KHO:2015:125

Säätiön tarkoituksena oli tukea toimenpiteitä, joilla pyritään kehittämään nuorisoa taloudellisesti, sivistyksellisesti ja sosiaalisesti maaseudulla ja asutuskeskuksissa. Sääntöjensä mukaan säätiö on tukenut taloudellisesti poliittisen puolueen valtakunnallisen nuorisojärjestön toimintaa ja tukenut lisäksi vuosittain yksityishenkilöitä ja yhdistyksiä jakamalla opinto- ja muita apurahoja. Säätiö on suunnitellut jakavansa jatkossa apurahoihin käytetyistä varoista vaihtoehtoisesti joko kaiken nuorisojärjestölle tai toisena vaihtoehtona kaksi kolmasosaa nuorisojärjestölle ja yhden kolmasosan muille yksityishenkilöille ja yhteisöille. Hakemuksen mukaan säätiöllä on noin kolmen miljoonan euron arvoinen rahastosalkku, jolla se rahoittaa toimintaansa, eikä säätiö harjoita liiketoimintaa. Säätiötä pidettiin tuloverotuksessa yleishyödyllisenä yhteisönä, vaikka säätiö jakaisi kaikki apurahoihin varatut varat nuorisojärjestön tukemiseen. Verohallinnon ennakkoratkaisu tuloverotuksissa verovuosilta 2013 ja 2014.

Tuloverolaki 22 §

Päätös, josta valitetaan

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 10.10.2013 nro 13/0484/1

Asian aikaisempi käsittely

Säätiö on ennakkoratkaisuhakemuksessaan pyytänyt ennakkoratkaisua kysymykseen, pidetäänkö säätiötä tuloverolain 22 §:ssä tarkoitettuna yleishyödyllisenä yhteisönä, jos säätiö jakaa apurahoihin varatuista varoista vaihtoehtoisesti kaiken poliittisen puolueen nuorisojärjestölle B ry:lle tai toisena vaihtoehtona 2/3 B ry:lle ja 1/3 muille yksityisille henkilöille tai yhteisöille.

Hakija on vuonna 1949 perustettu rekisteröity säätiö, jonka tarkoituksena on tukea toimenpiteitä, joilla pyritään kehittämään nuorisoa taloudellisesti, sivistyksellisesti sekä sosiaalisesti maaseudulla ja asutuskeskuksissa. Sääntöjensä mukaisesti hakija on tukenut taloudellisesti B ry:tä. Tämän lisäksi hakija on tukenut taloudellisesti vuosittain opinto- ja muita apurahoja, tunnuspalkintoja ja avustuksia jakamalla useita kymmeniä yksityishenkilöitä ja yhdistyksiä (esim. vuonna 2008 kaikkiaan 128 ja vuonna 2011 kaikkiaan 88 erillistä saajaa). Vuositasolla apurahoja on aikaisemmin jaettu noin 300 000–350 000 euroa. Hakijaa on kohdeltu verotuksessa yleishyödyllisenä yhteisönä.

Hakijan aiempien vuosien tuloista osa on tullut hakijan omistamien osakeyhtiöiden X Oy:n ja Y Oy:n jakamista osingoista. Hakija on aiemmin harjoittanut varainkeruuta myös adressimyyn³nillä, mutta vuoden 2007 jälkeen toiminnasta on luovuttu hakijan siirrettyä adressimyynnin X Oy:lle. Tuloja on lisäksi saatu muiden sijoitusten tuottoina.

Hakijan tukema B ry on puoluelain 8 §:n mukainen puolueyhdistys. Kun hakija tukee taloudellisesti puolueyhdistystä, on hakijasta tullut puoluelain uudistuksen (683/2010) myötä niin sanottu puolueen lähiyhteisö. Erottaakseen puolueen lähiyhteisönä toimimisen X Oy:n ja Y Oy:n omistuksesta hakija on perustanut joulukuussa 2011 uuden säätiön, Z Säätiön, jolle on siirretty osa hakijan toiminnasta ja omaisuudesta.

Hakijasäätiön sääntömääräisenä tarkoituksena on tukea toimenpiteitä, joilla pyritään kehittämään nuorisoa taloudellisesti, sivistyksellisesti sekä sosiaalisesti maaseudulla ja asutuskeskuksissa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi hakija voi sääntöjensä 3 §:n mukaan

-jakaa apurahoja, avustuksia ja stipendejä nuorten koulunkäymiseen sekä perus- ja jatko-opiskeluun;

-jakaa kasvattajapalkintoa sekä muita tunnuspalkintoja ja apurahoja hyvän kasvatustoiminnan edistämiseen;

-tukea taloudellisesti nuorten koulutusta, kasvatusta, loma-ja virkistystoimintaa sekä kulttuuri-ja harrastustoimintaa edistävää toimintaa ja tutkimusta sekä jakaa taloudellista tukea vaikeuksissa oleville nuorille sekä nuorten kasvatustyön, nuorten kriisityön ja vaikeuksissa olevien nuorten auttamistyön parissa toimiville;

-rakentaa yhteistyöverkkoja ja tehdä yhteistyötä säätiön tarkoitusta edistävien yhteisöjen ja säätiöiden kanssa;

-harjoittaa tarkoitusta edistävää tiedotus-, kustannus-, julkaisu- ja koulutustoimintaa;

-järjestää vapaa-ajan toimintamahdollisuuksia nuorisolle;

-tukea taloudellisesti B ry:n toimintaa sen

-toimiessa kansalaisjärjestökentässä suomalaisen nuorison ja nuorten hyväksi

-toimiessa ulkomaisissa yhteistyöjärjestöissä Euroopan ja maailman nuorison hyvinvoinnin lisäämiseksi

-luodessa verkostoja nuorille aktiiveille

-kasvattaessa nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen ja monikulttuuriseen toimintaan

-kasvattaessa nuoria läpinäkyvään ja avoimeen hallintotoimintaan

-järjestäessä koulutusta, kursseja, leiritoimintaa, kulttuuritoimintaa ja kilpailuja nuorille

-kouluttaessa nuoria kansalaisjärjestö- ja yhdistystoimintaan

-huolehtiessa työnantaja- ja työntekijäkoulutuksesta nuorille

-viestiessä toiminnastaan ja tavoitteistaan jäsenilleen ja suomalaisille nuorille

-pitäessä yllä aktiivista keskustelua suomalaisen nuorison tilasta ja toiminnasta erilaisilla foorumeilla

-esitellessä nuorten hyväksi tekemäänsä toimintaa erilaisissa yleisissä tilaisuuksissa, messuilla ja kouluissa

-pitäessä yhteyttä nuorten toimintaa edistäviin yhteistyötahoihin;

-toteuttaa tarkoitustaan vähäisessä määrin muulla vastaavalla tarkoituksen toteutumista edistävällä tavalla.

