KHO:2016:151

Ulkomaalaisasia – Toissijaisen suojeluaseman peruuttaminen – Kansainvälinen suojelu – Epäselvä kotipaikka – Kielianalyysi – Kotipaikan päätteleminen

Vuosikirjanumero: KHO:2016:151
Antopäivä: 18.10.2016
Taltionumero: 4305
Diaarinumero: 3874/1/15
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2016:151

Valittaja oli kertonut olevansa kotoisin Kongon demokraattisen tasavallan Pohjois-Kivun Goman alueelta. Hänelle oli myönnetty oleskelulupa suojelun tarpeen perusteella. Myöhemmin tehdyssä kielianalyysissa hänen ilmoittamansa kielitaustan todennäköisyys oli kuitenkin arvioitu erittäin pieneksi. Sen sijaan hänen kielitaustakseen oli arvioitu suurella varmuudella Kamerun. Maahanmuuttovirasto oli peruuttanut valittajalle myönnetyn toissijaisen suojeluaseman, hylännyt hänen oleskelulupahakemuksensa, päättänyt karkottaa hänet Kameruniin ja määrännyt hänet maahantulokieltoon. Hallinto-oikeus oli hylännyt valituksen.

Kun otettiin huomioon kielianalyysin tulos sekä lisäksi se, ettei valittaja ollut esittänyt henkilöllisyydestään sellaista selvitystä, joka olisi tukenut hänen kertomustaan, ja muut kielianalyysin tulosta tukeneet seikat, valittajan ei voitu katsoa olevan kotoisin ilmoittamastaan paikasta. Valittajan voitiin katsoa antaneen kansainvälistä suojelua hakiessaan tietoisesti vääriä tietoja kotipaikastaan. Hänen toissijaisen suojeluasemansa peruuttamiselle oli siten ollut perusteet.

Valittajan kotimaan ja kansalaisuuden päätteleminen hänen väittämästään poikkeavalla tavalla edellytti kuitenkin kielianalyysin tuloksen lisäksi vahvaa näyttöä hänen todellisesta kotimaastaan. Tällaista näyttöä olisi voinut olla esimerkiksi luotettava asiakirjaselvitys valittajan henkilöllisyydestä tai siitä, että valittaja olisi asunut pääteltävässä kotipaikassa. Pelkästään sillä perusteella, että kielianalyysin tulos viittasi Kameruniin, valittajan perheenjäsenet asuivat siellä, valittaja oli käynyt siellä kahdesti ja hänen matkapuhelimessaan oli kamerunilaisia puhelinnumeroita, ei voitu tehdä johtopäätöstä, että valittajan kotimaa olisi ollut Kamerun. Näin ollen hänen kansainvälisen suojelun tarvettaan ei ollut voitu tutkia suhteessa Kameruniin, vaan se oli tutkittava suhteessa hänen ilmoittamaansa maahan eli Kongon demokraattiseen tasavaltaan, kuitenkin pois lukien Pohjois-Kivun Goman alue.

Ulkomaalaislaki 108 § 1 momentti 1 ja 2 kohta

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 9.11.2015 nro 15/1466/1

Asian aikaisempi käsittely

Maahanmuuttovirasto on 10.6.2014 peruuttanut A:lle (jatkossa myös valittaja ja hakija) myönnetyn toissijaisen suojeluaseman. Lisäksi virasto on hylännyt valittajan oleskelulupaa koskevan hakemuksen. Virasto on päättänyt karkottaa hänet kotimaahansa Kameruniin ja määrännyt hänet Schengen-aluetta koskevaan maahantulokieltoon kahdeksi vuodeksi.

Maahanmuuttovirasto on päätöksensä perusteluina lausunut muun ohella seuraavaa:

Perustelut kansainvälisen suojelun osalta

(– –)

Hakija on kertonut turvapaikkapuhuttelussa 13.2.2008 olevansa kotoisin Kongon demokraattisen tasavallan Pohjois-Kivun maakunnasta, Goma -nimisen kaupungin lähellä sijaitsevasta Karambosta. Hakija ei ole esittänyt turvapaikkaprosessin aikana mitään todistetta henkilöllisyydestä tai kotipaikasta. Maahanmuuttovirasto on 27.5.2008 tekemällään päätöksellä myöntänyt hakijalle jatkuvan (A) oleskeluluvan suojelun tarpeen perusteella lähinnä hänen kotipaikakseen ilmoittaman Goman turvallisuustilanteen vuoksi. Hakija on päätöksentekohetkellä ollut 17-vuotias.

Rajavartiolaitoksen 16.11.2009 suorittaman laittoman maahantulon järjestämiseen liittyvän kuulustelun yhteydessä on ilmennyt seikkoja, joiden perusteella on ollut syytä epäillä, ettei hakija ole kotoisin Kongon demokraattisesta tasavallasta vaan Kamerunista.

Hakijalle tehdystä kielianalyysista 30.8.2012 annetun lausunnon mukaan hakijan kielenkäytössä on fonologisia piirteitä Kamerunissa puhutusta ranskasta. Hän käyttää myös tiettyjä ilmauksia, jotka ovat tavallisia Kamerunin ranskassa. Lausunnon mukaan hakija puhuu sellaista ranskan kieltä, joka on suurella todennäköisyysasteella peräisin Kamerunista. Hakijan ilmoittaman kielitaustan, Kongon demokraattisen tasavallan, todennäköisyysaste on erittäin pieni.

Hakija on oleskelulupahakemuksensa liitteeksi toimittanut poliisille Kongon demokraattisen tasavallan passin. Keskusrikospoliisin 30.7.2013 päivätyn lausunnon mukaan passi on väärä. Myös hakijan kertomus passin hankinnasta on epäuskottava. (– –) Hakijan eri vaiheissa esittämien kertomusten välillä on ollut ristiriitoja koskien muun muassa äidinkieltä, koulunkäyntiä ja oleskelua Kamerunissa ennen Suomeen saapumista. Ristiriitaisuudet heikentävät olennaisesti hakijan kertomuksen uskottavuutta. (– –) Hakijan kertomus kotiseudustaan on jäänyt yleiselle ja ylimalkaiselle tasolle. (– –) Sekä poliisin kuulustelussa että Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelussa hakija ilmoitti äidinkieleksi suahilin. Kielitestissä hän kertoi, ettei osaa suahilia. (– –) Rajavartiolaitoksen mukaan hakijan kännykän sim-kortille on tallennettu useampi kamerunilainen puhelinnumero. Hakijan sisko ja äiti asuvat edelleen Kamerunissa. (– –) Hakija on käynyt kaksi kertaa omaistensa luona Kamerunissa, Doualassa.

