KHO:2015:14

Asiassa oli muun ohella kysymys siitä, voidaanko oleskeluluvan peruuttamista ja karkottamista koskevassa asiassa kielianalyysi ottaa huomioon ilman, että sen laatijaa kuullaan todistajana hallinto-oikeudessa.

Maahanmuuttovirasto oli peruuttanut Somalian kansalainen A:lle humanitaarisen suojelun perusteella myönnetyn oleskeluluvan ja määrännyt tämän karkotettavaksi Somaliaan (Somalimaahan), koska A:lle suoritetun kielianalyysin ja muiden asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella hänen kotipaikkansa oli tosiasiassa Somalimaa eikä Etelä-Somalia, kuten hän oli väittänyt. Hallinto-oikeus oli hylännyt A:n valituksen.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kielianalyysi oli Maahanmuuttoviraston oleskelulupa-asian käsittelyn yhteydessä hankkimaa selvitystä ja se oli tehty viranomaisen toimeksiannosta. Maahanmuuttovirasto vastaa päätöksen tehneenä viranomaisena analyysin käyttämisestä oleskelulupa-asian ratkaisun perusteena. Analyysin käyttäminen selvityksenä ei yksittäistapauksessa edellytä, että sitä koskevat taustaseikat ilmoitetaan henkilölle, jota se koskee. Analyysi oli voitu ottaa huomioon kirjallisena selvityksenä asiaa hallinto-oikeudessa käsiteltäessä ilman, että sen laatijaa kuullaan suullisesti todistajana. Hallinto-oikeuden menettely ei ollut lainvastainen.

Hallintolainkäyttölaki 33 § 1 momentti, 38 §, 39 § 1 momentti

Ulkomaalaislaki 7 § 2 momentti, 58 § 4 momentti

Päätös, josta valitetaan

Kuopion hallinto-oikeus 8.5.2013 nro 13/0163/1

Asian aikaisempi käsittely

Maahanmuuttovirasto on 17.9.2012 peruuttanut muutoksenhakijan määräaikaisen oleskeluluvan, määrännyt tämän karkotettavaksi kotimaahansa Somaliaan (Somalimaahan) sekä määrännyt tälle 30 päivän ajan vapaaehtoiselle maasta poistumiselle.

Maahanmuuttovirasto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

(---)

Oleskeluluvan peruuttaminen

Hakija ei ole esittänyt mitään todisteita henkilöllisyydestään. Hänelle on alunperin myönnetty oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella, koska hän on kertonut olevansa kotoisin Buulo Mareerista, Etelä-Somaliasta. Kielianalyysiraportin mukaan hän puhuu somalin kieltä, joka on erittäin suurella varmuusasteella Pohjois-Somaliasta Woqooyi-Gelbeedin ja Togdheerin alueelta, Somalimaasta. Kielitestin tulosta tukevat seuraavat seikat:

Hakijan kotiseudustaan kertoma on jäänyt yleiselle ja ylimalkaiselle tasolle. Poliisin kuulemisessa 25.5.2011 hän ei ole osannut näyttää kartalta asuinpaikkaansa tai kertoa sen etäisyydestä alueen pääkaupunkiin Markaan. Hänen esittämänsä selitys eli se, ettei hän ole koskaan käynyt Markassa, on epäuskottava huomioon ottaen, että Marka on Buulo Mareerista ja Kunturwaareysta vain muutamien kymmenien kilometrien päässä.

Hän on myös kertonut kotipaikkansa olevan pieni kylä, mutta toisaalta hän on käyttänyt siitä myös nimeä kaupunki. Turvapaikkaprosessin aikana 17.6.2009 hän mainitsi yhdestä pienestä koulusta ja yhden kotinsa välittömässä läheisyydessä, 50 metrin päässä, sijaitsevan Al Nuur moskeijan. Sen sijaan poliisin kuulemisessa 25.5.2011 hän on kertonut kahdesta koulusta, joilla ei ole nimeä ja kahdesta kotinsa lähellä olevasta moskeijasta, joista toisen nimi oli Shiikh Fanax ja se sijaitsi 100 metrin päässä hänen kodistaan. Maahanmuuttovirasto ei ole löytänyt tietoja Buulo Mareerissa vaikuttavasta Tima Weyn uskonnollisesta ryhmästä. Tietojen mukaan Tima Weyn suufilaiseen suuntaukseen kuuluvan ryhmän keskuspaikka sijaitsee Yagorissa Soolin maakunnassa Somalimaan ja Puntmaan kiistelemällä alueella. Lahkon kannattajia on mm. Soolin, Sanaagin, Nugaalin, Mudugin ja Ogadenin alueella. (Hoehne, 2011; Mohamed, Abdirizak 2012). Ei ole pidettävä myöskään uskottavana, että jos hakija on kotoisin Kuntuwaareyn alueelta, niin paetakseen kotimaastaan hän lähtisi turvattoman Mogadishun kautta ja menisi pitkää reittiä Somalimaan Hargeisaan (joka sijaitsee SomaIimaassa Woqooyi-Gelbeedin alueella) ja sieltä edelleen Etiopiaan, jos hänellä olisi siinä tilanteessa mahdollisuus paeta suorempaa tietä Etiopiaan. Edellä mainittu seikka osaltaan vahvistaa sitä, että hän on kotoisin Somalimaasta Woqooyi-Gelbeedin alueella.