Säätiö voi toteuttaa tarkoitustaan omassa toiminnassaan sekä omistamiensa yhtiöiden kautta Suomessa tai ulkomailla.

Hakija on tyypillinen apurahasäätiö, joka jakaa apurahoja säätiön säännöissä määrättyihin tarkoituksiin. Vuonna 2011 hakija on myöntänyt 70 opintoapurahaa ja tukenut taloudellisesti 18 tarkoitustaan edistävää yhdistystä tai säätiötä.

Tarkoituksen toteuttamiseen tarvittavat varat hakija saa sijoitustoiminnan tuotoista. Hakijalla on 3 miljoonan euron arvoinen rahastosalkku, jolla se rahoittaa toimintaansa.

Hakijan tavoitteena on jakaa tuotoistaan normaalin varainhankinnan ja säännönmukaisen toiminnan kulujen vähentämisen jälkeen 2/3 apurahoina hakijan tarkoitusta edistävään toimintaan. Mahdolliset tavallista suuremmat tuotot tai tappiot huomioidaan pitkällä aikavälillä apurahojen jakamisessa. Tiettyinä vuosina voidaan jakaa jopa vuosituoton ylittävä määrä, mikäli toiminnan turvaaminen sen sallii tai mikäli varoja ei kerätä suurempaa tulevaa apurahajakoa varten.

Hakija on aikaisemmin jakanut B ry:lle noin puolet ja muille tahoille noin puolet apurahoihin käytetyistä varoista. Hakija suunnittelee, että jatkossa se jakaisi apurahoihin varatuista varoistaan ensimmäisenä vaihtoehtona kaikki B ry:lle. Vaihtoehtoisessa mallissa hakija jakaisi apurahoihin varatuista varoistaan 2/3 B ry:lle ja 1/3 useille eri tahoille, luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille. Muille kuin B ry:lle jaetut apurahat jaetaan pääosin hakemusten perusteella. Yksittäisissä tapauksissa apuraha voidaan jakaa ilman hakemusta, kuten tunnustuspalkintona hakijan tarkoitusta edistävään toimintaan. Kaikki suomalaiset nuoret ja nuorisotyötä edistävät toimijat voivat toisessa vaihtoehdossa hakea ja saada apurahaa hakijalta.

Hakijan tarkoituksen ja tosiasiallisen toiminnan kohteena ovat nuoret ja nuorten toiminnan edistäminen. Hakijan esittämissä vaihtoehdoissa hakijan varat käytetään joko kokonaan B ry:n toiminnan tukemiseen tai sekä B ry:n toiminnan tukemiseen että yksittäisinä apurahoina nuorille ja muiden nuorisojärjestöjen tukemiseen. Nuorten toiminnan tukeminen on lähtökohtaisesti katsottu yleisen hyvän kohteeksi.

Hakijan tukema B ry:n toiminta kohdistuu laajaan nuorten joukkoon. Kyse on koko Suomen alueella toimivasta yhdistyksestä, jonka jäsenenä voi olla kuka tahansa 15-30 -vuotias. Lähtökohtaisesti kaikkeen toiminnasta voi osallistua myös sellainen nuori, joka ei ole B ry:n jäsen. B ry pyrkii omalla poliittisella toiminnallaan vaikuttamaan kaikkien nuorten etujen edistämiseen. Näin ollen hakijan toiminta keskittyy hyvin laajaan henkilöpiiriin ja koko Suomea koskeviin asioihin. B ry on tuloverolain 22 §:n 2 momentin esimerkkiluettelossa mainittu yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttava poliittinen järjestö, joten hakijan tuen kohteena on yleishyödyllisen yhteisön toiminnaksi määritelty toiminta.

Hakija ei edistä kaupallisia intressejä toiminnassaan. Hakija ei myöskään tue yksityistaloudellisia intressejä omassa toiminnassaan. Hakijan varoja ei käytetä rajatun henkilöpiirin yksityistaloudellisten etujen ajamiseksi eli hakijan toiminta ei liity taloudellisen edun tuottamiseen omassa tai B ry:n toiminnassa oleville eikä muutoinkaan pienen joukon oman toiminnan, kuten harrastustoiminnan tukemiseen. Hakijan tukeman B ry:n toiminta ei ole taloudellisia etuja palvelevaa edunvalvontaa.

Hakijan toiminta eli liity miltään osin elinkeinotoiminnan harjoittamiseen, eikä hakijan toiminta ole luonteeltaan taloudellista. Myöskään hakijan tukeman B ry:n toiminta ei liity elinkeinotoiminnan harjoittamiseen. Hakijan esittämässä jälkimmäisessä vaihtoehdossa apurahoja ei myönnetä elinkeinotoimintaan.

Säätiön sääntöjen 5 §:n mukaan säätiön asioita hoitaa, sitä edustaa ja sen päätösvaltaa käyttää hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kahdesta viiteen muuta jäsentä. Jäsenten toimikausi on kolme kalenterivuotta. Hallituksen jäsenistä on vuosittain noin kolmasosa erovuorossa. Säätiön hallitus päättää hallituksen jäsenten lukumäärästä. Hallituksen jäsenet nimeää B ry:n liittohallitus. Jos B ry:n liittohallitus ei ole nimennyt säätiön hallituksen jäseniä seuraavaksi toimikaudeksi marraskuun loppuun mennessä, voi säätiön hallitus täydentää itse itseään. Jos hallituksen jäsen eroaa tehtävästään tai menettää kelpoisuutensa kesken toimikauden, voi säätiön hallitus täydentää itseään jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hallitus nimeää keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Sääntöjen 14 §:n mukaan jos säätiö lakkautetaan, luovutetaan sen varat B ry:lle käytettäväksi säätiön tarkoitusta edistävään tarkoitukseen.

