KHO:2013:23

Ulkomaalaisasia - Turvapaikka - Oleskelulupa - Käännyttäminen - Somalia - Somalimaa - Kielitesti (Kielianalyysi) - Lapsen etu

Vuosikirjanumero: KHO:2013:23
Antopäivä: 4.2.2013
Taltionumero: 414
Diaarinumero: 139/1/11
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2013:23

Somalian kansalainen, joka oli kertonut olevansa kotoisin Mogadishusta, oli hakenut kansainvälistä suojelua kotimaansa huonon turvallisuustilanteen ja Mogadishussa tapahtuneiden oikeudenloukkausten johdosta. Hänelle suoritetun kielianalyysin mukaan hän ei ilmeisen selvästi puhunut sellaista somalia, jota puhutaan Etelä-Somaliassa, vaan ilmeisen selvästi somalia, jota puhutaan Pohjois-Somaliassa. Kielianalyysin tuloksen ei katsottu yksin riittävän osoittamaan asianomaisen kotipaikkaa, mutta kun otettiin huomioon myös hänen vähäinen Mogadishun paikallistuntemuksensa ja osin ristiriitaiset kertomuksensa, hänen katsottiin olevan tosiasiassa kotoisin Pohjois-Somaliasta, Somalimaasta. Asiassa saadun selvityksen mukaan muutoksenhakija ja hänen mukanaan Suomeen tulleet alaikäiset lapsensa eivät olleet kansainvälisen suojelun tarpeessa.

Ulkomaalaislaki 87 § 1 momentti, 88 § 1 momentti, 88 a § 1 momentti, 52 § 1 momentti ja 6 § 1 momentti
Euroopan ihmisoikeussopimus 3 artikla

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 16.12.2010 nro 10/1850/3

Asian aikaisempi käsittely

Maahanmuuttovirasto on 9.3.2010 hylännyt muutoksenhakijoiden kansainvälistä suojelua ja oleskelulupaa koskevan hakemuksen (asiakasnumerot 1093068, 1093069, 1093070 ja 1093071). Lisäksi virasto on päättänyt käännyttää heidät Somaliaan Somalimaahan.

Maahanmuuttovirasto on selostanut soveltamansa säännökset ja perustellut päätöstään seuraavasti:

Hakijoiden henkilöllisyyttä ei ole pystytty varmistamaan viranomaisen antamalla luotettavalla asiakirjalla. Matkustusasiakirjojen puutteellisuuden vuoksi hakijoiden kotimaasta lähdön ajankohtaa, matkareittiä ja matkustustapaa ei ole voitu varmuudella selvittää. Nämä seikat ovat vaikeuttaneet turvapaikkaperusteiden tutkintaa. Myös se, että hakijat ovat matkustaneet kotimaasta lähdettyään turvalliseksi katsottavan maan Ruotsin kautta eivätkä ole hakeneet turvapaikkaa kuin vasta Suomessa, heikentää hakijoiden kertomuksen uskottavuutta siitä, että he ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa. Pakolaisoikeuden vakiintuneen käytännön mukaan turvapaikkaa tulee hakea ensimmäisestä turvallisesta maasta.

A on esittänyt turvapaikkahakemuksensa perusteena häneen kotikaupungissaan Mogadishussa klaanitaustansa perusteella kohdistuneet henkilökohtaiset oikeudenloukkaukset. Maahanmuuttovirasto katsoo A:n kertomuksen olevan kauttaaltaan epäuskottava. A on kertonut syntyneensä Mogadishussa ja asuneensa siellä aina, Hodanin kaupunginosassa. Hänen kertomuksensa kotikaupungistaan on kuitenkin jäänyt turvapaikkapuhuttelussa ylimalkaiseksi. Kysyttäessä hakijalta tarkemmin kotikaupungistaan hän ei ole osannut kertoa muita kaupunginosia kotikaupunginosansa Hodanin lisäksi kuin Hawlwadaagin ja Hamarjajabin. Hän on kertonut olleensa Bakaaran torilla ruokaostoksilla, kun hänen vanhempansa tapettiin, mutta hän ei ole osannut kertoa, miten pitkä matka torille oli hänen kotoaan tai kuinka kauan matka sinne kesti. Hän ei tiedä, paljonko kamelin liha tai leipä maksaa Bakaaran torilla. Hän ei ole myöskään osannut kertoa, mitä tehtaita Mogadishussa on tai toimiiko hänen kotikaupunginosassaan sairaala. A ei ole osannut kertoa, missä Mogadishussa sijaitsee Villa Somalia, presidentin palatsi, vaikka se sijaitsee hänen kotikaupunginosansa lähellä. Hän ei ole osannut nimetä muita tärkeitä paikkoja Mogadishussa kuin Hawo Takoa esittävän patsaan. A:n turvapaikkapuhuttelussa Mogadishusta esittämät tiedot ovat kokonaisuudessaan olleet erittäin heikot. Myös Skandinaviska Språkanalys AB on arvioinut hakijan paikallistuntemusta Mogadishusta hakijalle teetetyn kielitestin yhteydessä ja todennut, että hakijan tiedot Mogadishusta ovat erittäin puutteelliset. A on lisäksi kertonut ristiriitaisesti henkilöllisyydestään ja henkilöhistoriastaan sekä pakomatkastaan Somaliasta Suomeen, matkalla käytetystä salakuljettajasta ja matkan hinnasta.

Pirkanmaan poliisilaitoksen teettämän kielitestin tuloksen mukaan hakija puhuu ilmeisen selvästi somalian murretta, jota puhutaan Pohjois-Somaliassa. Maahanmuuttovirasto huomauttaa, että Skandinaviska Språkanalys AB on kielitestin tuloksessa käyttänyt ylintä mahdollista varmuuden astetta arvioidessaan hakijan kielellistä alkuperää. Hakija on lisäkuulustelussa lausunut testin tuloksesta, että hän on asunut suurimman osan elämästään Etiopiassa. Hakijan lausuma kielitestin tuloksen syistä ei ole uskottava. Aiemmin kertomansa mukaan hakija on kasvanut ja asunut koko elämänsä Mogadishussa, samassa talossa. Hakijan lausuma ei myöskään selitä, miksi hakija puhuu Pohjois-Somaliassa puhuttua somalin murretta eikä Etiopian alueella puhuttua somalin murretta. Maahanmuuttoviraston tietojen mukaan Somalian pohjoisosien murrealueella puhutaan pääasiassa Pohjois-Somalian murretta (Somalimaan alue) ja Daroodin murretta (Puntmaan alue), kun taas osia Keski-ja Etelä- Somaliasta, Mogadishu mukaan lukien, kuuluu Benadir-murrealueeseen. Lähteiden mukaan somalin kielessä etelän ja pohjoisen murteissa on selvät ja tunnistettavat erot. (Landinfo, November 2006: Rapport: Somaliske dialekter. Landrådgiver Grethe Neufeld; Lewis, M. Paul, 2009: Ethnologue: Languages of Somalia. Teoksessa Languages of the World, 16th edition. Dallas.)