Hakijan puoliso, lapset ja sisarukset ovat olleet perhesidehaastattelussa Addis Abebassa kesällä 2012. Hänen puolisonsa ja sisarensa ovat kertoneet asuneensa Buulo Mareerissa hänen kanssaan. Myöskään perhesidehaastatteluissa esiin tulleet seikat eivät tue hakijan kertomusta kotipaikastaan. Perhesidehaastatteluissa käytetyt tulkit ovat samalla arvioineet haastateltujen murretta. Hakijan sisar ei tulkin mukaan puhu Etelä-Somalian murretta missään nimessä, vaan hän puhuu Puntmaan somalia, esimerkiksi läheltä Laasqorayta. Laasqoray -niminen paikkakunta sijaitsee Maahanmuuttoviraston tietojen mukaan Sanaagin maakunnassa Somalimaassa. Myös hakijan toisen sisaren murteessa on ollut viitteitä Pohjois-Somalian murteesta, hän muun muassa käyttää pohjoisen murteen sanoja. Hakijan puolison käyttämän murteen on arvioitu olevan sekavaa. Edellä mainitut seikat vahvistavat hakijan kotipaikkakertomuksen epäuskottavuutta.

Hakija ei ole myöskään esittänyt uskottavaa syytä sille, miksi hän puhuu Pohjois-Somalian murretta, vaikka hän on kertomansa mukaan syntyisin Etelä-Somalin Buulo Mareeerista ja asunut siellä koko ikänsä, kuten ovat hänen kertomansa mukaan myös hänen vanhempansa. Maahanmuuttovirasto pitää epäuskottavana, että kielitestin tulos voisi olla niin selkeä ja vahva, mikäli hakija ei olisi koskaan asunut Pohjois-Somaliassa. Asiassa ei ole selvitetty, että hänelle suoritetussa kielianalyysissa olisi erityisiä puutteita. Edellä todetut seikat sen sijaan tukevat vahvimmalla mahdollisella varmuusasteella annetun kielianalyysin tuloksen perusteella tehtävää päätelmää, jonka mukaan hakijan kotipaikka ei ole Buulo Mareerissa vaan Somalimaassa, johon nähden hänen kansainvälistä suojelua koskeva hakemuksensa olisi tutkittu, jos kotipaikka olisi tuolloin ollut viranomaisten tiedossa.

Hakijaa vastaan on nostettu syyte perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä. Hän on kiistänyt syytteen. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on 19.8.2011 hylännyt syytteen, koska rikosoikeuden käynnissä epäselvässä tapauksessa asia on ratkaistava syytetyn eduksi. Maahanmuuttovirasto toteaa, että rikosasiassa syyttäjän näyttötaakka on vahvempi kuin hallintoasiassa viranomaisen selvittämisvelvollisuus. Tuomitsemiskynnys on tätäkin korkeampi ja selvästi korkeampi kuin esitutkinnan aloittamisen tai syytteen nostamisen kynnys. Syyte voidaan katsoa toteen näytetyksi ja vain, jos asiassa ei jää varteenotettavaa epäilyä syyllisyydestä. Hakijan kohdalla syytekynnys on ylittynyt. Hallintoasiassa viranomaisen näyttökynnys on syytekynnystä alhaisempi. Maahanmuuttovirasto katsookin, että asiassa on riittävästi selvitetty hakijan kotipaikkaa, ja kokonaisuudessaan seikkoja arvioiden selvitys osoittaa hänen olevan suurimmalla todennäköisyydellä kotoisin Pohjois-Somaliasta.

Maahanmuuttovirasto katsoo, että hakijan todellisen kotipaikan paljastuttua kaikkea, mitä hän on sanonut kansainvälistä suojelua hakiessaan, on pidettävä epäuskottavana ja keksittynä. Hänen turvapaikkakertomuksensa epäuskottavuutta kokonaisuudessaan osoittaa myös se, että hänen turvapaikkakertomuksensa ja toisaalta hänen perheenjäsentensä Addis Abebassa kesällä 2012 esittämät kertomukset kotimaansa tapahtumista ovat olleet keskenään hyvin ristiriitaiset. Hakija on kertonut puhuttelussa 8.12.2009, että heidän maatilansa otettiin heiltä pois vuonna 2002 sinä päivänä, kun hänen isänsä tapettiin. Sen sijaan muun muassa hänen puolisokseen ilmoitettu henkilö ja sisaruksensa ovat perhesidehaastattelussaan 25. ja 26.7.2012 kertoneet, että heidän perheensä omisti maatilan Buulo Mareerissa, jonka hakija myi pois vasta juuri ennen Suomeen lähtöä vuonna 2009. Hänen puolisonsa ja sisarustensa mukaan maatilaa ei ole koskaan otettu hakijalta tai hänen isältään pakolla pois. Heidän mukaan hänen isänsä kuoli luonnollisesti vuonna 2002, kuten myös hänen isänsä toinen puoliso vuonna 2004, eivätkä he kuolleet tapon uhrina, kuten hakija on ilmoittanut. Hakijan kertoman mukaan Al-Shabaab on ottanut hänet kiinni, uhkaillut häntä henkilökohtaisesti ja pahoinpidellyt häntä vuonna 2008. Sen sijaan hänen puolisonsa kertoo, ettei järjestö ole häntä koskaan uhkaillut eikä hän ole koskaan edes puhunut yhdenkään Al-Shabaabin jäsenen kanssa, vaan hän on vain kuullut huhuja järjestöstä. Hakijan puolison mukaan Al-Shabaab ei ole ottanut tätä koskaan kiinni tai tehnyt mitään muillekaan perheenjäsenille eikä heidän talonsa ole koskaan palanut, toisin kuin hakija on edellä mainituista asioista turvapaikkaprosessissa perusteinaan kertonut. Myös hänen kolmas sisarensa kertoo, ettei Al-Shabaab ole koskaan tullut heidän kotiinsa uhkailemaan eikä heidän taloaan tai perheenjäseniä ole koskaan ryöstetty.