Kun kielitestin tuloksen lisäksi otetaan huomioon edellä esitetyt ristiriitaiset kertomukset ja muut seikat, Maahanmuuttovirasto ei pidä uskottavana, että hakija olisi kotoisin Kongon demokraattisesta tasavallasta, vaan Kamerunista.

(– –)

Hakija ei ole esittänyt mitään turvapaikkaperusteita Kameruniin nähden. Hakijalla ei ole perustellusti aihetta pelätä joutuvansa kotimaassa vainotuksi ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Asiassa ei ole esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että hakija joutuisi kotimaassaan todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Kamerunin turvallisuustilanteesta saatavien tietojen mukaan hakijalla ei ole kotialueelleen palatessaan ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä johtuvaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa. (– –)

Hakija ei ole tuonut itse esille oikeaa kotipaikkaansa vaan väittää edelleen olevansa kotoisin Kongon demokraattisesta tasavallasta. Asiassa saadun selvityksen perusteella on ilmeistä, että hakija on kansainvälistä suojelua ja oleskelulupaa hakiessaan antanut tietoisesti vääriä tietoja, jotka ovat vaikuttaneet päätöksen lopputulokseen. Hakija on myös salannut sellaisen seikan, joka olisi vaikuttanut päätöksen lopputulokseen. Hän on harhauttanut viranomaisia turvapaikkaprosessin aikana. Mikäli hakijan oikea kotipaikkakunta olisi ollut päätöksentekijän tiedossa, hakijalle ei olisi myönnetty oleskelulupaa toissijaisen suojelun perusteella. Asiassa on siten edellytykset peruuttaa hakijan toissijainen suojeluasema ulkomaalaislain 108 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan perusteella.

Perustelut oleskeluluvan osalta

(– –)

Hakijan toissijaisen suojelun tarpeen perusteella myönnetty oleskelulupa on mennyt umpeen 27.05.2013. Hänen toissijainen suojeluasemansa on tällä päätöksellä peruutettu, joten ei ole enää perusteita myöntää hänelle oleskelulupaa samalla perusteella kuin aikaisemmin. Ottaen huomioon toissijaisen suojeluaseman peruuttamiseen johtaneet syyt, on myös perusteltua aihetta epäillä hänen tarkoituksenaan olevan maahantuloa ja maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla.

Hakija on kertonut, että hänen avopuolisonaan on Suomen kansalainen. He ovat asuneet yhdessä v. 2011 alkaen. Väestötietojärjestelmän tietojen perusteella hakija on 1.12.2012 lähtien asunut yhdessä Suomen kansalaisen (– –) kanssa (– –). Hakija on 2.4.2014 muuttanut eri osoitteeseen. Hakijalla ei siten ole enää avopuolisoa, eikä ulkomaalaislain 37 §:ssä tarkoitettu asumisaikaedellytyskään täyttyisi. Hakija ei ole esittänyt työtodistusta, mutta hän on kertonut toimivansa lähihoitajana ja että hänellä on vakituinen työpaikka (– –). Työntekijän oleskeluluvan osalta asiassa ei ole tarpeen pyytää osaratkaisua. Vaikka työntekoon liittyvät edellytykset täyttyisivätkin, työntekijän oleskeluluvan myöntämiselle olisi olemassa ulkomaalaislain 36 §:n 1 ja 2 momentin tarkoittamia esteitä.

Hakija on terve, työikäinen ja ammatillisen koulutuksen Suomessa saanut nuori mies. Hän ei ole haavoittuvassa asemassa kotimaahansa palatessaan. Asiassa ei ole ilmennyt perusteita oleskeluluvan myöntämiseksi yksilöllisestä inhimillisestä syystä.

Asiassa ei ole ilmennyt muitakaan ulkomaalaislaissa tarkoitettuja perusteita oleskeluluvan myöntämiseksi. Edellä selostetun perusteella hakijalle ei voida myöntää ulkomaalaislain 56 §:ssä tarkoitettua pysyvää oleskelulupaa eikä uutta määräaikaista lupaa ulkomaalaislain 54 §:n mukaisesti.

Perustelut karkottamisen osalta

(– –)

Maahanmuuttovirasto ei ole edellä mainituin perustein myöntänyt hakijalle uutta oleskelulupaa. Ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamalla tavalla hakija oleskelee Suomessa ilman vaadittavaa oleskelulupaa. Hakijan kohdalla ulkomaalaislain 149 §:n mukainen peruste maasta karkottamiselle on siten olemassa.

Hakija on tullut Suomeen marraskuussa 2007 ja saanut oleskeluluvan 27.5.2008. Hänellä on vakituinen työpaikka Suomessa. Hänellä ei ole tällä hetkellä Suomessa ulkomaalaislain tarkoittamia perhesiteitä. (– –) Hakijan sosiaalisten ja kulttuuristen siteiden voidaan katsoa painottuvan hakijan kotimaahan Kameruniin. Hakija ei ole nuorena, terveenä, ammatillisen koulutuksen saaneena, työikäisenä ja -kykyisenä miehenä haavoittuvassa asemassa Kamerunissa.

Kun kokonaisharkinnassa verrataan maasta karkottamisperusteita, eli hakijan oleskelua Suomessa ilman vaadittavaa oleskelulupaa, maasta karkottamista vastaan puhuviin seikkoihin, kuten hakijan maassa oleskeluaikaan (n. 7 vuotta) sekä Suomessa tuona aikana syntyneisiin siteisiin, on maasta karkottamisperusteita pidettävä hakijan kohdalla painavimpina.

