KHO:2014:105

Suomen kansalaisuutta hakenut A oli saapunut Suomeen turvapaikanhakijana syyskuussa 2004. Vuotta aikaisemmin hänet oli rekisteröity Kreikassa laittoman rajanylityksen vuoksi, ja elokuussa 2004 hän oli saanut Norjassa kielteisen turvapaikkapäätöksen. A oli ilmoittanut Kreikan, Norjan ja Suomen viranomaisille toisistaan poikkeavia syntymäaikoja. Norjassa A:lle oli tehty ikätutkimus. Maahanmuuttovirasto ei pitänyt A:n henkilöllisyyttä luotettavasti selvitettynä, koska A:n esittämää Afganistanin Oslon suurlähetystön vuonna 2012 myöntämää passia ei voitu pitää luotettavana asiakirjanäyttönä A:n henkilöllisyydestä ja A oli esiintynyt eri henkilötiedoilla Kreikassa ja Norjassa.

Hallinto-oikeus piti A:n hallinto-oikeudelle esittämää asiakirjaselvitystä (muun muassa edellä mainittu passi ja Afganistanin henkilöllisyyskortit vuosilta 1995 ja 2009) luotettavana ja katsoi A:n esittäneen nimestään ja syntymäajastaan selvitystä siinä määrin kuin häneltä voidaan kohtuudella edellyttää. Hallinto-oikeus katsoi A:n henkilöllisyyden luotettavasti selvitetyksi.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei A:n henkilöllisyydestä ollut esitetty luotettavaa asiakirjanäyttöä. A:n syntymäajasta oli saatu ristiriitaisia tietoja. Hänen taustastaan ja aiemmista vaiheistaan muutoin saadut tiedot olivat jääneet vähäisiksi. Tästä syystä A:n henkilöllisyyttä ei voitu kokonaisharkinnankaan perusteella pitää luotettavasti selvitettynä kansalaisuuslain 6 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. A ei myöskään ollut esiintynyt viimeksi kuluneita kymmentä vuotta väestötietojärjestelmästä ilmenevällä henkilöllisyydellä ulkomaalaislain 6 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla. Hallinto-oikeuden päätös kumottiin Maahanmuuttoviraston valituksen johdosta ja Maahanmuuttoviraston päätös saatettiin voimaan.

Kansalaisuuslaki 6 §

Katso myös diaarinumero 3942/3/11

Päätös, jota valitus koskee

Kuopion hallinto-oikeus 25.6.2013 nro 13/0239/1

Asian aikaisempi käsittely

Maahanmuuttovirasto ei 21.12.2012 tekemällään päätöksellä ole myöntänyt Suomen kansalaisuutta Afganistanin kansalaiselle GSY:lle, koska tämän henkilöllisyyttä ei voitu pitää luotettavasti selvitettynä.

Päätöksen perustelujen mukaan tällä hetkellä GSY -nimellä väestötietojärjestelmään merkitty hakija on esittänyt ristiriitaisia tietoja nimestään ja syntymäajastaan. Koska hän ei ole esiintynyt viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana vain väestötietojärjestelmästä ilmenevillä henkilötiedoilla, hänen henkilöllisyyttään ei voida pitää selvitettynä. Suomen myöntämän muukalaispassin edellytyksenä ei ole ollut, että hakijan henkilöllisyys olisi ennen muukalaispassin myöntämistä selvitetty. Hakijalla on myös Afganistanin Oslon suurlähetystön myöntämä passi, johon on merkitty väestötietojärjestelmässä näkyvät henkilötiedot. Ottaen kuitenkin huomioon kokonaisuutena hakijan esiintyminen eri henkilötiedoilla Kreikassa ja Norjassa, asiassa saatu selvitys afganistanilaisten passien myöntämiskäytännöistä ja se, että hakija ei ole toimittanut sitä henkilöllisyysasiakirjaa, jolla hän on Afganistanin passin kertomansa mukaan hankkinut, Maahanmuuttovirasto katsoi, ettei hakijan henkilöllisyys ole tullut luotettavalla tavalla selvitetyksi.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Kuopion hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt suullisen käsittelyn toimittamista koskevan vaatimuksen sekä kumonnut GSY:n valituksesta Maahanmuuttoviraston päätöksen ja palauttanut asian Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat säännökset

Kansalaisuuslain 6 §:n 1 momentin mukaan Suomen kansalaisuuden saaminen edellyttää, että henkilöllisyys on luotettavasti selvitetty.