Maahanmuuttovirasto katsoo myös, että hakijan kertoma Al-Shabaabin taholta tuleva uhka ei ole todellinen Pohjois-Somaliassa. Al-Shabaab herättää emoalueellakin huolta, mutta radikaali-islamistit eivät kuitenkaan pysty toimimaan avoimesti. Päävastuu islamistien vastaisessa taistelussa ja Al-Shabaabin kurissapitämisessä Somalimaassa on alueen turvallisuusviranomaisilla. Hakija ei ole esittänyt mitään turvapaikkaperusteita Pohjois-Somaliaan nähden. Maahanmuuttovirasto katsoo, että alueen turvallisuustilanteen perusteella hän ei ole ulkomaalaislain 88 a §:n 1 momentissa tarkoitetun humanitaarisen suojelun tarpeessa.

Kun otetaan huomioon asiassa esitetyt seikat kokonaisuudessaan, Maahanmuuttovirasto katsoo hakijan harhauttaneen viranomaisia turvapaikkaprosessinsa aikana. Kansainvälistä suojelua hakiessaan hän on antanut tietoisesti henkilöllisyyttään koskevia tai muita päätökseen vaikuttaneitta vääriä tietoja tai salannut sellaisen seikan, joka olisi saattanut estää oleskeluluvan myöntämiseen. Mikäli hakijan oikea kotipaikka olisi ollut päätöksentekijän tiedossa, ei oleskelulupaa humanitaarisen suojelun perusteella olisi myönnetty. Koska hakija on kotoisin Somalian Somalimaasta eikä aiemmin ilmoittamansa mukaisesti Buulo Mareerista Etelä-Somaliasta, niitä edellytyksiä, joiden perusteella oleskelulupa myönnettiin, ei myöskään enää ole olemassa.

Karkottaminen

Maahanmuuttovirasto on edellä mainituin perustein peruuttanut hakijan määräaikaisen oleskeluluvan. Ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamalla tavalla hän oleskelee Suomessa ilman vaadittavaa oleskelulupaa. Hänen kohdallaan ulkomaalaislain 149 §:n mukaiset perusteet maasta karkottamiselle ovat siten olemassa.

Hakija ei ole maasta karkottamisesitykseen antamassaan vastineessa tai kuulemisissa tuonut esiin mitään sellaisia seikkoja, jotka puoltaisivat oleskeluluvan peruuttamatta jättämistä. Asiassa ei ole ilmennyt, että hänellä olisi muita oleskelulupaperusteita, työ- tai opiskelupaikkaa, tai erityisiä siteitä Suomeen. Kelan rekisteritarkastuksen perusteella hän saa työttömyysturvaa/koulutustukea. Hänellä ei ole Suomessa perhesiteitä, vaan hänen mahdollinen perheensä - puoliso, lapset, sisarukset - jäivät asumaan Somaliaan hänen lähdettyään itse maasta. Hän on matkustanut kesällä 2011 ja 2012 tapaamaan perhettään Addis Abebaan. Hänen siteidensä voidaan katsoa painottuvan hänen kotimaahansa. Hänen ei voida myöskään katsoa olevan haavoittuvassa asemassa Somalian Somalimaassa.

Verrattaessa hakijan maasta karkottamisperustetta eli oleskeluluvan edellytysten puuttumista kokonaisharkinnassa maasta karkottamista vastaan puhuviin seikkoihin, kuten hänen maassa oleskeluaikaansa (noin 3,5 vuotta) sekä Suomessa tuona aikana syntyneisiin siteisiin, joita ei ole, voidaan hänen tapauksessaan maasta karkottamisperusteita pitää kokonaisharkinnan perusteella selvästi painavampina.

Woqooyi-Gelbeedin ja Togdheerin alueet sijaitsevat Somalimaassa Somaliassa. Hakijan maasta karkottaminen ei ole hänen kotialueensa eli Somalian Somalimaan tämän hetkisessä vakaassa turvallisuustilanteessa ulkomaalaislain 147 §:n vastaista. Maahanmuuttovirasto katsoo, että hakija voidaan karkottaa kotimaahasi Somalian Somalimaahan ilman, että hän voi joutua siellä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 3 artiklan tarkoittaman epäinhimillisen kohtelun tai ulkomaalaislain 147 §:ssä tarkoitetun kohtelun kohteeksi tai että hänet voitaisiin lähettää sieltä sellaiselle alueelle.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Kuopion hallinto-oikeus on, järjestettyään asiassa suullisen käsittelyn, valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Maahanmuuttoviraston päätöksestä tehdyn valituksen. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

1. Sovellettava säännös

Ulkomaalaislain 58 §:n 4 momentin mukaan määräaikainen tai pysyvä oleskelulupa taikka pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos oleskelulupaa haettaessa on tietoisesti annettu hakijan henkilöllisyyttä koskevia tai muita päätökseen vaikuttaneita vääriä tietoja taikka salattu sellainen seikka, joka olisi saattanut estää oleskeluluvan myöntämisen.

2. Oikeudellinen arviointi

2.1 Kielitesti

Valittajan mukaan anonyymiä kielianalyysiä ei saa ottaa asiaa ratkaistaessa lainkaan huomioon. Valittajan mukaan kielitesti on joka tapauksessa epäluotettava muun ohessa sen vuoksi, ettei kielitestin tekijän ammattitaidosta voida varmistua.