Hakijan maasta karkottaminen ei ole Kamerunin tämän hetkisessä vakaassa turvallisuustilanteessa ulkomaalaislain 147 §:n vastaista. Hakija voidaan karkottaa Kameruniin ilman, että hän voi joutua siellä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 3 artiklan tarkoittaman epäinhimillisen kohtelun tai ulkomaalaislain 147 §:ssä tarkoitetun kohtelun kohteeksi tai, että hänet voitaisiin lähettää sieltä sellaiselle alueelle.

Perustelut maahantulokiellolle

(– –)

Hakija ei saa kahden vuoden kuluessa päätöksen päivämäärästä lukien saapua Suomeen tai muuhun Schengen-valtioon. Maahantulokiellon pituutta harkittaessa Maahanmuuttovirasto on ottanut huomioon hakijan rikosepäilyjen laadun sekä hänen siteensä Suomeen sekä kulttuuriset ja sosiaaliset siteet hakijan kotimaahan Kameruniin.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt valittajan valituksen Maahanmuuttoviraston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Asiassa saatu selvitys

Valittaja on saapunut Suomeen alaikäisenä 25.11.2007 ja hakenut samana päivänä kansainvälistä suojelua. Turvapaikkamenettelyn aikana hän on kertonut olevansa kotoisin Kongon demokraattisesta tasavallasta, Goman alueelta Karambo -nimisestä kylästä. Valittaja on ilmoittanut puhuvansa äidinkielenään swahilia ja tämän lisäksi ranskaa ja vähän lingalaa. Hän on kertonut käyneensä seitsemän luokkaa koulua Karambossa yleisessä koulussa ja työskennellyt sen jälkeen (– –) kaupassa. Poliisin henkilöllisyyttä ja matkareittiä koskevassa kuulustelussa 18.1.2008 valittajan on kirjattu sanoneen, että on käynyt vain kotikylänsä naapurikylässä Cabindissa, ei Goman kaupungissa. Turvapaikkaperusteinaan valittaja on vedonnut kotiseudullaan kohtaamaansa uhkaan, joka on kohdistunut häneen alueella toimivien kenraali Nkundan joukkojen taholta. Hän on kertonut kyläänsä ja kotiinsa hyökätyn marraskuussa 2007, jolloin hän on paennut kotimaastaan ja päässyt työantajansa ja (– –) pastorin avuin pakenemaan maasta lopulta Suomeen. Valittajalla ei ole turvapaikkamenettelynsä aikana ollut tietoa vanhempiensa ja sisarensa olinpaikoista. Maahanmuuttovirasto on päätöksellään 27.5.2008 myöntänyt valittajalle jatkuvan (A) oleskeluluvan suojelun tarpeen perusteella ajalle 27.5.2008 – 27.5.2009. Maahanmuuttovirasto on katsonut hänen olevan suojelun tarpeessa, kun otetaan huomioon hänen ikänsä, kotipaikkansa sekä hänen kertomuksensa kokonaisuudessaan.

Valittajaa on 16.11.2009 kuulusteltu Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen toimesta epäiltynä laittoman maahantulon järjestämisestä. Hän on kertonut kuulustelussa, että hänen biologinen äitinsä on Kamerunissa, mutta hänellä ei ole muita ystäviä tai tuttavia Kamerunissa tai paljoa yhteyksiä maahan.

Valittajalle on tehty kielitesti. Skandinavisk Språkanalys AB:n 30.8.2012 päivätyn kielianalyysiraportin mukaan valittaja puhuu ranskaa sujuvasti ilman minkään heimokielen sille antamaa suurempaa leimaa, minkä vuoksi on vaikeampaa arvioida hänen kielitaustaansa. Hän on kertonut kielitestissä, ettei osaa swahilia. Hänen kielitaustakseen on suurella varmuudella arvioitu Kamerun. Valittajan ilmoittaman kielitaustan, Kongon demokraattisen tasavallan Pohjois-Kivun Goma, todennäköisyys on arvioitu erittäin pieneksi. Kielitaustaa ovat arvioineet sekä Kongosta että Kamerunista kotoisin olevat analyytikot. Kielianalyysissa käytetty varmuutta kuvaava asteikko on ollut erittäin suuri, suuri, keskisuuri, pieni ja erittäin pieni. Lausunnon mukaan valittajan kielenkäytössä on tiettyjä fonologisia piirteitä Kamerunissa puhutusta ranskasta ja hän käyttää myös tiettyjä ilmauksia, jotka ovat tavallisia Kamerunin ranskassa.

Valittajaa on kuultu kielianalyysin lopputulosten johdosta Espoon pääpoliisiasemalla 3.10.2012. Valittaja on toistanut olevansa Kongon demokraattisesta tasavallasta. Hän on kertonut puhuvansa ranskaa samalla tavalla kuin tuntemansa kongolaiset. Swahilin kielen hän on unohtanut, koska sitä puhuttiin hänen kotonaan ja kavereiden kanssa todella vähän. Koulussa valittajalla ei ollut swahilia. Hän on kertonut saaneensa yhteyden äitiinsä noin 2 vuotta Suomeen saapumisensa jälkeen erään Facebook-ystävänsä kautta. Hän on tuolloin saanut tietää äitinsä olevan Kamerunissa. Hänen siskonsa asuu äidin kanssa. Valittajan isä on kuollut Kamerunissa vuonna 2011.

Maahanmuuttovirasto on ottanut harkittavakseen valittajan toissijaisen suojeluaseman peruuttamisen. Maahanmuuttovirasto on kuullut valittajaa asiassa puhuttelussa 12.4.2013. Valittaja on puhuttelussa kertonut, että hänen perheensä on päässyt Kongon demokraattisesta tasavallasta Kameruniin laivoilla erään kongolaisen henkilön avustamana. Hän on kertonut vierailleensa Kamerunissa isänsä hautajaisissa vuonna 2011 sekä äitinsä luona jouluna 2012. Valittaja on kertonut käyneensä Goman yksityistä koulua 10–15 minuutin kävelymatkan päässä kotoaan. Hän on lisäksi kertonut, että on käynyt Goman kaupungissa paljon nuorempana. Valittaja on puhuttelussa ilmoittanut pyrkivänsä hankkimaan kotimaansa passin tai muun henkilöllisyystodistuksen.