Verohallinto on päätöksellään18.4.2013 diaarinumero A325/3880/2013 ennakkoratkaisunaan verovuosilta 2013 ja 2014 toimitettaville tuloverotuksille selittänyt, että säätiötä ei pidetä tuloverolain 22 §:ssä tarkoitettuna yleishyödyllisenä yhteisönä, jos säätiö jakaa apurahoihin varatuista varoista joko kaiken B ry:lle tai 2/3 B ry:lle ja 1/3 muille yksityisille henkilöille tai yhteisöille.

Perusteluina Verohallinto on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Säätiön sääntöjen mukaisena tarkoituksena on tukea niitä toimenpiteitä, joilla pyritään kehittämään nuorisoa taloudellisesti, sivistyksellisesti ja sosiaalisesti maaseudulla ja asutuskeskuksissa.

Sääntöjensä mukaisesti hakija on tukenut taloudellisesti B ry:tä. Tämän lisäksi hakija on tukenut taloudellisesti vuosittain yksityishenkilöitä ja yhdistyksiä opinto- ja muita apurahoja, tunnuspalkintoja ja avustuksia jakamalla. Hakija on aikaisemmin jakanut B ry:lle noin puolet ja muille tahoille noin puolet apurahoihin käytetyistä varoista. Hakija suunnittelee, että jatkossa se jakaisi apurahoihin varatuista varoistaan joko kaikki B ry:lle tai 2/3 B ry:lle ja 1/3 yksittäisinä apurahoina muille yksityisille henkilöille ja nuorisotoimintaa edistäville yhteisöille.

Muille kuin B ry:lle jaetut apurahat jaetaan pääosin hakemusten perusteella. Yksittäisissä tapauksissa apuraha voidaan jakaa ilman hakemusta, kuten tunnustuspalkintona hakijan tarkoitusta edistävään toimintaan. Kaikki suomalaiset nuoret ja nuorisotyötä edistävät toimijat voivat jälkimmäisessä vaihtoehdossa hakea ja saada apurahaa hakijalta.

Säätiön sääntöjen mukaan B ry:n liittohallitus nimeää säätiön hallituksen jäsenet. Säätiön lakkauttamistilanteessa luovutetaan sen varat B ry:lle käytettäväksi säätiön tarkoitusta edistävään tarkoitukseen.

Tapauksessa on ratkaistava se, onko hakijaa pidettävä verotuksessa yleishyödyllisenä yhteisönä, jos se jatkossa jakaa apurahoihin varatuista varoistaan joko kaikki tai 2/3 B ry:lle. Asiassa on ratkaisevaa, kohdistuuko hakijan toiminta riittävän laajaan henkilöpiiriin, tuottaako hakija taloudellista etua sen toimintaan osallisille sekä toimiiko hakija välittömästi yleiseksi hyväksi.

Hakija itse katsoo hakemuksessa esitetyn mukaisesti, että sen apurahatoiminta täyttää suunnitellusta muutoksesta huolimatta edelleen tuloverolain 22 §:n yleishyödyllisen yhteisön edellytykset, vaikka kaikki tai suurin osa varoista jaetaan jatkossa B ry:lle. Tätä hakija perustelee sillä, että B ry:n toiminta kohdistuu niin laajaan henkilöpiiriin ja koko yhteiskuntaan, että hyöty hakijan varojen käytöstä koituu yleiseksi hyväksi.

Yhteisön yleishyödyllisyys edellyttää, että sen toiminta kohdistuu laajasti yhteiskuntaan eikä suppeaan piiriin, kuten yhteisön perustajan hyväksi. Lisäksi edellytetään, että yhteisö ei tuota voittoa tai muuta taloudellista etua sen toimintaan osallisille. Yhteisön toiminnan tulee olla yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi tapahtuvaa toimintaa. Esimerkiksi apurahasäätiön tukitoiminnan tulee kohdistua riittävän laajaan ja avoimeen joukkoon, jotta säätiötä voidaan pitää yleishyödyllisenä yhteisönä. Yhteisön sääntöjen tulee myös täyttää yleishyödylliselle yhteisölle asetetut edellytykset. Esimerkiksi määräys yhteisön säännöissä, jonka mukaan yhteisön purkautuessa sen varat palautuvat perustajalle, johtaa lähtökohtaisesti siihen, että yhteisö ei ole yleishyödyllinen.

Säätiö on aikaisemmin jakanut B ry:lle noin puolet ja muille tahoille noin puolet apurahoihin käytetyistä varoista. Hakijan toimintaa on tarkoitus muuttaa siten, että jatkossa sen kaikki varat käytetään ensimmäisen vaihtoehdon mukaisesti B ry:n toiminnan tukemiseen. Hakijan toiminta muodostuisi jatkossa toisen yhteisön taloudellisesta tukemisesta. Hakijan toiminnassa olisi näin ollen kysymys välillisestä eikä välittömästä toiminnasta. Vaikka B ry:n toiminta kohdistuu laajaan henkilöpiiriin ja hakijan tuen kohteena sinänsä on yleishyödyllinen toiminta, ei pelkästään yhtä yhteisöä tukevaa yhteisöä ole oikeuskäytännössä pidetty yleishyödyllisenä. Hakijan toiminnan katsotaan siten kohdistuvan rajoitettuun henkilöpiiriin eikä yleiseksi hyväksi. Hakijan sääntöjen mukaan säätiön hallituksen jäsenet nimeää B ry:n liittohallitus ja säätiön lakkauttamistilanteessa luovutetaan sen varat B ry:lle. Kun otetaan huomioon B ry:n vahva osallistuminen säätiön hallintoon, johtaa se, että kaikki varat jaetaan B ry:lle siihen, että säätiö tuottaa taloudellista etua sen toimintaan osalliselle eli B ry:lle.

Näin ollen säätiön muuttaessa toimintaansa siten, että kaikki sen varat käytetään B ry:n toiminnan tukemiseen, ei säätiötä pidetä tuloverolain 22 §:ssä tarkoitettuna yleishyödyllisenä yhteisönä.