Kansalaisuuslain 6 §:n 2 momentin mukaan selvitystä henkilöllisyydestä voidaan esittää asiakirjanäytöllä tai antamalla muutoin luotettavina pidettäviä tietoja asianomaisen henkilön nimestä, syntymäajasta, perhesuhteista ja muista asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisista henkilötiedoista. Henkilöllisyyttä selvitettäessä voidaan ottaa huomioon ne tiedot, jotka henkilö on aikaisemmin antanut viranomaiselle omasta ja lapsensa henkilöllisyydestä.

Kansalaisuuslain 6 §:n 3 momentin mukaan jos ulkomaalainen on vähintään viimeksi kuluneet 10 vuotta esiintynyt väestötietojärjestelmästä ilmenevällä henkilöllisyydellä, hänen henkilöllisyyttään pidetään 1 momentin mukaisesti selvitettynä, vaikka hän on aikaisemmin esiintynyt useammalla kuin yhdellä henkilönimellä.

Lain esityöt

Kansalaisuuslakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 235/2002 vp) on lain 6 §:n 2 momentin osalta todettu, että momentissa säädettäisiin siitä, miten henkilöllisyydestä voitaisiin antaa selvitystä ja millaisilla tiedoilla olisi vaikutusta henkilöllisyyden selvittämisen kannalta. Pykälässä jätettäisiin viranomaisen harkittavaksi, ovatko asiakirjoin tai muulla tavalla esitetyt henkilötiedot sellaisia, että henkilöllisyyttä voidaan pitää luotettavasti selvitettynä.

Pykälän mukaan asianosainen voisi esittää selvitystä henkilöllisyydestä luotettavalla asiakirjanäytöllä tai myös muulla tavoin. Henkilöllisyyden selvittämiseen vaikuttaisivat käytettävissä olevat tiedot henkilön nimestä, syntymäajasta ja perhesuhteista. Lisäksi myös muut henkilötiedot, esimerkiksi syntymäpaikkaa tai asuinpaikkoja koskevat tiedot, voisivat tapauskohtaisesti olla merkityksellisiä. Kyse olisi vallitsevan soveltamiskäytännön kirjaamisesta lakiin. Päätösten muutoksenhakukelpoisuudesta johtuen jäisi viime kädessä tuomioistuimen ratkaistavaksi, voidaanko ulkomaalaisen henkilöllisyys katsoa selvitetyksi vai ei.

Jos henkilö saapuu Suomeen ilman henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa taikka väärennetyn tai väärän asiakirjan turvin, hänen henkilötietoinaan pidetään yleensä niitä tietoja, jotka hän itse tai hänen huoltajansa antaa. Tällä tavoin luotuihin henkilötietoihin voitaisiin yleensä lähtökohtaisesti muun vaihtoehdon puuttuessa luottaa ja katsoa henkilöllisyys selvitetyksi. Asiakirjanäyttöä henkilöllisyydestä ei siis välttämättä edellytettäisi. Asiakirjanäytön edellyttäminen voisi olla kohtuutonta esimerkiksi pakolaisen aseman saaneilta. Asiakirjanäytöllä ei myöskään olisi merkitystä, jos jonkin valtion antamia asiakirjoja ei lähtökohtaisesti pidettäisi luotettavina tai jos valtiolta puuttuisi toimivaltainen taho, joka voisi pätevästi antaa henkilöä koskevia asiakirjoja.

Joissakin tapauksissa henkilön itsestään antamiin tietoihin ei kuitenkaan voida lähtökohtaisesti luottaa, esimerkiksi jos henkilö ilmoittaa asuneensa pitkään tietyssä valtiossa, vaikka hänen tietonsa kyseisestä valtiosta olisivatkin täysin olemattomat.

Tietyissä tapauksissa ulkomaalainen saa luvan jäädä Suomeen, vaikka hänellä ei olisi henkilöllisyyden luotettavasti ilmaisevaa asiakirjaa tai vaikka hänen henkilöllisyytensä olisi epäselvä. Turvapaikka-, oleskelulupa- tai matkustusasiakirjapäätöstä tehtäessä henkilö yksilöidään päätökseen päätöksentekohetkellä käytössä ollein tiedoin. Tällöin saatetaan myös joutua valitsemaan jotkut tiedot useista esillä olleista vaihtoehtoisista henkilötiedoista. Näin viranomaisteitse luotu henkilöllisyys siirtyy yleensä sellaisenaan annettujen päätösten perusteella esimerkiksi väestötietojärjestelmään, jonka tietosisältöä käytetään hyväksi muun muassa annettaessa henkilötodistusta. Aikaisemmin käytetyt, luotettavina pidetyt henkilötiedot saattavat myös osoittautua epäluotettaviksi tai suorastaan vääriksi. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos henkilöstä saadaan viran puolesta uutta tietoa, joka on ristiriidassa aikaisempien tietojen kanssa. Lisäksi henkilö saattaa itse ilmoittaa aikaisempien tietojen olevan vääriä tai hän saattaa pyrkiä muuttamaan ne tai osan niistä toisenlaisiksi ilman laillista perustetta tai luotettavaa selvitystä. Saattaa myös ilmetä, että vieraan valtion antamassa matkustusasiakirjassa tai syntymätodistuksessa taikka muussa henkilöllisyyttä osoittavassa asiakirjassa olevat henkilötiedot, joita on pidetty luotettavina, osoittautuvat myöhemmin vääriksi taikka asiakirjat osoittautuvat väärennetyiksi tai toiselle henkilölle kuuluviksi.