Valittaja on 10.7.2013 jättänyt Helsingin poliisilaitokselle pysyvää oleskelulupaa koskevan hakemuksen. Samassa yhteydessä hän on esittänyt Kongon demokraattisen tasavallan passin, joka on myönnetty 12.2.2013. Keskusrikospoliisi on todennut passin vääräksi. Helsingin poliisilaitoksen tutkintailmoituksen mukaan keskusrikospoliisi on passin aitoustutkimuksissa todennut, että passiasiakirjan henkilötietosivu ja sen vastinsivu on poistettu ja korvattu toisella vastaavasta asiakirjasta otetulla sivulla. Passin henkilötietosivu ja sivu 31 on lisäksi peitetty ylimääräisellä mustesuihkutulostetulla sivulla ja sivulla 3 on todettu tekstimuutos myöntöpäivän kohdalla. Lisäksi tutkintailmoituksessa on todettu, että Kongon demokraattinen tasavalta otti huhtikuussa 2009 käyttöön biometriset passit. Valittajan esittämä passi ei ole biometrinen, vaikka sen myöntämisvuodeksi on merkitty 2013.

Suomen viranomaisten valittajalle myöntämässä muukalaispassissa on merkinnät kahdesta Kamerunin edustustojen myöntämästä viisumista sekä valittajan kertomia Kamerunin vierailuja vastaavat maahantulo- ja maasta poistumisleimat.

Maahanmuuttoviraston asiakirjoista ei käy ilmi, että valittajaa olisi tuomittu väärennösrikoksesta tai muustakaan rikoksesta.

Valittaja on valituksen perusteluissa selostetulla tavoin aiemmin asunut yhdessä avopuolisonsa kanssa ja hänellä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus (– –).

Asian arviointi ja hallinto-oikeuden johtopäätökset

1. Toissijaisen suojeluaseman peruuttaminen

(– –)

Asiassa saadun selvityksen mukaan valittaja on saapunut Suomeen vuonna 2007. Hän on kertonut olevansa kotoisin Kongon demokraattisen tasavallan Pohjois-Kivusta, Goman alueella sijaitsevasta Karambon kylästä. Hän on joutunut pakenemaan kotimaastaan vuonna 2007 ja noin kaksi vuotta Suomeen saapumisensa jälkeen hän on saanut tietää äitinsä ja siskonsa olevan Kamerunissa. Sittemmin myös valittajan isä on ollut Kamerunissa, missä hän on kuollut vuonna 2011.

Valittajalle tehdystä kielianalyysista annetun lausunnon mukaan valittajan kielitaustaksi on arvioitu suurella varmuudella Kamerun. Hänen ilmoittamansa kielitaustan, Kongon demokraattisen tasavallan Pohjois-Kivun Goman todennäköisyys arvioidaan erittäin pieneksi. Kielianalyysin tulos on toiseksi vahvin viidestä testissä ilmoitetusta varmuuden asteesta.

Hallinto-oikeus toteaa, ettei henkilön oman kertomuksen kanssa ristiriidassa olevan kielianalyysin tulosta yksinään voida pitää riittävänä osoituksena henkilön kotipaikasta, jos asiassa ei ole esitetty muita kielianalyysin tulosta tukevia seikkoja. Valittaja on kuitenkin kertonut unohtaneensa swahilin kielen, vaikka on ilmoittanut sen äidinkielekseen ja on ilmoittanut asuneensa 17 vuotta alueella, jolla puhutaan swahilia. Hänen kertomuksensa kotiseudustaan Kongon demokraattisessa tasavallassa on ollut niukkaa ja yleisluontoista, eikä Karambo-nimisestä kylästä Kongon demokraattisessa tasavallassa ole löydettävissä tietoa. Valittaja on eri yhteyksissä kertonut ristiriitaisesti siitä, onko hän käynyt yleistä vai yksityistä koulua ja kirjausten perusteella hän on myös kertonut ristiriitaisesti siitä, onko hän käynyt Goman kaupungissa alueella asuessaan. Erityisesti hallinto-oikeus kiinnittää huomiota valittajan kertomuksen uskottavuutta arvioitaessa siihen, että valittaja on esittänyt suojeluasemansa peruuttamisasian vireilletulon jälkeen väärän Kongon demokraattisen tasavallan passin. Passin myöntämisajankohdaksi on merkitty 12.2.2013, eli se olisi myönnetty ennen Maahanmuuttoviraston puhuttelua, jossa hän on vasta ilmoittanut yrittävänsä hankkia passin. Valittajan matkustamiseen käyttämät viisumit sekä maahantulo- ja maastapoistumisleimat ovat Suomen viranomaisten valittajalle myöntämässä muukalaispassissa.

Kun otetaan kielianalyysin tulosten ohella huomioon valittajan asuinpaikkaa sekä asuinaluettaan koskevan kertomuksen yleisluonteisuus ja osittain myös epäjohdonmukaisuus, hänen swahilin kielen taidostaan todettu sekä valittajan esittämä väärä Kongon demokraattisen tasavallan passi, hallinto-oikeus katsoo selvitetyksi, ettei valittaja ole kertomallaan tavalla kotoisin Kongon demokraattisesta tasavallasta, vaan kielitestin osoittamalla tavoin Kamerunista. Näin ollen valittajan kansainvälisen suojelun, toissijaisen suojelun ja humanitaarisen suojelun tarve on arvioitava uudelleen suhteessa Kameruniin.

Valittaja on Maahanmuuttoviraston puhuttelussa 12.4.2013 todennut, että Kamerunissa on vaarallista liikkua yöaikaan ja maassa voi joutua ryöstön kohteeksi.

Kamerunin merkittävimmät ihmisoikeusongelmat liittyvät turvallisuusjoukkojen suorittamaan kidutukseen ja pidätettyjen ja vangittujen henkilöiden kaltoin kohteluun, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin puutteisiin sekä henkeä uhkaaviin vankilaoloihin. Kansallinen poliisi ja santarmit ovat Kamerunissa päävastuussa lainvalvonnasta. Vaikka poliisi on tehoton, heikosti koulutettu ja korruptoitunut, maan hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin saadakseen virkamiehiä vastuuseen vallan väärinkäytöksiin liittyvissä tapauksissa. (United States Department of State, 2014 Country Reports on Human Rights Practices - Cameroon, 25.6.2015.)

