KHO:2015:32

Varainsiirtovero – Arvopaperi ‒ Kannustinjärjestelmä – Osake ‒ Vastike ‒ Työpanos

Vuosikirjanumero: KHO:2015:32
Antopäivä: 9.3.2015
Taltionumero: 688
Diaarinumero: 2309/2/13
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2015:32

X Oyj:n avainhenkilöiden kannustinjärjestelmän ehtojen mukaan palkkio voitiin maksaa joko osakkeina tai rahana. Jos palkkio maksettiin rahana, avainhenkilöt voitiin velvoittaa ostamaan X Oyj:n osakkeita enintään 50 prosentilla rahapalkkion määrästä. X Oyj antoi arvopaperivälittäjälle toimeksiannon ostaa yhtiön osakkeita pörssissä kannustinjärjestelmän perusteella saaduilla rahavaroilla avainhenkilön lukuun. Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmän mukaisissa osakehankinnoissa oli kysymys varainsiirtoverolain 15 a §:n 4 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista luovutuksista, joissa vastike muodostui osittain tai kokonaan työpanoksesta ja joista oli suoritettava varainsiirtovero. Äänestys 3-1-1.

Varainsiirtoverolaki 15 a § 4 momentti 3 kohta

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 7.6.2013 nro 13/0536/6

Asian aikaisempi käsittely

X Oyj:n hallitus oli päättänyt yhtiön ja sen tytäryhtiöiden johdon pitkäjänteisestä kannustinjärjestelmästä vuosille 2009‒2011. Asiakirjojen mukaan järjestelmä sisältää muun ohella seuraavia ehtoja. Järjestelmä on osa konsernin avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Järjestelmän kohderyhmään kuuluvat hallituksen päättämät konsernin avainhenkilöt. Kaikkien kohderyhmään kuuluvien on oltava ansaintajakson alkaessa toistaiseksi voimassaolevassa työ- tai toimisuhteessa konserniin kuuluvaan yhtiöön.

Järjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden ansaita yhtiön osakkeita palkkiona ansaintajakson ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Osakkeiden lisäksi palkkioon kuuluu rahaosuus. Rahaosuudella pyritään kattamaan avainhenkilölle palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Hallitus päättää kullekin kohderyhmään kuuluvalle henkilölle hänen enimmäispalkkionsa määrän ansaintajaksolle. Enimmäispalkkio ilmaistaan osakkeiden kappalemääränä ja rahaosuutena. Järjestelmän palkkio maksetaan avainhenkilöille ansaintajakson päättymisen jälkeen osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Osakkeina annettava palkkio-osuus siirretään avainhenkilön arvo-osuustilille. Osakkeiden arvo määritellään osakkeiden kirjaamispäivän pörssikurssin perusteella. Jos järjestelmän perusteella maksetaan palkkiona osakkeita, ansaittuja osakkeita ei saa luovuttaa, pantata tai muutoin käyttää niille asetetun sitouttamisjakson aikana. Jos järjestelmän perusteella maksetaan palkkiona osakkeita, avainhenkilön on omistettava puolet järjestelmän perusteella maksetuista osakkeista, kunnes avainhenkilön omistamien yhtiön osakkeiden arvo yhteensä vastaa henkilön bruttovuosipalkkaa.

Hallitus voi tarvittaessa esittää yhtiökokoukselle, että yhtiökokous antaisi sille osakeyhtiölain edellyttämän valtuutuksen päättää hankkia järjestelmään tarvittavan määrän omia osakkeita. Kun palkkio maksetaan, hallituksella on oikeus päättää, että yhtiö maksaa palkkion kokonaan tai osaksi rahana käyttäen osakkeen arvona maksuajankohtaa edeltävän kalenterikuukauden vaihdolla painotettua keskikurssia NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Hallituksella on oikeus velvoittaa avainhenkilö hankkimaan osakkeita enintään 50 prosentilla palkkion määrästä.

Yhtiö ja avainhenkilö solmivat erillisen kannustinjärjestelmää koskevan sopimuksen, joka sisältää yhtiölle annettavan valtuutuksen avata kullekin avainhenkilölle arvo-osuustili ja hoitotili, valtuutuksen ostaa yhtiön osakkeita avainhenkilön lukuun sekä valtuutuksen kirjata arvo-osuustilille avainhenkilölle hankittavat osakkeet sekä osakkeita koskevat näiden ehtojen mukaiset rajoitukset. Yhtiö antaa valitsemalleen arvopaperivälittäjälle toimeksiannon ostaa nettomääräistä bonusta vastaavan määrän yhtiön osakkeita kunkin avainhenkilön lukuun. Osakkeet ostetaan Helsingin Pörssissä määräytyvään markkinahintaan. Yhtiö voi myös luovuttaa avainhenkilöille hallussaan olevia, tätä tarkoitusta varten hankittuja omia osakkeitaan. Osakkeet luovutetaan avainhenkilöille Helsingin Pörssissä luovutuspäivänä vallitsevaan markkinahintaan. Hallitus päättää osakkeiden hankintatavan.