Väestötietolain (507/1993) 6 §:n mukaan väestötietojärjestelmään tallennettuja henkilötietoja pidetään luotettavana selvityksenä henkilöstä ja hänen perheoikeudellisesta asemastaan, jollei toisin näytetä. Rekisteritoimiston on lisäksi tarkistettava tietoja säännöllisesti niiden luotettavuuden varmistamiseksi. Väestötietojärjestelmään ei kuitenkaan tallenneta henkilöstä mahdollisesti ilmi tulleita vaihtoehtoisia henkilötietoja. Järjestelmään ei myös tehdä merkintää siitä, että henkilötieto perustuu pelkästään omaan ilmoitukseen eikä luotettavaan asiakirjaan.

Kansalaisuusasiaa ratkaistaessa ei täten voida olla sidottuja pelkästään väestötietojärjestelmään merkittyihin henkilötietoihin. Esitetyn pykälän mukaan henkilöllisyyttä selvitettäessä voitaisiin ottaa huomioon kaikki ne tiedot, jotka asianosainen on aikaisemmin antanut omasta tai lapsensa henkilöllisyydestä. Näin ollen ratkaisu tehtäisiin henkilöstä kokonaisuudessaan olemassa olevien tietojen perusteella. Nämä tiedot perustuvat jo aikaisemmin kertyneisiin, henkilön maahantuloon ja maassa oleskeluun liittyviin asiakirjoihin taikka kansalaisuusasian vireilletulon tai sen käsittelyn aikana kertyneisiin asiakirjoihin. Kyse ei näin ollen ole henkilötietojen keräämisestä, vaan jo aikaisemmin kertyneiden ja kansalaisuusasian käsittelyn yhteydessä saatujen tietojen vertaamisesta toisiinsa.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin poikkeusmahdollisuudesta 1 momentin pääsäännöstä. Säännöksen mukaan poikkeaminen olisi mahdollista, jos olisi kulunut riittävän pitkä aika, jona henkilö olisi käyttänyt johdonmukaisesti vain väestötietojärjestelmään merkittyjä henkilötietoja. Riittävän pitkänä aikana säännöksessä ehdotettaisiin 10 vuotta. Henkilöllisyyttä ei tässä tapauksessa voitaisi katsoa selvitetyksi, koska henkilö olisi aikaisemmin käyttänyt useampaa kuin yhtä henkilöllisyyttä. Ajan kuluminen ja esiintyminen yhdellä henkilöllisyydellä osoittaisivat kuitenkin käytetyltä henkilöllisyydeltä määrätynlaista pysyvyyttä ja sen perusteella myös määrätynasteista todennäköisyyttä. Kyse olisi uudesta säännöksestä.

Tosiseikat

Asiakirjojen mukaan valittaja on hakenut Suomesta turvapaikkaa 20.9.2004. Hän on ilmoittanut olevansa alaikäinen ja ilmoittanut syntymäajakseen 1.8.1987 ja nimekseen GSY ja kansalaisuudekseen Afganistanin. Valittaja on saanut ilmoittamillaan tiedoilla tilapäisen oleskeluluvan Suomeen 13.2.2006 ja jatkuvan oleskeluluvan 6.8.2007. Hänet on myös 6.8.2007 merkitty ilmoittamillaan tiedoilla Suomen väestötietojärjestelmään.

Valittaja on ennen Suomeen saapumistaan rekisteröity 26.9.2003 laittoman rajanylityksen vuoksi Mytilinissä Kreikassa nimellä SI, syntynyt 1.1.1989, sekä alaikäisenä turvapaikanhakijana 9.2.2004 Oslossa Norjassa nimellä GSJ, syntynyt 9.8.1987. Valittaja on 19.8.2004 saanut Norjassa kielteisen turvapaikkapäätöksen, minkä jälkeen hän on kadonnut Norjasta. Valittajalle Norjassa tehty ikätutkimus on osoittanut hänen olevan vastoin hänen omaa ilmoitustaan täysi-ikäinen eli 19–25 vuotta vanha.