Valittaja ei ole tuonut esille sellaisia häntä Kamerunissa uhkaavia uhkia, joita voitaisiin pitää perusteena kansainväliselle suojelulle. Valittaja on myös vieraillut Kamerunissa Suomesta käsin.

Valittaja ei ole tehnyt todennäköiseksi, että hänellä olisi ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden vuoksi olisi merkittäviä perusteita uskoa valittajan joutuvan kotimaassaan todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa. Valittaja ei siten ole ulkomaalaislain 88 §:ssä tarkoitetulla tavalla toissijaisen suojelun tarpeessa. Kun otetaan huomioon valittajan kotimaassa vallitsevasta tilanteesta saatu selvitys, hän ei ole myöskään ulkomaalaislain 88 a §:ssä tarkoitetulla tavalla humanitaarisen suojelun tarpeessa. Valittajalle ei näin ollen voida antaa turvapaikkaa tai myöntää oleskelulupaa toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella. Edellä esitetyn perusteella ja kun valittaja on kansainvälistä suojelua hakiessaan antanut tietoisesti vääriä tietoja, jotka ovat vaikuttaneet päätöksen lopputulokseen, Maahanmuuttoviraston on tullut peruuttaa valittajan toissijainen suojeluasema.

2. Muu oleskelulupa

(– –)

Valittaja on täysi-ikäinen terve nuori mies. Valittajalla ei aiemmasta avoliitostaan huolimatta ole Suomessa ulkomaalaislain 37 §:ssä tarkoitettuja perheenjäseniä. Hän on asunut Suomessa vuodesta 2007 lähtien ja hänellä on selvitysten mukaan Suomeen työhön ja pitkään oleskeluun liittyviä siteitä. Valittajan mukaan hänen äitinsä ja sisarensa asuvat Kamerunissa. Hallinto-oikeus katsoo, ettei oleskeluluvan epäämistä Suomeen syntyneistä siteistä huolimatta voida kuitenkaan pitää ilmeisen kohtuuttomana, kun otetaan huomioon, että valittaja on saanut oleskeluoikeutensa maahan ilmoittamalla itsestään vääriä tietoja. Hallinto-oikeus toteaa, että henkilön integroitumisesta riippumatta oleskeluluvan epääminen ei puutu henkilön yksityiselämän suojaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan vastaisella tavalla tilanteessa, jossa henkilön maahan saapumiseen liittyy maahantulosäännösten kiertämistä. Perusteita oleskeluluvan myöntämiseksi ulkomaalaislain 52 §:n 1 momentin tarkoittamasta yksilöllisestä inhimillisestä syystä tai muustakaan syystä ei ole ilmennyt.

3. Maasta karkottaminen

(– –)

Valittajan toissijaisen suojeluaseman ja oleskeluluvan tultua valituksenalaisella päätöksellä peruutetuksi valittaja oleskelee Suomessa ilman oleskelulupaa. Näin ollen hänen karkottamiselleen on ulkomaalaislaissa tarkoitettu peruste. Kun otetaan huomioon valittajan edellä kuvattu menettely maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertämiseksi, hallinto-oikeus katsoo, että valittajan karkottamista puoltavat seikat ovat sitä vastaan puhuvia seikkoja painavampia. Kun valittajan ei voida katsoa olevan haavoittuvassa asemassa hänen palatessaan Kameruniin, hänet on voitu määrätä karkotettavaksi kotimaahansa. Valittaja on voitu ulkomaalaislain 150 §:n nojalla määrätä kahden vuoden maahantulokieltoon.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Ulkomaalaislaki 37 §, 52 § 1 momentti, 87 § 1 momentti, 88 §, 88 a §, 108 § 1 ja 2 momentti, 146 § 1 ja 2 momentti, 147 §, 149 § 1 momentti ja 150 §

Euroopan ihmisoikeussopimus 8 artikla

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Juha Rautiainen (eri mieltä), Terttu Villikka ja Tero Leskinen. Esittelijä Sampo Löf-Rezessy.

Hallinto-oikeudessa on asiaa ratkaistaessa toimitettu äänestys.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Valittaja on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessaan hän on vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Lisäksi hän on vaatinut, että karkottamispäätöksen täytäntöönpano kielletään, kunnes asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Valittaja on esittänyt perusteina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:

Valittaja on asunut Suomessa vuodesta 2007 alkaen. Hän ei voi palata kotimaahansa turvallisesti, eikä hänellä ole sinne enää siteitä eikä siellä omaisia. Valittajalla on Suomessa koti, työ ja pitkäaikainen parisuhde. Lisäksi hän hallitsee suomen kielen hyvin. Hän työskentelee lähihoitajana vakituisessa työsuhteessa. Hänellä on maahan monenlaisia niin työperäisiä kuin muitakin sosiaalisia siteitä. Valittajan työpanos suomalaisessa yhteiskunnassa on arvokas, ja hänen karkottamisensa olisi vastoin tarkoituksenmukaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita. Valittajaa ei ole koskaan syytetty mistään rikoksesta. Hänen kaikki siteensä ovat tällä hetkellä Suomessa, ja hän on kotoutunut maahan poikkeuksellisen hyvin.

Turvapaikkaperusteet eivät ole muuttuneet pakohetkestä, ja valittaja on edelleen suojelun tarpeessa suhteessa kotimaahansa. Mihinkään muuhun valtioon kuin kotimaahan häntä ei voida karkottaa.

Muutoksenhakija on saanut kotimaastaan henkilöllisyytensä todistavaa näyttöä. Hän ei ole voinut esittää sitä aiemmin, koska asiakirjat on saatu Suomeen vasta 17.11.2015, kun valittajan tuttava on kyennyt tuomaan ne henkilökohtaisesti Suomeen vierailtuaan heidän kotimaassaan. Näyttöä ei siten ole voitu ottaa huomioon Maahanmuuttovirastossa eikä hallinto-oikeudessa.

