KHO:2016:146

Maankäyttö ja rakentaminen – Toimenpidelupa – Ranta-alue – Pientuulivoimala – Soveltuminen paikalle – Haitta naapurille – Melu

Vuosikirjanumero: KHO:2016:146
Antopäivä: 10.10.2016
Taltionumero: 4235
Diaarinumero: 4138/1/14
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2016:146

Kunta oli myöntänyt toimenpideluvan noin 11 metrin korkuisen pientuulivoimalan (1500 W) rakentamiseksi ranta-alueelle, jolla sijaitsi pääosin vapaa-ajan kiinteistöjä. Voimala oli sallittu sijoittaa 43 metrin etäisyydelle naapurin vapaa-ajanrakennuksesta ja noin 40 metrin etäisyydelle naapurin rajasta.

Tuulivoimalan toimittajan esittämistä teknisistä tiedoista ilmeni että tuulivoimalasta aiheutuva melu 50 metrin etäisyydellä voimalasta oli 45 dB, kun tuulen nopeus oli 8 m/s. Koska asiakirjoissa ei ollut selvitystä siitä, että ympäristöhallinnon ohjeen 4/2012 tai sittemmin voimaan tulleen valtioneuvoston asetuksen (1107/2015) mukaiset melutasot voitiin saavuttaa naapurikiinteistöllä, luvan myöntämiseen ei ollut edellytyksiä.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 117 §:n 1 momentti, 135 §:n 1 momentti 3 kohta ja 138 § 1 momentti

Maankäyttö- ja rakennusasetus 64 §

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 25.11.2014 nro 14/0894/5

Asian aikaisempi käsittely

Raaseporin ympäristö- ja rakennuslautakunta on 14.8.2013 tekemällään päätöksellä (§ 163) myöntänyt B:lle toimenpideluvan noin 11 metrin korkuisen pientuulivoimalan (1500 W) rakentamiseen Raaseporin kaupungin Långstrandin kylässä sijaitsevalle Knipnäsin tilalle RN:o 1:24.

Lupa on myönnetty seuraavilla ehdoilla:

- Tuulivoimala sijoitetaan samaan linjaan saunarakennuksen läntisen päädyn kanssa ja noin 12 metriä pohjoiseen saunarakennuksen pohjoisesta nurkasta.

- Etäisyys rantaan tulee olla noin 32 metriä ja etäisyys lähimmän rajanaapurin vapaa-ajan asuntoon noin 43 metriä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen Raaseporin ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 138 §:n 1 momentin mukaan siltä osin kuin on tarpeen toimenpiteen maankäytöllisten ja ympäristöllisten vaikutusten arvioimiseksi toimenpidelupaa ratkaistaessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä rakennusluvan edellytyksistä 72, 135, 136 ja 137 §:ssä sekä rakennuskielloista säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:n 2 momentin mukaan rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri.

Maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n 1 momentin mukaan rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset.

Maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että rakennus soveltuu paikalle. Momentin 6 kohdan mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 136 §:n 1 momentin mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueen ulkopuolella on muun ohella, että rakennuspaikka täyttää lain 116 §:n vaatimukset; rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut mainitun lain mukaiset tai sen nojalla annetut vaatimukset; ja rakentaminen täyttää lain 135 §:n 3 – 6 kohdassa asetetut vaatimukset.

Asian oikeudellinen arviointi

Hankkeessa on kysymys pientuulivoimalan pystyttämisestä mereen rajoittuvalle Raaseporin kaupungin Långstrandin kylän kiinteistölle Knipnäs 1:24.

Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. Raaseporin kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan halkaisijaltaan yli kaksimetrisen tuuliturbiinin pystyttäminen alueelle edellyttää toimenpidelupaa.

Tuulivoimalan maston korkeus on 9 metriä ja turbiinin siipien väli 3,2 metriä. Voimalan jalustana toimiva betonivalu on pääpiirustuksen mukaan kokonaisuudessaan maanpinnan alapuolella. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus on siten maasta mitattuna vajaat 11 metriä. Mereltä katsottuna tuulivoimala sijoittuu kiinteistöllä 1:24 olevan saunarakennuksen taakse. Voimalan etäisyys valittajan kiinteistön 1:146 rajasta on noin 39 metriä. Myönnetyn toimenpideluvan mukaan tuulivoimalan etäisyyden rantaan tulee olla noin 32 metriä ja etäisyyden valittajan vapaa-ajanasuntoon noin 43 metriä.

Asiakirjoihin sisältyvästä kuvamateriaalista ilmenee, että kiinteistön 1:24 ja valittajan omistaman naapurikiinteistön välillä on tiheähkö puustoinen vyöhyke. Puusto on olennaisesti korkeampaa kuin tuulivoimala.