Kyseisen kielianalyysin tekijää on pidettävä hallintolainkäyttölain 40 §:n 2 momentissa tarkoitettuna asiantuntijana, joka ei ole valitusviranomaisen määräämä. Tällöin on voimassa mitä todistajasta säädetään. Hallintolainkäyttölain 39 §:n 1 momentin mukaan jos asiassa vedotaan yksityisluonteiseen kirjalliseen todistajankertomukseen, todistajaa kuullaan suullisesti, jollei se ole tarpeetonta tai siihen ole erityistä estettä. Hallinto-oikeus katsoo, että nyt hallintolainkäytön järjestyksessä käsiteltävässä asiassa kielianalyysi voidaan jäljempänä esitetyin varauksin ottaa saatuna selvityksenä huomioon, vaikka analyysin tehneen kielianalyytikon henkilöllisyyttä ei ole paljastettu, eikä häntä siten voida kutsua todistajana suullisesti kuultavaksi.

Valittajan henkilötiedoista ei ole esitetty luotettavaa selvitystä, eikä hänen henkilöllisyyttään ole pystytty varmistamaan. Myös kansainvälisen suojelun perusteena ollut kotipaikka, klaanitausta sekä oikeudenloukkauksiksi kerrotut tapahtumat kotimaassa perustuvat valittajan omaan kertomukseen. Kotipaikalla on asiaa ratkaistaessa oleellinen merkitys. Kielianalyysin suorittaminen on ollut tässä tapauksessa perusteltua.

Valittajalle on tehty 17 minuutin kestoisen haastattelun perusteella kielianalyysi, jolla on pyritty saamaan lisäselvitystä hänen käyttämästään somalinkielestä. Analyysin mukaan valittaja puhuu erittäin suurella varmuusasteella kieltä, jota puhutaan Pohjois-Somaliassa.

Analyysin suorittanut Skandinaviska Språkanalys AB on käyttänyt tulosten ilmoittamisessa viittä varmuuden ja todennäköisyyden astetta. Asteet on ilmoitettu analyysin tuloksessa siten, että henkilön kielitausta arvioidaan tietyksi joko erittäin suurella, suurella, keskisuurella, pienellä tai erittäin pienellä varmuusasteella. Lisäksi henkilön itsensä ilmoittama kielitausta arvioidaan asteikolla erittäin suuri, suuri, keskisuuri, pieni ja erittäin pieni todennäköisyys. Tässä tapauksessa analyysi on antanut käytetyillä arviointiasteikoilla luotettavimman arvion valittajan arvioidusta kielitaustasta ja sen esiintymisalueesta Somaliassa. Valittajan ilmoittama kielitausta on saanut pienimmän mahdollisen todennäköisyysasteen. Kielianalyysin on kielianalyytikon lausunnon pohjalta laatinut ja tarkastanut vastaava kielitieteilijä B. Valittajan esittämät väitteet kielitestin epäluotettavuudesta ja kielianalyysin tekijän puutteellisesta ammattitaidosta eivät anna aihetta arvioida kielitestin tulosta toisin.

Kielivariaatiot saattavat muuttua eri syistä. Tähän voivat vaikuttaa esimerkiksi maan sisäinen muuttoliike, pitkäaikainen asuminen toisella paikkakunnalla sekä erilaiset asuinympäristöön ja ympäristöolosuhteisiin liittyvät syyt. Myös henkilön iällä, sukupuolella, ammatilla, sosiaaliryhmällä ja terveydentilalla sekä muilla yksilöllisillä ominaisuuksilla voi olla vaikutusta asiaan. Tällaisia yksilöllisiä seikkoja, jotka heikentäisivät analyysin tulosta, ei nyt ole tullut ilmi. Analyysi antaa luotettavan tuloksen valittajan kielitaustasta ja sen esiintymisestä Somaliassa.

Pelkän kielianalyysin perusteella ei kuitenkaan korkeimman hallinto-oikeuden 4.2.2013 antama ratkaisu (2013:23) huomioon ottaen voida vielä riittävällä varmuudella päätellä henkilön kotipaikkaa. Henkilön omasta kertomuksesta poikkeavaa käsitystä hänen kotipaikastaan ei voida näin ollen perustaa yksinomaan kielianalyysin tulokseen, vaan asiaa on arvioitava ottaen huomioon muukin käytettävissä oleva selvitys.

2.2 Asiakirjoissa oleva muu selvitys

Valittaja ei ole esittänyt luotettavaa kirjallista selvitystä, esimerkiksi virallista asiakirjaa, jonka perusteella voitaisiin välittömästi tai välillisesti päätellä hänen kotipaikkansa. Näin ollen lisäselvitystä asiaan on saatavissa lähinnä sillä perusteella, kuinka hyvin valittaja tuntee paikkakuntaa, josta hän on kertonut olevansa kotoisin. Edellä mainituista syistä suurin painoarvo arvioinnissa on annettava varhaisimmassa vaiheessa dokumentoidulle paikallistuntemukselle.

Valittajaa on kuultu turvapaikkakuulustelussa Helsingin poliisilaitoksella 17.6.2009, turvapaikkapuhuttelussa Maahanmuuttovirastossa 8.12.2009 ja rikoksesta epäiltynä Pohjois-Karjalan poliisilaitoksella 25.5.2011. Valittajan puolisoa ja neljää sisarusta on 26.7.2010 kuultu perheenyhdistämishaastattelussa Suomen edustustossa Addis Abebassa.