Kielteisen oleskeluluparatkaisun ja karkotuspäätöksen perusteena on vedottu lähes ainoastaan valittajan turvapaikkapuhuttelussa useita vuosia sitten kertomaan ottamatta huomioon, että kyse on ollut lapsena kotimaastaan paenneesta, vaikeita asioita kokeneesta alaikäisestä, jolla ei ole ollut tilanteessa kykyä kuvata tarkasti esimerkiksi kotialueensa maantieteellisiä yksityiskohtia. Valittajan kertomassa ei ole ollut kuitenkaan mitään olennaisia puutteita.

Karkottamisen perusteena oleva väite siitä, että valittajan kotimaa olisi Kamerun, on perusteeton. Väite on tehty ainoastaan yhden ruotsalaisen kaupallisen yrityksen tekemän kielianalyysin perusteella. Analyysin tekijä ei ole ollut Maahanmuuttovirastosta riippumaton tutkimustaho, sillä sen palkkion on maksanut todennäköisesti tilaaja.

Valittajan kielitaitoa ei ole arvioitu muiden kielten kuin ranskan osalta. Siinä, että Kongon demokraattisesta tasavallasta oleva valittaja puhuu ranskaa ilman minkään heimokielen antamaa suurempaa leimaa, ei ole mitään merkillistä tai epäilyttävää. Ranska on valittajan kotimaassa yleisesti puhuttu kieli, minkä vuoksi valittajan swahilin kielen taito on heikompi kuin ranskan. Hän on myös käyttänyt koulussa ja työssään ranskaa kotimaassaan asuessaan.

Se, mitä valittajan kielitaidosta on selvitetty, ei tee hänestä muun kuin kotimaansa Kongon demokraattisen tasavallan kansalaista. Asiassa ei myöskään ole esitetty mitään, mikä tällä hetkellä oikeuttaisi kielteiseen ratkaisuun ja karkottamiseen. Ulkomaalaislain 149 §:n mukaiset karkottamisedellytykset eivät täyty.

Korkein hallinto-oikeus on 11.1.2016 antamallaan välipäätöksellä kieltänyt maasta poistamisen täytäntöönpanon, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut valituslupahakemuksen tai asiassa toisin määrätään.

Maahanmuuttovirasto on antanut lausunnon. Asiassa ei ole esitetty mitään perusteltua syytä epäillä, että kielianalyysin objektiivisuus olisi kärsinyt, koska sen tekijät olisivat riippuvaisia Maahanmuuttovirastosta. Osoituksena valittajan kotipaikasta ei ole pidetty yksinään kielianalyysin tulosta, vaan asiassa on esitetty myös muita kielianalyysin tulosta tukevia seikkoja. Uutena seikkana valituksessa esitetyn valittajan syntymätodistuksen perusteella ei kuitenkaan voida katsoa, että Kongon demokraattinen tasavalta on valittajan nykyinen kotipaikka ja -maa. Valittaja on voinut syntyä ja asuakin jossain vaiheessa nykyisen Kongon demokraattisen tasavallan alueella, mutta turvapaikkaprosessin jälkeen esille tulleet seikat osoittavat, että hän on kotoisin Kamerunista.

Muutoksenhakija on antanut vastaselityksen. Huhtikuussa 2015 Ruotsissa on käynnistetty tutkimukset koskien kielianalyysin suorittajatahon (Språkab) toimintaa ja työn laatuakin. Kyseisen kielianalyysiyrityksen sopimus Ruotsin Maahanmuuttoviraston kanssa on purettu helmikuussa 2016. Kyseisen yrityksen työ koskien myös valittajan kielen analyysia on näin ollen mahdollisesti myös niin heikko, ettei se sovi asiassa näytöksi. Maahanmuuttovirasto ei ole kyennyt näyttämään, että Kamerun olisi myöntänyt valittajalle kansalaisuuden. Maahanmuuttovirasto toteaa lausumassaan, että valittaja on voinut syntyä ja asua kotimaassaan mutta on kotoisin kuitenkin muualta. Väite on vastoin yleistä käsitystä siitä, että ihminen on kotoisin sieltä, missä on syntynyt ja asunut. Muutoksenhakija on syntynyt ja asunut Kongon demokraattisessa tasavallassa, ja asiassa ei ole näytetty muuta toteen. Mikäli Maahanmuuttoviraston päätöstä ei kumota esitetyn perusteella, asiassa on järjestettävä suullinen kuuleminen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii valituksen.

1. Vaatimus suullisen käsittelyn toimittamisesta hylätään.

2. Valitus hylätään siltä osin kuin se koskee toissijaisen suojeluaseman peruuttamista. Hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan ja asia palautetaan Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi siltä osin kuin ne koskevat valittajan kansainvälisen suojelun tarpeen arviointia, oleskelulupaa, karkottamista ja maahantulokieltoa.

3. Valittajan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Suullinen käsittely

Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely.

Muutoksenhakija on vastaselityksessään korkeimmalle hallinto-oikeudelle vaatinut, että asiassa on tarvittaessa toimitettava suullinen käsittely hänen kuulemisekseen. Kun otetaan huomioon asiakirjoista saatava selvitys, suullisen käsittelyn toimittaminen ei ole tarpeen asian selvittämiseksi.

2. Pääasia

2.1 Ratkaistavat oikeuskysymykset

Asiassa on ratkaistavana ensinnäkin, onko saadun selvityksen perusteella voitu katsoa, että valittaja ei ole kotoisin Kongon demokraattisen tasavallan Pohjois-Kivun Goman alueelta, kuten hän on väittänyt, vaan Kamerunista. Tästä tehdyn johtopäätöksen jälkeen on ratkaistava, onko toissijaisen suojeluaseman peruuttamiselle, oleskelulupahakemuksen hylkäämiselle, karkottamiselle sekä maahantulokiellolle ollut oikeudelliset perusteet.