Edellä esitetyt seikat huomioiden Maahanmuuttovirasto katsoo A:n olevan kotoisin Pohjois-Somaliasta. Hänellä ei näin ollen ole voinut olla kertomansa mukaisia ongelmia Mogadishussa. A ei ole esittänyt muita perusteita kansainvälistä suojelua koskevalle hakemukselleen.

Maahanmuuttovirasto katsoo, että A:n kertomus kokonaisuudessaan ei osoita hakijoiden olevan turvapaikan tai yksilöllisestä syystä kansainvälisen suojelun tarpeessa. A ei ole kansainvälistä suojelua hakiessaan esittänyt häneen uskottavasti kohdistuneita vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Hän ei ole toiminut uskonnollisesti, poliittisesti tai yhteiskunnallisesti aktiivisesti kotimaassaan Somaliassa. Hänellä ei kertomansa mukaan ole ollut ongelmia kotimaansa viranomaisten kanssa. A ei ole esittänyt hakemukseensa sellaisia perusteita, jotka liittyisivät vainon pelkoon alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Maahanmuuttovirasto katsoo, ettei A:han itseensä ole kohdistunut mitään sellaista oikeudenloukkausta, jonka voitaisiin laadultaan ja toistuvuudeltaan katsoa olevan ulkomaalaislain tarkoittamaa vainoa. Maahanmuuttovirasto ei katso A:lla hänen henkilökohtaisen tilanteensa tai taustansa vuoksi olevan perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

A on kertonut olevansa kotoisin Mogadishusta. Maahanmuuttovirasto kuitenkin katsoo hakijalle teetetyn kielitestin perusteella hakijan olevan kotoisin Pohjois-Somaliasta. A ei ole kyennyt esittämään uskottavaa selitystä murteensa alkuperästä. Koska Maahanmuuttoviraston arvion mukaan ei ole mahdollista hankkia tarkempaa selvitystä hakijoiden kotipaikasta esimerkiksi erilaisten henkilöllisyysasiakirjojen muodossa, katsoo Maahanmuuttovirasto, että hakijat voidaan käännyttää Pohjois-Somaliaan ja siellä sijaitsevaan Somalimaahan, josta hakijoilla on hyvät mahdollisuudet siirtyä haluamalleen alueelle. Maahanmuuttovirasto toteaa lisäksi A:lla olevan oman kertomansa mukaan aviomies, lasten isä, kotimaassaan Somaliassa. A:n kertoman mukaan hän on ennen lähtöään asunut miehensä kanssa ja nähnyt tämän viimeksi juuri ennen lähtöään. Koska A on maahan saapumisestaan asti johdonmukaisesti pyrkinyt johtamaan viranomaisia harhaan kotipaikkansa sekä siitä johtuvien turvapaikkaperusteiden osalta eikä voida pitää uskottavana, että A olisi ennen lähtöään Somaliasta oleskellut Mogadishussa, ei voida myöskään pitää uskottavana, että A:n aviomies oleskelisi pakolaisleirillä Ceelasha Biyahassa Mogadishun lähistöllä. A ei näin ollen ole yksinhuoltaja eikä erityisen haavoittuvassa asemassa palatessaan kotimaahansa Somaliaan.

A on esittänyt turvapaikkahakemuksensa perusteena häneen henkilökohtaisesti kohdistetut oikeudenloukkaukset. Oikeudenloukkaukset ovat olleet Hawiye-klaaniin kuuluvien tunnistamattomien ihmisten toteuttamia. A on kertonut kuuluvansa Gabooye- ja Madhiban-klaaniin. Madhiban on niin kutsuttu vähemmistöklaaniryhmä Somaliassa. Maahanmuuttovirasto toteaa, että yksityishenkilöiden toteuttamat oikeudenloukkaukset eivät ole peruste kansainvälisen suojelun saamiseksi. Maahanmuuttoviraston tietojen mukaan Tumaalit, Midganit (Madhiban) ja Yibirit kuuluvat niin sanottuihin ammatillisiin vähemmistöklaaneihin, jotka elävät ympäri Somaliaa, mutta erityisesti pohjoisilla alueilla. Ei ole merkkejä siitä, että muut klaanit tarkoituksella vainoaisivat näitä vähemmistöklaaneja, mutta taloudellisesti ja sosiaalisesti vähemmistöklaanit ovat huonommassa asemassa valtaklaaneihin nähden. Somalimaassa ammatilliset vähemmistöklaanit kokevat olevansa poliittisesti aliedustettuja. Taloudellisesti heidän on tyydyttävä vähempiarvoisempiin töihin eivätkä he koe voivansa harjoittaa liiketoimintaa, koska pelkäävät, että muut klaanit ottavat haltuun heidän omaisuutensa (Danish Immigration Service: Report on minority groups in Somalia, 2001, s.53).

Maahanmuuttovirasto toteaa edelleen, ettei kuulumista vähemmistöklaaniin voida myöskään pitää perusteena kansainvälisen suojelun saamiseksi. Maahanmuuttovirasto pitää huomionarvoisena myös, että vähemmistöklaaniin kuuluminen perustuu ainoastaan A:n omaan kertomaan. A on turvapaikkapuhuttelussa sekä kielitestin yhteydessä osoittanut joitain tietoja Madhiban-klaanista, mutta tietoja voidaan pitää yleisesti tiedossa olevina somalialaisten keskuudessa.

Somalimaa sijaitsee entisen Somalian alueen luoteis- ja pohjoisosassa. Maan alue vastaa entisen Brittiläisen Somalimaan aluetta käsittäen seuraavat maakunnat: Awdal, Woqooyi Galbeed, Togdheer, Sanaag ja Sool. Somalimaa julistautui itsenäiseksi vuonna 1991, mutta ei ole onnistunut saamaan kansainvälistä tunnustusta itsenäisyydelleen.

Yleiset olosuhteet Somalimaassa ovat olleet viime vuosien aikana yksittäisiä levottomuuksia ja terrori-iskuja lukuun ottamatta rauhalliset ja vakaat, joskin turvallisuustilanne alueen itäosissa Soolin maakunnan alueella on heikentynyt jossain määrin viimeisten kuukausien aikana. Myös meneillään oleva presidentinvaaliprosessi on nostanut poliittisia jännitteitä. Somalimaassa ei kuitenkaan ole tällä hetkellä yleistä akuuttia turvallisuuden vaarantavaa kriisiä. Alueen ihmisoikeustilanteessa on edelleen vakavia puutteita, mutta Etelä- ja Keski-Somalialle tyypillisiä väkivaltaisuuksia ei Somalimaassa ole esiintynyt. Paikalliset viranomaiset ovat kyenneet takaamaan väestön yleisen turvallisuuden.