Vaihtoehtoisesti hakija jakaisi apurahoihin varatuista varoista 2/3 B ry:lle ja 1/3 yksittäisinä apurahoina muille yksityisille henkilöille ja nuorisotoimintaa edistäville yhteisöille. Muille kuin B ry:lle jaetut apurahat jaetaan pääosin hakemusten perusteella. Apurahasäätiön yleishyödyllisyydeltä edellytetään edellä mainitun lisäksi, että apurahat jaetaan kaikille samoin perustein. Koska B ry saa kiinteän osuuden jaettavista varoista ja muille apurahat jaetaan hakemusten perusteella, jaetaan apurahat B ry:lle eri pelisäännöillä kuin muille. Tämän vuoksi hakijan katsotaan myös tässä vaihtoehdossa tuottavan taloudellista etua sen toimintaan osalliselle. Täten hakijaa ei pidetä tuloverolain 22 §:ssä tarkoitettuna yleishyödyllisenä yhteisönä myöskään siinä tapauksessa, että hakija jakaa apurahoihin varatuista varoista 2/3 B ry:lle ja 1/3 yksittäisinä apurahoina muille tahoille.

Säätiö on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että ennakkoratkaisu kumotaan ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan, että säätiötä pidetään tuloverolain 22 §:ssä tarkoitettuna yleishyödyllisenä yhteisönä, jos se jakaa apurahoihin varatuista varoista joko kaikki B ry:lle tai 2/3 B ry:lle ja 1/3 muille yksityisille henkilöille tai yhteisöille.

Säätiö käyttää tuloistaan normaalien varainhankinnan säännönmukaisen toiminnan kulujen vähentämisen jälkeen 2/3 apurahoina tarkoitusta edistävään toimintaan. Säätiö ei harjoita liiketoimintaa. Säätiön hallintoon osallistuville maksetaan kohtuullinen kokouspalkkio ja kohtuullinen korvaus säätiön hyväksi tehdystä muusta työstä. Säätiö ei myönnä apurahoja hallituksen jäsenille eikä asiamiehille.

Ennakkoratkaisupäätöksen mukaan se, että B ry nimittää säätiön hallituksen jäsenet ja säätiön lakkauttamista koskevassa tilanteessa varat luovutettaisiin B ry:lle, olisi osoitus B ry:n osallistumisesta säätiön hallintoon ja siitä, että säätiö tuottaisi etua sen toimintaan osallisille. Merkittävät yleishyödyllisinä pidetyt säätiöt tukevat taloudellisesti perustajiaan, jotka saattavat nimetä myös tukea jakavan säätiön hallituksen jäsenet. Toimintaan osallistuvien edulla on verotus- ja oikeuskäytännössä pidetty ainakin perustajien tai hallintoon osallistuvien yksityishenkilöiden tukemista taikka muutoin yksityistä voitontavoittelua tai yksityishenkilöiden kustannusten pienentämistä. Mainituista seikoista ei ole kysymys säätiön ennakkoratkaisuhakemuksessa.

Sillä, mihin säätiön varat käytetään sen lakkauttamista koskevassa tilanteessa, ei ole käytännössä merkitystä. Säätiö ei saa lakkauttamislupaa, jos sillä on varoja, joten kyseinen sääntöjen määräys on merkityksetön.

Ennakkoratkaisupäätöksen mukaan apurahasäätiön yleishyödyllisyydeltä edellytettäisiin, että kaikki apurahat jaettaisiin kaikille samoin perustein. Koska jälkimmäisessä vaihtoehdossa B ry saisi kiinteän osuuden ja muille ne jaetaan hakemusten perusteella, apurahoja ei jaettaisi kaikille samoilla perusteilla ja siksi säätiön katsottaisiin tuottavan taloudellista etua sen toimintaan osalliselle. Tämä peruste yleishyödyllisyyden epäämiselle ei perustu lakiin eikä verotus- tai oikeuskäytäntöön. Säätiö jakaa tässä vaihtoehdossa apurahoja sekä hakemuksetta että hakemusten perusteella.

Säätiön toiminta kohdistuu laajaan henkilöpiiriin kummassakin vaihtoehdossa. Vaikka säätiö tukeekin taloudellisesti vain yhtä yhdistystä, kokonaisarviossa tulee huomioida se, että B ry:n toiminta kohdistuu laajaan nuorten joukkoon ja sen toiminta hyödyttää koko yhteiskuntaa ja koituu siten yleiseksi hyväksi.

Säätiön tarkoituksena ja toimintana ei ole yksityishenkilön, pienen suvun, säätiön hallintoon osallistuvien tai pienen järjestön jäsenten taloudellisten etujen ajaminen, eikä säätiön varoja luovuteta tällaisiin tarkoituksiin. Säätiön avustustoiminnalla ei myöskään edistetä B ry:een kuuluvien jäsenten kustannusten minimointia. Säätiön B ry:lle suunnatuilla varoilla mahdollistetaan suuren nuorisojärjestön järjestötoiminnan ylläpitäminen. B ry ei toiminnassaan keskity jäsenetujen tai -palveluiden tarjoamiseen jäsenilleen, vaan poliittiseen vaikuttamiseen yhteiskunnassa. Säätiön varoilla ylläpidetyllä järjestötoiminnalla vaikutetaan koko Suomen kattavasti yhteiskunnan ja lähiympäristön rakentamiseen ja kehittämiseen.

Säätiö toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi, ja se ei tuota toimintaan osallistuville taloudellista etua. Säätiön tarkoituksen ja tosiasiallisen toiminnan kohteena ovat kaikki nuoret ja nuorten toiminnan edistäminen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on hylännyt säätiön valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettava oikeusohje

Tuloverolain 22 §:n 1 momentin mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos

1) se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä;

2) sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin;

3) se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.

Verohallinnon tulkintaohje

Verohallinto on antanut 30.4.2007 verotusohjeen yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille (Dnro 384/349/2007). Ohjeen tukiyhteisöjä koskevassa kohdassa 2.4.1 todetaan, että tuloverolain 22 §:n mukaan yhteisön tulee toimia välittömästi yleiseksi hyväksi. Yhteisö ei toimi välittömästi yleiseksi hyväksi, jos se harjoittaa elinkeinotoimintaa, josta saaduilla tuloilla se vain taloudellisesti tukee toista välittömästi yleishyödyllistä toimintaa harjoittavaa yhteisöä. Pelkästään se, että varat ohjataan yleishyödylliseen käyttöön, ei muuta tukiyhdistyksen toimintaa yleishyödylliseksi ja varainhankintaa verovapaaksi.