2.2 Asiassa saatu selvitys ja sen arviointi

2.2.1 Kielianalyysilausunto

Korkein hallinto-oikeus on oikeuskäytännössään (KHO 2013:23, KHO 2014:114, KHO 2015:14 ja KHO 2016:116) käsitellyt kielianalyysia selvityksenä kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa. Korkein hallinto-oikeus on todennut muun ohella, että kielianalyysin suorittaminen on perusteltua, mikäli henkilön kotipaikasta ei ole käytettävissä luotettavaa selvitystä ja henkilön oma kertomus on ristiriitainen. Kielivariaatiot saattavat muuttua eri syistä. Tähän voivat vaikuttaa esimerkiksi maan sisäinen muuttoliike, pitkäaikainen asuminen toisella paikkakunnalla sekä erilaiset asuinympäristöön ja ympäristöolosuhteisiin liittyvät syyt. Myös henkilön iällä, sukupuolella, ammatilla, sosiaaliryhmällä ja terveydentilalla sekä muilla yksilöllisillä ominaisuuksilla voi olla vaikutusta asiaan.

Kielianalyysin tulosta on siten arvioitava tällaiset yksilölliset seikat huomioon ottaen. Korkein hallinto-oikeus on oikeuskäytännössään edelleen todennut, että kielianalyysi antaa luotettavan tuloksen hakijan käyttämästä kielimurteesta ja sen esiintymisestä. Kielianalyysin perusteella ei voida kuitenkaan vielä täydellä varmuudella päätellä hänen kotipaikkaansa. Valittajan omasta kertomuksesta poikkeavaa käsitystä hänen kotipaikastaan ei voida näin ollen perustaa yksinomaan kielianalyysin tulokseen, vaan asiaa on arvioitava ottaen huomioon muukin käytettävissä oleva selvitys.

Kielianalyysilausunnossa 30.8.2012 valittajan ilmoittaman kielitaustan, Kongon demokraattisen tasavallan Pohjois-Kivun Goman alueen, todennäköisyys on arvioitu erittäin pieneksi. Tältä osin kielianalyysin tuloksen todennäköisyysasteeksi on ilmoitettu alhaisin viidestä todennäköisyyden asteesta. Kielianalyysilausunnon mukaan valittajan kielitaustaksi on arvioitu suurella varmuudella Kamerun. Tältä osin kielianalyysin tuloksen varmuusasteeksi on ilmoitettu toiseksi vahvin viidestä varmuuden asteesta. Raportin yhteenvedossa on lisäksi todettu muun muassa, että Gomassa puhutaan swahilia ja että valittaja on kertonut, ettei hän osaa swahilia. Yhteenvedon mukaan valittaja puhuu ranskaa ilman minkään heimokielen sille antamaa suurempaa leimaa, minkä vuoksi on vaikeampaa arvioida suurella varmuudella hänen kielitaustaansa.

Kielianalyysissa valittajan kielitaustaa ovat arvioineet sekä Kongosta että Kamerunista kotoisin olevat analyytikot. Analyysin tulosta heikentää se lausunnossakin mainittu seikka, että valittaja puhuu ranskaa ilman minkään heimokielen sille antamaa suurempaa leimaa. Valittaja ei kuitenkaan ole esittänyt perusteita väitteelleen, jonka mukaan kielianalyysin tulos olisi virheellinen. Asiassa ei siten ole perusteita pitää tulosta epäluotettavana, ja kielianalyysilausunto on otettava asian selvityksenä huomioon.

Koska valittajan esittämä muu selvitys voi kuitenkin antaa aihetta arvioida hänen kotipaikkansa toisin kuin mitä kielianalyysilausunnosta ilmenee, asiaa arvioitaessa on otettava huomioon muukin käytettävissä oleva selvitys.

2.2.2 Valittajan henkilöllisyydestä esitetyt selvitykset

Valittajalla ei ole ollut Suomeen saapuessaan henkilöllisyyttään osoittavia asiakirjoja. Hän on vuonna 2013 esittänyt Helsingin poliisilaitokselle Kongon demokraattisen tasavallan passin, jonka keskusrikospoliisi on todennut vääräksi. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle valittaja on esittänyt kopiot kolmesta ranskankielisestä asiakirjasta, ja Maahanmuuttovirasto on lausuntonsa yhteydessä esittänyt asiakirjoista hankkimansa suomennokset.

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle on toimitettu ensinnäkin Kinshasan/Mateten oikeuden (Tribunal de Grande Instance de Kinshasa/Matete) 25.9.2015 päivätty tuomio. Tuomiosta käy ilmi, että A, jonka kotipaikka on X, Limeten kunta, Kinshasa, on luovuttanut 24.9.2015 oikeuden puheenjohtajalle hakemuksen, jossa hän on pyytänyt syntymätodistuksen korvaavaa tuomiota sillä perusteella, että hän on syntynyt Gomassa vuonna 1990, jolloin hänen äitinsä ja isänsä oleskelivat lyhyesti mainitussa paikassa heidän kotipaikkansa ollessa edellä mainittu osoite näiden tapahtumien aikaan. Yksinomaan siitä syystä, etteivät he tunteneet lakia, syntymää ei ilmoitettu määräajassa toimivaltaiselle viranomaiselle. Hakija saapui ilman oikeusavustajaa 25.9.2015 asian käsittelyyn julkisessa istunnossa. Hän vahvisti olevansa henkilöiden B ja rouva C liitosta Gomassa vuonna 1990 syntynyt mieshenkilö, jonka syntymää ei ole ilmoitettu viranomaiselle, koska henkilöt eivät tunteneet lakia. Syntymän aikaan vanhemmat asuivat osoitteessa X Limeten kunnassa. Tästä huolimatta syntymäpaikkana oli Goma, koska äiti oli lomalla. Tuomioistuin on muun ohella päättänyt tutkia ja hyväksyä hakemuksen sekä lausunut, että A on mies ja syntynyt Gomassa vuonna1990, ja määrännyt Limeten kunnan asianomaisen viranomaisen luovuttamaan hakijalle pätevän syntymätodistuksen. Toinen valittajan toimittamista asiakirjoista on 29.9.2015 päivätty tiedoksianto rekisteritiedon korvaamista koskevasta tuomiosta ja kolmas asiakirja 29.9.2015 päivätty syntymätodistus.

Valittajan korkeimmalle hallinto-oikeudelle esittämän tuomion mukaan valittajan vanhempien kotipaikka ja osoite oli hänen syntymänsä aikaan Kinshasassa, ja valittaja on kertonut oikeudelle, että hänen syntymänsä aikaan hänen vanhempansa oleskelivat lyhyesti Gomassa heidän kotipaikkansa ollessa Kinshasassa. Syntymätodistuksessa on valittajan kotipaikasta merkintä "Kinshasa, Limete, X".