Maahanmuuttovirasto katsoo, että hakijat voivat Pohjois-Somalian Somalimaan nykyisen turvallisuus-, ihmisoikeus- ja humanitaarisen tilanteen huomioiden palata turvallisesti kotimaahansa Somaliaan eikä heillä ole perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä viranomaisten kanssa ongelmiin tai vakavien ihmisoikeudenloukkausten kohteeksi.

Maahanmuuttovirasto katsoo Pohjois-Somaliasta ja etenkin Somalimaasta olevien tietojen perusteella, ettei asiassa ole esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että hakijat joutuisivat todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Maahanmuuttovirasto katsoo edelleen, ettei hakijoiden voida katsoa olevan ulkomaalaislain 88 a §:n 1 momentissa tarkoitetun humanitaarisen suojelun tarpeessa.

Maahanmuuttovirasto katsoo, ettei asiassa ole esitetty ulkomaalaislain 52 §:ssä tarkoitettuja taikka muitakaan perusteita oleskeluluvan myöntämiseksi. Hakijoiden maassa oleskelun jatkuminen edellyttäisi oleskelulupaa, jota heille ei ole myönnetty. Ulkomaalaislain 148 §:n 2 momentin mukaan tämä on peruste ulkomaalaisen käännyttämiselle.

Maahanmuuttovirasto on käännyttämisestä päättäessään ottanut huomioon päätöksen perusteena olevat seikat sekä asiaan muutoin vaikuttavat seikat ja olot kokonaisuudessaan, kuten lapsen edun. A:n mukana hakevilla lapsilla ei voida katsoa olevan syntyneen sellaisia siteitä Suomeen, jotka puoltaisivat oleskeluluvan myöntämistä. Lasten siteet painottuvat heidän kotimaahansa Somaliaan. Käännyttämisen ei voida katsoa vaarantavan lasten kehitystä tai terveyttä.

Maahanmuuttovirasto katsoo, että hakijat voidaan käännyttää kotimaahansa Somaliaan (Somalimaahan) ilman, että he voivat joutua siellä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklassa tarkoitetun epäinhimillisen kohtelun tai perustuslain 9 §:n 4 momentissa, ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa, 88 §:n 1 momentissa tai 88 a §:n 1 momentissa tarkoitetun kohtelun kohteeksi tai että heidät voitaisiin lähettää sieltä sellaiselle alueelle.

Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt muutoksenhakijan vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta sekä valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään valituksen hylkäämisen osalta seuraavasti:

Valittajan kertomus

A on kertonut hakeneensa Suomesta turvapaikkaa kotimaansa huonon turvallisuustilanteen vuoksi. Valittaja on kertomansa mukaan kotoisin Mogadishusta, mutta asunut välillä myös muualla Somaliassa sekä lapsena kymmenen vuoden ajan Etiopiassa. Valittajat kuuluvat kertomansa mukaan Madhiban- ja Gabooye-klaaniin sekä sen Reer Qunbaar- ja Reer Farah -alaklaaneihin. Valittajan kertoman mukaan hänen perheensä on ollut Hawiye-enemmistöklaaniin kuuluvien orjuudessa. Valittajan mukaan heidän omaisiaan on surmattu ja valittaja on raiskattu kymmenen kuukauden aikana noin neljästi kuukaudessa. Raiskausten yhteydessä valittajaa on myös pahoinpidelty.

Kertomuksen arviointi ja hallinto-oikeuden johtopäätökset

A puhuu hänelle tehdyn kielianalyysin mukaan ilmeisen selvästi sellaista somalia, jota puhutaan Pohjois-Somaliassa. Lisäksi kielianalyysin mukaan valittaja ei ilmeisen selvästi ole kotoisin Etelä-Somaliasta. Kielitestin tulos on vahvin mahdollinen testissä määritellystä neljän varmuuden asteesta. Valittaja on kertonut puhuvansa Pohjois-Somalian murteella, koska hänen klaaninsa jäsenet puhuvat sitä, kuten Pohjois-Somaliassa. Valittajan mukaan hänellä on puhevika n-kirjaimen osalta, joka saattaa vaikuttaa hänen puhumaansa kieleen. Valittajan turvapaikkapuhuttelussa esittämät tiedot Mogadishusta ovat olleet erittäin heikot. Madhiban-klaanista, johon hän on ilmoittanut kuuluvansa, valittajalla on ollut joitain tietoja. Valittajan mukaan hän on asunut eri puolilla Somaliaa ja Etiopiassakin välillä. Hallinto-oikeus katsoo, ettei valittaja ole kotoisin Mogadishusta tai Hodanista, vaan Pohjois-Somaliasta. Valittajan esittämät seikat eivät anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Somalimaa sijaitsee Luoteis- ja Pohjois-Somaliassa ja sen maakuntiin kuuluvat Awdal, Woqooyi Galbeed, Toghdeer, Sanaag ja Sool. Somalimaa on säilyttänyt huomattavan rauhan ja vakauden asteen vuodesta 1991. Maa on luonut demokraattisen hallinnon toimielinten perustukset ja pystynyt pitämään asukkaat suojassa mielivallalta, joka vaikuttaa somalialaisiin etelässä (Human Rights Watch: World Report 2010 - Somalia). Turvallisuustilanne Somalimaassa ei yleisen väkivallan tai mittavien järjestyshäiriöiden osalta ole niin vakava, että se aiheuttaisi vakavaa haittaa siellä oleville ihmisille. Somalimaan väestö voi yleensä hakea suojelua ei-valtiollista vainoa ja oikeudenloukkauksia vastaan Somalimaan viranomaisilta (UNHCR: UNHCR Eligibility Guidelines for Assessing the International Protection Needs of Asylum-Seekers from Somalia, 2010). Somalimaan presidentinvaalit onnistuttiin järjestämään 26.6.2010. Vaalit sujuivat pääosin rauhanomaisesti (Maahanmuuttovirasto: Tiedonkeruumatkaraportti ulkoasiainministeriön, poliisin ja Maahanmuuttoviraston tiedonkeruumatkasta Somalimaahan 8.-13.2.2010, 29.9.2010).

A ei ole ollut poliittisesti, uskonnollisesti tai yhteiskunnallisesti aktiivinen eikä häntä ole pidätetty, rangaistu tai tuomittu viranomaisten toimesta kotimaassaan. Koska hallinto-oikeus katsoo valittajien olevan kotoisin Pohjois-Somaliasta, on heidän palaamisensa sinne mahdollista. Yksittäisien henkilöiden taholta tulevaa uhkaa vastaan on ensisijassa haettava suojelua kotimaan viranomaisilta. Somalimaassa tämän on katsottu olevan mahdollista. Pelkkä vähemmistöklaaniin kuuluminen ei ole riittävä peruste kansainvälisen suojelun myöntämiselle. A on kertonut asuneensa suurimman osan elämästään Etiopiassa ja Somaliassakin eri puolilla maata. Valittajat ovat ilmoittaneet saaneensa yhteyden muihin perheenjäseniinsä Somaliassa.