Ohjeessa on viitattu päätökseen KHO 1977 T 227 ja todettu, että päätöksessä mainitun yhdistyksen tarkoituksena oli tukea toisen yleishyödyllisen yhdistyksen toimintaa. Kun yhdistys toimi ainoastaan välillisesti yleiseksi hyväksi, sen ei katsottu olevan yleishyödyllinen yhteisö.

Edelleen ohjeessa on todettu, että jos tukiyhteisöllä on omaa selkeästi yleishyödyllistä toimintaa, se voidaan katsoa yleishyödylliseksi. Samoin tukiyhteisö voidaan katsoa yleishyödylliseksi, jos yleishyödylliseen toimintaan ohjattavien varojen määrä on tulokseen nähden merkittävä, tuettavia yhteisöjä on useita ja niihin jäseneksi pääsy on rajoittamaton.

Ohjeessa on myös todettu, että jotta tukiyhteisö voitaisiin katsoa yleishyödylliseksi, sen säännöissä ei voi olla mainintaa, jonka mukaan yhteisön purkautuessa sen omaisuus menisi perustajille. Perustajayhteisöt voivat tukiyhteisöä perustettaessa olla yleishyödyllisiä, mutta niiden status voi muuttua. Tällöin olisi mahdollista, että verottomasti kertynyt omaisuus yhteisön purkautuessa ei enää palautuisikaan yleishyödylliseen toimintaan.

Asiassa saatu selvitys

Tapauksessa on ratkaistava se, onko hakijaa pidettävä verotuksessa yleishyödyllisenä yhteisönä, jos se jatkossa jakaa apurahoihin varatuista varoista joko kaikki tai 2/3 B ry:lle. Asiassa on ratkaisevaa, toimiiko hakija välittömästi yleiseksi hyväksi, kohdistuuko hakijan toiminta riittävän laajaan henkilöpiiriin sekä tuottaako hakija sen toimintaan osallisille taloudellista etua.

Säätiön sääntöjen mukaisena tarkoituksena on tukea niitä toimenpiteitä, joilla pyritään kehittämään nuorisoa taloudellisesti, sivistyksellisesti ja sosiaalisesti maaseudulla ja asutuskeskuksissa.

Sääntöjensä mukaisesti hakija on tukenut taloudellisesti B ry:tä. Tämän lisäksi hakija on tukenut taloudellisesti vuosittain yksityishenkilöitä ja yhdistyksiä opinto- ja muita apurahoja, tunnustuspalkintoja ja avustuksia jakamalla.

Hakija on aikaisemmin jakanut B ry:lle noin puolet ja muille tahoille noin puolet apurahoihin käytetyistä varoista. Hakija suunnittelee, että jatkossa se jakaisi apurahoihin varatuista varoistaan a. kaikki B ry:lle tai b. 2/3 B ry:lle ja 1/3 yksittäisinä apurahoina muille yksityisille henkilöille ja nuorisotoimintaa edistäville yhteisöille.

Muille kuin B ry:lle jaetut apurahat jaetaan pääosin hakemusten perusteella. Yksittäisissä tapauksissa apuraha voidaan jakaa ilman hakemusta, kuten tunnustuspalkintona hakijan tarkoitusta edistävään toimintaan. Kaikki suomalaiset nuoret ja nuorisotyötä edistävät toimijat voivat b-vaihtoehdossa hakea ja saada apurahaa hakijalta.

Muuten hakijan toimintaa ei ole tarkoitusta muuttaa.

Säätiön sääntöjen mukaan B ry:n liittohallitus nimeää säätiön hallituksen jäsenet. Jos liittohallitus ei ole nimennyt säätiön hallituksen jäseniä seuraavaksi toimikaudeksi marraskuun loppuun mennessä, voi säätiön hallitus täydentää itse itseään. Jos säätiö lakkautetaan, luovutetaan sen varat B ry:lle käytettäväksi säätiön tarkoitusta edistävään tarkoitukseen.

Johtopäätökset

Yleishyödyllisyysarviointi tehdään kokonaisarviointina tarkastellen tuloverolain 22 §:n 1 momentissa säädettyjen edellytysten täyttymistä. Arvioinnissa otetaan huomioon yleinen oikeuskäytäntö, siihen pohjautuvat säännöksen soveltamisohjeet ja asiassa esitetty selvitys säätiön tosiasiallisesta toiminnasta.

Oikeuskäytännössä on yleishyödylliseksi hyväksytty säätiö, jonka tarkoituksena oli tukea muiden aatteellisten sekä tiede- ja taidejärjestöjen toimintaa. Oikeuskäytännössä on kuitenkin edellytetty, että tukea saavia yleishyödyllisiä yhteisöjä on useampia. Jos tukea saavia yhteisöjä on ollut vain yksi, ei tällaista tukiyhteisöä ole katsottu yleishyödylliseksi. Säätiön tarkoituksena on jatkossa tosiasiallisesti tukea taloudellisesti B ry:n toimintaa jakamalla sille kaikki apurahoihin varatut rahat. Vaikka säätiön toiminta kohdistuukin välillisesti käytännössä laajaan nuorisojoukkoon, ei laissa tarkoitettu välittömyyden edellytys täyty, jos välittömästi tuettavana on vain yksi yhdistys, tässä tapauksessa B ry. Säätiön toiminnan on näin katsottava kohdistuvan rajoitettuun henkilöpiiriin eikä siten laissa tarkoitetulla tavalla yleiseksi hyväksi.

B ry osallistuu säätiön hallintoon nimeämällä säätiön hallituksen jäsenet. Säätiön lakkauttamisen jälkeen säätiön varat luovutetaan säätiön sääntöjen mukaan B ry:lle. Jakamalla kaikki apurahat B ry:lle säätiö tuottaa tässä asetelmassa toiminnallaan taloudellista etua sen toimintaan osalliselle B ry:lle. Toimintaan osallisella ei tarkoiteta tässä tilanteessa yksityishenkilön tukemista, vaan tuen saavaa yhdistystä.