Tuulivoimalan toimittajan esittämistä teknisistä tiedoista ilmenee, että tuulivoimalasta syntyvä ääni on 45 dB 50 metrin etäisyydellä.

Kun otetaan huomioon tuulivoimalan korkeus ja kevytrakenteisuus sekä sijoituspaikan lähellä olevan puuston ja muun kasvillisuuden määrä ja korkeus, tuulivoimala ei muodosta maiseman kannalta erityisen hallitsevaa kokonaisuutta. Sen voidaan siten katsoa soveltuvan ympäristöön ja maisemaan. Voimalalla ei voida myöskään katsoa olevan sellaisia vaikutuksia lintuihin ja muihin eläimiin, että hakemus olisi tullut hylätä. Tuulivoimalasta mahdollisesti aiheutuvat heijastus- ja meluvaikutukset naapurikiinteistölle jäävät suojapuuston vuoksi siinä määrin vähäisiksi, ettei tuulivoimalasta voida katsoa aiheutuvan haittaa valittajalle. Se seikka, että tuulivoimala olisi kiinteistöllä 1:24 mahdollisesti sijoitettavissa muuhunkin paikkaan, ei muodosta estettä haetun luvan myöntämiselle. Sillä, onko hakijalla välttämätöntä tarvetta sähkön tuottamiseen tuulivoimalla, ei ole asiassa merkitystä. Päätöstä ei ole syytä valituksen johdosta muuttaa.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Maankäyttö- ja rakennuslaki 126 § 1 ja 2 momentti, 126 a § 1 momentti 4 kohta ja 197 § 1 momentti

Luonnonsuojelulaki 38 § 1 momentti ja 39 § 1 momentti 3 kohta

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ilkka Hartikainen, Taina Pyysaari ja Ilona Nuorteva. Esittelijä Jonna Konstari.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätökset kumotaan. Lisäksi A on vaatinut, että hänen oikeudenkäyntikulunsa korvataan.

A on viitannut asiassa aiemmin esittämäänsä sekä lisäksi lausunut vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Hanke on sopimaton näin tiheään rakennetulle vapaa-ajanviettoalueelle. Tuulivoimalan lavat aiheuttavat välkkymistä, heijastuksia ja varjoja. Puustoa ei ole nimeksikään A:n vapaa-ajan asunnon ja voimalan välillä. Linnut silpoutuvat voimalan lapoihin, eikä se muutenkaan sovi alueelle.

Voimalasta syntyvä ääni on erittäin häiritsevä. Lähietäisyydeltä se aiheuttaa jatkuvan haitan. Naapuruussuhdelain mukaisesti toiselle kiinteistölle ei saa aiheutua immissiota äänen muodossa. Naapuruussuhdelain mukaiset kriteerit tulee ottaa huomioon.

B:n vapaa-ajan asunto on jo liitetty sähköverkkoon, joten tuulivoimalalle ei ole mitään käytännön tarvetta. Tuulivoimala on sijoitettavissa B:n tilalle siten, että se tulee kauemmas A:n kiinteistöstä. Hankkeen aiheuttama kohtuuton haitta on minimoitavissa rakentamalla tuulivoimala riittävän kauas A:n vapaa-ajan asunnosta.

Tuulivoimala ei sovellu tälle alueelle ja tähän ympäristöön. Maankäyttö- ja rakennuslain edellytykset eivät täyty. Sen rakentaminen rikkoo myös naapuruussuhdelakia.

Raaseporin ympäristö- ja rakennuslautakunta on antanut selityksen.

B:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen.

A on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii A:n valituksen.

Helsingin hallinto-oikeuden ja Raaseporin ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätökset kumotaan. B:n toimenpidelupahakemus hylätään.

2. A:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1.

Sovellettavat oikeusohjeet

Toimenpiteen luvanvaraisuutta koskevat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain 126 a §:n 1 momentin mukaan toimenpidelupa vaaditaan sellaisen rakennelman tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena pystyttämiseen tai sijoittamiseen seuraavasti:

----

4) maston, piipun, varastointisäiliön, hiihtohissin, suurehkon antennin, tuulivoimalan ja suurehkon valaisinpylvään tai muun vastaavan rakentaminen.

Mainitun pykälän 3 momentin mukaan kunta voi rakennusjärjestyksessä määrätä, että toimenpidelupaa ei kunnassa tai sen osassa tarvita 1-10 tai 12 kohdassa tarkoitettuun toimenpiteeseen, jos toimenpidettä voidaan pitää vähäisenä.