Valittajat eivät ole tehneet todennäköiseksi, että heillä olisi ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan. Ei ole myöskään esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi olisi merkittäviä perusteita uskoa valittajien olevan todellisessa vaarassa joutua kotimaassaan kärsimään vakavaa haittaa. Valittajat eivät ole ulkomaalaislain 88 §:ssä tarkoitetulla tavalla toissijaisen suojelun tarpeessa. Valittajien kotiseudulla vallitsevasta tilanteesta saatu selvitys huomioon otettuna valittajat eivät ole ulkomaalaislain 88 a §:ssä tarkoitetun humanitaarisen suojelun tarpeessa. Valittajille ei voida näin ollen antaa turvapaikkaa tai myöntää oleskelulupaa toissijaisen tai humanitaarisen suojelun tarpeen perusteella.

Ulkomaalaislain 52 §:n mukaan Suomessa olevalle ulkomaalaiselle myönnetään jatkuva oleskelulupa, jos oleskeluluvan epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta hänen terveydentilansa, Suomeen syntyneiden siteiden tai muun yksilöllisen inhimillisen syyn vuoksi, kun erityisesti otetaan huomioon olosuhteet, joihin hän joutuisi kotimaassaan, tai hänen haavoittuva asemansa. Valittajille ei heidän oleskeluaikansa huomioon ottaen ole syntynyt erityisiä siteitä Suomeen. Lasten etukaan ei vaadi asian arvioimista toisin. Perusteita oleskeluluvan myöntämiseksi ulkomaalaislain 52 §:n 1 momentin tarkoittamasta yksilöllisestä inhimillisestä syystä ei ole ilmennyt.

Kun otetaan huomioon edellä mainitut ja muut asiassa esitetyt seikat kokonaisuudessaan, hallinto-oikeus katsoo, ettei oleskelulupien epäämistä voida pitää ilmeisen kohtuuttomana ja että valittajat on voitu määrätä käännytettäväksi kotimaahansa Somaliaan (Somalimaahan).

Sovellettuina oikeusohjeina päätöksessä on mainittu perusteluissa esitettyjen lainkohtien lisäksi ulkomaalaislain 146, 147 ja 148 §.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Seppo Rinne, Olli Tammelin ja Heikki Mauno. Esittelijä Pirita Pesonen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Muutoksenhakijat ovat pyytäneet lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessaan he ovat vaatineet, että Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja että muutoksenhakijoille myönnetään turvapaikka, oleskelulupa toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella taikka oleskelulupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä. Lisäksi muutoksenhakijat ovat vaatineet, että asiassa toimitetaan suullinen käsittely sekä että käännyttämispäätöksen täytäntöönpano kielletään, kunnes asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Muutoksenhakijat ovat lausuneet valituksensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Muutoksenhakijoiden kertomus kotipaikastaan ja olosuhteistaan kotimaassa

A on kertonut olevansa kotoisin Mogadishusta, mutta asuneensa myös muualla Somaliassa sekä Etiopiassa. Eri paikoissa asumisen ajankohdat ja muut yksityiskohdat ovat jääneet epäselviksi.

Hänen perheensä kuuluu vähemmistöklaaniin, ja perhe on elänyt toisen klaanin orjuudessa. Hänen sukulaisiaan on surmattu ja hänet itsensä on raiskattu lukuisia kertoja.

Kielitesti ja sen käyttö päätöksenteossa

A:lle on tehty 19 minuutin mittainen kielitesti, jonka mukaan hän puhuu somalia äidinkielen tasoisesti. Hän ei tutkimuksen tuloksen mukaan puhu sellaista somalia, jota puhutaan Etelä-Somaliassa Mogadishussa, vaan sellaista, jota puhutaan Pohjois-Somaliassa.

Kieli ei seuraa poliittisia ja byrokraattisia rajoja, sillä se on sosiaalinen ilmiö. Se millä tavalla ihminen puhuu, on sidoksissa siihen, millä tavalla ja missä yhteisössä henkilö on elänyt. Somaliassa yhteiskunta on vääristynyt pitkän sisällissodan seurauksena ja maan sisäinen pakolaisuus on mittavaa.

Kielitestien tuloksia Somalian osalta on kyseenalaistettu muun muassa iso-britannialaisessa valituselimessä (UK Asylum and Immigration Tribunal). 20.11.2008 annettuun päätökseen (FS (Treatment of Export Evidence) Somalia v. Secretary of State for the Home Department, (2009) UKAIT 00004, United Kingdom: Asylum and Immigration Tribunal/Immigration Appellate Authority, 12 January 2009) liittyvässä tapauksessa valittajalle oli tehty kaksi kielitestiä. Home Officen pyynnöstä Sprakabin toimesta Ruotsissa (kuten A:n tapauksessa) ja myöhemmin asianajajan vaatimuksesta tulkki/lingvistikon toimesta Britanniassa. Tuomioistuin totesi päätöksessään, että tuomarin tulee arvioida tosiseikastoa kokonaisuudessaan eikä vain palasina. Kumpikaan kielianalyysi ei sulkenut pois mahdollisuutta, etteikö valittaja voisi olla kotoisin Afgoyesta, vaikka asiantuntijat epäilivätkin, ettei se ole todennäköistä. Lausunnot eivät myöskään ottaneet kantaa siihen, voisiko valittajan puheessa esiintyvä "pohjoinen intonaatio" johtua maan sisäisten pakolaisten siirtymisestä paikasta toiseen.

A kyseenalaistaa kielitestien luotettavuuden seuraavin perustein:

– Analyysiin liittyy aina epävarmuustekijöitä. Perustavanlaatuisena ongelmana pidetään sitä, että päätöstä turvapaikanhakijan kotiseudusta on vaikeaa tehdä sosiaalisen seikan, kuten kielen perusteella.

– Kielianalyysien perusteella voidaan tehdä liiallisia yleistyksiä ja vääriä tulkintoja. Lisäksi kielivariaatiot ovat alati muuttuvia muun muassa kasvavan muuttoliikkeen johdosta.

– Analyysin tekijöiden taso vaihtelee suuresti kansainvälisellä tasolla. Kielianalyysit ovat tällä hetkellä kestoltaan hyvin lyhyitä, ja ne perustuvat yksityisen firman arvioihin. Harvat Sprakabin käyttämät henkilöt täyttävät riittävän asiantuntemuksen tason. Edelleen Sprakabin toimintaa ei kontrolloida ulkopuolisesti eikä ole luotettavaa tieteellistä tietoa siitä, kuinka luotettavia kyseisen firman testien tulokset ovat.

