KHO:2014:136

Toimeentulotuki – Perusosa – Vanhempansa luona asuva 18 vuotta täyttänyt – Erillinen talous – Yhteistalous – Selvitysvelvollisuus – Kotikäynti – Tuensaajan vastustus – Hakijan velvollisuus tietojen antamiseen

Vuosikirjanumero: KHO:2014:136
Antopäivä: 22.9.2014
Taltionumero: 2788
Diaarinumero: 1658/2/13
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2014:136

Toimeentulotuen saaja oli asunut omakotitalon yläkerrassa yhden huoneen ja keittiön sekä parvekkeen huoneistossa, jonne oli oma sisäänkäynti. Hänen äitinsä ja veljensä olivat asuneet talon alakerrassa. Toimeentulotuen saaja oli ilmoituksensa mukaan asunut erillisessä taloudessa. Perusturvalautakunta oli esittänyt kotikäynnin tekemistä sen selvittämiseksi, asuiko 18 vuotta täyttänyt tuensaaja vanhempansa luona, jolloin toimeentulotuen perusosa olisi alempi. Tuensaaja ei ollut suostunut kotikäyntiin.

Kun tuensaajan vastustuksen vuoksi ei ollut voitu tehdä kotikäyntiä asumismuodon selvittämiseksi, hänen voitiin katsoa asuvan vanhempansa luona. Perusosan alentaminen oli siten toimeentulolain mukaista.

Esittelijän eriävä mielipide.

Toimeentulotuesta annettu laki 9 § 1 momentti 3 kohta, 17 § 1 ja 2 momentit

Päätös, josta valitetaan

Kuopion hallinto-oikeus 29.4.2013 nro 13/0168/2

Asian aikaisempi käsittely

Rautalammin perusturvalautakunnan alainen viranhaltija on päätöksellään 24.9.2012 myöntänyt A:lle perustoimeentulotukea syyskuulle 2012. Valittajan perusosana on otettu huomioon toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n 1 momentin 3 kohdan mukainen vanhempansa luona asuvan 18 vuotta täyttäneen perusosa. Päätöksen mukaan valittaja asuu samassa asunnossa vanhempansa kanssa. Toimeentulotukilaissa ei ole asetettu yläikärajaa vanhempansa luona asuvalle lapselle.

Rautalammin perusturvalautakunta on päätöksellään 3.10.2012 hylännyt A:n viranhaltijan päätöksestä perusosan suuruuden osalta tekemän oikaisuvaatimuksen. Päätöksen perusteluiden mukaan valittaja asuu samassa omakotitalossa kuin äitinsä. Väestörekisteritiedoista ei ilmene, millaisesta taloudesta on kyse. Talolle on annettu ainoastaan yksi osoitetieto. Talossa ei osoitetietojen mukaan ole sisäänkäyntiä a tai b.

A on valituksessaan hallinto-oikeudessa vaatinut, että perusturvalautakunnan päätös kumotaan ja perusosa myönnetään täysimääräisenä. A asuu perikunnan omistamassa omakotitalossa talon yläkerrassa olevassa erillisessä asunnossa. Taloa on laajennettu kaksi kertaa, ja taloon on kaksi sisäänkäyntiä. Talon alakerrassa asuvat A:n äiti ja veli. A ostaa elintarvikkeensa ja kulutustavaransa itse ja myös maksaa laskunsa itse.

Rautalammin perusturvalautakunta on antanut lausunnon.

A on antanut vastineen ja toimittanut hallinto-oikeudelle lisäselvitystä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on kumonnut perusturvalautakunnan päätöksen ja palauttanut asian viranhaltijalle uudelleen käsiteltäväksi. A:lle tulee myöntää 124,48 euroa lisää toimeentulotukea syyskuulle 2012.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Toimeentulotuesta annetun lain (toimeentulotukilaki) 9 §:n 1 momentin mukaan toimeentulotuen perusosa kuukautta kohti on:

1) yksin asuvalla henkilöllä 444,26 euroa;

2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla 18 vuotta täyttäneellä henkilöllä 85 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta perusosasta, jollei 3 kohdasta muuta johdu;

3) vanhempansa luona asuvalla 18 vuotta täyttäneellä henkilöllä 73 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta perusosasta;

4) 10–17-vuotiaalla lapsella 70 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta perusosasta; sekä

5) alle 10-vuotiaalla lapsella 63 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta perusosasta.