Avainhenkilö ei saa luovuttaa tai antaa vakuudeksi kannustinjärjestelmän mukaisesti hankittuja osakkeita ennen kuin kaksi vuotta on kulunut osakkeiden hankinnasta avainhenkilön lukuun. Tästä ajankohdasta lukien avainhenkilöllä on oikeus luovuttaa osakkeita hallitusti, kuitenkin siten, että avainhenkilöllä on omistuksessaan kannustinjärjestelmän perusteella hankittuja osakkeita aina vähintään vuoden nettomääräisen vuotuisen peruspalkan verran niin kauan kuin hänen työ- tai toimisuhteensa yhtiöön jatkuu.

X Oyj:n avainhenkilöt ovat asiakirjojen mukaan ostaneet yhtiön kannustinjärjestelmän perusteella saaduilla rahavaroilla mainitun kannustinjärjestelmän ehtojen mukaisesti pörssistä X Oyj:n osakkeita. Yhtiö on suorittanut kysymyksessä olevista osakkeista varainsiirtoveroa yhteensä 20 726,26 euroa vuosina 2009–2011 arvopaperivälittäjälle.

Konserniverokeskus on päätöksellään hylännyt X Oyj:n hakemuksen yhteensä 20 726,26 euron varainsiirtoveron palauttamisesta. Päätöksen perustelujen mukaan kyse on ollut varainsiirtoverolain 15 a §:n 4 momentin 3 kohdan mukaisesta julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin luovutuksesta tilanteessa, jossa vastike muodostuu kokonaan tai osittain työpanoksesta.

X Oyj on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että Konserniverokeskuksen päätös kumotaan ja X Oyj:n maksama varainsiirtovero palautetaan. Kysymys on avainhenkilöiden ja arvopaperivälittäjän välisestä kaupasta, jossa on käytetty kiinteää rahavastiketta. Osakkeiden hankinnan rahoittaminen kannustinjärjestelmän perusteella saadulla rahalla on ainoastaan maksujärjestelyä. Osakkeita ei ole maksettu työllä vaan rahalla.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen.

Hallinto-oikeus on perusteluinaan todennut seuraavaa.

Sovellettavia säännöksiä

Varainsiirtoverolain 15 §:n 1 momentin mukaan arvopaperin omistusoikeuden luovutuksesta on luovutuksensaajan suoritettava veroa. Lain 15 a §:n 1 momentin mukaan veroa ei ole suoritettava luovutettaessa kiinteää rahavastiketta vastaan arvopapereita, jotka on otettu lainkohdassa tarkemmin todetulla tavalla kaupankäynnin kohteeksi yleisölle avoimessa säännöllisesti toimivassa kaupankäynnissä. Pykälän 4 momentin 3 kohdan mukaan verovapaus ei koske luovutusta, jossa vastike muodostuu osittain tai kokonaan työpanoksesta.

Asiassa saatua selvitystä

X Oyj:n varainsiirtoveron palautushakemuksesta liitteineen ja hakemuksen täydennyksestä käy ilmi, että yhtiön kannustinjärjestelmän mukaan konsernin avainhenkilöt saavat palkkiona rahaa ja heidät velvoitetaan hankkimaan rahapalkkiolla X Oyj:n osakkeita enintään 50 prosentilla rahapalkkion määrästä. Osakkeisiin liittyy luovutusrajoituksia. Yhtiön hallituksen 17.3.2010 hyväksymästä "Osakepalkkiojärjestelmän 2010 ehdot" -asiakirjasta käy ilmi muun muassa, että järjestelmä on osa konsernin avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää ja että tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Mainitusta asiakirjasta käy myös ilmi muun muassa, että kaikkien avainhenkilöiden on oltava ansaintajakson alkaessa toistaiseksi voimassaolevassa työ- tai toimisuhteessa konserniin kuuluvaan yhtiöön ja että järjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden ansaita yhtiön osakkeita palkkiona ansaintajakson ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. "X Oyj:n johdon kannustinjärjestelmä 2009-2011" ‑nimisestä asiakirjasta käy ilmi osakkeiden hankinnasta muun muassa, että yhtiö antaa valitsemalleen arvopaperivälittäjälle toimeksiannon ostaa nettomääräistä bonusta vastaavan määrän osakkeita kunkin avainhenkilön lukuun ja että osakkeet kirjataan yhtiön kunkin avainhenkilön lukuun avaamalle arvo-osuustilille.