– Kielianalyysien osalta syntyy mielenkiintoinen kierre. Testaukseen lähetetään useimmiten hakijoita, joiden osalta Maahanmuuttovirasto jo valmiiksi epäilee kotipaikkatiedon pätevyyttä.

– Natiivipuhujan kyky havaita murteet on vaihteleva.

– Jos näytteiden keräysolosuhteet eivät ole optimaaliset, se voi vaikuttaa lopputulosten luotettavuuteen.

– Voidaan myös kysyä, toteutuvatko oikeudenkäynnin tasapuolisuus ja niin sanottu equality of arms -periaate. Turvapaikanhakijoilla ei ole sellaista varallisuutta, että heillä olisi mahdollisuutta tosiasiallisesti haastaa Maahanmuuttoviraston käyttämien kielianalyysien tulosta hankkimalla toisen asiantuntijan mielipide.

A:n huono kotipaikkatietämys johtuu siitä, että hän ei ole koskaan käynyt koulua eikä hänellä ole ammattia. Hän on ainoastaan toiminut vihannesmyyjänä. Köyhästä perheestä lähtöisin olevana kouluttamattomana naisena hänen tehtävänään oli huolehtia lapsista ja ruokaostosten tekemisestä. Lisäksi hän kertoo aina pelänneensä ulkona liikkumista ja hän on ollut kotona niin paljon kuin mahdollista.

A kertoo joutuneensa vakavan seksuaalisen väkivallan uhriksi, mikä on voinut vaikuttaa hänen muistiinsa ja kykyynsä kertoa asioista. Puhuttelupöytäkirjasta käy selvästi ilmi, että A on kertonut huonosti kaikista asioista, myös klaanitaustastaan, eikä ainoastaan Mogadishusta. Vastaukset kysymyksiin ovat lyhyitä ja pienimmänkin tiedon saaminen on ollut työn takana. Samaan malliin ovat sujuneet lakimiestapaamiset. Vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijä on ollut ymmällään siitä, kun A ei tunnu ymmärtävän, mitä hänelle sanotaan. A ei kuitenkaan ole valittanut huonoa terveyttä tai muuta eikä häntä ole myöskään tutkittu, vaikka selkeästi jotain on vialla.

Kansainvälinen suojelu

A on vähemmistöklaaniin kuuluvana naisena kansainvälisen suojelun tarpeessa.

Ottaen huomioon Suomea ehdottomasti sitovat palautuskiellot, A:n esittämät perustellut syyt pelätä olevansa vainon vaarassa kotimaassaan sekä Somalian huono ihmisoikeustilanne ei päätöksentekijällä voida katsoa olevan palautuskieltojen edellyttämää riittävää varmuutta A:n mahdollisuudesta palata turvallisesti kotimaahansa. Näin ollen hänen palauttamisensa olisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan, Suomen perustuslain 9 §:n 4 momentin sekä ulkomaalaislain 147 §:n vastaista. Tämän vuoksi päätös A:n käännyttämisestä on lainvastainen. A on kansainvälisen suojelun tarpeessa ja hänen palauttamisensa rikkoo non refoulement -periaatetta, minkä vuoksi hänelle on myönnettävä oleskelulupa kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella.

Asiassa ei ole riittäviä perusteita olettaa, että A olisi kotoisin Pohjois-Somaliasta, joten päätös käännyttää hänet sinne on lain vastainen. Pohjois-Somalian ulkopuolelta kotoisin oleville Somalian kansalaisille on ongelmallista asettua sinne asumaan erityisesti ilman klaanin tukea.

Yksilöllinen inhimillinen syy, kokonais- ja kohtuullisuusharkinta

Jos korkein hallinto-oikeus katsoo, että perusteet kansainvälisen suojelun myöntämiseksi eivät täyty, on A:lle myönnettävä oleskelulupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä, koska tapauksen yksityiskohdat huomioon ottaen on selvää, että A:n olosuhteet yksinäisenä naisena Somaliassa ovat vähintään erittäin vaikeat ja vaaralliset. Somalialaista turvapaikanhakijaa ei voi Somalian nykytilanteessa käännyttää Somaliaan ilman varmuutta asuinpaikasta tai sukulaisista. Yksinäistä naista ei voida käännyttää Somaliaan näissä olosuhteissa, sillä nimenomaan yksinäiset naiset ovat Somaliassa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa.

Ulkomaalaislain 146 §:n 1 momentin mukaan käännyttämistä ja maasta karkottamista sekä maahantulokiellon määräämistä ja pituutta harkittaessa on otettava huomioon päätöksen perusteena olevat seikat sekä asiaan muutoin vaikuttavat seikat ja olot kokonaisuudessaan. Ottaen huomioon edellä esitetyt seikat on katsottava, että A:n käännyttämistä vastaan puhuvat seikat ovat huomattavasti painavampia kuin käännyttämisen peruste. Näissä olosuhteissa A:ta ei tule käännyttää Somaliaan. Oleskeluluvan myöntämättä jättäminen on kohtuutonta myös siitä syystä, että A:ta ei tosiasiassa saada käännytettyä Pohjois-Somaliaan, koska Pohjois-Somaliassa häntä ei oteta vastaan. Hänellä ei ole passia tai henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa.

Lapsen etu

Suomen viranomaisten velvollisuus on valvoa, että lapsen etu toteutuu. Myös ulkomaalaislain 6 §:n nojalla erityistä huomiota on kiinnitettävä lapsen etuun sekä hänen kehitykseensä ja terveyteensä liittyviin seikkoihin. Oikeudellisissa hallinnollisissa ratkaisuissa on keskeistä, että päätöksentekijä selvittää, mikä ratkaisu on juuri tämän lapsen edun mukaista (HE 28/2003 vp, s. 9). Vähemmistövaltuutetun tuoreessa selvityksessä todetaan, että Maahanmuuttoviraston tulee arvioida päätöksen lopputulosta lapsen edun kannalta. Päätökseen pitää kirjoittaa, mikä on katsottu lapsen eduksi ja mikä ei ole katsottu lapsen eduksi kyseisessä tapauksessa. Lapsen edun määrittämisen vaikeus ei saa olla peruste olla harkitsematta lapsen etua lasta koskevissa päätöksissä (Annika Parsons: Lapsen edun toteutuminen turvapaikanhakija- ja pakolaislapsia koskevissa päätöksissä).

On ilmeistä, että lasten etua ei ole tosiasiassa arvioitu eikä päätöstä ole tehty lasten etu ensisijaisesti huomioon ottaen. A:lla on noin 10-, 8- ja 5-vuotiaat lapset. Ei ole varmuutta siitä, että perhe olisi kotoisin Pohjois-Somaliasta ja että A ei olisi yksinhuoltaja. Niin kauan kun tätä varmuutta ei ole, on sovellettava benefit of doubt -periaatetta, etenkin kun päätös vaikuttaa kolmen lapsen elämään ja turvallisuuteen.