Toimeentulotukilain 9 a §:n 1 momentin mukaan toimeentulotuen perusosan määriä tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.

Asiassa saatu selvitys ja asian oikeudellinen arviointi

Valittajan syyskuun 2012 toimeentulotukilaskelmassa on sovellettu toimeentulotukilain 9 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaista vanhempansa luona asuvan 18 vuotta täyttäneen perusosaa. Asiassa on kyse siitä, olisiko valittajan toimeentulotuesta päätettäessä tullut tämän sijasta soveltaa toimeentulotukilain 9 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaista yksin asuvan perusosaa.

Toimeentulotukilain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 217/1997 vp) perusteluista ilmenee, että toimeentulotukilain 9 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista perusosaa sovelletaan käytännössä erilaisista syistä yhteistaloudessa asuviin aikuisiin. Perusteluna yhteistaloudessa elävien henkilöiden yksinasuvia alhaisempaan perusosaan hallituksen esityksessä todetaan seuraavaa. "Perusosalla katettaviin menoihin sisältyy useita sellaisia menoja (sanomalehden tilausmaksu, TV-lupa, puhelimen käyttö, kodin puhtaus ja jossain määrin tilanteesta riippuen myös harrastus- ja virkistysmenot), jotka ovat yhteistaloudessa henkeä kohti alhaisemmat kuin yksinäisellä henkilöllä."

Vanhempansa luona asuvan täysi-ikäisen perusosan todetaan kyseessä olevassa hallituksen esityksessä olevan erityistilanne edelliseen nähden. Hallituksen esityksen mukaan "Jos 18 vuotta täyttänyt lapsi asuu vanhempansa tai vanhempiensa luona, on myös näissä tilanteissa tarkoituksenmukaista alentaa perusosan määrää. Tällaisen henkilön perusosan määrä olisi nykykäytännön mukaisesti 73 prosenttia yksinäisen henkilön perusosasta. Suhteellisen hyödyn katsotaan syntyvän samoista tekijöistä kuin edellä mainitun puolisoiden välisen hyödyn."

Edellä selostetussa hallituksen esityksessä viitataan siis siihen, että myös vanhempansa luona asuva 18 vuotta täyttänyt lapsi saa asumismuodostaan vastaavaa hyötyä kuin toimeentulotukilain 9 §:n 1 momentin 2 kohdan mukainen yhteistaloudessa elävä henkilö. Tästä johtuen hallinto-oikeuden tulkinta on, että myös vanhempansa luona asuvan 18 vuotta täyttäneen perusosan käyttäminen edellyttää sitä, että aikuinen lapsi ja vanhempi asuvat yhteistaloudessa. Käsillä olevan asian ratkaiseminen edellyttää näin ollen sen arvioimista, asuuko valittaja äitinsä kanssa yhteistaloudessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa toimeentulotukilain soveltajille (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:4) todetaan toimeentulotukilain 9 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista perusosaa käsiteltäessä, että samassa asuinhuoneistossa asumisen ei välttämättä tarvitse merkitä asukkaiden yhteistaloutta. Yhteistaloudesta on kysymys lähinnä silloin, kun henkilöillä on yhteinen ruokatalous ja taloudessa olevat käyttötavarat kuten TV, sanomalehti ja kodinkoneet ovat yhteiskäytössä. Vanhempansa luona asuvan 18 vuotta täyttäneen perusosan osalta oppaassa todetaan muun ohessa, ettei laissa ole säädetty yläikärajaa lainkohdan soveltamiselle.

