KHO:2013:68
Suomalainen A Oyj oli tehnyt norjalaisen C ASA:n osakkaille julkisen ostotarjouksen, jonka mukaan osakkeiden kauppahinta muodostuisi osaksi rahavastikkeesta ja osaksi A Oyj:n liikkeeseen laskemista uusista osakkeista. Osakehankinta toteutui ja A Oyj kirjasi C ASA:n osakkeet käyttöomaisuuteensa. A Oyj:lle oli aiheutunut ostotarjoukseen liittyvän osakeannin järjestämisestä menoja vajaat 800 000 euroa, jotka koostuivat listalleottoesitteen laatimisessa käytettyjen juridisten ja taloudellisten neuvonantajien palkkioista, painatuskustannuksista sekä esitteen hyväksymisestä aiheutuneista viranomaismaksuista.
Yhtiö oli kirjanpidossaan käsitellyt nyt kyseessä olevat menot vuosikuluina vähennettävinä rahoitusmenoina. Verotusta toimitettaessa yhtiön ilmoittamat menot oli katsottu osaksi C ASA:n osakkeiden hankintamenoa ja menot oli lisätty A Oyj:n tuloon. C ASA:n osakkeiden hankintaan välittömästi liittyvät menot, joista asiassa ei ollut kysymys, yhtiö oli aktivoinut osakkeiden hankintamenoon.
Osakeannin järjestämiseen liittyi arvopaperimarkkinalain 2 luvun 3 §:n 1 momentin mukainen velvollisuus listalleottoesitteen laatimiseen. Tästä aiheutuneiden menojen oli katsottava liittyvän läheisemmin uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseen kuin yrityskaupassa yhtiölle siirtyneiden osakkeiden hankintaan siitä riippumatta, että liikkeeseen laskettuja uusia osakkeita käytettiin osana hankittavien osakkeiden kauppahintaa. Listalleottoesitteen laatimiseen liittyneet menot olivat A Oyj:n verotuksessa vähennyskelpoisia vuosikuluja. Verovuosi 2007.
Laki elinkeinotulon verottamisesta 7 § ja 8 § 1 momentti 7 kohta
Arvopaperimarkkinalaki 2 luku 3 § 1 momentti
Päätös, josta valitetaan
Helsingin hallinto-oikeus 31.1.2012 nro 12/0122/3
Asian aikaisempi käsittely
Suomalainen A Oyj on tehnyt julkisen ostotarjouksen norjalaisen C ASA:n osakkaille. A Oyj:lle on aiheutunut ostotarjoukseen liittyvän osakeannin järjestämisestä menoja 776 817,05 euroa. Toimitettaessa verotusta verovuodelta 2007 A Oyj:n ilmoittamat menot on katsottu osaksi C ASA:n osakkeiden hankintamenoa ja menot on lisätty A Oyj:n tuloon.
Konserniverokeskuksen verotuksen oikaisulautakunta on hylännyt A Oy:n vaatimuksen osakeannista aiheutuneiden menojen 776 817,05 euroa katsomisesta elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (jäljempänä EVL) 7 ja 8 §:n nojalla verotuksessa vähennyskelpoisiksi pääoman hankinnasta aiheutuneiksi menoiksi. Perusteluissaan verotuksen oikaisulautakunta on viitannut muun ohella siihen, että A Oyj on järjestänyt osakeannin tarkoituksenaan hankkia C ASA:n osakkeet. Järjestelyn pääasiallisena tarkoituksena on ollut C ASA:n osakkeiden hankkiminen, ja osakeannista aiheutuneet menot liittyvät välittömästi C ASA:n osakkeiden hankkimiseen. Näin ollen osakeannin järjestämisestä aiheutuneet menot on luettava osaksi C ASA:n osakkeiden hankintamenoa eikä niitä voida vähentää vuosikuluina. Asiassa ei ole merkitystä sillä, ovatko menot syntyneet lakisääteisten velvoitteiden täyttämisen vuoksi vai muutoin, tai sillä, olisivatko menot olleet vuosikuluina vähennyskelpoisia ostotarjouksen rauettua.
Yhtiö on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että Konserniverokeskuksen verotuksen oikaisulautakunnan päätös kumotaan ja A Oyj:lle osakeannista aiheutuneet menot katsotaan yhtiön pääoman hankinnasta aiheutuneiksi menoiksi ja verotuksessa vähennyskelpoisiksi vuosikuluiksi.
A Oyj on julkistanut 11.6.2007 aikomuksensa tehdä julkinen ostotarjous C ASA:n osakkeista. Ostotarjous on liittynyt A Oyj:n ja C ASA:n välillä solmittuun yhdistymissopimukseen. Ostotarjouksen mukainen osakkeiden hankinta on rahoitettu osittain osakepääomaa korottamalla siten, että A Oyj on antanut vastikkeena C ASA:n osakkeista C ASA:n osakkaille osakeannissa liikkeeseen laskemiaan uusia osakkeita. Koko suunnatun annin määrä on merkitty yhtiön sijoitetun oman pääoman rahastoon.