Avainhenkilöt ovat palautushakemuksen mukaan ostaneet kannustinjärjestelmän perusteella saaduilla rahavaroilla järjestelmän ehtojen mukaisesti pörssistä X Oyj:n osakkeita. X Oyj on maksanut kyseisistä osakkeista varainsiirtoveroa vuosina 2009, 2010 ja 2011 yhteensä 20 726,26 euroa.

Asiassa on edellä kuvatun mukaisesti selvitetty, että X Oyj:n avainhenkilöt ovat kannustinjärjestelmässä sitoutuneet hankkimaan yhtiön osakkeita heidän työpanokseensa perustuvalla yhtiöltä saamallaan rahapalkkiolla.

Asian oikeudellinen arviointi ja hallinto-oikeuden johtopäätös

Asiassa on kyse siitä, onko X Oyj:n avainhenkilöiden yhtiön kannustinjärjestelmän mukaisesti pörssissä tehdyissä osakehankinnoissa kyse varainsiirtoverolain 15 a §:n 4 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta tilanteesta, jossa vastike muodostuu osittain tai kokonaan työpanoksesta.

Kun otetaan huomioon kannustinjärjestelmästä esitetty selvitys ja erityisesti avainhenkilöiden velvollisuus hankkia heidän järjestelmän perusteella ansaitsemallaan palkkiolla X Oyj:n osakkeita, joihin on lisäksi liittynyt luovutusrajoituksia, osakkeiden luovutuksissa avainhenkilöille on ollut kyse heidän työpanoksestaan muodostuneesta vastikkeesta. Sillä seikalla, että osakkeet on hankittu avainhenkilöille maksetulla rahapalkkiolla pörssissä yleisölle avoimessa säännöllisesti toimivassa kaupankäynnissä kolmansilta osapuolilta, ei ole asiassa merkitystä. Kyse ei myöskään ole ollut valituksessa viitatulla tavalla veron kiertämistä koskevan varainsiirtoverolain 37 §:n soveltamisalaan kuuluvasta tilanteesta. Varainsiirtoveron palautushakemuksessa tarkoitetuista luovutuksista on siten varainsiirtoverolain 15 a §:n 4 momentin 3 kohdan perusteella ollut suoritettava varainsiirtoveroa, ja Konserniverokeskus on voinut hylätä X Oyj:n palautushakemuksen.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Anja Talja, Jouko Valonen ja Jaakko Sivonen, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

X Oyj on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja yhtiölle palautetaan sen aiheettomasti avainhenkilöiden puolesta maksama varainsiirtovero.

Perusteluina vaatimukselleen X Oyj on esittänyt muun ohella seuraavaa.

Avainhenkilöt ovat saaneet kannustinjärjestelmän perusteella rahaa, jolla he ovat itse ostaneet arvopaperipörssistä X Oyj:n osakkeita. Täten osakkeiden myyjän osakkeista saama vastike on ollut rahaa eikä työpanosta. Avainhenkilöiden hankkimien osakkeiden pitäisi olla varainsiirtoverolain 15 a §:n 1 momentin mukaan varainsiirtoverosta vapaita.

Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan varainsiirtoveron tulkintaperinne perustuu yksityisoikeuteen. Täten jokaista transaktiota tulisi käsitellä erillisenä transaktionaan (kuten KHO 2012:13) eikä arvioida transaktioita kokonaisuutena. Varainsiirtoverolain tulkinnassa tulee ottaa huomioon vain, mitä X Oyj:n osakkeiden myyjä ja ostaja (avainhenkilö) ovat sopineet keskenään. Merkitystä ei tulisi antaa sille, mitä X Oyj on sopinut avainhenkilöidensä kanssa kannustinjärjestelmän ehdoista, koska kyseessä on ollut kaksi erillistä tointa.

