoittaa jopa 20 metriä korkeaa ja 100 metriä pitkää meluvallia ilman, että se haittaisi harjoitusten toteuttamista.

Lupamääräyksen mukainen raja-arvo 55 dB LAeq ylittyy Laajasalon eteläosassa. Lähtökohtaisesti raja-arvon mukaista melualuetta ei voida pienentää muulla tavoin kuin ampumatoimintaa supistamalla. Tarkempi varmuus siitä, millaisia toimenpiteitä raja-arvon saavuttaminen edellyttäisi, saadaan vasta laskentamallitarkastelun jälkeen. Ammuntojen supistaminen ei ole mahdollista ilman, että joukkotuotannon tarpeet ja koulutukselle sekä joukkojen suorituskyvylle asetettujen vaatimusten täyttäminen vaarantuu.

Toissijaisesti valituksessa on vaadittu, että lupamääräystä muutettaisiin siten, että raskaiden aseiden ja räjäytysten aiheuttama melualue ei saa laajentua nykyisestä. Vertailukohtana käytettäisiin raskaiden aseiden melua koskevassa ympäristölupahakemuksessa esitettyjä melualueita. Vastaavanlainen määräys on annettu Syndalenin ampuma-alueen ympäristölupapäätöksessä (KHO 4.9.2015 taltionumero 2341) sekä Porin prikaatin Huovinrinteen panssariajoneuvo- ja sinkoammuntapaikan toimintaa koskevassa ympäristölupapäätöksessä (KHO 29.5.2015 taltionumero 1424). Tällä tavoin muutettuna lupamääräys mahdollistaisi olemassa olevan, vuosikymmeniä jatkuneen lakisääteisen toiminnan jatkumisen ja varmistaisi samalla, ettei melurasitus alueella lisääntyisi.

Mikäli meluarvot asetetaan raja-arvoina, tulisi A-painotetuksi keskiäänitasoksi asettaa 60 dB (LAeq). Tällöin raja-arvo olisi 5 dB suositusarvoa korkeampi. Raja-arvon ylittymistä koskevassa tarkastelussa tulee huo-mioida muutaman desibelin varmuus. Toteutuvat äänitasot ovat käytännössä 5 dB alemmat, kun otetaan huomioon epävarmuus sekä mallinnuksessa että mittauksissa. Raja-arvon asettaminen suositusarvon tasalle on kohtuuttoman tiukka ja vaarantaa tarvittavien laukausmäärien ampumisen ja aseiden käytön.

Valituksenalaisessa päätöksessä ei ole perusteltu sitä, mistä syystä puolustusvoimien toissijaisesti ja viimesijaisesti esittämän vaatimuksen kaltainen lupamääräys ei ole ollut mahdollinen.

Valituksessa vaaditun mukainen lupamääräys on riittävä keino kohtuuttoman melurasituksen ehkäisemiseksi huomioon ottaen se, että melurasitusta ehkäistään myös toiminta-ajoilla.

Lupamääräys 11

Lupamääräyksen 11 toisen virkkeen mukaan suurista Santahaminassa toteutettavista harjoituksista on tiedotettava asukkaita myös jaettavin paperisin tiedottein.

Kaartin jääkärirykmentti tiedottaa raskaiden aseiden ammunnoista ja räjäytyksistä varsin kattavasti. Puolustusvoimien internet-sivuilla (puolustusvoimat.fi) ampumatiedotteet julkaistaan 14 vuorokautta ennen ammuntoja sekä suomen, ruotsin että englannin kielellä. Lisäksi ampuma- ja melutiedotteet julkaistaan Ylen teksti-TV:ssä (sivu 592) ja Yle Radio Vegassa päivittäin kello 19.00 (uutisten jälkeen) sekä Yle Radio Suomessa kello 21.50 (merisään jälkeen). Nykyinen tiedottamista koskeva käytäntö on koettu hyväksi ja toimivaksi.

Kaartin jääkärirykmentti kokeili paperitiedotteiden jakamista vuosina 2010–2014. Tiedotteita jaettiin pääsääntöisesti kahdesti vuodessa eli puolen vuoden tapahtumista etukäteen. Paperitiedotteiden jakamisesta luovuttiin, sillä ne eivät vähentäneet meluhäiriöilmoitusten määrää. Meluhäiriöilmoituksia tulee tiedottamistavasta riippumatta tietty määrä, suurin osa samoilta tahoilta. Paperitiedotteiden jakamisen kustannustehokkuus todettiin huonoksi ja paperitiedottamista voidaan muutoinkin pitää varsin vanhanaikaisena tiedottamismuotona. Lisäksi ammunnoissa tapahtuvat aikataulumuutokset puoltavat sähköistä tiedottamista ensisijaisena, ajantasaisena ja riittävänä viestintäkanavana.

Puolustusvoimien internet-sivuja on uudistettu 1.4.2016, mikä mahdollistaa jatkossa esimerkiksi melutiedotteen tilaamisen omaan henkilökohtaiseen sähköpostiin. Kaartin jääkärirykmentti tulee laatimaan uudistuneista internet-sivuista sekä ammuntojen tiedottamisen periaatteista erillisen, laajalla jakelulla toteutettavan paperisen tiedotteen lähialueen asukkaille. Uusi käytäntö mahdollistaa paperisten tiedotteiden jakamisen sitä haluaville asukkaille. Kaikkien lähialueen asukkaiden tiedottaminen paperisella tiedotteella ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, etenkään kun kaikki lähialueen asukkaat eivät oletettavasti halua paperista tiedotetta.