Maahanmuuttovirasto on antanut lausunnon. Maahanmuuttovirasto toistaa turvapaikka-asiassa aikaisemmin lausumansa ja toteaa lisäksi seuraavaa:

Somalimaa ei ole toistaiseksi saanut kansainvälistä tunnustusta vuonna 1991 antamalleen itsenäisyysjulistukselle, minkä seurauksena se ei ole voinut ratifioida YK:n lasten oikeuksien sopimusta. Somalimaan hallinto on kuitenkin vuonna 2001 julkisesti ilmoittanut sitoutuvansa Lasten oikeuksien sopimuksen sisällön noudattamiseen ja pyrkinyt sovittamaan lainsäädäntöään ja käytännön politiikkaansa sopimukseen sisältyvien kansainvälisten standardien mukaisesti.

Somalimaan niukat perusrakenteet kykenevät tarjoamaan sangen rajoitetusti lasten perustarpeiden tyydyttämiseen sekä heidän kasvamiseensa ja kehittymiseensä tarvittavia palveluita. Somalimaassa on tällä hetkellä hieman yli 500 ensiasteen oppilaitosta (UN Integrated Regional Information Networks/All Africa Global Media via COMTEX 20.5.2011: Healthcare, Education Gains as Nation Marks 20th Anniversary). Ensiasteen koulutus kattaa tällä hetkellä reilun kolmanneksen kouluikäisestä. Lukutaito lasten keskuudessa on nykyisin noin 45 prosenttia. Kehitys on tässä suhteessa kuitenkin suotuisaa, sillä kymmenen vuotta sitten vain 20 prosenttia lapsista osasi lukea (SOS Children's Villages 4.1.2010: Somaliland gets thousands more children into school).

Somalimaan alueella on saatavilla terveydenhuoltoa, joskin se on vielä alkeellista. Etenkin maaseudulla lasten pääsy terveydenhuollon piiriin on ongelma. Myös lääkkeistä raportoidaan olevan pulaa. Lasten osalta terveysolosuhteita heikentää myös alhainen hygieniataso. Paikoitellen somalimaalaiset lapset kärsivät aliravitsemuksesta ja puhtaan veden saatavuudessa on puutteita (Save the Children March 2011: Somaliland 2010, Child Rights Situation Analysis).

Somalimaassa on raportoitu olevan puutteita sen perusrakenteissa, etenkin koulutuksen järjestämisessä ja terveydenhuollossa. Somalimaa on järjestäytynyt klaanistruktuurin mukaisesti, ja lapsen turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisessä roolissa ovat perhe, suku ja klaani. Julkisten palveluiden puutteessa ratkaisevaa on lapsen vanhempien ja lähisuvun taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet ostaa palveluita yksityiseltä sektorilta. Vähemmistöklaanien mahdollisuus saada suojaa valtaklaaneihin kuuluvien toimesta aiheutetuilta oikeudenloukkauksilta ja syrjinnältä on hyvin puutteellinen ja heidän mahdollisuutensa hankkia palveluita on heikko (Migrationsverket 3.4.2009: Somalia - Klanskydd, rapport från utredningsresa 27 februari-12 mars 2009 till Hargeisa och Nairobi, ja IRIN/UN OCHA 15.1.2001: Somalia: Looking after the unwanted).

Lisäksi Maahanmuuttovirasto toteaa, että valittajan asiamies on tuonut ilman minkäänlaista lisäselvitystä esiin, ettei valittaja tiedä puolisonsa olinpaikkaa. Maahanmuuttovirasto ei voi tämän perusteella arvioida, voidaanko valittajan katsoa olevan yksinhuoltajaäiti ja mikä on valittajan turvaverkoston laajuus. Valittaja on aiemmin itse kertonut olleensa Suomesta käsin yhteydessä puolisoonsa Somaliassa.

Valituslupahakemuksessa ja valituksessa ei ole tuotu esiin sellaista uutta ja olennaista selvitystä, jonka vuoksi asiassa tehtyä päätöstä tulisi muuttaa. Asiassa ei ole aihetta järjestää suullista käsittelyä. Valitus tulisi hylätä.

Muutoksenhakijat ovat antaneet asiassa vastaselityksen. A on kertonut nähneensä puolisonsa viimeksi vuonna 2008 Mogadishussa, jolloin tämä katosi heidän neljän yhteisen lapsensa kanssa. Suomeen saapuessaan hän ei tiennyt puolisonsa olinpaikkaa, mutta on sittemmin saanut tähän yhteyden ja on selvinnyt, että puoliso on lasten kanssa Ceelasha Biyahassa. A ja hänen puolisonsa yhteydenpito on ollut hankalaa ja katkonaista, koska puolisolla ja lapsilla ei ole vakituista asuinpaikkaa vaan he joutuvat jatkuvasti siirtymään paikasta toiseen Ceelasha Biyahassa. Sillä hetkellä, kun valituskirjelmä laadittiin korkeimmalle hallinto-oikeudelle, puolisoiden yhteydenpidossa oli ollut pitkä tauko eikä A tiennyt, missä puoliso on.

Maahanmuuttoviraston päätöksessä ja valituksessa todetaan A:n asuneen eri puolilla Somaliaa. Häntä on kuultu Pirkanmaan poliisilaitoksella kielitestin johdosta 2.12.2009. Kuulemisessa laadittuun pöytäkirjaan on kirjattu A:n sanoneen, että hän on asunut Addis Abebassa, Gaalkacyossa ja Jijigassa. Kuulustelun suorittaneen poliisin sanomaksi on kirjattu, että Gaalkacyo ja Jijiga ovat somalialaisia kaupunkeja. A:n sanomaksi on tämän jälkeen kirjattu "Kun lähdin Mogadishusta vuonna 2008, menin näihin kaupunkeihin. Sitä ennen asuin Gaalkacyossa. Asuin niissä kaupungeissa pitkään, mutta en muista tarkkaan. Alle vuosi kuitenkin." Toisin kuin poliisipöytäkirjassa todetaan, Jijiga ei ole somalialainen kaupunki, vaan se sijaitsee Etiopiassa. Pitää paikkansa, että A on asunut siellä. Hän haluaa korjata tiedon koskien Gaalkacyossa asumista. Hän kertoo, että hän ei ole asunut Gaalkacyossa. Hän on joskus käynyt siellä. Hän haluaa siis täsmentää, että hän ei ole asunut Somaliassa muualla kuin Mogadishussa. Lisäksi hän on asunut pienenä Etiopiassa 10 vuotta äitinsä kanssa eri paikoissa, mukaan lukien Jijigassa ja Addis Abebassa. Hän ei tiedä, mistä hänen äitinsä on kotoisin, mutta hän muistelee äitinsä kertoneen, että äidin äiti on lähtöisin Pohjois-Somaliasta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Korkein hallinto-oikeus hylkää vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta.