X Oyj on päättänyt yhtiön hallinnollista taakkaa helpottaakseen ja kannustinjärjestelmän toteuttamissyistä toteuttaa järjestelmän siten, ettei yhtiö anna avainhenkilöillensä yhtiön osakkeita vaan niiden sijasta rahaa. Mikäli kannustin- ja sitouttamisjärjestelmä olisi toteutettu siten, että yhtiö hankkisi ensin itse omia osakkeitaan ja luovuttaisi nämä tämän jälkeen avainhenkilöillensä, olisi kysymyksessä tilanne, jossa avainhenkilöt olisivat kiistatta saaneet osakkeet työpanoksensa perusteella. Varainsiirtoverolain 15 a §:n 4 momentin 3 kohdan mukaan osakkeista olisi tullut suorittaa varainsiirtovero. Tällaisesta tilanteesta ei kuitenkaan ole kysymys X Oyj:n tapauksessa.

X Oyj:n avainhenkilöiden kannustin- ja sitouttamisjärjestelmässä ei ole myöskään yhtiöoikeudellisesti kysymys yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta tai luovuttamisesta. Avainhenkilöt ovat ostaneet X Oyj:n osakkeita arvopaperipörssistä kannustinjärjestelmästä saamillaan rahavaroilla omille arvo-osuustileillensä. Kyseiset osakkeet eivät ole missään vaiheessa olleet X Oyj:n arvo-osuustilillä. Yhtiöoikeudellisesta näkökulmasta katsottuna X Oyj ei ole missään vaiheessa hankkinut itselleen omia osakkeitaan ja luovuttanut niitä avainhenkilöillensä. Yhtiöoikeudellisten rajoitusten lisäksi omien osakkeiden hankkiminen lisäisi merkittävästi myös X Oyj:n hallinnollista taakkaa. Tämän vuoksi yhtiö on päättänyt antaa avainhenkilöillensä omien osakkeiden sijasta rahaa, jolla avainhenkilöt voivat itse tämän jälkeen ostaa arvopaperipörssistä X Oyj:n osakkeita. X Oyj:n kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää ei ole siten luotu varainsiirtoveron välttämistarkoituksessa eikä järjestelmällä ole täten ollut veronkiertotarkoitusta.

Ottaen huomioon vallitsevan oikeuskäytännön mukaisen varainsiirtoverolain yksityisoikeudellisen tulkintaperinteen ja sen, ettei X Oyj:n kannustinjärjestelmällä ole ollut minkäänlaista veronkiertotarkoitusta, ei avainhenkilöiden arvopaperipörssistä ostamista osakkeista tule maksaa varainsiirtoveroa varainsiirtoverolain 15 a §:n 4 momentin 3 kohdan perusteella.

Kannustinjärjestelmän toteutus siten, että yhtiö antaisi avainhenkilölle yhtiön osakkeita, hankaloittaisi ja rajoittaisi järjestelmän toteuttamista. Osakeyhtiölainsäädäntö asettaa omat vaatimuksensa ja rajoitteensa yhtiön omien osakkeiden hankkimiselle. Omien osakkeiden hankkiminen edellyttäisi muun muassa, että päätös hankkimisesta pitäisi tehdä osakeyhtiölain 15 luvun 5 §:n 1 momentin mukaisesti yhtiökokouksessa, ja lisäksi päätöksentekoon vaaditaan osakeyhtiölain 5 luvun 27 §:n mukainen määräenemmistö. Yhtiökokous voisi osakeyhtiölain 15 luvun 5 §:n 2 momentin mukaisesti myös valtuuttaa hallituksen tekemään päätöksen, mutta tällöinkin asia on käsiteltävä yhtiökokouksessa ja päätökseen tulee sisällyttää hankittavien osakkeiden enimmäismäärä osakelajeittain, valtuutuksen voimassaoloaika sekä vastikkeen vähimmäis- ja enimmäismäärä. Lisäksi tällainen valtuutus voi olla voimassa enintään 18 kuukautta ja omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla.

Mikäli yhtiö antaisi omia osakkeitaan avainhenkilöillensä, voisivat yhtiöoikeudelliset säännökset ja rajoitukset yhtiön omien osakkeiden hankinnan osalta johtaa käytännössä myös siihen, ettei X Oyj pystyisi sitouttamaan avainhenkilöitänsä yhtiön palvelukseen. Esimerkiksi osakeyhtiölain mukainen vaatimus siitä, että päätös omien osakkeiden hankkimisesta tulisi tehdä yhtiökokouksessa, voisi johtaa siihen, ettei yhtiö pystyisi toteuttamaan kannustin- ja sitouttamisjärjestelmäänsä haluamassaan laajuudessa. Listatun yhtiön kuten X Oyj:n ei ole yhtä helppo kuin listaamattoman yhtiön järjestää tarvittaessa ylimääräistä yhtiökokousta, jossa voitaisiin tehdä päätös omien osakkeiden hankinnasta. Yhtiöoikeudellisten rajoitusten lisäksi omien osakkeiden hankkiminen lisäisi merkittävästi X Oyj:n hallinnollista taakkaa. Tämän vuoksi yhtiö on päättänyt antaa avainhenkilöillensä omien osakkeiden sijasta rahaa, jolla avainhenkilöt voivat itse tämän jälkeen ostaa arvopaperipörssistä X Oyj:n osakkeita. X Oyj:n kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää ei ole siten luotu varainsiirtoveron välttämistarkoituksessa eikä järjestelmällä ole veronkiertotarkoitusta.