Maahanmuuttovirasto on täydennyspyynnössään 23.11.2012 pyytänyt valittajalta selvitystä hänen henkilötiedoissaan olevista eroavaisuuksista ja pyytänyt liittämään selvitykseen valittajan henkilöllisyyden todistavat mahdolliset alkuperäiset ja viralliset asiakirjat.

Valittaja on vastauksessaan 27.11.2012 kertonut, että Kreikassa hänen nimensä ja syntymäaikansa ovat olleet erilaiset, koska hänellä ei ollut tulkkia ja Kreikassa kirjoitetaan erilaisilla aakkosilla. Aakkosten erilaisuudesta johtuu myös se, että valittajan nimi kirjoitetaan suomen, norjan ja englannin kielellä eri tavalla. Valittajan tarkka syntymäaika ei ole tiedossa, joten hän on ottanut syntymäajakseen 1.8.1987. Valittajan mukaan hänen oikea nimensä on YGS. Valittaja on liittänyt antamaansa selvitykseen kopion suomalaisesta ajokortistaan ja Afganistanin passistaan.

Maahanmuuttovirasto on täydennyspyynnöissään 29.11. ja 11.12.2012 pyytänyt valittajalta selvityksen siitä, millaisessa menettelyssä ja mitkä asiakirjat esittämällä hän on saanut 23.9.2012, oikeastaan 23.4.2012, myönnetyn Afganistanin passin. Maahanmuuttovirasto on lisäksi pyytänyt valittajaa toimittamaan kaikki hänen henkilötietojaan tukevat viralliset asiakirjat.

Valittaja on vastauksessaan 13.12.2012 kertonut saaneensa Afganistanin passin ottamalla kopion henkilötodistuksestaan, ajokortistaan sekä muukalaispassistaan.

Maahanmuuttovirasto ei ole myöntänyt valittajalle Suomen kansalaisuutta, koska hänen henkilöllisyyttään ei ole voitu päätöksestä ilmenevin perustein pitää luotettavasti selvitettynä.

Valittaja on liittänyt valitukseensa uutena selvityksenä afganistanilaisen koulu- ja rokotetodistuksen sekä vanhan afganistanilaisen henkilöllisyyskortin nro 194436 ja uuden afganistanilaisen henkilöllisyystodistuksen nro 757335. Lisäksi valitukseen on liitetty valittajan itsensä laatima suomenkielinen käännös edellä mainitusta rokotekortista, afganistanilaisesta koulutodistuksesta ja henkilöllisyystodistuksesta nro 757335.

Maahanmuuttovirasto on ennen valituksen johdosta antamaansa lausuntoa pyytänyt 18.1.2013 Keskusrikospoliisin rikosteknistä laboratoriota tutkimaan edellä mainitun afganistanilaisen henkilöllisyyskortin nro 194436 ja afganistanilaisen henkilöllisyystodistuksen nro 757335 aitouden.

Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion 23.1.2013 antaman lausunnon mukaan kumpikin asiakirja on painotuote eikä niissä ole todettu väärennöksen tunnusmerkkejä, kuvan vaihtoa tai tekstimuutoksia. Molemmat asiakirjat ovat todennäköisesti teknisesti aitoja.

Suomenkielisistä käännöksistä käy ilmi muun muassa, että edellä mainittu rokotetodistus on 1.8.1987 syntyneen pojan, jonka etunimi on Gs. Koulutodistus lukuvuosilta 1993-1995 on opiskelijan, jonka nimi on Gs. Afganistanilainen henkilöllisyyskortti nro 194436 on 1.8.1985 syntyneen henkilön, jonka nimi Gs, ja henkilöllisyystodistus nro 757335 on henkilön, joka on todettu 22-vuotiaaksi vuonna 2009 ja jonka nimi on Gs.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Asiassa on kysymys siitä, voidaanko valittajan henkilöllisyyttä pitää hänen nimensä ja syntymäaikansa osalta selvitettynä vai ei. Valittajan kansalaisuuden osalta asia on riidaton.

Valittajan mukaan hänen oikea nimensä on YGS ja hän on syntynyt 1.8.1987.