Uutta lupamääräystä koskeva vaatimus

Puolustusvoimat on esittänyt ympäristölupahakemuksessaan, että ympäristölupaan kirjataan lupamääräys, joka mahdollistaa toiminnan harjoittamisen toiminta-ajoista ja ympäristölupamääräyksistä riippumatta tilanteissa, joissa tasavallan presidentti on tehnyt puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 31 §:n 1 momentissa tarkoitetun päätöksen koskien sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävää muutosta.

Hallinto-oikeus on hylännyt vaatimuksen viitaten siihen, että nyt haettu ympäristölupa koskee toimintaa normaalioloissa ja että mahdollisissa poikkeusoloissa tulee sovellettavaksi uuden ympäristönsuojelulain 4 § ja mahdollisesti valmiuslainsäädäntö.

Uuden ympäristönsuojelulain 4 §:ssä säädetään lain soveltamisesta puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa. Säännöksen mukaan lakia ei sovelleta muun muassa sellaiseen puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen toimintaan, jossa lain soveltaminen vaarantaisi valtakunnan turvallisuuden tai huoltovarmuuden. On kuitenkin epäselvää, voidaanko mainitun säännöksen nojalla jättää noudattamatta lain nojalla annettua lainvoimaista päätöstä, mikäli päätökseen ei ole kirjattu tällaista mahdollisuutta.

Valmiuden tehostaminen voi tapahtua myös normaalioloissa, jolloin valmiuslain toimivaltuuksia ei ole otettu käyttöön. Ampuma- ja harjoitusalueilla annettavalla koulutuksella on olennainen merkitys valmiuden tehostamisen kannalta. Tästä syystä on tärkeää, ettei ympäristölupa aseta esteitä valmiuden mahdolliselle tehostamiselle.

Ampumatoiminta Santahaminassa perustuu puolustusvoimista annetussa laissa säädettyihin puolustusvoimien tehtäviin. Olennainen osa puolustusvoimien tehtäviä on Suomen sotilaallinen puolustaminen, johon kuuluu muun muassa sotilaskoulutuksen antaminen. Santahaminassa sijaitsevan Kaartin jääkärirykmentin päätehtävänä on kouluttaa pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan suojaksi taisteluun rakennetulla alueella erikoistuneita joukkoja. Ampuma- ja harjoitusalueilla annettava ampumakoulutus muodostaa olennaisen osan sotilaskoulutusta. Liian tiukat ympäristölupamääräykset aiheuttavat huomattavia haasteita lakisääteisen tehtävän toteuttamiselle.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on antanut valituslupahakemuksen ja valituksen johdosta lausunnon, jossa on lausuttu muun ohella seuraavaa:

Aluehallintovirasto on uudistanut aluehallintoviraston päätöksessä, sen perusteluissa sekä Vaasan hallinto-oikeudelle asiassa lausumansa. Sen lisäksi aluehallintovirasto toteaa seuraavan:

Lupamääräykset 3 ja 4 on annettu luvan myöntämisedellytysten täyttymiseksi ottaen huomioon muun muassa sen, että toiminnan vaikutusalueella asuu paljon väestöä ja vaikutusalue on merkittäviltä osin asuntoalueeksi kaavoitettua kaupunkialuetta. Luvan käsittelyn aikana tehdyn laitoskäynnin aikana varmistettiin, että hakija ei katsonut tarpeelliseksi, että hakemusta käsiteltäisiin vielä uuden ympäristönsuojelulain puolustusvoimia koskeva 50 §:n poikkeussäännös huomioon ottaen. Sen mukaan ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tarkoitetuista luvan myöntämisen edellytyksistä saa poiketa tarpeellisessa määrin raskaita aseita käytettäessä, jos toiminnan sijoittuminen alueelle on maanpuolustuksen toimintaedellytysten kannalta välttämätöntä.

Määräyksissä on otettu kuitenkin huomioon, että puolustusvoimat ovat toimineet alueella pitkään ja niillä on erityisasema alueella. Melumääräykset koskevat pysyvän asutuksen tavoin yhtäläisesti myös lomakiinteistöjä eikä määräykset ole niiltä osin tiukempia. Määräyksiä ei ole myöskään kohdistettu yksityiskohtaisesti kaikkiin Santahaminan kupeessa oleviin pieniin saariin.