Mikäli vallitseva oikeuskäytäntö ja varainsiirtoverolain 15 a §:n 4 momentin 3 kohdan säännös koetaan veropoliittiseksi ongelmaksi, voidaan säännöstä tarvittaessa muuttaa lailla. Asiaa ei voi korjata lain sanamuodon, esitöiden ja vallitsevan oikeuskäytännön sivuuttavalla, verovelvollisen vahingoksi tehtävällä tulkinnalla.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on vastineessaan esittänyt muun ohella seuraavaa. Varainsiirtoverolain 15 a §:ään sisältyvät säännellyllä markkinalla ja monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin luovutusta koskevat säännökset. Pykälän 1 momentin mukaan veroa ei ole suoritettava luovutettaessa kiinteää rahavastiketta vastaan arvopapereita, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi yleisölle avoimessa säännöllisesti toimivassa kaupankäynnissä momentin 1‒3 kohdassa tarkemmin selvitetyin edellytyksin. Saman pykälän 4 momentissa säädetään niistä tilanteista, joita edellä tarkoitettu verovapaus ei kuitenkaan koske. Momentin 3 kohdan mukaan verovapaus ei koske luovutusta, jossa vastike muodostuu osittain tai kokonaan työpanoksesta. Käsillä olevassa tapauksessa on kysymys edellä mainittujen säännösten soveltamisesta. Oikeuskysymyksenä on, voidaanko verovapaussäännöstä soveltaa nyt esillä olevassa tilanteessa tehtyihin luovutuksiin.

Varainsiirtoverolain 15 a §:ää koskevassa hallituksen esityksessä (HE 59/2007 vp, kohta 3.2) todetaan seuraavasti: "Verovapauden piiristä rajattaisiin lisäksi erikseen tietyt arvopaperin luovutusta koskevat toimet, jotka sisältönsä ja luonteensa puolesta eivät ole verrattavissa markkinoilla tapahtuvaan arvopaperivaihdantaan ja jotka nykyisinkään eivät kuulu verovapauden piiriin. Verovapaus ei siten koskisi luovutuksia, joissa vastike muodostuu osittain tai kokonaan luovutuksensaajan työpanoksesta. Kyse ei näissä tilanteissa ole taloudelliselta tai oikeudelliseltakaan luonteeltaan arvopaperikaupasta, vaan palkanmaksutavasta."

Myös valtiovarainvaliokunnan mietinnössä (VaVM 9/2007 vp) on haluttu korostaa rajauksien merkitystä: "Näillä rajauksilla on tavoiteltu tilanteita, joissa nimenomaan ei ole kysymys tavanomaisesta markkinoilla tapahtuvasta kaupankäynnistä – jonka edistämiseksi uudet markkinapaikat on luotu. Neutraliteettisyistä puolestaan samoja sääntöjä tulee noudattaa pörssissä ja muilla säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien arvopapereiden vaihdantaan."

X Oyj:n kannustinjärjestelmän tavoitteena on avainhenkilöiden kannustaminen asetettuihin tavoitteisiin ja sitouttaminen yhtiöön tarjoamalla heille mahdollisuus ansaita palkkiona yhtiön osakkeita. Vaikka tämä toteutetaan siten, että yhtiö ei suoraan luovuta näille henkilöille omia osakkeitaan, järjestelmää on arvioitava kokonaisuutena. Asiaa ei voida arvioida yhtiön esittämällä tavoin puhtaasti yksityisoikeudellisesta lähtökohdasta tarkastellen luovutustoimia erikseen.