Asiassa on riidatonta, että valittaja on esiintynyt Kreikassa ja Norjassa eri nimillä, kuin mitä hän on Suomeen saapuessaan viranomaisille ilmoittanut. Nimet ovat kuitenkin hyvin samankaltaisia ja nimien eroavaisuudet koskevat lähinnä kirjoitusasua. Tältä osin valittajan Maahanmuuttovirastolle 27.11.2012 antamaa selvitystä voidaan pitää uskottavana. Valitukseen liitetyt afganistanilaiset asiakirjat, joiden aitoutta ei ole syytä epäillä ja joita voidaan pitää luotettavina, tukevat sitä käsitystä, että ne ovat kuuluneet nimenomaan valittajalle, vaikka asiakirjojen suomenkielisissä käännöksissä esiintyvä nimi poikkeaakin kirjoitusasultaan hieman valittajan nimestä.

Riidatonta on myös se, että valittaja on ilmoittanut Norjan ja Kreikan viranomaisille syntymäaikansa eri tavalla, kuin mitä hän on Suomeen saapuessaan viranomaisille ilmoittanut. Valittajan Maahanmuuttovirastolle 27.11.2012 antamassaan selvityksessä mainitsemaa seikkaa, jonka mukaan hänen tarkka syntymäaikansa ei ole tiedossa, voidaan kuitenkin pitää uskottavana. Valitukseen liitetyt afganistanilaiset asiakirjat tukevat sitä käsitystä, että valittaja olisi syntynyt 1.8.1987, kuten hän on itsekin ilmoittanut, huolimatta siitä, että afganistanilaisessa henkilöllisyyskortissa nro 194436 valittajan syntymäajaksi on merkitty 1.8.1985. Norjassa tehdyllä ikätutkimuksella ei ole tässä asiassa ratkaisevaa merkitystä, koska valittaja on luotettavana pidettävällä asiakirjanäytöllä esittänyt syntymäajastaan tarkempaa selvitystä.

Hallinto-oikeus katsoo valittajan esittäneen nimestään ja syntymäajastaan selvitystä siinä määrin kuin häneltä voidaan kohtuudella edellyttää. Hän on selvittänyt olevansa YGS -niminen henkilö, joka on syntynyt 1.8.1987. Yleisesti tiedossa olevat Afganistanin yhteiskunnalliset olosuhteet huomioon ottaen täyden varmuuden saaminen valittajan tarkasta syntymäajasta on jokseenkin mahdotonta.

Valittajan henkilöllisyyttä on pidettävä kansalaisuuslain 6 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla luotettavasti selvitettynä. Tämän vuoksi valituksenalainen Maahanmuuttoviraston päätös on kumottava ja asia palautettava Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian näin päättyessä suullisen käsittelyn toimittaminen asiassa on ilmeisen tarpeetonta.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Hallintolainkäyttölaki 37 § 1 momentti ja 38 § 1 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Petri Saukko, Raimo Härkönen ja Toni Sarivirta, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Maahanmuuttovirasto on valituksessaan vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja Maahanmuuttoviraston päätöksen 21.12.2012 saattamista voimaan.

Vaatimustensa tueksi Maahanmuuttovirasto on esittänyt muun ohella seuraavaa:

GSY on ennen Suomeen saapumistaan rekisteröity 26.9.2003 Kreikassa laittoman rajanylityksen vuoksi, jolloin hän on ilmoittanut Kreikan viranomaisille nimekseen SI ja syntymäajakseen 1.1.1989. GSY on hakenut Norjassa turvapaikkaa 9.2.2004, jolloin hän on Norjan viranomaisille ilmoittanut nimekseen GSJ ja syntymäajakseen 9.8.1987. GSY on merkitty Suomen väestötietojärjestelmään 6.8.2007, joten hän ei ole ollut vielä 10 vuotta väestötietojärjestelmässä. Näin ollen hänen henkilöllisyyttään ei voida pitää selvitettynä ajan kulumisen perusteella kansalaisuuslain 6 §:n 3 momentin mukaisesti.

GSY:n nimessä olevat eroavaisuudet ovat lähinnä saman nimen eri kirjoitusasuja. Hänen eri yhteyksissä ilmoittamansa syntymäajat eroavat kuitenkin selvästi toisistaan.

Maahanmuuttovirasto on kansalaisuushakemuksen käsittelyn yhteydessä kuullut GSY:tä ja tiedustellut syytä eroavuuksille henkilötiedoissa. GSY on kertonut Maahanmuuttovirastolle lähettämässään 27.11.2012 päivätyssä kirjeessä, että hän ei tiedä tarkkaa syntymäaikaansa, joten hän on ottanut syntymäajakseen Suomessa käyttämänsä syntymäajan 1.8.1987.