Paraisten kaupungin rakennusjärjestyksen kohdan 2.1. mukaan toimenpidelupa on haettava muun ohella seuraavien erillislaitteiden pystyttämiseen:

- Tuuliturbiini, jonka halkaisija on yli 2 metriä.

Luvan myöntämisen edellytyksiä ja selvityksiä koskevat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n 1 momentin mukaan rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset.

Maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:ssä säädetään rakennusluvan edellytyksistä asemakaava-alueella. Pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan rakennuksen tulee soveltua paikalle ja 6 kohdan mukaan rakennusta ei saa sijoittaa tai rakentaa niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 136 §:ssä säädetään rakennusluvan edellytyksistä asemakaava-alueen ulkopuolella. Pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan rakentamisen tulee täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut mainitun lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset. Momentin 3 kohdan mukaan rakentamisen tulee täyttää 135 §:n 1 momentin 3–6 kohdassa asetetut vaatimukset.

Maankäyttö- ja rakennuslain 138 §:ssä säädetään toimenpideluvan edellytyksistä. Pykälän 1 momentin mukaan siltä osin kuin on tarpeen toimenpiteen maankäytöllisten ja ympäristöllisten vaikutusten arvioimiseksi toimenpidelupaa ratkaistaessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä rakennusluvan edellytyksistä muun ohella 135 ja 136 §:ssä säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 141 §:n mukaan lupapäätökseen voidaan ottaa tarpeelliset määräykset. Määräykset voivat koskea muun ohessa rakennustyön tai toimenpiteen suorittamista ja niistä mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen rajoittamista.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 64 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan, jos rakennuslupaa tai toimenpidelupaa haetaan maston rakentamiseen, lupahakemukseen on liitettävä selvitys hankkeen vaikutuksista maisemaan ja naapureihin. Pykälän 2 momentin mukaan mitä 1 momentin 1 kohdassa säädetään, koskee soveltuvin osin lupahakemusta tuulivoimalan rakentamiseen.

Tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1107/2015) 1 §:n 2 momentin mukaan asetusta sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa lupamenettelyissä. Mainitun asetuksen 3 §:n mukaan tuulivoimalan toiminnasta aiheutuva takuuarvon perusteella määritelty laskennallinen melutaso ei saa ulkona ylittää melulle altistuvalla alueella melun A-taajuuspainotetun keskiäänen (ekvivalenttitason) ohjearvoja seuraavasti: ulkomelutaso Laeq päivällä, loma-asutus päivällä klo 7–22 45 dB ja yöllä 40 dB.

Valtioneuvoston asetus on tullut voimaan 1.1.2015. Sitä ennen lupamenettelyssä on pidetty ohjeena oikeudellisesti sitomatonta ympäristöhallinnon ohjetta 4/2012, jonka mukaan vastaavat arvot olivat päivällä 40 dB ja yöllä 35 dB.

Tosiasiaselvitys

Lupaa on haettu teholtaan 1500 watin suuruisen pientuulivoimalan rakentamiseen. Voimalan maston korkeus on 9 metriä, turbiinin siipien väli 3,2 metriä ja kokonaiskorkeus noin 11 metriä. Voimala on perustettu maahan upotetun 1,2 x 1,2 metrin suuruisen valetun betonilaatan päälle.

Rakennuspaikkana on pinta-alaltaan 1,12 hehtaarin suuruinen Klipnäsin tila RN:o 1:24. Täydennetyn 23.4.2013 päivätyn asemapiirroksen mukaan voimala on ollut tarkoitus sijoittaa tilan itäosaan 35 metrin etäisyydelle A:n kiinteistöllä RN:o 1:146 olevasta lomarakennuksesta ja 32 metrin etäisyydelle A:n omistaman kiinteistön rajasta sekä 30 metrin etäisyydelle rantaviivasta.

Lupapäätökseen otetulla tuulivoimalan sijaintia koskevalla lupamääräyksellä rakennus on määrätty sijoitettavaksi 43 metrin etäisyydelle kiinteistöllä RN:o 1:146 olevasta rakennuksesta ja 32 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Lupamääräysten mukaisesti toteutetun rakennuksen etäisyys kiinteistön RN:o 1:146 rajasta on noin 40 metriä.

Hakija on toimittanut lautakunnalle havainnekuvia sekä maisemaselvityksen ja tuulivoimalan valmistajan ilmoittamat tekniset tiedot voimalan aiheuttamasta melutasosta. Tiedoista ilmenee, että tuulivoimalasta aiheutuva melu 50 metrin etäisyydellä on 45 dB, kun tuulen nopeus on 8 m/s. Tuulivoimalan huipputeho saavutetaan teknisten tietojen perusteella, kun tuuli on 12,5 m/s.