Valituksessa on esitetty lupahakemuksen mukaisesti, että ympäristölupaan kirjataan lupamääräys, joka mahdollistaa toiminnan harjoittamisen toiminta-ajoista ja ympäristölupamääräyksistä riippumatta tilanteissa, joissa tasavallan presidentti on tehnyt puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 51 §:n 1 momentissa tarkoitetun päätöksen koskien sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävää muutosta. Aluehallintovirasto ei määräystä kuitenkaan lupaan kirjannut. Vanhassa ympäristönsuojelulaissa ei ole poikkeussäännöstä esitetyn määräyksen mahdollistamiseksi. Uuden ympäristönsuojelulain 4 §, johon luvan saaja viittaa valituksessaan, mahdollistaa kuitenkin tarvittaessa presidentin määräyksen huomioon ottamisen. Säännöksen soveltamista ei ole sidottu ympäristölupamenettelyyn ja se on pantavissa toimeen luvasta riippumatta ja voidaan katsoa, että se koskee tällöin soveltamisalaltaan myös ympäristölupaa. Ympäristöluvan perusteluissa aluehallintovirasto on jo viitannut tuolloin tiedossa olleisiin uuden lain säännöksiin.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen valituslupahakemuksen ja valituksen johdosta. Lausuntoa ei ole annettu.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta on antanut vastineen valituslupahakemuksen ja valituksen johdosta ja on esittänyt seuraavaa:

Lupamääräyksissä 3 ja 4 asetetut melun raja-arvot ovat välttämättömiä ja oikean tasoisia raskaiden aseiden ja räjäytysten melusta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjumiseksi. Raja-arvon suureena käytetty C-äänialtistustaso (LCE) ottaa huomioon myös raskaiden aseiden ja räjäytysten pienitaajuisen melun synnyttämän tärinän ja siitä tietyissä olosuhteissa syntyvän räminän (rakennukset ja esineet).

Tiedottaminen on erittäin tärkeä keino vähentää melun häiritsevyyttä eikä paperisen tiedotteen jakaminen huoneistokohtaisesti melulle eniten altistuviin asuinrakennuksiin ole kohtuuton tai poikkeuksellinen vaatimus. Esimerkiksi Helsingissä jaetaan huoneistokohtaisia tiedotteita myös tilapäistä melu- tai tärinähaittaa aiheuttavista toiminnoista (tapahtumat ja rakennustyöt). Esimerkiksi yksittäisestä ulkoilmakonsertista saatetaan jakaa huoneistokohtainen asukastiedote jopa kuudelle eri postinumeroalueelle tapahtumapaikan ympäristössä. Lupamääräyksessä 11 edellytetty paperisen tiedotteen jakaminen on siten perusteltua, koska kyseessä on pysyvää melu- ja tärinähaittaa aiheuttava toiminta. Puolustusvoimien esittämä uusi lupamääräys on perusteltu, koska se selventää päätöstä poikkeusolosuhteiden osalta.

Helsingin kaupunginhallitus on vastineessaan valituslupahakemuksen ja valituksen johdosta viitannut Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan niiden johdosta antamaan vastineeseen, jossa esitettyyn kaupunginhallitus on yhtynyt.

A:lle, B:lle, C:lle ym., D:lle ja E:lle sekä F:lle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen valituslupahakemuksen ja valituksen, aluehallintoviraston lausunnon, Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan ja Helsingin kaupunginhallituksen vastineiden johdosta. Vastineita ei ole annettu.

G on antanut vastineen valituslupahakemuksen ja valituksen sekä aluehallintoviraston lausunnon, Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan ja Helsingin kaupunginhallituksen vastineiden johdosta.

Puolustusvoimat on antanut vastaselityksen, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa:

Aluehallintoviraston lausunnon johdosta puolustusvoimat on esittänyt muun ohella, että luvan myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa on otettava huomioon muutakin kuin toiminnan vaikutusalueella asuvien määrä. Näitä seikkoja valituksenalaisessa päätöksessä ei ole arvioitu lainkaan. Raskaiden aseiden ja räjäytysten melutasoista annettua, 1.1.2018 voimaan tullutta uutta valtioneuvoston asetusta (903/2017), jota ei sen 6 §:n siirtymäsäännöksen mukaan sovelleta asiassa, voidaan käyttää vertailukohtana arvioitaessa valituksenalaisen päätöksen mukaisia meluraja-arvoja. Asetuksen 4 §:n mukaan toimenpideraja-arvo pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen osalta on LCE 105 dB. Toimenpideraja-arvojen ylittyessä toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin sen selvittämiseksi, miten meluhaittaa voidaan vähentää. Asetuksen perustelumuistion (14.12.2017) mukaan toimenpideraja-arvot olisivat lähtökohta kohtuutonta rasitusta arvioitaessa.

Toimenpideraja-arvojen ylittymistä Santahaminassa on selvitetty Akukon Oy:n laatimassa ympäristömeluselvityksen päivityksessä (29.11.2018), joka on vastaselityksen liitteenä. Selvityksen mukaan asetuksen toimenpideraja-arvo yksittäisen tapahtuman enimmäismelulle, C-äänialtistustaso LCE 105 dB ei ylity lähimmillä asuinalueilla tai vapaa-ajan asunnoilla. Suurin enimmäismelu LCE 105 dB aiheutuu 10 kg räjäytyksistä, joiden lukumäärä on vuodessa vähäinen. Käytännössä merkittävin melulähde enimmäismelun kannalta on Apilas-kertasinko, jonka aiheuttama enimmäismelutaso on Jollaksen rannan taloilla 103 dB. Muiden aseiden aiheuttama enimmäismelutaso on alle 100 dB. Valituksenalaisen päätöksen meluraja-arvot, jotka on määrätty puolustusvoimien aikanaan laatiman, maankäytön suunnitteluun laaditun suositusarvo-ohjeen perusteella, ovat merkittävästi tiukemmat kuin toimenpideraja-arvo, jota kohtuuttoman rasituksen arvioinnissa tulisi käyttää.