Valitus on hylättävä, koska X Oyj:ssä luodun kannustinjärjestelmän tarkoituksena on palkita yhtiön avainhenkilöitä osakkeilla heidän työpanoksensa perusteella. Kannustinjärjestelmään liittyvät ehdot ja rajoitukset huomioon ottaen kysymys on varainsiirtoverolain 15 a §:n 4 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista luovutuksista, joista on tullut suorittaa varainsiirtoveroa. Tähän lopputulokseen voidaan päätyä mainitun lainkohdan normaalitulkinnan perusteella. Toissijaisesti asiassa tulee soveltaa myös varainsiirtoverolain 37 §:n veron kiertämistä koskevaa säännöstä ja hylätä valitus soveltaen molempia mainittuja säännöksiä.

X Oyj on vastaselityksessään uudistaen aikaisemmin esittämänsä lausunut muun ohella, että on kiistatonta, että kysymyksessä on kaksi erillistä oikeustointa. Ensiksi X Oyj on antanut kannustinjärjestelmän perusteella rahaa avainhenkilölle. Tämän jälkeen avainhenkilö on hankkinut osakkeita kiinteää rahavastiketta vastaan varainsiirtoverolain 15 a §:n 1 momentin soveltamisedellytysten mukaisesti. Asiassa ei ole merkitystä sillä, miten käytetty rahavastike on hankittu.

Osakkeiden hinta on määräytynyt vapailla markkinoilla. Käsillä olevassa tapauksessa kyseessä olevassa kannustinjärjestelmässä palkkiona on käytetty tiettyä rahamäärää eikä tiettyä osakemäärää. Näin ollen luovutettujen osakkeiden vastikkeena ei ole ollut osittainkaan työpanos. Kun otetaan huomioon vallitsevan oikeuskäytännön mukainen varainsiirtoverolain yksityisoikeudellinen tulkintaperinne, ei avainhenkilöiden arvopaperipörssistä ostamista osakkeista tule maksaa varainsiirtoveroa varainsiirtoverolain 15 a §:n 4 momentin 3 kohdan perusteella.

X Oyj:n kannustinjärjestelmälle on ollut verotuksesta riippumattomat liiketaloudelliset syyt, ei veronkiertotarkoitus.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt valitusluvan ja tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori ja hallintoneuvokset Matti Halén, Eila Rother, Hannele Ranta-Lassila ja Leena Äärilä. Asian esittelijä Arja Niemelä.

Äänestyslausunnot

Eri mieltä olleen hallintoneuvos Leena Äärilän äänestyslausunto:

"Tutkin asian ja kumoan ja poistan hallinto-oikeuden päätöksen enkä tutki X Oyj:n hallinto-oikeudelle osoittamaa valitusta. Lausuminen X Oyj:n korkeimmalle hallinto-oikeudelle tekemästä valituksesta raukeaa.

Perustelut

Säännökset

Varainsiirtoverolain 1 §:n mukaan valtiolle on suoritettava varainsiirtoveroa kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta siten kuin tässä laissa säädetään.

Varainsiirtoverolain 15 §:n 1 momentin mukaan arvopaperin omistusoikeuden luovutuksesta on luovutuksensaajan suoritettava veroa.

Lain 21 §:n 1 momentin mukaan vero on suoritettava kahden kuukauden kuluessa luovutussopimuksen tekemisestä, jollei jäljempänä tässä pykälässä toisin säädetä. Pykälän 3 momentin 1 kohdan mukaan muista kuin 2 momentissa tarkoitetuista luovutuksista vero on suoritettava luovutussopimuksen tekemisen yhteydessä, kun luovutuksen osapuolena on arvopaperikauppias tai arvopaperikauppias toimii osapuolen välittäjänä tai komissionsaajana.

Lain 22 §:n 1 momentin mukaan edellä 21 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa arvopaperikauppias tai huutokaupanpitäjä on velvollinen perimään veron luovutuksensaajalta, jollei tämä ole oma-aloitteisesti maksanut veroa. Pykälän 3 momentin mukaan arvopaperikauppiaalla tarkoitetaan tässä laissa muun ohella suomalaista sijoituspalveluyritystä ja luottolaitosta.

Lain 23 §:n mukaan verosta on vastuussa luovutuksensaajan lisäksi veron perimiseen velvollinen, luovutuksen välittänyt kiinteistönvälittäjä sekä 24 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa yhteisö.

Lain 24 §:n 1 momentin mukaan, kun muun kuin arvo-osuusjärjestelmään liitetyn osakkeen tai osuustodistuksen siirtyminen ilmoitetaan merkittäväksi yhteisön osake- tai osuustodistusluetteloon, on ilmoittajan samalla esitettävä selvitys siitä, että luovutuksesta on suoritettu tai peritty säädetty vero. Pykälän 2 momentin mukaan, jos osakkeen tai osuustodistuksen siirtyminen merkitään osake- tai osuustodistusluetteloon, vaikka selvitystä suoritetusta tai peritystä verosta ei ole esitetty, luovutuksesta suoritettavasta verosta vastaa myös yhteisö.

Arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain (826/1991) 25 §:n (1073/1996) mukaan suomalaisen osakeyhtiön, jonka liikkeeseen laskema osake on otettu arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun julkisen kaupankäynnin kohteeksi, on liitettävä osakkeensa arvo-osuusjärjestelmään, jollei rahoitustarkastus erityisestä syystä myönnä tästä poikkeusta. Arvo-osuusjärjestelmästä annettu laki on kumottu 1.1.2013 voimaan tulleella lailla arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta (749/2012), jonka 7 luvun 1 § vastaa nyt kysymyksessä olevilta osin kumotun arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain 25 §:n säännöstä.

Varainsiirtoverolain 27 §:n 1 momentin mukaan vero on maksettava oma-aloitteisesti valtiovarainministeriön määräämän maksupaikkaan.

Lain 40 §:n 1 momentin mukaan, jos veroa on suoritettu aiheettomasti tai liikaa, Verohallinto palauttaa asianomaisen hakemuksesta liikaa suoritetun veron.

Lain 46 §:n 1 momentin mukaan veron suorittamisvelvollisuutta tai suoritettavan veron määrää koskevaan päätökseen saa hakea muutosta verovelvollinen tai muu tämän lain nojalla verosta vastuussa oleva.

Tosiseikat

Asiakirjojen mukaan X Oyj:n ja yhtiön avainhenkilöiden välisessä kannustinjärjestelmää koskevassa sopimuksessa on sovittu enemmistön perusteluista ilmenevällä tavalla, että X Oyj:n tietyt avainhenkilöt ovat saneet kannustinjärjestelmän puitteissa rahapalkkiota, jolla avainhenkilöt ovat olleet velvollisia ostamaan X Oyj:n osakkeita. X Oyj on hoitanut mainittujen osakkeiden hankintaan liittyvät käytännön toimenpiteet antaen osakkeiden hankintaan liittyvän toimeksiannon Y Oyj:lle, joka on toiminut välittäjänä ostettaessa pörssistä mainitut osakkeet avainhenkilöille. Avainhenkilöiden ja X Oyj:n välisessä kannustinjärjestelmää koskevassa sopimuksessa on sovittu, että X Oyj maksaa avainhenkilöiden hankkimista osakkeista suoritettavan varainsiirtoveron. X Oyj on maksanut mainitun varainsiirtoveron Y Oyj:lle, joka on maksanut sen edelleen Verohallinnolle.

X Oyj on tehnyt Verohallinnolle varainsiirtoveroa koskevan palautushakemuksen, jossa X Oyj on vaatinut, että sille palautetaan sen aiheettomasti maksama varainsiirtovero laillisine korkoineen. Verohallinto on palautushakemusta käsitellessään pyytänyt X Oyj:ltä muun ohella jäljennökset varainsiirtoveroilmoituksista sekä tiedot niistä henkilöistä, joiden varainsiirtoveroja on maksettu. Mainitut tiedot saatuaan Verohallinto on tutkinut X Oyj:n tekemän palautushakemuksen ja hylännyt sen, koska varainsiirtoverolaissa säädetyt verottomuuden edellytykset eivät täyty.

X Oyj on valittanut Verohallinnon päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, joka on tutkinut X Oyj:n valituksen ja hylännyt sen.

Oikeudellinen arviointi

Varainsiirtoverolain mukaan verovelvollinen on arvopaperin ostaja eli nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa ne avainhenkilöt, joiden omistukseen osakkeet ovat tulleet. Verosta vastuussa on lisäksi varainsiirtoverolain 23 §:n nojalla välittäjänä toiminut Y Oyj. Koska X Oyj on julkinen osakeyhtiö, jonka osakkeet on ollut liitettävä arvo-osuusjärjestelmään, X Oyj ei voi lain 24 §:n 2 momentin nojalla olla vastuussa verosta.