Valittaja on turvapaikkakuulustelussa 17.6.2009 kertonut olevansa kotoisin Buulo Mareerin kylästä, Kurtunwaareyn kaupungista. Valittajan mukaan Buulo Mareer on pieni kylä, jossa on pieni koulu, mutta ei kauppoja. Valittaja on kertoessaan väkivaltaisuuksista joiden vuoksi hän lähti Somaliasta sanonut, että hänen isänsä on tapettu. Kun valittajalta on kysytty, miksi hänen isänsä tapettiin, hän on vastannut tämän saaneen surmansa yrittäessään puolustautua tunkeutujia vastaan. Valittaja on lisäksi kertonut, että Al-Shabaab on pahoinpidellyt häntä kerran vuonna 2008.

Kuulustelussa 25.5.2011 valittaja on kertonut kotipaikkansa sijaitsevan Kurtunwaareyn alueen lähellä ja Markan olevan alueen pääkaupunki. Valittaja on lisäksi kertonut, että Buulo Mareerista pääsee Mogadishuun reittiä Gol-weyn, Shalaambood, Nambar 60, Nambar 50, Afgooye. Valittaja on osannut näyttää kartalta siihen merkityn Markan, mutta ei ole osannut sijoittaa kotikyläänsä kartalle tai arvioida sen etäisyyttä Markasta tai Kurtunwaareystä.

Valittajan puoliso on kertonut valittajan isän kuolleen luonnollisesti kodissaan Buulo Mareerissa. Valittajan haastatellut sisarukset ovat myös kertoneet valittajan isän kuolleen luonnollisesti. Puolison mukaan valittaja ei koskaan puhunut Al-Shabaabin jäsenten kanssa eivätkä he koskaan ottaneet valittajaa kiinni. Puoliso on lisäksi kertonut valittajan ottaneen häneen yhteyttä Suomesta soittamalla elintarvikekauppaan Buulo Mareerissa.

Valittajan ja hänen perheenjäsentensä kertomukset ovat hyvin epäyhteneväisiä valittajan isän kuoleman ja valittajan Al-Shabaabin taholta kokeman uhan osalta. Annettu ristiriitainen selvitys heikentää merkittävällä tavalla valittajan oman kertomuksen uskottavuutta. Lisäksi valittajan oma kertomus ilmoittamastaan kotipaikasta on jäänyt yleiselle tasolle ja se on myös osittain ristiriitainen suhteessa muiden perheenjäsenten kertomuksiin.

2.3 Suullinen käsittely

Suullinen käsittely on järjestetty pääasiassa sen selvittämiseksi, sijaitseeko valittajan kotipaikka hänen väittämällään tavalla Buulo Mareerissa Etelä-Somaliassa. Tämän seikan arvioimiseksi on keskeistä se, mitä valittaja osaa kertoa ilmoittamastaan kotipaikasta. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että aikuinen henkilö, joka ilmoituksensa mukaan on asunut tietyllä paikkakunnalla koko ikänsä, pystyy kertomaan kotiseudustaan varsin monipuolisesti. Valittajan avustaja pyysi tätä aluksi kertomaan vapaasti kotipaikastaan. Valittaja kertoi asiasta lyhyesti ja pintapuolisesti mainiten kylien ja kaupunkien nimiä ja kertoen niiden sijainnista. Vaikka valittaja hänelle esitettyjen yksilöidympien kysymysten johdosta on kertonut eräitä paikkakuntaa ja siellä vallitsevia olosuhteita koskevia yksityiskohtia, ei myöskään noiden vastausten perusteella voitu vakuuttua siitä, että hän todella kertoo paikasta, jossa on asunut koko ikänsä.

Valittaja on suullisessa käsittelyssä lisäksi pyrkinyt esittämään selityksen niille Maahanmuuttoviraston päätöksen perusteluissa mainituille ristiriitaisuuksille toisaalta valittajan eri vaiheissa antamien kertomusten välillä sekä valittajan ja hänen kuultujen perheenjäsentensä kertomusten välillä. Tältä osin valittaja on kertonut pääasiassa samoin kuin oli jo kirjattu valituskirjelmään. Valittajan mukaan hän ei ole kertonut asioista ristiriitaisesti, vaan kysymys on ollut tulkkausvirheistä tai haastattelijan väärinkäsityksistä.

3. Johtopäätökset

Saadun selvityksen perusteella valittajan kielitausta viittaa vahvasti valittajan olevan kotoisin entisen Somalian pohjoisosasta. Kielianalyysin tulosta tukee se, että valittaja tuntee heikosti Markan aluetta, missä sijaitsevassa Buulo Mareerissa valittaja ja myös hänen vanhempansa ovat hänen oman kertomuksensa mukaan asuneet koko elämänsä. Asian käsittelyn yhteydessä ei ole muutoinkaan tullut esille sellaisia syitä, joiden perusteella asiaa tulisi arvioida toisin. Lisäksi valittaja ja hänen perheenjäsenensä ovat antaneet osittain epäyhteneväistä selvitystä väitetystä yhteiselämästä Buulo Mareerissa, mikä heikentää edelleen valittajan oman kertomuksen uskottavuutta.