2.2.3 Muut kotipaikan selvittämisessä huomioon otettavat selvitykset

Poliisin kuulustelua 18.1.2008 valittajan henkilöllisyydestä, matkareitistä ja maahantulon selvittämisestä ja Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelua 13.2.2008 koskevista pöytäkirjoista ilmenee, että valittajan turvapaikkaprosessinsa aikana kertomat tiedot hänen ilmoittamastaan kotipaikasta Karambosta sekä Gomasta ovat olleet niukkoja ja yleisluonteisia. Hän on muun muassa sanonut, että Gomassa on pieniä järviä mutta ei isoja, vaikka Goma sijaitsee suuren Kivu-järven rannalla. Valittaja on poliisin kuulustelussa 18.1.2008 ilmoittanut äidinkielekseen swahilin. Kielianalyysissa hän on kuitenkin kertonut, ettei osaa swahilia, ja sitä koskevassa kuulemisessaan hän on kertonut unohtaneensa kielen, vaikka Goman alueella puhutaan swahilia ja valittaja on kertonut asuneensa siellä 17 vuotta. Valittaja on myös kertonut eri vaiheissa ristiriitaisesti siitä, onko hän käynyt yleistä vai yksityistä koulua ja onko hän käynyt Goman kaupungissa alueella asuessaan.

Valittajan suhteesta Kameruniin tiedetään, että hänen äitinsä ja siskonsa asuvat Kamerunissa ja hänen isänsä on kuollut siellä vuonna 2011. Valittaja on käynyt Kamerunissa vuosina 2011 ja 2012–2013. Hänen matkapuhelimeensa on tallennettu useita kamerunilaisia puhelinnumeroita.

2.3 Johtopäätökset valittajan kotipaikasta

Kielianalyysin tulos viittaa siihen, ettei valittajan ilmoitus kotipaikastaan pidä paikkaansa. Kun lisäksi otetaan huomioon, ettei hän ole esittänyt henkilöllisyydestään sellaista selvitystä, joka tukisi hänen kertomustaan, ja edellä selostetut muut kielianalyysin tulosta tukevat seikat, valittajan ei voida katsoa olevan kotoisin Kongon demokraattisen tasavallan Pohjois-Kivusta Goman alueelta.

Valittajan kotimaan ja kansalaisuuden päätteleminen hänen väittämästään poikkeavalla tavalla edellyttää kuitenkin kielianalyysin tuloksen lisäksi vahvaa näyttöä hänen kotimaastaan. Tällaista näyttöä voisi olla esimerkiksi luotettava asiakirjaselvitys valittajan henkilöllisyydestä tai siitä, että valittaja olisi asunut pääteltävässä kotipaikassa. Pelkästään sillä perusteella, että kielianalyysin tulos viittaa Kameruniin, valittajan perheenjäsenet asuvat nykyisin siellä, valittaja on käynyt siellä kahdesti ja hänen matkapuhelimessaan on kamerunilaisia puhelinnumeroita, ei voida tehdä johtopäätöstä, että valittaja olisi Kamerunista.

2.4 Toissijaisen suojeluaseman peruuttaminen

Ulkomaalaislain 108 §:n 1 momentin mukaan toissijainen suojeluasema peruutetaan muun ohella, jos 1) hakija on kansainvälistä suojelua hakiessaan antanut tietoisesti vääriä tietoja, jotka ovat vaikuttaneet päätöksen lopputulokseen, tai 2) hakija on kansainvälistä suojelua hakiessaan salannut sellaisen seikan, joka olisi vaikuttanut päätöksen lopputulokseen.

Valittajan voidaan katsoa antaneen kansainvälistä suojelua hakiessaan tietoisesti vääriä tietoja kotipaikastaan. Hänen toissijaisen suojeluasemansa peruuttamiselle on siten ollut ulkomaalaislain 108 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut perusteet.

Koska esitetyn selvityksen perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä, että muutoksenhakija olisi kotoisin Kamerunista, hänen kansainvälisen suojelun tarvettaan ei ole voitu tutkia suhteessa Kameruniin, vaan se on tutkittava suhteessa hänen ilmoittamaansa maahan eli Kongon demokraattiseen tasavaltaan, kuitenkin pois lukien Pohjois-Kivun Goman alue. Arviossa on otettava huomioon muun ohella korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetty uusi selvitys.

Ottamatta välittömästi korkeimmassa hallinto-oikeudessa tutkittavaksi, onko valittajalle annettava kansainvälistä suojelua suhteessa Kongon demokraattiseen tasavaltaan, hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset on kumottava siltä osin kuin valittajan kansainvälisen suojelun tarve on arvioitu suhteessa Kameruniin, ja asia on palautettava tältä osin Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

2.5 Oleskelulupa

Asia on päätetty palauttaa Maahanmuuttovirastolle valittajan kansainvälisen suojelun tarpeen arvioimiseksi. Tämän päätöksen johtopäätökset, kansainvälistä suojelua koskevan arvion lopputulos ja ajan kuluminen voivat muun ohella vaikuttaa siihen, täyttyvätkö valittajan hakeman pysyvän oleskeluluvan tai määräaikaisen oleskeluluvan edellytykset. Asia on siten palautettava Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi myös oleskeluluvan osalta.

2.6 Karkottaminen ja maahantulokielto

Kun asia on päätetty palauttaa Maahanmuuttovirastolle valittajan kansainvälisen suojelun tarpeen ja oleskeluluvan edellytysten arvioimiseksi, hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset on kumottava ja asia on palautettava Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi myös karkottamisen ja maahantulokiellon osalta.

3. Oikeudenkäyntikulut

Valitus on hylätty toissijaisen suojeluaseman peruuttamisen osalta, eikä oikeudenkäynnin voida katsoa aiheutuneen viranomaisen virheestä. Näin ollen ei ole kohtuutonta, että valittaja joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, valittajalle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Matti Pellonpää, Sakari Vanhala, Janne Aer, Mikko Puumalainen ja Tuomas Kuokkanen. Asian esittelijä Katja Tertsonen.

 
Julkaistu 18.10.2016