Verohallinnon ohjeissa lausutun mukaan säännöissä ei voi olla mainintaa, jonka mukaan tukiyhteisön purkautuessa sen omaisuus menisi perustajille. Perustaja on voitu katsoa toimintaan osalliseksi silloin, kun kysymys on ollut varojen jaosta. Tässä tapauksessa varojen käyttötarkoitus on säätiön lakkauttamista koskevassa tilanteessa sidottu määräämällä varat luovutettavaksi B ry:lle käytettäväksi säätiön tarkoitusta edistävään tarkoitukseen. Näin ollen säätiön varat tulisivat myös säätiön purkautuessa sen toimintaan osallisen B ry:n määräysvaltaan ja käytettäväksi sen hyväksi. Tämän vuoksi sillä seikalla, että säätiö on näyttänyt, että säätiön ovat aikanaan perustaneet yksityiset henkilöt, ei ole tässä asian kokonaisarvioinnissa määräävää oikeudellista merkitystä.

B-vaihtoehdon osalta ennakkoratkaisuhakemuksessa on todettu, että muille kuin B ry:lle jaetut apurahat jaetaan pääosin hakemusten perusteella. Yksittäisissä tapauksissa apuraha voidaan jakaa ilman hakemusta, kuten tunnustuspalkintona hakijan tarkoitusta edistävään toimintaan. Kaikki suomalaiset nuoret ja nuorisotyötä edistävät toimijat voivat b-vaihtoehdossa hakea ja saada apurahaa säätiöltä. Hallinto-oikeus toteaa, että mikäli säätiö jakaisi B ry:lle apurahoihin varatuista rahoista 2/3 ja loput rahat pääosin hakemusten perusteella tai ilman hakemusta muille yksityisille henkilöille tai yhteisöille, kysymyksessä on edelleen rajattu, pääosin B ry:lle tarkoitettu tukitoiminta, jossa apurahat muille tahoille on tarkoitus jakaa käyttäen erilaista menettelyä, kuin B ry:lle jaettaessa. Myös tässä asetelmassa säätiö tuottaa toiminnallaan taloudellista etua sen toimintaan osalliselle B ry:lle eikä toiminta sen suhteen ole välitöntä. Koska hakemuksesta saadun selvityksen perusteella apurahojen jakoperuste ei myöskään ole kaikille hakijoille yhdenvertainen, eivät yleishyödyllisyyden edellytykset täyty esitetyn b-vaihtoehdonkaan osalta.

Asiassa ei ole esitetty sellaisia perusteita, jonka vuoksi ennakkoratkaisua olisi syytä muuttaa.

Sovelletut oikeusohjeet

Tuloverolaki 22 § 1 momentti

Laki verotusmenettelystä 85 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Aarne Reiman, Eija Mäkelä, joka on myös esitellyt asian, ja Johanna Virmavirta (eri mieltä).

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Säätiö on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja uutena ennakkoratkaisuna selitetään, että säätiö on tuloverolain 22 §:ssä tarkoitettu yleishyödyllinen yhteisö, jos se jakaa apurahoihin varatuista varoista joko kaikki B ry:lle tai 2/3 B ry:lle ja 1/3 muille yksityisille henkilöille tai yhteisöille.

Säätiö on uudistanut ennakkoratkaisuhakemuksessa ja hallinto-oikeudelle esittämänsä perustelut. Säätiö on tukisäätiö, joka jakaa apurahoja säätiön säännöissä määrättyihin tarkoituksiin. Tarkoituksen toteuttamiseen tarvittavat varat säätiö saa sijoitustoiminnan tuotoista. Säätiöllä on reilun 3 miljoonan euron arvoinen rahastosalkku, jolla se rahoittaa toimintaansa. Säätiö ei harjoita liiketoimintaa.

B ry:n toiminta kohdistuu nuorten asioiden kehittämiseen koko Suomen alueella. B ry:n on käytettävä säätiön sille jakama avustus säätiön sääntöjen 3 §:ssä tarkoitettuun yleishyödylliseen toimintaan. B ry on yhdistyksenä avoin kaikille nuorille eikä B ry tuota jäsenilleen taloudellisia etuja, vaan sen säätiöltä saama avustus kohdistuu kokonaisuudessaan B ry:n yleishyödylliseen toimintaan. Siten säätiön toiminta koituu välittömästi yleiseksi hyväksi kummassakin vaihtoehdossa.

B ry ei osallistu säätiön päätöksentekoon tai hallintoon taikka toimintaan muutoinkaan. B ry:lla ei ole määräämisvaltaa säätiön asioita hoidettaessa. Säätiön lakatessa sen varat luovutetaan säätiön sääntöjen mukaan B ry:lle käytettäväksi säätiön tarkoitusta edistävään toimintaan. B ry ei ole perustanut säätiötä, vaan perustajina ovat olleet kolme yksityishenkilöä.

Hallinto-oikeuden mukaan säätiö ei täytä yleishyödyllisyyden edellytyksiä b-vaihtoehdossa, koska apurahojen jakoperuste ei ole yhdenvertainen kaikille hakijoille. Hallinto-oikeus pitää ilmeisesti erilaisena jakomenettelynä sitä, että 2/3 varoista jaetaan ilman hakemusta ja 1/3 pääosin hakemusten perusteella. Hallinto-oikeus ei kuitenkaan esitä päätöksessään mitään perusteita tulkinnalle, jonka mukaan apurahojen erilainen jakoperuste olisi esteenä apurahasäätiön yleishyödyllisyydelle.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on antanut vastineen ja esittänyt valituksen hylkäämistä.

Säätiö on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt säätiölle valitusluvan ja tutkinut asian. Korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen ja Verohallinnon ennakkoratkaisun sekä lausuu uutena ennakkoratkaisuna, että säätiötä pidetään tuloverolain 22 §:ssä tarkoitettuna yleishyödyllisenä yhteisönä kummassakin hakemuksessa esitetyssä vaihtoehtoisessa tilanteessa, eli jos säätiö jakaa apurahoihin varatuista varoista kaiken B ry:lle tai vaihtoehtoisesti 2/3 B ry:lle ja 1/3 muille yksityisille henkilöille tai yhteisöille.

Lainvoiman saanutta ennakkoratkaisua on, jos säätiö sitä vaatii, noudatettava verovuosilta 2013 ja 2014 toimitettavissa tuloverotuksissa.