Hallinto-oikeus katsoo kuten Maahanmuuttovirasto, että valittaja ei ole kotoisin Buulo Mareerista alueelta Etelä-Somaliasta vaan Somalimaasta. Maahanmuuttovirasto on päätöksessään ilmoittamillaan perusteilla voinut peruuttaa valittajan oleskeluluvan. Valituksessa esitetyt seikat valittajan kuulemisesta eivät anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Valittajan oleskelulupa on peruutettu, eikä hänellä siten ole voimassa olevaa oleskelulupaa. Ulkomaalaislain 149 §:n 2 momentin mukaan tämä on peruste ulkomaalaisen karkottamiselle. Hallinto-oikeus Maahanmuuttoviraston tavoin katsoo, että valittaja voidaan karkottaa Somaliaan (Somalimaahan) ilman, että hän voi joutua siellä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan tarkoittaman epäinhimillisen kohtelun tai ulkomaalaislain 147 §:n tarkoittaman kohtelun kohteeksi tai että hänet voitaisiin lähettää sieltä sellaiselle alueelle. Karkottamista harkittaessa on otettu huomioon asiaan vaikuttavat seikat ja olot kokonaisuudessaan ulkomaalaislain 146 §:n tarkoittamalla tavalla.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Petri Saukko, Pekka Hallikainen ja Raimo Härkönen (eri mieltä), joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Muutoksenhakija on pyytänyt, että hänelle myönnetään lupa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessaan hän on vaatinut, että Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset kumotaan ja että hänelle myönnettyä oleskelulupaa ei peruuteta. Lisäksi hän on vaatinut, että asiassa toimitetaan suullinen käsittely ja että karkottamispäätöksen täytäntöönpano kielletään.

Hakija katsoo, ettei anonyymia todistelua saisi ottaa asiaa ratkaistaessa huomioon. Sen lisäksi, että valittajalle tehdyn kielianalyysin tekijä on ollut asiantuntijan asemassa, on hän kotipaikkatietojen, klaanitaustan ja vastaavien seikkojen osalta ollut todistajan asemassa. Kun hänen asiantuntija-asemansa yleisiä ja erityisiä edellytyksiä ei voida ratkaista ilman hänen kuulemistaan, ei kielianalyysilausuntoa tulisi ottaa huomioon. Lisäksi kun lausunto liittyy hylättyyn rikossyytteeseen, ei sitä tulisi ottaa lainkaan huomioon. Analyysin tekijällä ei myöskään ole yliopistollista tai akateemista koulutusta kielitieteestä. Analyysiin liittyy siten huomattavia epävarmuustekijöitä.

Hakijan kuulemisen osalta hallinto-oikeus on arvioinut näytön väärin. Se ei ole ottanut huomioon niitä seikkoja, jotka hakija on korjannut sekä oikaissut häntä hallinto-oikeudessa kuultaessa. Koska asiassa ei voida ottaa huomioon kielianalyysilausuntoa, näyttö perustuu yksinomaan hakijan kertomukseen, joten hänen kuulemisensa on välttämätöntä.

Maahanmuuttovirasto on valituksen johdosta antanut lausunnon, jonka mukaan valitus tulisi hylätä. Mitä tulee käräjäoikeuden syytteen hylkäävään päätökseen hakijaa koskevassa asiassa perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä, kyse tässä ei ole samasta rikosasiasta vaan ulkomaalaislain mukaisesta hallintoasiasta.

Sekä hallinto-oikeudet että korkein hallinto-oikeus ovat oikeuskäytännössään hyväksyneet kielianalyysilausuntojen käytön. Maahanmuuttovirasto ei ole tehnyt hakijaa koskevaa päätöstä yksinomaan kielitestin perusteella, vaan on ottanut huomioon myös muissa kuulemisissa tulleet seikat. Hakijaa on myös kuultu suullisesti hallinto-oikeudessa.

Maahanmuuttovirasto ei lisäksi ole myöntänyt oleskelulupia hakijan perheenjäsenille ja omaisille, joten hänen perhesiteensä painottuvat Suomen ulkopuolelle.

Muutoksenhakija on antanut vastaselityksen, jossa hän on muun ohella todennut, että korkein hallinto-oikeus ei ratkaisussaan KHO:2013:23 ottanut kantaa siihen, voidaanko kielitesti anonyyminä todisteluna ylipäänsä ottaa vastaan. Olennaista on se, että kielianalyysin tekijä on ollut asiassa sekä asiantuntija että todistaja. Kielianalyysi on liittynyt valittajaan kohdistuneeseen rikosprosessiin. Hänellä olisi ollut oikeus kieltäytyä testistä. Näin hankittua aineistoa ei voida ottaa huomioon sen enempää rikos- kuin hallintoprosessissakaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

1. Korkein hallinto-oikeus hylkää vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta.

2. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

3. Täytäntöönpanokieltoa koskevasta vaatimuksesta lausuminen raukeaa.

Perustelut

1. Suullinen käsittely

Muutoksenhakija on pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista muun ohella kotipaikkatietojensa sekä eri kertomusten välillä vallitsevien ristiriitaisuuksien ja niiden syiden perusteella. Asian ratkaisu voi hänen mukaansa perustua yksinomaan hänen kertomukseensa, koska kielianalyysia ei voida ottaa selvityksenä huomioon.

Hallinto-oikeus on toimittanut asiassa suullisen käsittelyn, jossa on kuultu muutoksenhakijaa. Muutoksenhakijan oleskeluluvan peruuttamisharkinnassa on huomattava merkitys ollut sillä seikalla, että hänen tietonsa väittämästään kotiseudusta ovat olleet heikot. Mahdollisimman varhain dokumentoitu aineisto tällaisista seikoista antaa niistä luotettavimman kuvan. Tähän nähden ei ole todennäköistä, että muutoksenhakija kykenisi enää tässä vaiheessa esittämään suullisessa käsittelyssä näistä seikoista tai muutoinkaan oleskeluluvan peruuttamisratkaisuun vaikuttavaa uutta selvitystä. Asian ratkaiseminen ei perustu yksinomaan muutoksenhakijan kertomuksen arviointiin, vaan ratkaisussa on ollut merkitystä myös häntä koskevalla kielianalyysillä ja hänen perheenjäsentensä perhesidehaastattelussa antamilla tiedoilla. Koska muutoksenhakijan tarkoituksena ei myöskään ole ollut esittää minkäänlaista muuta todistelua itsensä kuulemisen lisäksi, suullisen käsittelyn toimittamista korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei voida pitää tässä asiassa hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin tarpeellisena.