GSY on turvapaikkakuulustelussa 31.10.2004 kertonut syntyneensä 5.10.1366 Afganistanin ajanlaskun mukaan ja ilmoittanut ainoastaan, ettei tiedä, mikä hänen syntymäaikansa on länsimaisen ajanlaskun mukaan. Maahanmuuttoviraston tietojen mukaan mainittu päivämäärä vastaa länsimaisen ajanlaskun päivämäärää 26.12.1987.

GSY on esittänyt Maahanmuuttovirastolle Afganistanin passin, jonka hän on kertonut saaneensa esittämällä Suomen myöntämän muukalaispassin ja suomalaisen ajokortin. Passi on myönnetty 23.4.2012 Afganistanin suurlähetystössä Oslossa. Muukalaispassi, jossa on merkintä, että haltijan henkilöllisyyttä ei ole pystytty varmistamaan, tai ajokortti eivät kumpikaan osoita luotettavalla tavalla GSY:n henkilöllisyyttä. Näin ollen myöskään Afganistanin passi ei esitetyt ristiriidat ja Afganistanin passin myöntämiskäytäntö huomioon ottaen osoita luotettavasti GSY:n henkilöllisyyttä.

Afganistanin passin lisäksi GSY on esittänyt hallinto-oikeudelle uutena selvityksenä kaksi afganistanilaista henkilöllisyyskorttia, afganistanilaisen koulutodistuksen sekä rokotuskortin. Koulutodistus ja rokotuskortti eivät ole henkilöllisyyttä osoittavia asiakirjoja eikä niitä voi käyttää henkilöllisyystodistuksena.

GSY:n esittämät afganistanilaiset henkilöllisyyskortit on todettu keskusrikospoliisin rikosteknisessä laboratoriossa todennäköisesti teknisesti aidoiksi. Kuitenkin henkilöllisyyskorttien sisältämät tiedot poikkeavat toisistaan ja myös GSY:n itsensä ilmoittamista henkilötiedoista. Vanhempi henkilöllisyyskortti on päivätty 30.12.1995 ja se on myönnetty Gs -nimiselle henkilölle, jonka syntymäaika on 1.8.1985. Uudempi henkilöllisyyskortti on myönnetty 29.8.2009 Gs -nimiselle henkilölle, joka on todettu 22-vuotiaaksi vuonna 2009. Näin ollen hänen syntymäaikansa olisi 1987. Valittajan esittämässä koulutodistuksessa ei ole syntymäaikaa mainittu ollenkaan. Rokotuskortissa syntymäajaksi on merkitty 1.8.1987.

Hallinto-oikeus on päätöksessään katsonut, että GSY:n kertomaa siitä, ettei hänen tarkka syntymäaikansa ole tiedossa, voidaan pitää uskottavana. Maahanmuuttovirasto painottaa, että GSY on maahan saapuessaan turvapaikkakuulustelussa kertonut syntyneensä 5.10.1366 ja ilmoittanut ainoastaan, ettei tiedä, mikä hänen syntymäaikansa on länsimaisen ajanlaskun mukaan. On kestämätön tilanne, jos kaikkien niiden, jotka eivät tiedä tarkkaa syntymäaikaansa, sallitaan vapaasti valita ja käyttää erilaisia syntymäaikoja sen mukaan, mikä missäkin tilanteessa on heille edullista. Norjassa alaikäisenä esiintyneelle GSY:lle tehdyn ikätutkimuksen mukaan GSY oli vuonna 2004 19–25-vuotias.

GSY on esittänyt hallinto-oikeudelle kaksi sisällöltään ristiriitaista afganistanilaista henkilöllisyyskorttia, jotka molemmat on todettu todennäköisesti teknisesti aidoiksi. Jo pelkästään se tosiasia, että toisessa Afganistanin virallisessa henkilöllisyyskortissa syntymäaika on 1.8.1985 ja toisessa vuosi 1987 ("22-vuotias vuonna 2009"), osoittaa, että henkilökorttien tiedot eivät ole luotettavia. Kun lisäksi otetaan huomioon Afganistanin passi, jonka mukaan GSY:n syntymäaika on 1.8.1987 ja joka ei sekään perustu luotettaviin asiakirjoihin, GSY:n ei voida hallinto-oikeuden tavoin katsoa esittäneen luotettavana pidettävällä asiakirjanäytöllä tarkempaa selvitystä syntymäajastaan. GSY on itsekin kertonut ottaneensa syntymäajan 1.8.1987 itse itselleen, joten tämä syntymäaika ei voikaan perustua luotettaviin asiakirjoihin, kuten hallinto-oikeus katsoo. Olennaista henkilöllisyyttä arvioitaessa on, että GSY on käyttänyt erilaisia henkilötietoja eikä hän ole esittänyt luotettavaa asiakirjaselvitystä henkilötiedoistaan.