Koska toimenpideraja-arvo ei ylity lähimmillä asuinalueilla tai vapaa-ajanasunnoilla, ei toiminnasta voida katsoa aiheutuvan sellaista kohtuutonta rasitusta, josta nyt määrätyn kaltaisilla meluraja-arvoilla olisi tarpeen määrätä. Säädetty uusi asetus tukee puolustusvoimien valituslupahakemusta ja valitusta ja puoltaa sitä, että asiaa tulee arvioida uudelleen.

Uuden ympäristönsuojelulain 50 §:n soveltamisen osalta puolustusvoimat on todennut, että ympäristölupahakemuksessa melutasoja esitettiin annettaviksi tavoitteellisina (ei raja-arvoina), koska raja-arvojen arvioitiin jo tuolloin merkitsevän sitä, ettei Santahaminassa voitaisi jatkossa antaa sotilaskoulutusta kaikilla niillä asejärjestelmillä, joita joukkotuotanto ja koulutusedellytysten saavuttaminen edellyttää. Hakemusasiakirjoissa muutoinkin esille tuodut seikat huomioon ottaen puolustusvoimien toiminnan sijoittuminen alueelle on maanpuolustuksen toimintaedellytysten kannalta välttämätöntä. Lupaviranomaisen tehtävä on arvioida edellyttääkö asian ratkaiseminen lupahakemuksen mukaisesti ympäristönsuojelulain 50 §:n soveltamista tai onko pykälän soveltaminen mahdollista lain 229 § huomioon ottaen. Siltä osin kuin lausunnossa on todettu, että ympäristönsuojelulain 4 § mahdollistaa ympäristölupapäätösten noudattamatta jättämisen valmiuden tehostamista koskevissa tilanteissa, on näkemystä pidettävä myönteisenä. Säännöksen soveltamisesta tällä tavoin ei kuitenkaan välttämättä ole yksimielisyyttä lupa- ja valvontaviranomaisissa. Asialla on huomattava merkitys puolustusvoimien toiminnan kannalta.

Puolustusvoimat on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston vastineen johdosta todennut, että tilapäistä melu- ja tärinähaittaa aiheuttavien toimintojen tiedottamiskäytäntöjä ei voida verrata pysyväisluonteisen toiminnan tiedottamiskäytäntöihin. Tilapäistä melu- ja tärinähaittaa aiheuttavat toiminnat ovat luonteeltaan kertaluonteisia, eikä alueen asukkailla siten ole etukäteistietoa tapahtumista. Santahaminan ampuma- ja harjoitustoiminnan tiedottamiskäytäntö puolestaan on vakiintunutta ja tiedotteet helposti saatavilla internet-sivuilla. Paperitiedottamisen ei käytännössä voida katsovan lisäävän asukkaiden tietoisuutta ammunnoista nykyiseen tiedottamistapaan verrattuna.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää Puolustusvoimien logistiikkakeskuksen esikunnalle valitusluvan ja tutkii asian.

Muutetaan lupamääräykset 3, 4, 5 ja 11 kuulumaan seuraavasti:

3. Raskaiden aseiden ammunnan ja yli 60 g:n räjäytysten aiheuttamat melualueet eivät saa laajentua siitä, mitä lupahakemuksen kuvan 13.3 kartassa on esitetty (Akukon Oy, ympäristömeluselvitys, 930002-1, 15.3.2010). Toiminnassa on otettava käyttöön ja seurattava tarkoituksenmukaisia varusmiesten koulutukseen liittyviä toimintatapoja, joilla melua ja sen leviämistä voidaan vähentää.

4. Raskaiden aseiden ammuntoja ja räjäytyksiä suunniteltaessa ja toteutettaessa on tavoitteena, ettei melutaso ylitä Laajasalon saaren asuntojen ja loma-asuntojen piha-alueilla yksittäisen ammunta- tai räjäytystapahtuman C-taajuuspainotettua äänialtistustasoa LCE 100 dB eikä A-painotettua keskiäänitasoa LAeq 55 dB. Keskiäänitasoa laskettaessa käytetään aseille ja räjähteille määritettyä impulssikorjausta, joka on vähintään 10 dB.

5. Toiminnasta aiheutuvien äänialtistustasojen ja melutasojen LCE, LAeq ja LRden selvittämiseksi on laadittava laskentamallitarkastelu, joka on avoin, dokumentoitu ja siitä on toimitettava valvontaviranomaiselle lähtötiedot, joiden perusteella viranomainen tai sen käyttämä asiantuntija voi tarvittaessa toistaa tai varmistaa laskennan tulokset. Määräyksen 3 ja 4 mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittava lisäksi selvitys käyttöönotetuista ja suunnitelluista toimenpiteistä sekä pysyvistä toimintatavoista toteuttamisaikatauluineen. Selvitykseen on sisällytettävä sinkojen melun leviämisen ehkäisemistä koskeva meluvallin rakentamissuunnitelma.