2. Pääasia

2.1. Ratkaistava oikeuskysymys ja tarkastelun lähtökohdat

Asiassa on kysymys muutoksenhakijan humanitaarisen suojelun tarpeen perusteella saaman oleskeluluvan peruuttamisesta ja hänen karkottami³sestaan kotimaahansa Somaliaan.

Prosessuaalisena esikysymyksenä asiassa on ratkaistavana se, onko oleskeluluvan peruuttamisessa voitu ottaa huomioon selvityksenä kielianalyysi ilman, että sen tekijää kuullaan todistajana hallinto-oikeudessa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön (esimerkiksi tuomio 5.10.2000 Maaouia v. Ranska ja päätös 3.12.2002 Naumov v. Albania) perusteella ulkomaalaisen maassa oleskelussa tai maasta poistamisessa ei ole kysymys ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan soveltamisalaan kuuluvista oikeuksista tai velvollisuuksista. Näin ollen Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskeva 6 artikla ei tule tässä tapauksessa sovellettavaksi.

Muutoksenhakijan oleskelulupa on myönnetty ulkomaalaislain 88 a §:n mukaisesti humanitaarisen suojelun perusteella. Kyse ei ole sellaisesta kansainvälisestä suojelusta, jossa määrätään Euroopan unionin neuvoston niin kutsutussa määritelmädirektiivissä (2011/95/EU, aikaisemmin 2004/83/EY). Koska kysymys ei siten ole Euroopan unionin oikeudesta, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset eivät tule tarkasteltaviksi Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan kannalta.

2.2 Sovellettavat säännökset

Hallintolainkäyttölain 33 §:n 1 momentin mukaan valitusviranomaisen on huolehdittava siitä, että asia tulee selvitetyksi, ja tarvittaessa osoitettava asianosaiselle tai päätöksen tehneelle hallintoviranomaiselle, mitä lisäselvitystä asiassa tulee esittää.

Hallintolainkäyttölain 38 §:n mukaan hallinto-oikeuden on toimitettava suullinen käsittely, jos yksityinen asianosainen pyytää sitä. Asianosaisen pyytämä suullinen käsittely voidaan jättää toimittamatta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos suullinen käsittely on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tarpeeton.

Hallintolainkäyttölain 39 §:n 1 momentin mukaan suullisessa käsittelyssä voidaan kuulla todistajana henkilöä, jonka asianosainen tai päätöksen tehnyt hallintoviranomainen nimeää tai jonka kuulemista valitusviranomainen pitää tarpeellisena. Jos asiassa vedotaan yksityisluonteiseen kirjalliseen todistajankertomukseen, todistajaa kuullaan suullisesti, jollei se ole tarpeetonta tai siihen ole erityistä estettä.

Ulkomaalaislain 7 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian selvittämisestä. Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava oman asiansa selvittämiseen. Viranomaisen on osoitettava asianosaiselle, mitä lisäselvitystä asiassa tulee esittää. Selvityspyynnön tulee olla yksilöity sekä oikeassa suhteessa niihin selvityskeinoihin, jotka asianosaisella on hänen olosuhteensa huomioon ottaen käytettävissään.

Ulkomaalaislain 58 §:n 4 momentin mukaan määräaikainen tai pysyvä oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos oleskelulupaa haettaessa on tietoisesti annettu hakijan henkilöllisyyttä koskevia tai muita päätökseen vaikuttaneita vääriä tietoja taikka salattu sellainen seikka, joka olisi saattanut estää oleskeluluvan myöntämisen.

2.3. Hallinto-oikeuden menettely

Pohjois-Karjalan poliisilaitos on toisen asian yhteydessä hakijan henkilöllisyyden selvittämiseksi teettänyt tälle kielianalyysin Skandinaviska Språkanalys Ab (Sprakab) -nimisellä yrityksellä Lieksan poliisiasemalla. Kielianalyysin perusteella on katsottu olevan erittäin pieni todennäköisyys sille, että hän olisi ilmoittamansa mukaisesti kotoisin Etelä-Somalian Buulo Mareerista. Hänen puhumansa somalin kieli on erittäin suurella varmuusasteella Pohjois-Somaliasta. Maahanmuuttovirasto on saatuaan tiedon kielianalyysistä poliisilta ottanut harkittavakseen hakijan oleskeluluvan peruuttamista ja maasta karkottamista koskevan asian.

Muutoksenhakija on hallinto-oikeudessa vedonnut siihen, ettei hänelle tehtyä kielianalyysiä saa hyväksyä kirjalliseksi selvitykseksi, koska selvityksen laatijaa ei voida kuulla henkilökohtaisesti. Kouvolan hovioikeus on 29.8.2012 antamassaan ratkaisussa katsonut, ettei kyseistä kielianalyysiä voida ottaa rikosasiassa kirjalliseksi todisteeksi, koska kielianalyysin laatijan henkilöllisyys ei ole tiedossa eikä häntä voida kutsua kuultavaksi tuomioistuimeen. Anonyymi todistelu ei hovioikeuden mukaan ole sallittua.