Muiden hallinto-oikeuksien ratkaisukäytäntö vastaavissa henkilöllisyyden selvittämistä koskevissa tapauksissa on erilainen. Maahanmuuttovirasto on viitannut Hämeenlinnan hallinto-oikeuden oikeuskäytäntöön.

Luotettavasti selvitetty henkilöllisyys on ennakkoedellytys sille, että kansalaistamisen muita edellytyksiä tutkitaan. On ensiarvoisen tärkeää tietää, kenelle Suomen kansalaisuus myönnetään, eikä kansalaisuutta voida myöntää, jos ei olla varmoja, ketä se koskisi. Syntymäaika on henkilön identifioinnin kannalta niin merkittävä seikka, että sen muuttamiseen tai siinä olleisiin virheisiin ei voida suhtautua väheksyen.

GSY on antanut selitykset Maahanmuuttoviraston valituksen sekä valituksessa viitattujen Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksien johdosta. Kuopion hallinto-oikeuden valituksenalaista päätöstä ei tule kumota. GSY:n henkilöllisyys on selvä, koska hän on esittänyt Afganistanin passin, henkilöllisyyskortteja ja muita asiakirjoja. Maahanmuuttoviraston mainitsemat Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätökset on annettu GSY:n tilanteesta poikkeavissa asioissa.

Maahanmuuttovirasto on antanut vastaselityksen.

GSY:n kansalaisuushakemuksen hylkääminen ei perustu siihen, että hänen nimensä on kirjoitettu eri tilanteissa hieman eri kirjoitusasuin. Syynä kielteiseen päätökseen on se, että GSY on esiintynyt useilla eri syntymäajoilla eikä hän ole esittänyt luotettavaa asiakirjaselvitystä oikeasta henkilöllisyydestään.

GSY on antanut selityksen Maahanmuuttoviraston vastaselityksen johdosta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus hyväksyy valituksen, kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen ja saattaa Maahanmuuttoviraston päätöksen voimaan.

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Kansalaisuuslain 6 §:n 1 momentin mukaan Suomen kansalaisuuden saaminen edellyttää, että hakijan henkilöllisyys on luotettavasti selvitetty. Pykälän 2 momentin mukaan selvitystä henkilöllisyydestä voidaan esittää asiakirjanäytöllä tai antamalla muutoin luotettavina pidettäviä tietoja asianomaisen henkilön nimestä, syntymäajasta, perhesuhteista, kansalaisuudesta ja muista asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisista henkilötiedoista. Henkilöllisyyttä selvitettäessä tulee ottaa huomioon ne tiedot, jotka henkilö on aikaisemmin antanut viranomaiselle omasta ja lapsensa henkilöllisyydestä. Pykälän 3 momentin mukaan jos ulkomaalainen on vähintään viimeksi kuluneet kymmenen vuotta esiintynyt väestötietojärjestelmästä ilmenevällä henkilöllisyydellä, hänen henkilöllisyyttään pidetään 1 momentin mukaisesti selvitettynä, vaikka hän on aiemmin esiintynyt useammalla kuin yhdellä henkilöllisyydellä.

Lain esityöt

Kansalaisuuslain 6 §:n 2 momentin alkuperäiselle säännökselle hallituksen esityksessä kansalaisuuslaiksi (HE 235/2002 vp) esitetyt yksityiskohtaiset perustelut ilmenevät edeltä hallinto-oikeuden päätöksen perusteluista.

Hallituksen esityksessä kansalaisuuslain muuttamisesta (HE 80/2010 vp) lainkohtaan ehdotettuja muutoksia on perusteltu seuraavasti: "Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin hakijan kansalaisuus asian selvittämisen kannalta tarpeelliseksi henkilötiedoksi. Muutos vastaisi nykyistä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytäntöä, jonka mukaan hakijan henkilöllisyyden määrittävät nimi, syntymäaika ja kansalaisuus. Myös Maahanmuuttovirasto on soveltamiskäytännössään antanut merkitystä hakijan kansalaisuutta koskevien tietojen muuttamiselle henkilöllisyyttä määrittäessään."

Tosiasiat

Asiassa saatu selvitys ilmenee edeltä hallinto-oikeuden päätöksen perusteluista.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Korkeimman hallinto-oikeuden on Maahanmuuttoviraston valituksesta ratkaistava, onko GSY:n henkilöllisyyttä pidettävä kansalaisuuslain 6 §:n 1 ja 2 momentissa edellytetyllä tavalla luotettavasti selvitettynä.