Laskentamallitarkastelu ja selvitys toimenpide-esityksineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 31.12.2021 mennessä. Selvityksen johdosta aluehallintovirasto voi tarvittaessa täsmentää määräyksiä 3 ja 4 tai täydentää lupaa meluntorjuntaan liittyvillä määräyksillä. Laskentamallitarkastelu ja selvitys on toimitettava tiedoksi myös Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja niiden on oltava myös yleisesti nähtävillä luvan saajan verkkosivuilla tai muualla lähiasukkaat helposti tavoittavalla tavalla.

11. Raskaiden aseiden ammunnoista (kaliiperi yli 20 mm) ja räjäytyksistä (yli 200 g) on tiedotettava lähialueen asukkaille riittävän ajoissa internet-sivuilla ja muulla sähköisellä tavalla sekä median välityksellä. Tiedottamisen yksityiskohdista on sovittava valvontaviranomaisen kanssa.

Valitus hylätään muutoin. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutoin muuteta.

Perustelut

Lähtökohdat kohtuuttoman rasituksen arvioinnissa

Asiassa on kysymys ympäristöluvasta, jonka hakeminen on perustunut ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan siihen, että raskaiden aseiden ja räjäytysten aiheuttama melu saattaa aiheuttaa eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Haitan arviointi on tapauskohtaista ja tällöin on otettava huomioon muun ohella haitan tavanomaisuus, ennakoitavuus, intensiivisyys ja haittatapahtumien toistuvuus sekä myös haitan aiheutumiseen liittyvä alueiden käyttöhistoria kokonaisuudessaan. Tällöin voidaan ottaa huomioon kaavoituksessa osoitetut eri alueiden käyttötarkoitukset, ammuntojen ja räjäytysten tapahtuma-ajat, toiminnasta aiheutuvat melualueet, laukausten ja räjäytysten määrät sekä ampuma- ja harjoitusalueen aiempi käyttö. Koska kysymys on ollut luvanraisuutta arvioitaessa eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaisesta rasituksesta, lähtökohtana on ollut kohtuuttomuuden arviointi muualla kuin toiminnanharjoittajan hallinnoimalla omalla alueella. Jos toimintaan on haettava ympäristölupaa, on lupaa myönnettäessä toisaalta varmistuttava siitä, että myös kaikki muut luvan myöntämisen edellytykset voidaan täyttää, kuten ettei toiminnasta saa aiheutua terveyshaittaa.

Asiassa ei ole kysymys siitä, että lupaharkinnassa poikettaisiin soveltamisesta puolustusvoimien toiminnan vuoksi. Lupaharkinnassa ei ole muutoinkaan tullut ottaa huomioon valmiuslainsäädännöstä johtuvia muun lainsäädännön soveltamiseen liittyviä rajoituksia, kuten myös hallinto-oikeus on todennut.

Raskaiden aseiden aiheuttaman ympäristömelun terveyshaitoista, pois lukien kuulovauriot, ei ole olemassa Suomessa tehtyjä tai kansainvälisiä tutkimuksia. Raskaiden aseiden aiheuttama melu koetaan usein kuitenkin häiritseväksi sen poikkeuksellisen luonteen vuoksi ja toisaalta tärähdysten aiheuttaman tärinän ja ilmanpaineiskun aiheuttamaan niin sanotun räminän vuoksi. Mainitun seikan vuoksi useissa maissa on annettu myös ohjearvoja haittojen arviointiin.

Suomessa raskaiden aseiden ja räjäytysten aiheuttaman meluhaitan arvioinneissa on käytetty puolustusvoimien vuonna 2005 julkaisemaa ohjetta raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arvioinnista. Ohjeessa on käytetty ohjearvona asuinrakennusten piha-alueella LCE 100 dB ja LCpeak 115 dB. Lisäksi ohjeessa on suositusarvo LAeq 55 dB (klo 07−22). Keskiäänitasoa laskettaessa käytetään kaikille aseille ja räjähteille impulssimaisuuskorjausta 9 dB ellei esitetä tarkempaa korjausarvoa. Ohjeen arvoja ei ole sellaisenaan tarkoitettu raja-arvoiksi. Puolustusvoimien ohjeen on käytännössä korvannut raskaiden aseiden ja räjäytysten melutasoista annettu valtioneuvoston asetus (903/2017), joka on tullut voimaan 1.1.2018. Asetuksessa on haittojen arviointiin liittyen käytetty ohjearvoa LRden 55 dB sekä toimenpideraja-arvoa LCE 105 dB (klo 07−19).

Valtioneuvoston asetuksen voimaantulosäännöksen 6 §:n 2 momentin mukaan asetusta ei sovelleta ampuma- ja harjoitusalueeseen, jolla on tämän lain voimaan tullessa ympäristönsuojelulain mukainen lainvoimainen lupa. Asetuksen 3 momentin mukaan asetusta sovelletaan asetuksen voimaantulon jälkeen vireille tuleviin ympäristönsuojelulain mukaisiin menettelyihin. Asetusta ei ole voitu soveltaa 16.3.2016 annetussa aluehallintoviraston päätöksessä. Asetuksen ohje- ja toimenpideraja-arvojen oikeudellinen luonne huomioon ottaen kysymys ei ole raja-arvoista, jolloin niitä voidaan käyttää haitan arviointiin tosiasiaselvityksenä yksittäisessä tapauksessa siitä riippumatta, miten siirtymäsäännöksiä on tulkittava lupa-asiaa koskevan asian ollessa vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa asetuksen tultua voimaan. Ohjearvot on tämän vuoksi otettava huomioon muutoin arvioitaessa kohtuutonta rasitusta eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n perusteella.