Julkisen ostotarjouksen ehtojen mukaisesti tarjoushinta yhdestä C ASA:n osakkeesta on ollut 40,03 Norjan kruunua käteisenä ja 0,81063 uutta A Oyj:n osaketta. Julkisen ostotarjouksen tarjousaika on alkanut 25.7.2007 ja päättynyt 22.8.2007. A Oyj:n hallitus on päättänyt 27.8.2007 toteuttaa ostotarjouksen, minkä seurauksena A Oyj:lle on siirtynyt noin 95,3 prosenttia C ASA:n osakkeista. Uusia A Oyj:n osakkeita on laskettu liikkeeseen yhteensä 4 499 947 kappaletta ja uudet osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin 28.8.2007. Uudet osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi OMX Nordic Exchange Helsinki Oy:ssä 28.8.2007 alkaen. Ostotarjouksen jälkeen A Oyj:n osuus C ASA:sta on ylittänyt 9/10. Tämän vuoksi A Oyj:llä on ollut Norjan arvopaperimarkkinalain mukaan velvollisuus tehdä pakollinen lunastustarjous lopuista C ASA:n osakkeista. Lunastuksen jälkeen kaikki C ASA:n osakkeet ovat siirtyneet A Oyj:n omistukseen.
Koska C ASA:n osakkeiden hankinta on rahoitettu osittain osakeannilla toteutetulla osakepääoman korotuksella, A Oyj:lle on aiheutunut osakeantiin liittyvistä lakisääteisistä velvollisuuksista johtuvia menoja yhteensä 776 817,05 euroa. Menoja on syntynyt listalleottoesitteen laatimisessa käytettyjen juridisten ja taloudellisten neuvonantajien palkkioista sekä esitteen hyväksymisestä aiheutuneista viranomaismaksuista.
Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että yhtiön perustamis- ja järjestelymenoina vähennyskelpoisia ovat yhtiön varainhankintaan ja osake- tai vastaavan pääoman korottamiseen liittyvät menot. Yhtiön varainhankinta on katsottu yleisesti liiketoimintaa hyödyttäväksi ja siksi siitä aiheutuneet menot ovat vähennyskelpoisia elinkeinotoimintaa harjoittavan yhtiön veronalaisesta tulosta. Verotuskäytännössä yrityskaupan rahoittamisen johdosta realisoituneita menoja on myös vakiintuneesti pidetty vähennyskelpoisina, eikä merkitystä ole ollut sillä, hankitaanko rahoitus oman vai vieraan pääoman ehtoisena. Yrityskaupan rahoittamisesta aiheutuneiden menojen vähennyskelpoisuuden kannalta merkitystä ei ole ollut myöskään sillä, mitä saadulla rahoituksella/pääomalla on sittemmin hankittu.
Osakeannin järjestämisestä aiheutuneet menot on nimenomaisesti katsottu verotuksessa vähennyskelpoisiksi. Osakeannista aiheutuneet menot on katsottu vähennyskelpoisiksi esimerkiksi tapauksessa, jossa yhtiö oli korottanut osakepääomaansa suunnatulla osakeannilla. Osakeannista oli aiheutunut menoja yhtiölle muun muassa osakeannin järjestäjälle maksetun järjestelypalkkion ja erilaisten painatuskustannusten muodossa. Koska listautuminen liittyy yhtiön pääoman keräämiseen ja varainhankintaan, on myös listautumismenoja pidettävä vähennyskelpoisina.
Koko A Oyj:n suunnatun osakeannin määrä on merkitty yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Järjestelyn tarkoituksena on ollut yhtiön varainhankinta ja pääoman korottaminen. Näin ollen myös osakeantiin liittyvät menot on katsottava varainhankintaan ja pääoman korottamiseen liittyviksi verotuksessa vähennyskelpoisiksi vuosikuluiksi.
Sen, että A Oyj:n osakkeiden merkintä on tapahtunut käteisen sijaan apporttina C ASA:n osakkeilla, ei tule olla rahoituksen/pääoman hankinnasta aiheutuneiden menojen verotuksellisen käsittelyn kannalta ratkaisevaa. Jos A Oyj olisi tarvittavan rahoituksen/pääoman hankkimiseksi suunnannut osakeannin markkinoille ja olisi annista saamillaan varoilla hankkinut C ASA:n osakkeet, osakeannista aiheutuneet menot olisivat kiistatta liittyneet yhtiön rahoituksen/pääoman hankintaan eivätkä C ASA:n osakkeiden hankintaan. Erilaisia varainhankintatapoja ei ole perusteltua kohdella verotuksessa eri tavoin.