3. Täytäntöönpanokieltoa koskevasta vaatimuksesta lausuminen raukeaa.

Perustelut

1.

Sovellettavat säännökset

Ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentin mukaan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle annetaan turvapaikka, jos hän oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella sen johdosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta, ja jos hän pelkonsa vuoksi on haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun.

Ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin mukaan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle myönnetään oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella, jos 87 §:n mukaiset edellytykset turvapaikan antamiselle eivät täyty, mutta on esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että jos ulkomaalainen palautetaan kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, hän joutuisi todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa, ja hän on kykenemätön tai sellaisen vaaran vuoksi haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun.

Ulkomaalaislain 88 a §:n 1 momentin mukaan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle myönnetään oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella, jos 87 tai 88 §:n mukaisia edellytyksiä turvapaikan tai toissijaisen suojelun antamiselle ei ole, mutta hän ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa siellä tapahtuneen ympäristökatastrofin takia taikka siellä vallitsevan huonon turvallisuustilanteen vuoksi, joka voi johtua kansainvälisestä tai maan sisäisestä aseellisesta selkkauksesta tai vaikeasta ihmisoikeustilanteesta.

Ulkomaalaislain 52 §:n 1 momentin mukaan Suomessa olevalle ulkomaalaiselle myönnetään jatkuva oleskelulupa, jos oleskeluluvan epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta hänen terveydentilansa, Suomeen syntyneiden siteiden tai muun yksilöllisen inhimillisen syyn vuoksi, kun erityisesti otetaan huomioon olosuhteet, joihin hän joutuisi kotimaassaan, tai hänen haavoittuva asemansa.

Ulkomaalaislain 6 §:n 1 momentin mukaan tämän lain nojalla tapahtuvassa päätöksenteossa, joka koskee kahdeksaatoista vuotta nuorempaa lasta, on erityistä huomiota kiinnitettävä lapsen etuun sekä hänen kehitykseensä ja terveyteensä liittyviin seikkoihin.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan mukaan ketään ei saa kiduttaa, eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla.

Ratkaistavana oleva oikeuskysymys

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on muutoksenhakijoiden valituksesta ratkaistavana ensiksikin kysymys siitä, ovatko he kotoisin Somalimaasta, ja mikä merkitys A:lle suoritetulla kielitestillä on asiaa arvioitaessa. Jos muutoksenhakijoiden katsotaan perustellusti olevan kotoisin Somalimaasta, on arvioitava kansainvälisen suojelun yksilölliset edellytykset Somalimaahan nähden sekä oleskeluluvan myöntämisen edellytykset muulla perusteella. Tämän jälkeen on vielä arvioitava käännyttämisen edellytykset ottaen huomioon Somalimaan tämänhetkinen tilanne.

Asiassa saatu selvitys

Muutoksenhakijoiden henkilötiedoista ei ole esitetty luotettavaa selvitystä, ja heidän henkilöllisyyttään ei ole pystytty varmistamaan. Myös kansainvälisen suojelun perusteena mainittu kotipaikka, klaanitausta sekä oikeudenloukkauksiksi kerrotut tapahtumat kotimaassa perustuvat A:n omaan kertomukseen.

A:lle on tehty kielianalyysi, jolla on pyritty saamaan lisäselvitystä hänen käyttämästään somalikielestä. Analyysin mukaan hän ei ilmeisen selvästi puhu sellaista somalia, jota puhutaan Etelä-Somaliassa, vaan ilmeisen selvästi somalia, jota puhutaan Pohjois-Somaliassa.

Somalimaan ihmisoikeustilanteessa on edelleen vakavia puutteita. Myös yhteiskunnan tarjoamien peruspalvelujen saatavuus on hyvin rajoitettua, minkä vuoksi perheen, suvun ja klaanin tuella on ihmisten arkielämässä huomattava merkitys. Käytettävissä olevien tietolähteiden mukaan tilanne Somalimaassa on kuitenkin kansainvälisen suojelun tarvetta arvioiden vakaa, eivätkä Etelä- ja Keski-Somalian levottomuudet ole levinneet sinne. Alueella on muun muassa oma hallintojärjestelmä, poliisivoimat ja tuomioistuinjärjestelmä. Somalimaan väestö voi suurimmassa osassa aluetta yleensä kääntyä viranomaisten puoleen saadakseen suojelua yksityisten henkilöiden vainoa ja oikeudenloukkauksia vastaan. Henkilöt, jotka ovat kotoisin Somalimaan alueelta, voivat yleensä palata sinne ja asua siellä turvallisesti.

Oikeudellinen arviointi kielitestin osalta

Kotipaikalla on asiaa ratkaistaessa oleellinen merkitys. Kielianalyysin suorittaminen on ollut tässä tapauksessa perusteltua, koska kotipaikasta ei ole ollut käytettävissä luotettavaa selvitystä, ja henkilön oma kertomus on ollut osin ristiriitainen.

Analyysin suorittanut Skandinaviska Språkanalys AB käyttää tulosten ilmoittamisessa yleisesti neljää varmuuden astetta. Asteet on ilmoitettu analyysin tuloksessa siten, että henkilö puhuu tiettyä kieltä tai murretta joko ilmeisen selvästi, suurella todennäköisyydellä, todennäköisesti tai mahdollisesti. Tässä tapauksessa analyysi on antanut käytetyllä arviointiasteikolla luotettavimman arvion A:n käyttämästä kielimurteesta ja sen esiintymisalueesta Somaliassa. Valituksessa esitetyt väitteet kielianalyysin suorittajan epäluotettavuudesta ja puutteellisesta asiantuntemuksesta eivät anna aihetta arvioida analyysin tulosta toisin.

Kielivariaatiot saattavat muuttua eri syistä. Tähän voivat vaikuttaa esimerkiksi maan sisäinen muuttoliike, pitkäaikainen asuminen toisella paikkakunnalla sekä erilaiset asuinympäristöön ja ympäristöolosuhteisiin liittyvät syyt. Myös henkilön iällä, sukupuolella, ammatilla, sosiaaliryhmällä ja terveydentilalla sekä muilla yksilöllisillä ominaisuuksilla voi olla vaikutusta asiaan. Tällaisia yksilöllisiä seikkoja, jotka heikentäisivät analyysin tulosta, ei nyt ole tullut ilmi.