Saatu selvitys

Aluehallintoviraston ja hallinto-oikeuden päätöksessä on kuvattu toiminta ja toiminnasta aiheutuvat melualueet.

Suurimmat äänenpainetasot LCE yli 100 dB saattavat ylittyä Jollaksessa, kun Santahaminan alueella ammuttaan raskaalla kertasingolla ja räjäytetään yli 5 kg räjäytyksissä. Lisäksi kevyen kranaatinheittimien kranaatin iskemästä ja 200 g–5 kg räjähteiden räjäytykset saattavat aiheuttaa voimakasta melua. Eniten voimakasta melua aiheuttavia sinkoammuntoja (kevytsinko ja raskaskertasinko) sekä 200 g–5 kg räjäytyksiä on kutakin noin 20 vrk/a. Noin 100 vrk/a ammutaan tulenkuvauksia 60−200 g räjäytyspanoksilla. Kevyellä kranaatinheittimellä ammutaan noin 40 vrk/a. Arvion mukaan eninten melua aiheuttavia ammunta- ja räjäytyspäiviä on vuodessa noin 70.

Raskasaseammunnat ja räjäytykset saattavat aiheuttaa Jollaksen eteläosassa melutason, joka ylittää päiväajan LAeq-tasona arvioituna 55 dB. Keskiäänitason laskentaan vaikuttavat kaikki Santahaminan alueen raskasaseammunnat ja räjäytykset. Kaikkein suurimmat yksittäiset melutasot aiheuttavia raskasaseammuntoja ja räjäytyksiä on seuraavasti: raskaiden kertasinkojen laukausmäärät ovat taistelulaukauksina olleet 60 kpl/a, kevyen kertasingon taistelulaukauksia on ollut 350 kpl/a ja harjoituslaukauksia 1050, räjäytyksiä, jotka ovat yli 5 kg, on vuosittain ollut 20 ja räjäytyksiä 200 g–5 kg on vuosittain keskimäärin 70 sekä kevyen kranaatinheittimen taistelulaukauksia on ollut keskimäärin vuosittain 2 900. Näiden lisäksi Santahaminan alueella ammutaan kranaattikonekiväärillä 800 ja kranaattipistoolilla 230 taistelulaukausta vuodessa. Räjäytyksiä ja tulenkuvauksia, räjäytyspanos 60–200 g, on 3 300 vuodessa ja käsikranaatin ja erikoisheitteiden räjäytyksiä 2 100 vuodessa. Kaikkiaan raskaiden aseiden ampumapäiviä ja räjäytyspäiviä on vuodessa ollut noin 125, mutta määrä voi vaihdella +/- 20 %. Ammunnat ja räjäytykset tapahtuvat pääasiassa arkipäivinä viikolla sekä viikonloppuisin lauantaina. Varsinaisesti yöaikaisia ammuntoja (klo 22–07) ei ole, mutta poikkeuksellisesti ilta- ja yöaikaan on ollut alle viisi kertaa vuodessa. Ampuma-ajoista on jouduttu poikkeamaan muutaman kerran vuodessa poikkeuksellista syistä.

Puolustusvoimat on ilmoittanut luopuneensa raskaan singon käytöstä Santahaminan ampuma ja harjoitusalueella. Räjäytysten panoskokoja on pienennetty alle 5 kg panoskokoon.

Oikeudellinen arvio

Lupamääräys 3

Lähtökohtana lupa-asiassa on ollut, ettei raskasaseammunnoista ja räjäytyksistä aiheudu terveyshaittaa, eikä asiakirjoihin sisälly terveyshaitta-arvioita. Santahaminan asuinaluetta koskeva melutasoraja-arvo lupamääräyksessä 3 oli perustunut siten siihen, että melu aiheuttaa eräistä naapuruussuhteita annetun lain 17 §:n mukaista kohtuutonta rasitusta.

Santahaminan sotilaskäytöllä on varsin pitkä historia ja alueelta ja sen lähisaarilla on ollut raskasaseammuntaa pitkään. Alue on suljettu sotilasalue, jossa asuu puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilökuntaa sekä perheenjäseniä noin 350. Saarella toimii muun muassa päiväkoti ja koulu. Asiakirjoihin ei sisälly selvitystä asukkaiden tekemistä meluvalituksista valvontaviranomaille tai muutakaan selvitystä koetuista haitoista. Kohtuuttoman rasituksen arvioinnissa Santahaminan aluetta on tarkasteltava kokonaisuutena sotilasalueena, jonka erityispiirteenä on se, että alueella on tavanomaisesti raskasaseammuntoja ja räjäytyksiä. Alueen luonne poikkeaa tämän vuoksi merkittävästi esimerkiksi Laajasalon saaren asuinalueista. Alueella asuvien altistumista melun aiheuttamalle rasitukselle on tämän vuoksi arvioitava siten, että sietovelvollisuus on oltava lähtökohtaisesti suurempi kuin alueen ulkopuolisten.