Ellei A Oyj:llä olisi ollut tarvetta hankkia rahoitusta osakeannilla, vaan yhtiö olisi rahoittanut osakkeiden hankinnan esimerkiksi kokonaan velkarahoituksella, kyseessä olevia menoja ei olisi syntynyt lainkaan. Toisaalta menot olisivat syntyneet, vaikka C ASA:n osakkeiden ostotarjous olisi rauennut. Menojen vähennyskelpoisuuden kannalta merkitystä ei voida antaa myöskään sille, mitä hankitulla rahoituksella on sittemmin hankittu.
A Oyj ja C ASA ovat olleet yhdistämishetkellä molemmat pörssinoteerattuja yhtiöitä, joiden käypä arvo on määräytynyt pörssinoteerausten perusteella. Osakeannista aiheutuneiden menojen lisääminen apportin yhteydessä C ASA:n osakkeiden hankintamenoon olisi ollut sekä osakeyhtiölain että EVL:n säännösten vastaista. Menot eivät voi lisätä apporttiosakkeiden arvoa tai niiden tuottokykyä. A Oyj ei ole aktivoinut menoja hankintamenoon senkään vuoksi, että pörssiyhtiön tilinpäätöksen tulee antaa riittävällä tarkkuudella oikea ja riittävä kuva yhtiön taloudellisesta tilanteesta tilinpäätöshetkellä.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 2002:81 esitetyt perustelut tukevat A Oyj:n näkemystä siitä, että nyt kyseessä olevan osakevaihdon tarkoituksena on ollut yhtiön varainhankinta ja pääoman korottaminen, joihin liittyvien menojen tulisi olla vuosikuluina vähennyskelpoisia. Myös kirjanpitolautakunta (KILA) on antanut lausunnon osakepääoman korottamisesta aiheutuneista listautumismenoista (KILA 2000/1635). Lausunnon mukaan listautumiskulut ovat tilinpäätöksessä luonteeltaan rahoituskuluja, jotka tulee vähentää lähtökohtaisesti vuosikuluina.
Verotuksen oikaisulautakunnan valituksenalainen päätös merkitsee käytännössä kyseessä olevien menojen vähennyskelpoisuuden epäämistä. Osakkeiden hankintamenon vähentäminen ei olisi mahdollista edes osakkeita luovutettaessa. Sen lisäksi, että päätös on virheellinen, se on myös yhtiön kannalta kohtuuton. Päätöksessä ei esitetä mitään perusteita, jotka tukisivat väitettä, jonka mukaan menot pitäisi aktivoida C ASA:n osakkeiden hankintamenoon.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on antanut vastineen ja yhtiö vastaselityksen.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Hallinto-oikeus on hylännyt yhtiön valituksen.
Perustelut
EVL 7 §:n mukaan vähennyskelpoisia ovat elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset. Lain 14 §:n 1 momentin mukaan vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuuden hankintameno on hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta johtuneiden muuttuvien menojen määrä. Hankintamenoon luetaan lisäksi kirjanpitolain 4 luvun 5 §:n nojalla hyödykkeen hankintamenoon kirjanpidossa luetut kiinteät menot ja korkomenot.
A Oyj:n vuosikertomuksen mukaan yhtiö on tehnyt norjalaisen C ASA:n osakkeista julkisen ostotarjouksen, jonka ehtojen mukaan tarjoushinta yhdestä C ASA:n osakkeesta oli 40,03 Norjan kruunua käteisenä ja 0,81063 A Oyj:n uutta osaketta. A Oyj on julkistanut yhtiöiden välillä tehdyn yhdistymissopimuksen 11.6.2007 ja ostotarjouksen tarjousaika on alkanut 25.7.2007 ja päättynyt 22.8.2007. Julkisen ostotarjouksen seurauksena A Oyj:lle on siirtynyt noin 95,3 prosenttia C ASA:n osakkeista. Uusia A Oyj:n osakkeita on laskettu liikkeeseen yhteensä 4 499 947 kappaletta. Uudet osakkeet on rekisteröity kaupparekisteriin 28.8.2007 ja otettu samasta päivästä alkaen kaupankäynnin kohteeksi OMX Nordic Exchange Helsinki Oy:ssä yhdessä vanhojen osakkeiden kanssa. Julkista ostotarjousta on seurannut pakollinen ostotarjous ja pakkolunastusmenettely, joiden seurauksena kaikki C ASA:n osakkeet ovat päätyneet A Oyj:n omistukseen.
Osakeannin järjestämisestä aiheutuneet menot, 776 817,05 euroa, koostuvat yhtiön selvityksen mukaan pääasiallisesti listalleottoesitteen laatimisessa käytettyjen juridisten ja taloudellisten neuvonantajien palkkioista sekä esitteen hyväksymisestä aiheutuneista viranomaismaksuista. Yhtiön mukaan menot ovat aiheutuneet osakeannilla toteutetun oman pääoman ehtoisen rahoituksen hankintaan liittyvistä lakisääteisistä velvollisuuksista. Yhtiö on käsitellyt menot kirjanpidossaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa vähentävänä eränä. Veroilmoituksellaan yhtiö on vähentänyt menot vuosikuluinaan. Verotusta toimitettaessa yhtiön ilmoittamat menot on katsottu osaksi C ASA:n osakkeiden hankintamenoa ja menot on lisätty A Oyj:n tuloon.