Analyysi antaa luotettavan tuloksen A:n käyttämästä kielimurteesta ja sen esiintymisestä Somaliassa. Sen perusteella ei voida kuitenkaan vielä täydellä varmuudella päätellä hänen kotipaikkaansa. A:n omasta kertomuksesta poikkeavaa käsitystä hänen kotipaikastaan ei voida näin ollen perustaa yksinomaan kielianalyysin tulokseen, vaan asiaa on arvioitava ottaen huomioon muukin käytettävissä oleva selvitys.

Tässä tapauksessa valittaja ei ole esittänyt luotettavaa selvitystä, esimerkiksi virallista asiakirjaa, jonka perusteella voitaisiin välittömästi tai välillisesti päätellä hänen kotipaikkansa. Näin ollen lisäselvitystä asiaan on saatavissa lähinnä sillä perusteella, kuinka hyvin A tuntee paikkakuntaa, josta hän on kertonut olevansa kotoisin.

Paikallistuntemuksen merkitystä vähentää yleisesti se, että henkilö voi Suomessa oloaikanaan perehtyä täällä helposti saatavilla oleviin kotimaansa tietoihin. Mahdollisimman varhain dokumentoitu paikallistuntemus antaa sen vuoksi asiasta luotettavimman kuvan. Toisaalta paikallistuntemusta arvioitaessa on otettava huomioon kulttuuriset ja yksilölliset seikat, joilla voi olla vaikutusta siihen, kuinka hyvin henkilö on painanut mieleensä asioita kotiseudultaan ja kuinka hyvin hän kykenee niistä kertomaan. On myös varmistuttava siitä, että kysymykset ja tulkkaus eivät aiheuta väärinkäsitystä.

Saadun selvityksen perusteella A tuntee erittäin heikosti Mogadishun aluetta, missä hän on oman kertomuksensa mukaan kuitenkin pitkään asunut ja työskennellyt. Huonon paikallistuntemuksen syynä ei voida pitää valituksessa esitettyjä seikkoja, eikä asian käsittelyn yhteydessä ole muutoinkaan tullut esille sellaisia syitä, joiden perusteella asiaa tulisi arvioida toisin. Lisäksi hänen kertomuksensa uskottavuutta vähentää se, että hän on eri vaiheissa kertonut ristiriitaisesti asuinpaikoistaan. Tämän vuoksi voidaan perustellusti katsoa, että A ei ole kotoisin Mogadishun alueelta vaan Somalimaasta.

Oikeudellinen arviointi muilta osin

A:n kertomat, Mogadishussa tapahtuneet oikeudenloukkaukset eivät ole hänen kotipaikastaan tehty arvio huomioon ottaen uskottavia.

Vähemmistöklaaniin kuuluminen ei yksinomaan ole peruste kansainvälisen suojelun myöntämiselle. Käytettävissä olevien tietolähteiden perusteella A:n klaanikseen kertomaa Madhiban-klaania ei tarkoituksella vainota, vaikka se saattaa muiden vähemmistöklaanien tavoin olla taloudellisesti ja sosiaalisesti huonommassa asemassa valtaklaaneihin nähden.

Mainituilla perusteilla ei ole uskottavaa, että A:lla ja hänen lapsillaan olisi ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan. Asiassa ei myöskään ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden vuoksi olisi merkittäviä perusteita uskoa heidän olevan todellisessa vaarassa joutua kotimaassaan kärsimään vakavaa haittaa. He eivät siten ole ulkomaalaislain 88 §:ssä tarkoitetulla tavalla toissijaisen suojelun tarpeessa. Kun otetaan huomioon Somalimaan turvallisuustilanteesta saatu selvitys, he eivät myöskään ole ulkomaalaislain 88 a §:ssä tarkoitetun humanitaarisen suojelun tarpeessa. Heille ei siten voida antaa turvapaikkaa tai myöntää oleskelulupaa toissijaisen tai humanitaarisen suojelun tarpeen perusteella.

A:lla on Suomessa mukanaan kolme alaikäistä lastaan. Saadun selvityksen mukaan Somalimaassa on saatavilla hyvin rajoitetusti lasten perustarpeiden tyydyttämiseen tarvittavia palveluja. Lasten hyvinvoinnin turvaamiseen tarvitaan myös perheen, suvun ja klaanin muodostamaa tukiverkostoa. Somalimaassa on kuitenkin mahdollista saada muun muassa perusterveydenhoitoa ja -koulutusta. Somalimaan hallitus on sitoutunut Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen sisällön noudattamiseen ja pyrkinyt sovittamaan lainsäädäntöään ja käytännön politiikkaansa sopimukseen sisältyvien kansainvälisten standardien mukaisesti. Lisäksi UNICEF:n pyrkimykset Somalian lasten aseman parantamiseksi ovat tuottaneet tulosta: sen tarjoama perusterveydenhoito ja ravintopalvelut ovat onnistuneet saavuttamaan jopa kaikkein vaikeimpiakin alueita (UK Home Office Country of Origin Information Report, 19.5.2010).

A ei ole yksinhuoltaja, vaan hänellä on kotimaassaan puoliso ja neljä sinne jäänyttä lastaan. Ei ole aihetta olettaa, että A:n kanssa Suomeen tulleita lapsia uhkaisi kotimaassaan epäinhimillinen kohtelu. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että A:n tai hänen lastensa terveydentila, siteet Suomeen tai lasten etu edellyttäisi ulkomaalaislain 52 §:n nojalla oleskeluluvan myöntämistä yksilöllisestä inhimillisestä syystä.

Koska A:lle ja hänen lapsilleen ei siten voida myöntää kansainvälistä suojelua tai oleskelulupaa, heidät on voitu määrätä käännytettäviksi Somaliaan Somalimaahan ulkomaalaislain 148 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Edellä mainituilla perusteilla ja kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Muutoksenhakijat eivät ole tarkemmin yksilöineet perustetta, jonka vuoksi he ovat pyytäneet suullisen käsittelyn toimittamista. Kun otetaan huomioon asiakirjoista saatava selvitys, suullisen käsittelyn toimittaminen ei ole asian selvittämiseksi tarpeen.

3. Täytäntöönpanokieltoa koskevasta vaatimuksesta ei ole tarpeen lausua, koska valitus on hylätty.

Oikeusapu

Muutoksenhakijoille on myönnetty oikeusapua 25.3.2010 lukien ilman omavastuuta. Heidän avustajakseen on määrätty oikeustieteen maisteri Piritta Raivio, joka on vaatinut palkkiona 500 euroa.

Avustajalle maksetaan valtion varoista oikeusapulain 18 §:n 1 momentin nojalla oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 ja 6 §:n mukaisena viiden työtunnin perusteella laskettuna palkkiona 500 euroa. Mainittu määrä jää valtion vahingoksi.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Matti Pellonpää, Sakari Vanhala, Hannu Ranta ja Liisa Heikkilä. Asian esittelijä Lea Alén.

 
Julkaistu 4.2.2013