Lain 40 §:n mukaan liikaa suoritettu vero palautetaan asianomaisen hakemuksesta. Kun otetaan huomioon lain 46 §:n 1 momentin muutoksenhakuun oikeutettuja koskeva säännös, lain 40 §:ssä asianomaisella on katsottava tarkoitettavan verovelvollista tai verosta vastuussa olevaa. Ei voida ajatella, että palautushakemuksen johdosta tehtävä päätös voitaisiin antaa sellaiselle taholle, joka ei ole oikeutettu hakemaan päätökseen muutosta. Koska X Oyj ei ole asiassa verovelvollinen eikä vastuussa verosta, Konserniverokeskuksen ei olisi tullut tutkia X Oyj:n palautushakemusta eikä antaa tälle asiasta päätöstä. X Oyj:n ei voida myöskään katsoa toimineen verovelvollisten tai välittäjän asiamiehenä, koska päätös on annettu X Oyj:n eikä mahdollisten päämiesten nimissä.

Se seikka, että Konserniverokeskus on edellä esitetystä huolimatta antanut X Oyj:lle valitusosoituksen sisältävän päätöksen, ei ole oikeuttanut hallinto-oikeutta poikkeamaan varainsiirtoverolain 46 §:n 1 momentin säännöksestä, jonka mukaan muutoksenhakuun oikeutettuja ovat verovelvollinen ja verosta vastuussa oleva. Kun hallinto-oikeudessa keskeinen prosessinedellytys eli muutoksenhakijan valitusoikeus on puuttunut, hallinto-oikeuden ei olisi tullut tutkia X Oyj:n Konserniverokeskuksen päätöksestä tekemää valitusta.

Edellä esitetyillä perusteilla hallinto-oikeuden valituksenalainen päätös on kumottava ja poistettava ja X Oyj:n hallinto-oikeudelle osoittama valitus jätettävä tutkimatta. Lausuminen X Oyj:n korkeimmalle hallinto-oikeudelle tekemästä valituksesta raukeaa.

Velvollisena lausumaan pääasiasta olen samaa mieltä kuin enemmistö."

Eri mieltä olleen hallintoneuvos Hannele Ranta-Lassilan äänestyslausunto:

"Kuten enemmistö myönnän valitusluvan ja tutkin asian. Hyväksyn X Oyj:n valituksen. Kumoan hallinto-oikeuden ja Konserniverokeskuksen päätökset sekä palautan asian Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi.

Varainsiirtoverolain 15 a §:n 1 momentin mukaan veroa ei ole suoritettava luovutettaessa kiinteää rahavastiketta vastaan arvopapereita, jotka on otettu lainkohdassa tarkemmin todetulla tavalla kaupankäynnin kohteeksi yleisölle avoimessa säännöllisesti toimivassa kaupankäynnissä. Pykälän 4 momentin 3 kohdan mukaan verovapaus ei koske luovutusta, jossa vastike muodostuu osittain tai kokonaan työpanoksesta.

X Oyj:n avainhenkilöt ovat saaneet kannustinjärjestelmän perusteella rahapalkkion. Järjestelmän ehtojen mukaan heidän on tullut käyttää osa saamastaan palkkiosta X Oyj:n osakkeiden hankintaan. X Oyj ei ole antanut osakkeita suoraan avainhenkilöille, vaan he ovat hankkineet osakkeet arvopaperipörssistä kannustinjärjestelmän perusteella saamillaan rahavaroilla. Näin ollen osakkeiden hankintaan käytetty vastike on ollut rahaa ja osakkeiden hankinta on täyttänyt varainsiirtoverolain 15 a §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset. Avainhenkilöiden osakkeiden myyjille suorittama vastike ei ole muodostunut osaksikaan työpanoksesta varainsiirtoverolain 15 a §:n 4 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Sillä, että avainhenkilöt ovat sitoutuneet osakehankintaan, osakkeisiin liittyy luovutusrajoituksia tai että yhtiö on ollut osallisena osakkeiden hankintaan liittyvissä teknisluonteisissa järjestelyissä, ei ole merkitystä arvioitaessa yksittäisessä arvopaperikaupassa käytetyn vastikkeen lajia. Vastikkeen lajia ei voida myöskään ratkaista kokonaistarkastelulla, kun kysymys on velvollisuudesta suorittaa varainsiirtovero.

Katson, että asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että toimenpiteeseen olisi ryhdytty siinä tarkoituksessa, että verosta vältyttäisiin varainsiirtoverolain 37 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Näin ollen varainsiirtoverolain 15 a §:n 1 momentissa säädetyt varainsiirtoverottomuuden edellytykset ovat täyttyneet ja kysymys on mainitussa lainkohdassa tarkoitetuista varansiirtoverottomista arvopapereiden luovutuksista. Tämän vuoksi kumoan hallinto-oikeuden ja Konserniverokeskuksen päätöksen ja palautan asian Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi."

 
Julkaistu 9.3.2015