Kansalaisuuslain 6 §:n 2 momentista ja säännökselle esitetyistä perusteluista ilmenee, että henkilöllisyys voidaan ensinnäkin selvittää luotettavalla asiakirjanäytöllä. GSY on esittänyt Maahanmuuttovirastolle ja hallinto-oikeudelle asiakirjaselvityksenä henkilöllisyydestään Afganistanin Oslon suurlähetystön vuonna 2012 hänelle myöntämän passin, kaksi Afganistanin henkilöllisyyskorttia vuosilta 1995 ja 2009 sekä rokotus- ja koulutodistuksia. Afganistanin passien myöntämiskäytännöstä ja esillä olevan passin myöntämisen perusteista saadun selvityksen perusteella GSY:n henkilöllisyyttä ei mainitun passin perusteella voida pitää luotettavasti selvitettynä. Henkilöllisyyttä ei voida pitää luotettavasti selvitettynä myöskään afganistanilaisten henkilöllisyyskorttien perusteella etenkään, kun henkilöllisyyskorttien tiedot poikkeavat toisistaan. Koulu- ja rokotustodistuksilla ei ole merkitystä henkilöllisyyttä osoittavana luotettavana asiakirjanäyttönä. GSY ei siten ole esittänyt henkilöllisyydestään sellaista asiakirjanäyttöä, jonka perusteella hänen henkilöllisyyttään voitaisiin pitää luotettavasti selvitettynä.

Kansalaisuuslain 6 §:n 2 momentista ja säännökselle esitetyistä perusteluista ilmenee edelleen, että vaikka henkilöllisyyttä ei voitaisi selvittää luotettavalla asiakirjanäytöllä, kansalaisuutta hakevan henkilöllisyyttä voidaan pitää luotettavasti selvitettynä muiden hakijan nimestä, syntymäajasta, perhesuhteista, kansalaisuudesta ja muista asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisista henkilötiedoista saadun luotettavana pidetyn selvityksen perusteella. Tällöin sitä, onko kansalaisuus tullut kansalaisuuslain 6 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla luotettavasti selvitetyksi, arvioidaan kokonaisharkinnalla sen selvityksen ja niiden tietojen perusteella, joita viranomaisille on kertynyt hakijasta sekä muun muassa hänen perhesuhteistaan, aiemmista vaiheistaan ja taustastaan eri asiakirjojen sekä hakijan viranomaisille eri vaiheissa kertoman perusteella.

GSY on tullut Suomeen turvapaikanhakijana Kreikan ja Norjan kautta. Hänelle ei ole myönnetty Suomessa turvapaikkaa. GSY:n henkilöllisyyttä koskevat tiedot perustuvat hänen itsensä Kreikan, Norjan ja Suomen viranomaisille kertomaan. GSY:n syntymäajasta on saatu ristiriitaisia tietoja. Hänestä ja hänen taustastaan ja aiemmista vaiheistaan muutoin saadut tiedot jäävät vähäisiksi. Tästä syystä hänen henkilöllisyyttään ei voida kokonaisharkinnankaan perusteella pitää selvitettynä kansalaisuuslain 6 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Koska GSY ei ole esiintynyt viimeksi kuluneita kymmentä vuotta väestötietojärjestelmästä ilmenevällä henkilöllisyydellä ulkomaalaislain 6 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, hänen henkilöllisyyttään ei myöskään mainitun lainkohdan nojalla voida pitää selvitettynä.

GSY on vastaselityksessään hallinto-oikeudelle todennut haluavansa vastata mahdollisesti epäselviksi jääneisiin kysymyksiin suullisesti hallinto-oikeudessa. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että asian selvittäminen ei edellytä suullisen käsittelyn toimittamista ja että suullisen käsittelyn toimittamista hallinto-oikeudessa kansalaisuutta hakeneen henkilön kuulemiseksi, kun kokonaisharkinnalla arvioidaan sitä, onko hänen henkilöllisyytensä tullut luotettavasti selvitetyksi, on pidettävä asian laadun vuoksi ilmeisen tarpeettomana. Asiassa ei siten ole toimitettava suullista käsittelyä hallintolain 37 eikä 38 §:n perusteella.

Edellä lausuttuun nähden hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja Maahanmuuttoviraston päätös, jolla GSY:n hakemus on hylätty, on saatettava voimaan.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Anne E. Niemi, Sakari Vanhala, Tuomas Lehtonen ja Outi Suviranta. Asian esittelijä Elisabeth Vuorenhela.