Hallinto-oikeus on todennut, että verotuksessa hankintamenojen vähennyskelpoisuus ratkaistaan itsenäisesti riippumatta verovelvollisen kirjanpidossaan tekemistä ratkaisuista. Ulkopuolisille asiantuntijoille suoritetut palkkiot ja muut suoritukset ovat osakkeiden hankintamenoa siltä osin kuin ne on suoritettu osakkeiden hankintaan läheisesti liittyvästä toiminnasta tai kun ne muuten läheisesti liittyvät osakkeiden hankintaan. Sellaisia palkkioita ja muita menoja, jotka eivät ole kohdistettavissa osakkeiden hankintaan, ei lueta niiden hankintahintaan. Siinä tapauksessa, että suunniteltu hankinta on toteutunut, on syytä olettaa verovelvolliselle syntyneen läheisesti osakkeiden hankintaan liittyneitä menoja. Näin ollen, kun kysymyksessä on toteutunut hankinta, verovelvollisen on selvitettävä kulukirjauksen peruste. Hallinto-oikeus on katsonut, että osakeannin tarkoituksena ei ensisijaisesti ole ollut rahoituksen tai pääoman hankkiminen, vaan C ASA:n osakkeiden hankkiminen. Ottaen huomioon osakeannista johtuneiden menojen luonne ja ajankohta niiden on katsottava liittyneen välittömästi C ASA:n osakkeiden hankkimiseen. Osakeannin järjestämisestä aiheutuneet menot 776 817,05 euroa on näin ollen ollut luettava osaksi osakkeiden hankintamenoa eikä niitä voida vähentää vuosikuluina. Menot on siten ollut lisättävä yhtiön verovuoden 2007 elinkeinotoiminnan verotettavaan tuloon. Verotuksen oikaisulautakunnan päätöstä ei ole ollut syytä muuttaa.
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Seppo Rinne, Maija Vesala ja Heikki Mauno. Esittelijä Elena Feldman.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Yhtiö on pyytänyt valituslupaa ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Osakeannista aiheutuneet yhteensä 776 817,05 euron menot on katsottava yhtiön pääoman hankinnasta aiheutuneiksi rahoitusmenoiksi ja siten EVL 7 ja 8 §:n nojalla vähennyskelpoisiksi vuosikuluiksi yhtiön verotuksessa verovuodelta 2007.
Valituksensa perusteluina yhtiö on uudistanut asiassa aiemmin esittämänsä selvityksen. Lisäksi yhtiö on lausunut muun ohella seuraavaa:
Helsingin hallinto-oikeuden päätös on virheellinen, koska osakeannista johtuvat menot ovat oman pääoman ehtoisen rahoituksen hankintaan liittyviä rahoitusmenoja. Osakeannin tarkoituksena on ollut hankkia ja sillä on hankittu yhtiölle sen tarvitsemaa rahoitusta. Rahoituksen hankkimisesta johtuneet menot ovat vähennyskelpoisia vuosikuluja EVL 7 ja 8 §:n nojalla.
Yhtiö on kerännyt suunnatulla osakeannilla varoja, joiden määrä on merkitty yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiöllä on ollut arvopaperimarkkinalain 2 luvun 3 §:n 1 momentin nojalla lakisääteinen velvoite laatia listalleottoesite ennen osakeannin järjestämistä. Listalleottoesitteen laatimisvelvollisuus liittyy nimenomaan oman pääoman ehtoisen rahoituksen hankintaan, joka toteutetaan tarjoamalla arvopapereita yleisön merkittäväksi. Merkintähinnan maksutavalla ei ole merkitystä listalleottoesitteen laatimisvelvoitteen kannalta.
Nyt kyseessä olevat menot koostuvat listalleottoesitteen laatimisessa käytettyjen juridisten ja taloudellisten neuvonantajien palkkioista, painatuskustannuksista sekä esitteen hyväksymisestä aiheutuneista viranomaismaksuista. Osakeannista aiheutuneet menot ovat edellä esitetyn valossa rahoituksen/pääoman hankinnasta aiheutuneita menoja. Osakeanti käytännössä tehosti ja turvasi yhtiön rahoitusasemaa tavoitellulla tavalla.
Suunnatun osakeannin käyttäminen on tyypillistä juuri yrityskauppojen rahoituksessa, kuten osakevaihtotilanteissa, joissa yhtiö hankkii toisen yhtiön osakekannan tarjoamalla sen osakkeenomistajille vastikkeena omia osakkeita. Yhtiö on käyttänyt suunnattua osakeantia yrityskaupan rahoituskeinona osakevaihtotilanteessa.