Se, että aluehallintovirasto on asettanut LCE-äänialtistustason raja-arvon 5 dB korkeampana Santahaminan alueelle kuin muualle, ei sellaisenaan ota riittävästi huomioon alueen erityisluonnetta. Tasoltaan korkeamman äänialtistustason asettaminen ei tässä tapauksessa ole myöskään perustunut mihinkään selvitykseen haitan kokemisen kannalta. Määräyksen perusteleminen yleisesti alueen koulua ja päiväkoteja käyvien lasten altistuksella melulle ei ole riittävää perustelemaan edellä todettua eri alueiden raja-arvon eroa. Kun otetaan huomioon kokonaisuudessaan luvan hakemiseen johtaneet syyt, muut rasituksen kohtuuttomuuden arviointiin liittyvät seikat ja koetuista haitoista Santahaminan alueella puuttuvat muistutukset ja selvitykset, luvassa ei tässä tapauksessa ole ollut perusteita asettaa melutasoraja-arvoa Santahaminan alueen asuinalueita koskien.

Lupamääräyksessä oli asetettu sitovaksi raja-arvoksi Jollaksen puolella äänialtistustaso LCE 100 dB. Määräys vastaa tasoltaan yleisesti puolustusvoimien ohjetta. Äänialtistustason käyttö sitovana raja-arvona voi sinänsä olla perusteltua. Asiassa on kuitenkin otettava huomioon erityisesti se, että valtioneuvoston asetuksen (903/2017) 4 §:n mukaan äänialtistustason toimenpideraja-arvo on LCE 105 dB. Mainittu toimenpideraja-arvo tarkoittaa, että toimenpiteiden selvittämiseen on ryhdyttävä meluhaitan vähentämiseksi. Tätä alemman äänialtistustason käyttämistä raja-arvona voidaan yleisesti arvioiden pitää perusteltuna, jos toiminnasta aiheutuu melutapahtumia lukumääräisesti paljon ja toistuvasti.

Asiassa saadun selvityksen mukaan häiriöpäivien lukumäärä voi olla melko korkea, mutta toisaalta yksittäisten raskaiden aseiden ammuntamäärä ja räjäytysmäärä jää suhteellisen vähäiseksi. Asiassa on lisäksi otettava huomioon, että lupahakemuksen vireilletulon jälkeen Santahaminan alueella on rajoitettu melua aiheuttavien aseiden käyttöä, jolloin raja-arvon mukaiset ylitykset jäävät melun kokemisen kannalta aiempaa vähäisemmäksi. Ylitysten estämiseksi on lisäksi laadittu toimenpide-esityksiä. Ylitysten kannalta keskeistä olisi estää sinkojen melun leviämistä, mutta suunnitellun maavallin estevaikutusta sinkojen melun leviämisen kannalta ei ole kuitenkaan voitu varmistaa tässä vaiheessa.

Mainitut seikat huomioon ottaen äänialtistustason LCE 100 dB:n asettaminen raja-arvona Laajasalon asuinalueelle ei ole ollut välttämätöntä kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi asian tässä vaiheessa. Tämän vuoksi äänialtistustaso on perusteltua asettaa tässä vaiheessa tavoitearvona määräykseen 4, minkä lisäksi myös määräyksessä 5 on asetettu tavoitteen saavuttamiseen liittyvä selvitysvelvoite.

Korkein hallinto-oikeus on edellä todetulla perusteella muuttanut määräyksen 3 äänialtistustasoina asetetut raja-arvot ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla. Ottaen huomioon alueella jo pitkään jatkuneen sotilastoiminnan sekä viime vuosina tapahtuneen voimakkaampaa melua aiheuttavien asejärjestelmien poistumisen käytöstä on lähtökohtana lisäksi oltava, ettei nyt saavutettua tilaa meluntorjunnan kannalta heikennetä. Melusta aiheutuva rasitus ei saa tämän vuoksi ainakaan lisääntyä Laajasalon alueella. Määräys on tämän vuoksi muutettu sellaiseksi, että melualueet eivät saa laajentua hakemuksessa esitetystä. Kun melualueet on määritelty ekvivalenttitasona, melussa on otettu huomioon myös laukausmäärät ja melualueet, jotka kuvaavat kokonaisrasitusta. Vaikka melutaso on tässä tapauksessa ilmoitettu LAeq-tasona, ei raskaiden aseiden ja räjäytysten aiheuttamaa melutasoa voida rinnastaa terveyshaittaa aiheuttavaan tasoon vastaavasti kuin melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992), vaan kysymys on kohtuuttoman rasituksen arviointiin liittyvistä laskennallisista melualueista.

Määräykseen liittyy myös velvollisuus yleisesti noudattaa ympäristön kannalta hyviä käytäntöjä varusmieskoulutuksessa melun torjumiseksi. Mainittuja käytäntöjä ja toimintatapoja on esitettävä myös määräyksen 5 mukaisessa selvityksessä.

