KHO:2016:183

Maankäyttö ja rakentaminen – Yleiskaava – Maakuntakaavan ohjausvaikutus – Energiahuollon alue – Ympäristöhäiriö

Vuosikirjanumero: KHO:2016:183
Antopäivä: 17.11.2016
Taltionumero: 4881
Diaarinumero: 4091/1/15, 4114/1/15, 4123/1/15 ja 4139/1/15
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2016:183

Yleiskaavassa oli osoitettu noin viiden hehtaarin suuruinen energiahuollon alue (EN) maantien varteen ja olemassa olevan asutuksen läheisyyteen. Kaavamääräyksen mukaan EN-alueelle voitiin sijoittaa energiatuotantotoimintoja, jotka rekisteröidään ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. EN-aluetta koskevan suunnitteluohjeen mukaan alueen käyttö oli suunniteltava siten, etteivät valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutason ohjearvot ylity viereisillä alueilla. EN-alue rajautui itä-, etelä- ja länsipuolella kaavassa osoitettuihin suojaviheraluevyöhykkeisiin (EV). EN-alueen itäpuolelle noin 100 metrin päähän oli yleiskaavassa osoitettu pientalovaltainen asuntoalue (AP). EN-alueen eteläpuolelle lähimmillään noin 100 metrin päähän oli yleiskaavassa osoitettu laajahko asuntoaluereservi (A/res).

Alue sijaitsi maakuntakaavassa osoitetulla taajamatoimintojen alueella (A). Maakuntakaavan merkinnällä (A) oli osoitettu asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisälsi kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita.

Kaavaselostuksen mukaan EN-alueelle oli suunniteltu sijoittaa 10 MW:n lämpövoimala sekä sen polttoaineena käytettävän puhtaan puuhakkeen valmistaminen ja varastointi. Lisäksi EN-alueelle oli tarkoitus sijoittaa toiminnan mahdollisesti laajentuessa myös toinen haketta polttava 10 MW:n lämpövoimala. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että EN-alueen lainmukaisuutta oli arvioitava alueelle suunnitellun toimintakokonaisuuden perusteella.

Kaava-asiakirjojen perusteella EN-alueelle suunnitellun toiminnan ympäristövaikutukset rinnastuivat ympäristöhäiriötä aiheuttavaan teollisuustoimintaan. Yleiskaavan suunnitteluohjeella ei voitu sitovasti ohjata alueen tulevaa suunnittelua eikä sille voitu antaa ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa yleiskaavan lainmukaisuutta. EN-alueen kaavamääräystä, jonka mukaan alueella harjoitettava energiatuotantotoiminta oli rekisteröitävä, oli pidettävä oikeusvaikutuksiltaan tulkinnanvaraisena. Kaava-asiakirjoissa olevien selvitysten perusteella ei voitu päätellä, että alueelle suunniteltu toiminta voitaisiin järjestää siten, ettei toiminnasta aiheutuisi lähialueille melu- ja pölyhaittaa.

Maakuntakaava ei ollut EN-alueen osalta ollut riittävästi ohjeena yleiskaavaa laadittaessa.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 32 § 1 momentti, 39 § 1 momentti

Ympäristönsuojelulaki 27 § 2 momentti, 30 § 1 momentti

Eräistä naapuruussuhteista annettu laki 17 § 1 momentti

Päätös, josta valitetaan

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 18.11.2015 nro 15/0487/2

Asian aikaisempi käsittely

Lempäälän kunnanvaltuusto on päätöksellään 26.11.2014 (§ 91) hyväksynyt Lempäälän Kuokkalan–Hakkarin–Herralan osayleiskaavan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta A:n valituksen. Muutoin hallinto-oikeus on siltä osin kuin nyt on kysymys hylännyt H:n ja hänen asiakumppaniensa, B:n ja hänen asiakumppaniensa sekä K:n valitukset.

Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa lausunut edellä mainituilta osin seuraavaa:

1. Tutkimatta jättäminen

1.1. Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavan, asemakaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Saman pykälän 6 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin, kun päätös on kuntalain 63 §:n mukaisesti asetettu yleisesti nähtäville.

Kuntalain 93 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän ja kunnallisvalitus 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Hallintolainkäyttölain 30 §:n 1 momentin mukaan jos valitus on puuttuneen tai virheellisen valitusosoituksen vuoksi tehty väärää menettelyä noudattaen, valitusta ei tämän vuoksi jätetä tutkimatta.

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 7 §:n 2 momentin mukaan jos oikaisuvaatimus tai valitus voidaan tehdä viranomaiselle myös sähköisesti, tällainen yhteystieto on ilmoitettava oikaisuvaatimus- tai valitusosoituksessa.

Kuntalain 91 §:n (365/1995) mukaan päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta.

1.2. Saatu selvitys ja hallinto-oikeuden johtopäätökset

1.2.1. A:n valitus

Lempäälän kunnanvaltuuston päätöspöytäkirja 26.11.2014 § 91 on asetettu nähtäville 3.12.2014. Valitusaika on siten päättynyt perjantaina 2.1.2015.