Yhtiö on kirjanpidossaan pitänyt osakkeiden hankintaan liittyvät menot erillään osakeannista aiheutuneista menoista. Yhtiö on myös verotuksessa käsitellyt näitä menoja erillisinä. Yhtiö on siten perustellusti erotellut toisaalta vuosikuluna vähennettävät rahoitusmenot ja toisaalta C ASA:n osakkeiden hankintamenoon aktivoitavat osakkeiden hankintaan liittyvät menot mukaan lukien asiantuntijamenot.
Rahoituksen järjestämismenojen ja toisaalta osakkeiden hankinnasta aiheutuneiden menojen erottamisen osalta yhtiö on viitannut myös osakevaihtoon sovellettaviin apporttia koskeviin säännöksiin osakeyhtiölain 9 luvun 12 §:ssä.
Osakevaihto koostuu kahdesta eri toimenpiteestä, jotka on erotettava toisistaan. Näitä ovat (i) osakeantipäätöksen tekeminen ja siihen perustuva osakkeiden merkintä ja toisaalta (ii) osakkeiden merkintähinnan maksaminen. Osakeantipäätös / osakkeiden merkintä liittyy nimenomaisesti oman pääoman ehtoisen rahoituksen hankintaan, kun taas merkintähinnan maksamisen voidaan katsoa liittyvän osakkeiden hankkimiseen. Vastaavasti myös osakeantipäätöksen tekemiseen / osakkeiden merkintään ja osakkeiden merkintähinnan maksamiseen liittyvät menot on erotettava toisistaan ja käsiteltävä erikseen. Nyt kyseessä olevat osakeantimenot liittyvät nimenomaisesti osakeantipäätökseen ja osakkeiden merkintään eivätkä osakkeiden merkintähinnan maksamiseen tai merkintähinnan maksutapaan. Myös tästä syystä osakeannista aiheutuneet menot ovat rahoituksen/pääoman hankintaan liittyviä menoja. Pelkästään osakkeiden merkintähinnan maksutapa eli se, että A Oyj:n osakkeet on maksettu käteisen sijaan C ASA:n osakkeina, ei voi muuttaa osakeantiin ja pääoman hankkimiseen liittyvien rahoitusmenojen luonnetta osakkeiden hankintaan liittyväksi menoksi. Osakeannista aiheutuneet menot olisivat syntyneet, vaikka C ASA:n osakkeiden ostotarjous olisi rauennut.
Oikeuskirjallisuudessa ja verotuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että rahoituksen järjestämisestä aiheutuneet menot, yrityskaupan rahoittamisen johdosta realisoituneet menot, yhtiön varainhankintaan ja osake- ja muun pääoman korottamiseen liittyvät menot ja osakeannin järjestämisestä aiheutuneet menot, listautumismenot sekä listalleottoesitteen laatimismenot ovat EVL 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoisia menoja.
Lisäksi EVL 8 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan vähennyskelpoisia menoja ovat muun ohessa käyttöomaisuuden hankintamenot EVL 6 b §:ssä säädetyin poikkeuksin. Tämä säännös kattaa kuitenkin vain EVL 14 §:ssä säädetyt hyödykkeen hankintamenoon luettavat erät. Ne käyttöomaisuuden hankinnasta johtuneet menot, joita ei lueta hyödykkeen hankintamenon osaksi EVL 14 §:n nojalla, ovat vähennyskelpoisia EVL 7 §:n perusteella.
Menojen vähennyskelpoisuutta rajoitetaan EVL 6 b §:n lisäksi EVL 16 §:ssä, jossa on erikseen säännelty ne menot, jotka eivät ole yhtiölle vähennyskelpoisia. Säännöksessä ei mainita vähennyskelvottomina menoina rahoituksen hankintaan tai osakeannin järjestämiseen liittyviä menoja.
EVL 14 §:n säännös on ehdoton. Hyödykkeen hankintamenoon ei verotuksessa voida lukea lainkohdassa mainittujen menojen lisäksi muita menoja. Siten hankintamenon määrittäminen edellyttää lainkohdassa tarkoitettujen muuttuvien menojen erottamista kiinteistä menoista ja korkomenoista tai muista rahoitusmenoista. Edellä mainittujen menojen erottaminen toisistaan on tärkeää sekä menojen jaksottamisen että niiden vähennyskelpoisuuden määrittämisen kannalta.
Oikeuskirjallisuudessa esitetyn kannan mukaan osakkeen hankintamenon muodostaa sen ostohinta ostoon liittyvine menoineen ja varainsiirtoveroineen tai sen merkintähinta. Oikeuskirjallisuudessa on nimenomaisesti todettu, että käyttöomaisuuden hankintamenoon luettaviin muuttuviin menoihin eivät kuulu yrityksen rahoitusmenot. Muut kuin muuttuvat menot vähennetään yrityksen tuloista erikseen yleensä vuosikuluina, riippumatta siitä, ovatko ne aiheutuneet hyödykkeen hankinnasta vai eivät.