Valituksenalaisessa päätöksessä perusteena toimeentulotukilain 9 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisen perusosan soveltamiselle on esitetty se, että valittaja asuu samassa omakotitalossa kuin äitinsä, eikä väestörekisterin osoitetietojen mukaan talossa ole kahta sisäänkäyntiä. Tältä osin hallinto-oikeus toteaa, että samassa omakotitalossa asuminenkaan ei vielä merkitse sitä, että henkilöt asuisivat mainitun lainkohdan soveltamisen edellytyksenä olevalla tavalla yhteistaloudessa.

Valittaja on oikaisuvaatimuksessaan ilmoittanut asuvansa omassa taloudessa talon yläkerrassa, jonne on oma sisäänkäynti. Valittaja on kertonut ostavansa itse omat elintarvikkeet jääkaappiinsa. Valituksessaan valittaja on ilmoittanut, että talon yläkerrassa on erillinen asunto ja että valittaja ostaa elintarvikkeiden lisäksi myös kulutustavaransa itse ja maksaa laskunsa itse. Talon alakerrassa asuvat talon omistavan perikunnan muut jäsenet, eli valittajan äiti ja veli.

Hallinto-oikeus arvioi, että valittajan esille tuomat seikat puoltavat sitä johtopäätöstä, että valittajan perusosan suuruutena tulisi käyttää yksin asuvan perusosaa. Toisaalta asiassa on jäänyt epäselväksi eräitä asiaan vaikuttavia olosuhteita, muun muassa se, ovatko kodinkoneet ja muut käyttötavarat talon asukkaiden yhteiskäytössä. Valittaja on oikaisuvaatimuksessaan kiistänyt asuvansa yhteistaloudessa äitinsä kanssa ja esittänyt väitteelleen perusteita. Näissä olosuhteissa selvitysvelvollisuuden päinvastaisesta asiaintilasta on katsottava siirtyneen viranomaiselle. Viranomainen ei ole pyytänyt valittajalta lisäselvitystä asian ratkaisemiseen vaikuttavista olosuhteista, vaan on ratkaissut asian yksinomaan väestörekisteritietoihin perustuen. Viranomaisen päätöksen perusteena oleva selvitys ei kuitenkaan riitä osoittamaan, että valittaja asuisi yhteistaloudessa äitinsä kanssa. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon valittajan olosuhteistaan esittämä selvitys hallinto-oikeus päätyy siihen johtopäätökseen, että valittajan perusosana olisi syyskuussa 2012 tullut soveltaa toimeentulotukilain 9 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaista yksin asuvan perusosaa.

Näillä perusteilla hallinto-oikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian viranhaltijalle uudelleen käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainittujen lisäksi

Hallintolaki 31 §

Toimeentulotuesta annettu laki 17 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jukka Korolainen ja Mari Jääskeläinen. Esittelijä Marika Turunen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Rautalammin perusturvalautakunta on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja viranhaltijan päätös saatetaan voimaan.

Perusturvalautakunta on valituksensa perusteluina esittänyt seuraavaa:

Toimeentulotuki on myönnetty A:lle toimeentulotukilakia noudattaen. Lain mukaan vanhempansa luona asuvan yli 18 vuotta täyttäneen henkilön perusosa on 73 prosenttia täysimääräisestä perusosasta. Toimeentulotukilaissa ei vanhempansa luona asuvalle lapselle ole asetettu yläikärajaa.

A asuu samassa omakotitalossa kuin hänen äitinsä. Väestörekisteritietojen mukainen tilanne on katsottu toimeentulotuen laskelmaa varten. Tiedoista ei ilmene millaisesta taloudesta on kysymys. Talolle on annettu ainoastaan yksi osoitetieto. Talossa ei osoitetietojen mukaan ole a tai b sisäänkäyntiä.

Perusturvalautakunta ei ole tehnyt päätöstä pelkästään väestörekisteritietoihin perustuen, vaan on useaan otteeseen yrittänyt asioida asiakkaan luona. Asiakkaalta ei ole myöskään saatu laskuja tai tositteita asumiseen liittyvistä kustannuksista.