Perustelut

Säännökset

Tuloverolain 22 §:n 1 momentin mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos

1) se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä;

2) sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin;

3) se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.

Saman lainkohdan 2 momentin mukaan yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää muun muassa maatalouskeskusta, maatalous- ja maamiesseuraa, työväenyhdistystä, työmarkkinajärjestöä, nuoriso- tai urheiluseuraa, näihin rinnastettavaa vapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuvaa harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa edistävää yhdistystä, puoluerekisteriin merkittyä puoluetta sekä sen jäsen-, paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistystä, niin myös muuta yhteisöä, jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen tai sosiaalisen toiminnan harjoittaminen taikka tieteen tai taiteen tukeminen. Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää myös yleisissä vaaleissa ehdokkaan tukemiseksi varattua varallisuuskokonaisuutta.

Verohallinnon ohjeet

Verohallinto on antanut 30.4.2007 verotusohjeen yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille (Dnro 384/349/2007), johon asian käsittelyssä on viitattu. Tämä ohje on korvattu 26.6.2014 annetulla verotusohjeella yleishyödyllisille yhteisöille (A47/200/2014), joka on voimassa antopäivästä.

Ohjeet ovat keskenään samansisältöiset siltä osin kuin niissä käsitellään niin sanottujen tukiyhteisöjen asemaa. Ohjeissa viitataan siihen, että tuloverolain 22 §:n mukaan yhteisön tulee toimia välittömästi yleiseksi hyväksi. Yhteisö ei toimi ohjeiden mukaan välittömästi yleiseksi hyväksi, jos se vain taloudellisesti tukee toista välittömästi yleishyödyllistä toimintaa harjoittavaa yhteisöä. Pelkästään se, että varat ohjataan yleishyödylliseen käyttöön, ei muuta tukiyhdistyksen toimintaa yleishyödylliseksi ja varainhankintaa verovapaaksi. Ohjeiden mukaan, jos tukiyhteisöllä on omaa selkeästi yleishyödyllistä toimintaa, se voidaan katsoa yleishyödylliseksi. Samoin tukiyhteisö voidaan katsoa yleishyödylliseksi, jos yleishyödylliseen toimintaan ohjattavien varojen määrä on tulokseen nähden merkittävä, tuettavia yhteisöjä on useita ja niihin jäseneksi pääsy on rajoittamaton.

Jotta tukiyhteisö voitaisiin katsoa yleishyödylliseksi, ohjeiden mukaan sen säännöissä ei voi olla mainintaa, jonka mukaan yhteisön purkautuessa sen omaisuus menisi perustajille. Perustajayhteisöt voivat tukiyhteisöä perustettaessa olla yleishyödyllisiä, mutta niiden status voi muuttua. Tällöin olisi mahdollista, että verottomasti kertynyt omaisuus yhteisön purkautuessa ei enää palautuisikaan yleishyödylliseen toimintaan.

Asian taustaa

Säätiö on perustettu vuonna 1949. Säätiön tarkoituksena on sääntöjensä mukaan tukea niitä toimenpiteitä, joilla pyritään kehittämään nuorisoa taloudellisesti, sivistyksellisesti ja sosiaalisesti maaseudulla ja asutuskeskuksissa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö voi tukea taloudellisesti B ry:n toimintaa ja tukea taloudellisesti nuorisoa koskevaa erilaista toimintaa sekä jakaa apurahoja, avustuksia ja stipendejä.

Tarkoituksensa toteuttamiseen tarvittavat varat säätiö saa ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan sijoitustoiminnan tuotoista. Säätiön aiempien vuosien tuloista osa on kertynyt säätiön omistamien osakeyhtiöiden X Oy:n ja Y Oy:n jakamista osingoista. Säätiö on aiemmin harjoittanut myös adressimyyntitoimintaa, mutta vuoden 2007 jälkeen adressimyyntitoiminta on siirretty X Oy:lle. Vuonna 2011 X Oy:n ja Y Oy:n omistus on siirretty Z Säätiölle. Hakemuksen mukaan säätiö rahoittaa nyt toimintaansa runsaan kolmen miljoonan euron arvoisen rahastosalkun tuotoilla eikä säätiö itse harjoita elinkeinotoimintaa. Säätiön asioita hoitaa ja sen päätösvaltaa käyttää hallitus, jonka jäsenet nimeää B ry:n hallitus. Jos säätiö lakkautetaan, luovutetaan sen varat B ry:n käytettäväksi säätiön tarkoitusta edistävään tarkoitukseen.

Ennakkoratkaisuhakemuksessa ei ole tarkemmin selostettu, miten säätiön verotukset on toimitettu aikaisempina vuosina, jolloin säätiön tuotto on kertynyt edellä mainitulla tavalla osingoista ja itse harjoitetusta elinkeinotoiminnasta. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että säätiön verotusta verovuodelta 2006 koskeva asia on ratkaistu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 27.12.2013 taltio 4068 (KHO 2013:200). Ratkaisu on siis annettu hallinto-oikeuden tätä asiaa koskevan päätöksen jälkeen. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan katsonut, ettei säätiötä ole ollut pidettävä yleishyödyllisenä yhteisönä tuossa verotuksessa.

Korkein hallinto-oikeus on todennut perusteluissaan muun ohessa asiassa muodostuvan ratkaisevaksi, onko säätiön elinkeinotoiminta laadultaan ja laajuudeltaan sellaista, että säätiötä ei ole pidettävä yleishyödyllisenä yhteisönä, vaikka säätiön varojen käyttö suuntautuu sinänsä yleishyödyllisiin tarkoituksiin ja säätiö käyttää näihin tarkoituksiin olennaisen osan tuloistaan. Asiaa arvioidessaan korkein hallinto-oikeus on viitannut siihen, että säätiön omissa nimissään harjoittaman adressivälityksen liikevaihto on yli miljoonan euron luokkaa ja voitto nousee satoihin tuhansiin euroihin vuodessa. Tyypillisenä vuonna kyseisen liiketoiminnan voitto on ylittänyt selvästi sijoitustoiminnan tuoton ja myös annettujen apurahojen ja avustusten määrän. Elinkeinotoimintaa on harjoitettu tiiviinä osana laajempaa konsernia, jonka emoyhteisönä säätiö on toiminut. Kokonaisuutena säätiön elinkeinotoiminta on ollut absoluuttiselta laajuudeltaan sekä suhteessa muuhun tulonhankintaan ja varojen käyttöön siinä määrin mittavaa, että säätiön ei ole katsottava toimineen yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi tuloverolain 22 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Näin ollen säätiötä ei ole pidettävä säännöksessä tarkoitettuna yleishyödyllisenä yhteisönä.