EVL 14 §:n mukaan käyttöomaisuuden hankintamenoon saadaan lukea kiinteitä menoja ja korkomenoja vain silloin, kun aktivointi on tehty kirjanpidossa kirjanpitolain sallimalla tavalla. Näin ollen kirjanpitovelvollisen valitsema kirjanpitokäsittely määrää myös tällaisen menon verokohtelun. Tähän nähden kirjanpitolain 4 luvun 5 §:n tulkinnalla on välitön vaikutus verotukseen, jos kirjanpitovelvollinen käyttää mahdollisuutta aktivoida hyödykkeen hankintamenoon kiinteitä menoja tai korkomenoja. Yhtiö ei ole aktivoinut osakeannista johtuvia menoja C ASA:n osakkeiden hankintamenoon kirjanpidossa.
Nyt kyseessä olevat oman pääoman ehtoisen rahoituksen hankkimisesta tai järjestämisestä aiheutuneet ja lakisääteiseen velvoitteeseen perustuvat listautumismenot ovat EVL 14 §:ssä ja kirjanpitolaissa tarkoitettuja rahoitusmenoja, jotka saadaan verotuksessa katsoa osaksi käyttöomaisuusosakkeiden hankintamenoa vain, jos ne on luettu osakkeiden hankintamenoon myös kirjanpidossa. A Oyj ei ole aktivoinut näitä menoja kirjanpidossa C ASA:n osakkeiden hankintamenoon. Siten menoja ei voida katsoa osaksi osakkeiden hankintamenoa myöskään verotuksessa. Myös Helsingin hallinto-oikeus on todennut päätöksessään, että sellaisia palkkioita ja muita menoja, jotka eivät ole kohdistettavissa osakkeiden hankintaan, ei lueta niiden hankintahintaan. Yhtiö on lisäksi viitannut kirjanpitolautakunnan yleisohjeeseen kiinteiden menojen lukemisesta hyödykkeen hankintamenoon 31.1.2006 sekä kirjanpitolautakunnan lausuntoon 1653/27.11.2000.
Nyt kyseessä olevien menojen lisääminen apporttiomaisuuteen olisi ollut sekä osakeyhtiölain että EVL:n säännösten vastaista. Verohallinnon ohjeistuksen mukaan osakevaihdolla hankittujen osakkeiden hankintahintana verotuksessa tulee pitää niiden käypää arvoa osakevaihdon hetkellä.
Listalleottoesitteen laatiminen ja hyväksyttäminen ovat perustuneet nimenomaiseen laista johtuvaan velvoitteeseen, sillä arvopaperimarkkinalakia on muutettu vuodesta 2006 alkaen. Kyse on menoista, jotka on suoritettu yhtiölle asetetun velvoitteen suorittamiseksi sen intressissä ja tulonhankkimis- ja säilyttämistarkoituksessa.
Ratkaisussa KHO 2004:93 katsottiin, että yhdistymisestä ulkopuolisille asiantuntijoille maksettuja palkkioita ja muita yhdistymisestä aiheutuneita menoja ei voitu vähentää vuosikuluina pelkästään sillä perustella, miten ne oli kirjattu yhtiön kirjanpidossa. Asiantuntijakustannusten katsottiin liittyvän osakkeiden hankintaan, kun verovelvollinen ei ollut muuta esittänyt. Ratkaisusta ilmenevää oikeusohjetta ei voida soveltaa nyt esillä olevassa tapauksessa, koska ratkaisu eroaa tosiseikoiltaan ratkaisevasti nyt kyseessä olevasta tilanteesta. Ratkaisussa KHO 2004:93 oli kyse yhdistymisestä aiheutuneista asiantuntijakuluista. Kyseessä olleessa ratkaisussa "menojen katsottiin liittyneen osakkeiden hankintaan, koska verovelvollinen ei ollut muuta esittänyt". Myös oikeuskirjallisuudessa on todettu, että menojen määrittely hankintaan liittyviksi menoiksi voi olla osittain näyttökysymys. Lisäksi ratkaistavana oleva oikeuskysymys liittyi menojen jaksottamiseen. Asiantuntijakulujen vähennyskelpoisuus ei sen sijaan ollut riidanalainen eikä ratkaistavana siten ollut osaksikaan menon vähennyskelpoisuutta koskeva oikeuskysymys. Näin on siitä syystä, että ratkaisu koskee aikaa ennen EVL 6 b §:n voimaantuloa, jolloin käyttöomaisuusosakkeiden myyntivoitto oli veronalaista tuloa ja toisaalta myynnin yhteydessä saatiin vähentää osakkeiden hankintameno mukaan lukien hankintamenon osaksi luetut asiantuntijamenot.