Lupamääräys 4

Määräyksessä 4 oli asetettu melutasoraja-arvo LAeq 55 dB. Määräys on lähtökohtaisesti ollut puolustusvoimien ohjeen mukainen. Päiväajan ekvivalenttitaso poikkeaa kuitenkin uudesta valtioneuvoston asetuksen LRden-indikaattoriarvosta. Uusi LRden-taso on vuoden keskiäänitaso, jossa painotetaan ilta- ja yöaikaisia melutapahtumia. LRden-taso kuvaa yleisesti paremmin häiriön kokemista ja siinä otetaan huomioon muassa melutapahtumien jakautuminen päivän aikana. Raskasaseammuntojen ja räjäytysten melun aiheuttama häiriö riippuu myös paljon melun esiintymisen ajankohdasta ja toistuvuudesta. Raja-arvo olisi tämän vuoksi perusteltua asettaa käyttäen tätä indikaattoriarvoa. Raja-arvon asettamiseksi ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole riittäviä selvityksiä lupahakemusasiakirjoissa.

Ottaen huomioon, mitä edellä on määräyksen 3 perusteluissa todettu äänialtistutason LCE mukaisesta raja-arvosta sekä edellä todetusta raja-arvosta LAeq-tasona, on perusteltua, että asian tässä vaiheessa kummatkin raja-arvot muutetaan tavoitearvoiksi. Tavoitearvon mukaisesti puolustusvoimien tulee suunnitella ja toteuttaa toimintaansa siten, että tavoitearvot saavutettaisiin. Toiminnan kehittämisellä voidaan näin vähentää rasitusta, vaikka yksittäinen raskaan aseen laukaus tai iskemä taikka räjäytys aiheuttaisi äänialtistustason LCE 100 dB:n ylityksen ajoittain tai ekvivalenttitaso LAeq 55 dB voisi ylittyä yksittäisen päivän aikana.

Lupamääräys 5

Määräyksen ensimmäinen kappale muutetaan vastaamaan muutettuja määräyksiä 3 ja 4. Laskentamallissa tulee esittää myös LRden-arvo ottaen huomioon edellä määräyksen 4 perusteluissa lausuttu.

Määräyksen 4 mukaisen tavoitearvon käyttämisen edellytyksenä on, että tavoitearvojen saavuttamiseen pyritään ja että toimenpiteitä myös tehdään jatkuvasti. Meluhaittojen vähentämiseksi edelleen on tämän vuoksi tarpeen antaa määräys selvityksen tekemiseksi ottaen huomioon myös ympäristönsuojelulain 4 §:n 1 momentti ja 43 §:n 3 momentti. Suunnitellun meluvallin rakentamisen tehokkuudesta on ollut epäselvyyttä ja tämän vuoksi meluvallin rakentaminen on esitettävä yhtenä vaihtoehtona selvityksessä. Määräyksen ensimmäinen kappale on muutettu ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla siten, että tehtävä selvitys on ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu selvitys.

Määräyksessä tarkoitettu selvitys on tarpeen esittää myös lupaviranomaiselle, jolla on toimivalta ympäristönsuojelulain 55 §:n 3 momentin mukaan täsmentää melua koskevia määräyksiä sekä tarvittaessa täydentää lupaa esimerkiksi asettamalla sitovat meluraja-arvot. Myös määräyksen 3 mukaiset LAeq-tasona ilmaistut melualueet voidaan tarvittaessa muuttaa LRden-tasoina ilmaistuksi.

Määräys 11

Tiedottamisella on tarkoitus vähentää toiminnasta koettua häiriötä, kun sen ajankohta ja kesto on tiedossa ja siihen voidaan siten myös varautua. Tiedottamisen lähtökohtana on tehokkuus. Paperisten tiedotteiden käyttöä voidaan pitää tarkoituksenmukaisena tiedottamistapana, jos melua aiheuttavia tapahtumia on hyvin harvoin ja melun aiheutuminen vaihtelisi hyvin paljon. Raskasaseammuntoja ja räjäytyksiä on arvioitu olevan kuitenkin noin 125 päivänä ja harjoitusten voidaan arvioida toistuvan saman tyyppisinä vuodesta toiseen. Tähän nähden harjoitusohjelmien pitämistä sähköisesti nähtävillä on pidettävä lähtökohtaisesti riittävänä. Määräyksessä on toisaalta otettu huomioon, että melun aiheutumisesta voidaan edellyttää muunlaista sähköistä tiedottamista esimerkiksi sähköpostilla muun muassa silloin, jos tiedon pyytäjä ilmoittaa tästä puolustusvoimille etukäteen. Lisäksi raskasaseammunnoista ja räjäytyksistä on jo vakiintuneesti ilmoitettu radiossa, mitä tiedottamistapaa on pidettävä muita tapoja tukevana hyvänä käytäntönä. Tiedottamisen yksityiskohdista, kuten tiedotteiden yksityiskohtaisesta sisällöstä ja riittävästä ennakoinnista, voidaan sopia tarkemmin valvontaviranomaisen kanssa.

Lopputulos

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole enemmälti perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Jaakko Autio ja Pekka Aalto sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Rauno Pääkkönen ja Anna-Liisa Kivimäki. Asian esittelijä Irene Mäenpää.

 
Julkaistu 30.12.2019