Tuulivoimalan käyttö- ja asennusoppaasta ilmenee edelleen, että tuuliturbiinin ja akkujen välisen etäisyyden tulisi jännitehäviön välttämiseksi olla mahdollisimman lyhyt, mieluiten alle 30 metriä.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Toimenpideluvan myöntäminen perustuu oikeusharkintaan. Lupa on siten myönnettävä, jos luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa.

Lupahakemukseen on liitettävä sellaiset selvitykset, joiden perusteella luvan myöntämisen edellytysten voidaan todeta täyttyvän. Lupaviranomaisen on huolehdittava hallintolain 33 §:n 1 momentin mukaisesti asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä ja tarvittaessa edellytettävä hakijalta täydentäviä selvityksiä. Tuulivoimalan osalta lupaviranomaisen on arvioitava maankäyttö- ja rakennusasetuksen 64 §:ssä tarkoitettujen selvitysten asianmukaisuus ja riittävyys.

Arvioitaessa tuulivoimalan soveltumista paikalle on otettava huomioon sen ominaisuudet sekä vaikutukset naapureihin ja maisemaan kokonaisuudessaan. Tuulivoimalan aiheuttaman melun vaikutuksia mahdollisuuksiin käyttää naapurikiinteistöä RN:o 1:146 tulevaisuudessa asuinrakentamiseen on lupaa myönnettäessä arvioitu ympäristöhallinnon ohjeessa 4/2012 esitettyjen oikeudellisesti sitomattomien ohjearvojen pohjalta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 141 §:n mukaan lupapäätökseen voidaan ottaa tarpeelliset määräykset. Määräykset voivat koskea rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvien haittojen rajoittamista. Lupamääräyksiä voidaan antaa muun ohella rakennuksen tai rakennelman sijoittamisesta.

Asiakirjoista ilmenee, että B on ensin hakenut lupaa voimalan sijoittamiseen pienelle kalliolle 19 metrin etäisyydelle rantaviivasta ja 35 metrin etäisyydelle naapurin rajasta. Lautakunta on katsonut, ettei lupaa ole voitu myöntää, koska voimala on vaikuttanut mereltä ja naapurikiinteistöltä näkyvään maisemaan. Lautakunta on sen vuoksi pyytänyt B:ltä selvitystä tuulivoimalan sijoitusvaihtoehdoista. Selvitykseen on edellytetty liitettäväksi uusi asemapiirros ja kuvamontaasi. Saatuaan selvitykset lautakunta on myöntänyt luvan 23.4.2013 päivätyn asemapiirroksen pohjalta, kuitenkin päätöksestä ilmenevin sijaintia koskevin ehdoin.

Asiakirjoissa ei ole selvitystä siitä, että melutaso A:n omistamalla naapurikiinteistöllä alittaisi ympäristöhallinnon ohjeessa 4/2012 annetut ohjearvot, vaikka hanke toteutettaisiinkin lupapäätökseen otettujen lupamääräysten mukaisesti. Näin ollen lautakunta ei ole ennen luvan myöntämistä selvittänyt riittävästi mahdollisuuksia sijoittaa voimala maisemallisesti tyydyttävästi niin, että melutaso A:n kiinteistöllä alittaa mainitut ohjearvot tai varaamalla B:lle tilaisuutta selvittää melumallinnuksin, ettei melutaso A:n kiinteistöllä ylitä mainittua ohjearvoa.

Koska ympäristöhallinnon ohjeessa 4/2012 ilmaistut ohjearvot ovat ohjeellisia eivätkä ole oikeudellisesti sitovia, on asiaa mahdollista muutoksenhaussa arvioida myös 1.1.2015 voimaan tulleen valtioneuvoston asetuksen pohjalta. Asiakirjoihin liitetty selvitys ei kuitenkaan osoita, että asetuksessa säädetyt ohjearvot alittuisivat A:n omistamalla kiinteistöllä.

Edellä lausuttu huomioon ottaen B:n hakemukseen ei ole liitetty sellaisia selvityksiä, joiden perusteella maankäyttö- ja rakennuslain 135, 136 ja 138 §:ssä säädettyjen toimenpideluvan myöntämisen edellytysten voitaisiin todeta täyttyvän. Tämän vuoksi Raaseporin ympäristö- ja rakennuslautakunnan ja hallinto-oikeuden päätökset on kumottava ja B:n hakemus hylättävä.

2. Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Elina Lampi-Fagerholm. Asian esittelijä Marko Nurmikolu.

 
Julkaistu 10.10.2016