Nyt esillä olevassa tapauksessa oikeuskysymyksenä on puolestaan yrityskaupan rahoittamisesta johtuvien menojen vähennyskelpoisuus. Tältä osin yhtiö on viitannut menojen luonteesta esitettyyn selvitykseen ja siihen, että osakeannista aiheutuneita menoja on käsitelty erillään muista yrityskauppaan liittyvistä menoista. Kun menojen luonne on erilainen eikä ratkaistavana oleva oikeuskysymys ole sama kuin ratkaisussa KHO 2004:93, ratkaisusta ilmenevää oikeusohjetta ei voida soveltaa tässä tapauksessa.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on antanut vastineen, jossa se on esittänyt valituksen hylättäväksi. Vuosikirjaratkaisusta KHO 2004:93 ilmenee, että menoja ei voitu vähentää vuosikuluina sillä perusteella, miten ne oli kirjattu kirjanpidossa. Menojen katsottiin liittyvän osakkeiden hankintaan. Siten korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa oli kyse osakkeiden hankintamenoon aktivoitavista eristä, kuten nyt käsillä olevassa asiassa. Vuosikirjaratkaisun tapauksessa yhtiöllä ei ratkaisuselosteen mukaan ollut esittää menojen luonteesta vähennyskelpoisuutta tukevaa selvitystä. Ratkaisusta ilmenevästä oikeusohjeesta saadaan tulkintaohje nyt kyseessä olevaan asiaan.
Verotuksessa hankintamenojen vähennyskelpoisuus ratkaistaan itsenäisesti riippumatta verovelvollisen kirjanpidossaan tekemistä ratkaisuista, jotka tarkoittavat verovelvollisen kirjanpidossaan noudattamaa kirjanpitolain ja siten myös arvopaperimarkkinalain sääntelyä. Tämä on johdonmukaista, sillä osakkeiden hankintameno ja siihen verotuksessa aktivoitavat erät eivät muutu pelkästään muun lainsäädännön muutosten seurauksena.
Oikeuskirjallisuuden mukaan osakkeiden hankinnan edellytyksenä ollut, ulkopuolisille maksettu palkkio on luettu osakkeen hankintamenoon. Tässä yhteydessä on mainittu myös ratkaisu KHO 2004:93. Oikeuskirjallisuudessa esitetyn kannan mukaan osakkeen hankintamenona on pidettävä myös osakekannasta tai sen osasta maksettua hintaa silloinkin, kun osakekanta tai sen osa on ostettu osakeyhtiön uudelleenjärjestelyä silmällä pitäen. Oikeuskirjallisuudessa esitetyt näkemykset eivät näin ollen tue yhtiön valituksen hyväksymistä.
Suunnatun osakeannin ensisijaisena tarkoituksena on ollut C ASA:n osakkeiden hankkiminen. Valituksenalaiset asiantuntijapalkkiot eivät ole aiheutuneet rahoituksen hankkimisesta. Muilta osin Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on viitannut hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa esitettyyn.
Yhtiö on antanut vastaselityksen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt A Oyj:lle valitusluvan ja tutkinut asian.
Listalleottoesitteen laatimiseen liittyneitä menoja on yhtiön verotuksessa pidettävä vähennyskelpoisina vuosikuluina. Korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden ja Konserniverokeskuksen verotuksen oikaisulautakunnan päätökset ja palauttaa asian Konserniverokeskukselle verotuksen toimittamiseksi tältä osin uudelleen.
Perustelut
Sovelletut oikeusohjeet
EVL 7 §:n mukaan vähennyskelpoisia ovat elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset.
EVL 8 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan edellä 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoisia menoja ovat muun ohessa liiketoimintaa harjoittamaan perustetun yhteisön sekä liikkeen perustamisesta ja uudelleen järjestämisestä ynnä muusta sellaisesta johtuneet menot.
Arvopaperimarkkinalain (495/1989) 2 luvun 3 §:n (448/2005) 1 momentin mukaan joka tarjoaa yleisölle arvopapereita tai hakee arvopaperin ottamista julkisen kaupankäynnin kohteeksi, on velvollinen julkistamaan arvopapereita koskevan esitteen ennen tarjouksen voimaantuloa tai julkisen kaupankäynnin kohteeksi ottamista ja pitämään sen yleisön saatavilla tarjouksen voimassaoloajan siten kuin tässä luvussa säädetään. Tarjouksen tekijän ja liikkeeseenlaskijan ohella esitteen laatimisesta ja julkistamisesta vastaa se, joka toimeksiannon nojalla huolehtii tarjouksesta tai julkisen kaupankäynnin kohteeksi hakemisesta.
Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 4 §:n (448/2005) 1 momentin mukaan esitteen saa julkistaa, kun Rahoitustarkastus (nykyisin Finanssivalvonta) on hyväksynyt sen.
Asiassa saatu selvitys
A Oyj:n vuoden 2007 vuosikertomuksen mukaan yhtiö julkisti 11.6.2007 tehneensä yhdistymissopimuksen C ASA:n kanssa ja aikomuksensa tehdä julkinen ostotarjous C ASA:n osakkaille. Oslon pörssi hyväksyi tarjousesitteen ja Rahoitustarkastus hyväksyi listalleottoesitteen 20.7.2007. Julkisen ostotarjouksen tarjousaika alkoi 25.7.2007. Ostotarjous päättyi 22.8.2007. A Oyj:n hallitus päätti 27.8.2007 toteuttaa ostotarjouksen.