Hallinto-oikeus on viitannut hallintolainkäyttölain 39 §:n 1 momenttiin ja 40 §:n 2 momenttiin ja hylännyt muutoksenhakijan väitteen. Hallinto-oikeus on katsonut, että kielianalyysin tekijää on pidettävä hallintolainkäyttölain 40 §:n 2 momentissa tarkoitettuna asiantuntijana, josta on voimassa mitä todistajasta säädetään. Hallinto-oikeus on katsonut, että kielianalyysi voidaan ottaa huomioon saatuna selvityksenä, vaikka analyysin tehneen kielianalyytikon henkilöllisyyttä ei ole paljastettu, eikä häntä voida kutsua todistajana kuultavaksi.

2.4. Oikeudellinen arviointi

Kysymystä oleskeluluvan peruuttamisesta arvioidaan ulkomaalaislaissa säädettyjen kriteerien pohjalta. Kielitestin käyttämistä kirjallisena todisteena oleskelulupa-asiassa arvioidaan ulkomaalaislain ja hallintolain vaatimusten mukaisesti.

Todistelua rikosasian oikeudenkäynnissä koskevat oikeudenkäymiskaaren 17 luvun säännökset. Rikosasian käsittelyssä on edellytetty, että sekä todistajia ja asiantuntijoita tulee voida kuulla suullisesti oikeudenkäynnissä, jotta syytetyllä on mahdollisuus kuulustella todistajaa ja arvioida todistajankertomuksen luotettavuutta. Tähän lähtökohtaan perustuu edellä mainittu Kouvolan hovioikeuden tuomio 29.8.2012. Ulkomaalaisasian hallintomenettelyä ei koske vastaavanlainen vaatimus suullisesta menettelystä, vaan ulkomaalaislain ja hallintolain mukainen menettely on pääasiassa kirjallista. Toisenlaiseen menettelyyn perustuvassa rikosasian käsittelyssä tehdyllä hovioikeuden todistusaineiston käyttöä koskevalla ratkaisulla ei ole sitovaa vaikutusta ulkomaalaislain mukaisessa hallintomenettelyssä. Hallintoasian käsittelyssä voidaan kirjallinen selvitys ottaa huomioon ilman, että kirjallisten selvityksen laatinutta henkilöä tulisi aina voida myös kuulla suullisesti todistajana haettaessa muutosta hallintopäätökseen.

Kielianalyysi on Maahanmuuttoviraston oleskelulupa-asian käsittelyn yhteydessä hankkimaa selvitystä. Kielianalyysi on tehty viranomaisen toimeksiannosta. Maahanmuuttovirasto on hyväksynyt kielianalyysin käyttämisen selvityksenä ja virasto myös vastaa valituksenalaisen päätöksen tehneenä viranomaisena kielianalyysin käyttämisestä oleskelulupa-asian ratkaisun perusteena. Kielianalyysin tekijän henkilöllisyys samoin kuin muut analyysin tekemiseen liittyvät taustaseikat Maahanmuuttovirasto voi tarvittaessa selvittää, mikäli kielianalyysin luotettavuutta ei voida muutoin arvioida. Kielianalyysin käyttäminen selvityksenä ei kuitenkaan yksittäistapauksessa edellytä, että analyysia koskevat taustaseikat ilmoitetaan henkilölle, jota analyysi koskee. Syytteen hylkääminen ei muutoinkaan estä käyttämästä esitutkinnan yhteydessä hankittua selvitystä oleskeluluvan peruuttamisen edellytysten arvioinnissa.

Oikeuskäytännössä kielianalyysin hyväksyminen kirjallisena selvityksenä ulkomaalaisasioissa on vakiintunut. Korkein hallinto-oikeus on oikeuskäytännössään (KHO:2013:23, KHO:2014:114) käsitellyt kielianalyysien asemaa ja huomioon ottamista kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa. Korkein hallinto-oikeus on todennut, että kielianalyysi antaa luotettavan tuloksen hakijan käyttämästä kielimurteesta ja sen esiintymisestä Somaliassa. Sen perusteella ei voida kuitenkaan vielä täydellä varmuudella päätellä hänen kotipaikkaansa. Hakijan omasta kertomuksesta poikkeavaa käsitystä hänen kotipaikastaan ei voida näin ollen perustaa yksinomaan kielianalyysin tulokseen, vaan asiaa on arvioitava ottaen huomioon muukin käytettävissä oleva selvitys.

Iso-Britannian Upper Tribunal on vastaavasti ratkaisussaan RB v. Secretary of State for the Home Department ([2010] UKUT 329 (IAC)) katsonut, että nyt kysymyksessä olevassa asiassakin kielianalyysin suorittaneen Sprakab Ab:n tuottama materiaali on korkealuokkaista ja sen esittämille näkemyksille on perusteltua antaa huomattava painoarvo määriteltäessä siellä haastatellun henkilön kotipaikkaa (kohdat 159 ja 168).

Hallinto-oikeuden on tullut hallintolainkäyttölain 33 §:n mukaisesti ottaa huomioon kielianalyysi kirjallisena selvityksenä valituksenalaisen päätöksen perusteista. Kielianalyysi on voitu ottaa huomioon käsiteltäessä asiaa hallinto-oikeudessa ilman, että kielianalyysin tekijää kuullaan suullisesti todistajana. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt erityistä syytä kuulla kielitestin tekijää todistajana asiassa. Todistajan kuulemisen tarpeellisuuden ratkaisee hallinto-oikeus. Hallinto-oikeuden menettely ei ole ollut lainvastainen.

3. Johtopäätös

Näin ollen ja kun muutoin otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset, hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Täytäntöönpanoa koskevasta vaatimuksesta ei ole tarpeen lausua, koska valitus on hylätty.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä, Liisa Heikkilä ja Janne Aer. Asian esittelijä Lea Alén.