Ennakkoratkaisuasiassa on kysymys siitä, onko säätiötä nyt pidettävä yleishyödyllisenä yhteisönä, kun se ei tosin enää harjoita selostettua aktiivista tulonhankkimistoimintaa, mutta säätiö toimii poliittisen puolueen nuorisojärjestön tukisäätiönä ja aikoo jakaa sille yhtenä vaihtoehtona koko sijoitustensa jaettavissa olevan tuoton.

Säätiön taloudellinen toiminta rajoittuu hakemuksen mukaan pelkästään rahastosalkun hallinnointiin. Tätä toimintaa ei voida pitää sellaisena toimintana, mistä ratkaisussa KHO 2013:200 on ollut kysymys. Näin ollen tuossa päätöksessä mainitut seikat eivät ole enää esteenä säätiön yleishyödyllisyydelle. Ennakkoratkaisu ei olekaan perustunut säätiön taloudellisen toiminnan sisältöön, vaan siihen, miten säätiö käyttää varojaan.

Tosiseikat

Säätiön tarkoituksena on tähän asti ollut jakaa tuotoistaan normaalin varainhankinnan ja säännönmukaisen toiminnan kulujen vähentämisen jälkeen 2/3 apurahoina säätiön tarkoitusta edistävään toimintaan. Säätiö on B ry:n tukisäätiö, joka on aiemmin jakanut B ry:lle noin puolet ja muille tahoille noin puolet apurahoihin käytetyistä varoista. Säätiö on hakemuksensa mukaan suunnitellut, että jatkossa se jakaa apurahoihin varatuista varoista kaiken B ry:lle tai vaihtoehtoisesti 2/3 B ry:lle ja 1/3 useille eri tahoille, luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille. Muille kuin B ry:lle jaetut apurahat jaetaan pääosin hakemusten perusteella.

B ry on rekisteröidyn poliittisen puolueen koko valtakunnan käsittävä jäsenyhdistys, joka on tuloverolain 22 §:n 2 momentin mukaan yleishyödyllinen yhteisö. Asiakirjojen mukaan B ry:llä ei ole muuta kuin yleishyödyllistä toimintaa. Säätiö on vuonna 1949 perustettu tukemaan B ry:n toimintaa. Säätiön perustajina on ollut kolme yksityishenkilöä.

Säätiön hallituksen jäsenet nimeää B ry:n liittohallitus. Säätiön lakatessa sen varat luovutetaan säätiön sääntöjen mukaan B ry:lle käytettäväksi säätiön tarkoitusta edistävään tarkoitukseen.

Oikeudellinen arviointi

Asiassa on kysymys siitä, katsotaanko säätiön olevan tuloverolaissa tarkoitettu yleishyödyllinen yhteisö, kun sen tulot muodostuvat yksinomaan sijoitustoiminnan tuotoista ja se jakaa apurahoihin varatuista varoista joko kaiken tai kaksi kolmannesta B ry:lle.

Tuotot, joiden verotuksesta nyt on kysymys, tulevat valtakunnallisen järjestön yleishyödyllisen toiminnan hyväksi samalla tavoin kuin, jos järjestö olisi saanut ne omalla varainhankinnallaan tai oman sijoitustoimintansa tuottoina. Poliittisessa toiminnassa varainhankinta puoluejärjestöstä erillisen yhteisön toimesta on sinänsä tavanomaista. Säätiön käsittelemisestä yleishyödyllisenä seuraa, että sen saamat sijoitusten tuotot, sikäli kuin niitä ei pidetä elinkeinotulona, ovat verovapaita samalla tavoin kuin järjestön saadessa ne omalla toiminnallaan.

Asiassa on lisäksi otettava huomioon, että tuloverolain 22 §:n 2 momenttiin on lailla 275/2009 lisätty säännös, jonka mukaan yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää myös yleisissä vaaleissa ehdokkaan tukemiseksi varattua varallisuuskokonaisuutta. Säännös ei sinänsä koske kysymyksessä olevaa säätiötä, mutta siitä ilmenee, että poliittisen toiminnan tukemista on lainsäädännössä pidetty sillä tavoin yleishyödyllisenä toimintana, että yleishyödyllisen yhteisön asema on haluttu antaa yksittäisen henkilönkin poliittisen toiminnan tukemista varten perustetulle yhteisölle. Säännöksen voidaan katsoa ilmentävän sitä, että pelkästään yhden kohteen tukemiseksi perustettuakin yhteisöä voidaan joissain tapauksissa pitää yleishyödyllisenä.

Se, että säätiö jakaa varoja B ry:n yleishyödylliseen toimintaan, ei tuo säätiön hallituksessa toimiville henkilöille henkilökohtaista taloudellista hyötyä siten kuin tuloverolain 22 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetaan. Kun säätiön varat sen lakatessa luovutetaan B ry:lle, joka ei ole säätiön perustaja, käytettäväksi säätiön tarkoituksen mukaiseen toimintaan, kysymyksessä ei voida katsoa olevan sellainen edellä selostetuissa Verohallinnon ohjeissa kuvattu tilanne, jossa verottamatta jäävät tulot saattaisivat ohjautua säätiön lakatessa yleishyödyllisen piirin ulkopuolelle. Näistä syistä tuloverolain 22 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdan ei voida katsoa olevan säätiön yleishyödyllisyyden esteenä.

Näin ollen säätiötä on pidettävä tuloverolain 22 §:ssä tarkoitettuna yleishyödyllisenä yhteisönä siinä tapauksessa, että se jakaa apurahoihin varatuista varoista kaiken B ry:lle tai vaihtoehtoisesti 2/3 B ry:lle ja 1/3 muille yksityisille henkilöille tai yhteisöille.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ahti Vapaavuori, Matti Halén, Eila Rother, Outi Suviranta ja Leena Äärilä. Asian esittelijä Marjo Snellman.