Ostotarjouksen seurauksena A Oyj:lle siirtyneiden C ASA:n osakkeiden määrä oli ostotarjouksen päätyttyä 5 551 442 osaketta, jotka edustivat noin 95,3 prosenttia C ASA:n liikkeeseen laskemista osakkeista. Julkisen ostotarjouksen ehtojen mukaisesti tarjoushinta yhdestä C ASA:n osakkeesta oli 40,03 Norjan kruunua käteisenä ja 0,81063 uutta A Oyj:n osaketta.
Uusia A Oyj:n osakkeita laskettiin liikkeeseen yhteensä 4 499 947 kappaletta. Uudet osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 28.8.2007 ja otettiin kaupankäynnin kohteeksi OMX Nordic Exchange Helsinki Oy:ssä yhdessä vanhojen osakkeiden kanssa 28.8.2007 alkaen.
Oslon pörssi hyväksyi 19.9.2007 tarjousesitteen liittyen pakolliseen ostotarjoukseen ja pakkolunastusmenettelyyn. Pakollisen ostotarjouksen tarjousaika alkoi 19.9.2007 ja päättyi 17.10.2007. Kaupankäynti Oslon pörssissä päättyi 19.9.2007 kaikkien osakkeiden siirryttyä A Oyj:n omistukseen. C ASA:n listaus Oslon pörssissä päättyi virallisesti 24.10.2007. C ASA:n nimi on muutettu A AS:ksi.
A Oyj on kirjannut A AS:n osakkeet käyttöomaisuuteensa. A Oyj:lle on aiheutunut edellä mainittuun ostotarjoukseen liittyvän osakeannin järjestämisestä menoja 776 817,05 euroa, jotka koostuvat yhtiön selvityksen mukaan listalleottoesitteen laatimisessa käytettyjen juridisten ja taloudellisten neuvonantajien palkkioista, painatuskustannuksista sekä esitteen hyväksymisestä aiheutuneista viranomaismaksuista.
Yhtiö on kirjanpidossaan käsitellyt nyt kyseessä olevat menot vuosikuluna vähennettävinä rahoitusmenoina. Menot on kirjanpidossa käsitelty sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa vähentävänä eränä. Toisaalta yhtiö on käsitellyt C ASA:n osakkeiden hankintaan liittyviä muita menoja, mukaan lukien asiantuntijamenot, osakkeiden hankintamenoon aktivoitavina erinä. Yhtiö on esittänyt korkeimmalle hallinto-oikeudelle nyt kyseessä oleviin kulukirjauksiin liittyvät tositteet.
Johtopäätökset
Oikeuskirjallisuudessa ja verotuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että yrityskaupan rahoittamisesta ja varainhankinnasta johtuneet menot sekä osake- tai vastaavan pääoman korottamiseen liittyvät menot ovat EVL 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoisia menoja. Tällaiset menot tulevat tavallisesti vähennettäviksi vuosikuluina. Toisaalta osakkeiden hankintaan välittömästi liittyvät asiantuntijoille suoritetut palkkiot ja muut vastaavat menoerät on luettava osakkeiden hankintamenoon.
Kysymyksessä olevassa asiassa järjestetyssä osakeannissa liikkeeseen laskettuja uusia osakkeita on ollut tarkoitus käyttää hankittavien C ASA:n osakkeiden maksuna julkisessa ostotarjouksessa esitettyjen ehtojen mukaisesti. Suunniteltu osakehankinta on myös toteutunut.
Asiassa ei ole kysymys niistä asiantuntija- ja muista menoista, jotka ovat välittömästi liittyneet C ASA:n osakkeiden hankkimiseen ja jotka yhtiö on aktivoinut osakkeiden hankintamenoon.
Osakeannin järjestämiseen on liittynyt arvopaperimarkkinalain 2 luvun 3 §:n 1 momentin mukainen velvollisuus listalleottoesitteen laatimiseen. Tästä aiheutuneiden juridisten ja taloudellisten neuvonantajien palkkioiden sekä muiden menojen on katsottava liittyneen läheisemmin uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseen kuin yrityskaupassa yhtiölle siirtyneiden osakkeiden hankintaan. Kyseiset menot ovat siten yhtiön verotuksessa vähennyskelpoisia vuosikuluja.
Hallinto-oikeuden ja Konserniverokeskuksen verotuksen oikaisulautakunnan päätökset on näin ollen kumottava ja asia on palautettava Konserniverokeskukselle verotuksen toimittamiseksi tältä osin uudelleen.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Esa Aalto, Matti Halén, Hannele Ranta-Lassila, Timo Viherkenttä ja Leena Äärilä. Asian esittelijä Matti Haapaniemi.