A on selityksessään todennut, että hän asuu perikunnan omistaman omakotitalon yläkerrassa yhden huoneen ja keittiön sekä parvekkeen huoneistossa, jonne on oma sisäänkäynti. A:n äiti ja veli asuvat talon alakerrassa. A ostaa elintarvikkeensa jääkaappiinsa ja ruokailee omassa pöydässään. Hän ostaa myös itse kulutustavaransa ja maksaa laskunsa.

Perusturvajohtaja on kesällä 2012 hyväksynyt A:n asumisoloistaan esittämän selvityksen, minkä vuoksi A katsoo, ettei kotitarkastukseen ole aihetta.

Perusturvalautakunta on vastaselityksessään esittänyt, että kesällä 2012 oli perusturvajohtajan kesäsijainen hyväksynyt A:n asumismuodosta antaman selvityksen, koska hän oli luullut, että kotikäynti oli tehty. Varsinaisen viranhaltijan palattua vuosilomalta selvisi, ettei kotikäyntiä ollut tehty. Tästä ilmoitettiin asiakkaalle. Pyynnöistä huolimatta A ei ole ottanut vastaan kotikäynnille eikä ole tullut toimistokäynnille.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt valitusluvan ja tutkinut asian. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja perusturvalautakunnan alaisen viranhaltijan päätös saatetaan voimaan.

Perustelut

Toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan toimeentulotuen perusosa kuukautta kohti on vuonna 2012 ollut yksin asuvalla henkilöllä 444,26 euroa ja 3 kohdan mukaan vanhempansa luona asuvalla 18 vuotta täyttäneellä henkilöllä 73 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta perusosasta.

Toimeentulotuesta annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan toimeentulotuen hakijan on annettava toimielimelle kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat välttämättömät tiedot. Pykälän 3 momentin mukaan sen 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle on tarvittaessa varattava tilaisuus esittää selvitystä talouden erillisyydestä.

Saadun selvityksen mukaan A on kysymyksessä olevana aikana asunut omakotitalon yläkerrassa yhden huoneen ja keittiön sekä parvekkeen huoneistossa, jonne on oma sisäänkäynti. A:n äiti ja veli ovat asuneet talon alakerrassa. A on ilmoittanut ostavansa elintarvikkeensa jääkaappiinsa ja ruokailevansa omassa pöydässään. Hän on ilmoittanut ostavansa myös itse kulutustavaransa ja maksavansa itse laskunsa.

Perusturvalautakunta on valituksessaan lausunut, ettei toimeentulotukipäätöstä ole tehty hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti pelkästään väestörekisteritietojen perusteella, vaan A:n luona on yritetty tehdä kotikäynti selvityksen saamiseksi A:n asumismuodosta. A on katsonut, ettei kotikäyntiin ole aihetta, eikä ole siihen suostunut. Kun otetaan huomioon viranomaiselle kuuluva toimeentulotuen perusteena olevien tosiseikkojen selvittäminen ja toimeentulolain 17 §:ssä säädetty toimeentulotuen hakijan velvollisuus tietojen antamiseen, myös kotikäynnin suorittamista on pidettävä asianmukaisena menettelynä silloin, kun tosiasioiden selvittäminen sitä edellyttää. Kun perusturvalautakunta ei ole voinut kotikäynnillä selvittää, voidaanko A:lla katsoa olevan oma erillinen taloutensa, A:n on voitu katsoa olevan vanhempansa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö, jonka toimeentulotuen perusosa on suuruudeltaan 73 prosenttia täyden perusosan määrästä. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja viranhaltijan päätös on saatettava voimaan.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Eila Rother, Hannele Ranta-Lassila, Timo Viherkenttä ja Vesa-Pekka Nuotio. Esittelijä Kari Nieminen.

Eriävä mielipide

Asian esittelijän oikeussihteeri Kari Niemisen esitys asian ratkaisemiseksi:

" Esitykseni on, että valituslupahakemus hylätään. Kun valituslupa on myönnetty, velvollisena tekemään esityksen asiaratkaisuksi, esitän, että valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

 
Julkaistu 22.9.2014