A:n valitus on saapunut hallinto-oikeudelle postitse maanantaina 5.1.2015. Valittaja on hallinto-oikeuden pyynnöstä antanut asiassa valituksen tutkimista koskevin osin lisäselvityksen, jossa on todettu muun muassa, että varatuomari Mikkola otti 10.12.2014 tehtäväkseen laatia valituskirjelmän ja toimittaa sen määräajassa hallinto-oikeuteen. Mikkola lähetti sähköpostiviestin 2.1.2015 L:lle, jossa hän ilmoitti toimittaneensa valituskirjelmän hallinto-oikeuteen. Samassa viestissä asiamies on ilmoittanut, että valitusosoituksessa oli hallinto-oikeuden osoitteen kohdalla pieni virhe, mutta että hän kuitenkin varmistaa valituksen perillemenon maanantaina. Myöhemmin ilmeni, että asiamies oli menehtynyt. Pöytäkirja ei ollut julkisesti nähtävillä kunnan palvelupisteessä 3.12.2014 L:n käydessä siellä. Asiakirjaotteet luovutettiin L:lle 5.12.2014. Valittajan käsityksen mukaan valitus on tämän vuoksi katsottava saapuneeksi ajoissa eli 30 päivän kuluessa tuosta päivästä lukien.

Lempäälän kunnanvaltuuston päätöspöytäkirjaan liitetyssä valitusosoituksessa on mainittu, että postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan kuluessa. Valitusosoituksessa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden postinumero on kuitenkin ilmoitettu virheellisesti (13000). Oikea postinumero on 13100. Valitusosoitus on ollut hallintolainkäyttölain 30 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavoin virheellinen.

A:n valituskirjelmä on päivätty 2.1.2015. Valitus ei olisi tuona päivänä postiin jätettynä ehtinyt perille valitusajan kuluessa. Asiassa saadun selvityksen mukaan valituksen myöhästyminen ei ole johtunut valitusosoituksessa olevasta puutteesta. Koska kyseessä on kunnallisvalitus kaava-asiassa, asiassa ei ole merkitystä, onko muutoksenhakijoille tiedotettu päätöksestä myös muulla tavalla kuin asettamalla päätös yleisesti nähtäväksi. Valitus on jätettävä tutkimatta.

---

2. Menettelyä koskevat valitusperusteet

2.1. Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n 1 momentin mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n 1 momentin mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus). Saman pykälän 2 momentin mukaan muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 19 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaehdotus on pidettävä kunnassa julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kunnalle ennen nähtävänäoloajan päättymistä. Saman pykälän 2 momentin mukaan nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan, jollei asian merkittävyys edellytä laajempaa tiedottamista.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:ssä tarkoitettu tilaisuuden varaaminen osallisille mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet.

Saman pykälän 2 momentin mukaan tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetulla, osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Jollei muuta tiedottamista pidetä asian laatu huomioon ottaen sopivana, asiasta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoitus on kuitenkin aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä.

---

2.2. Saatu selvitys ja hallinto-oikeuden johtopäätökset

2.2.1. Vuorovaikutus ja osallistuminen

Kaavaselostuksen mukaan kaavan vireille tulosta ilmoitettiin paikallisessa sanomalehdessä sekä kunnan kotisivuilla. Kaavakävelykierrokset järjestettiin Kuokkalassa 15.9.2009, Herrala/Ahtialan alueella 22.9.2009 ja Moisiossa 23.9.2009. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ensimmäinen versio valmistui keväällä 2009 ja sitä päivitettiin tammikuussa 2013. Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 31.1.2013 alkaen. Yleisötilaisuuksia pidettiin 10.11.2011 ja 12.2.2013. Luonnosvaiheen nähtävilläpito ja yleisötilaisuus pidettiin 27.8.2013 alkaen ja avoimet ovet olivat 28.8.2913. Valmisteluaineisto ja luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä 8.7.–9.9.2013 välisen ajan.

Lausuntoja saapui viisi ja mielipiteitä 35 kpl. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä 14.5.–16.6.2014 kunnan palvelupisteessä, Lempäälän pääkirjastossa ja kunnan kotisivuilla. Yleisötilaisuus oli 20.5.2014. Osayleiskaavaehdotuksesta saatiin kaikkiaan 14 lausuntoa ja 37 muistutusta.

Vuorovaikutusmenettely ei ole virheellinen sen vuoksi, että niin sanotut kaavakävelykierrokset eivät ole käsittäneet koko kaava-aluetta. Muutoksenhakijoilla ja myös muilla osallisilla on ollut mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun ja saada siitä tietoja siinä laajuudessa, kuin mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetään. Kaavaselostuksesta ilmenee, että edellä kerrotut tahot ovat myöskin tosiasiallisesti osallistuneet kaavan valmisteluun ja heidän esittämänsä seikat ovat olleet kaavoitusmenettelyssä esillä. Kaavoitusmenettely ei ole lainvastaista sillä perusteella, että kaavaa ei ole laadittu osallisten toivomalla tavalla. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei edellytä, että muistutukseen annettava vastine tulisi olla muistutuksen tekijän käytettävissä ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla ei ole oikeusvaikutuksia eikä yksinomaan sen noudattamatta jättäminen tee kaavoitusmenettelyä lainvastaiseksi.

Muutoksenhakijoilla on ollut myös perustuslain 20 §:n edellyttämällä tavalla mahdollisuus osallistua ympäristöä koskevaan päätöksentekoon.

Kunnalla on harkintavaltaa sen suhteen, mitä kaavan valmisteluaineistoon katsotaan kuuluvaksi. Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä samaan aikaan kuin kaavaluonnos ja -ehdotuskin. Lempäälän kunta on ilmoittanut, ettei hankesuunnitelma ole ollut kaava-aineistoa. Yleiskaavalla ei ole ratkaistu rakentamisen määrää kyseessä olevalla reservialueella, vaikka kaavaselostuksessa onkin esitetty arvioita tulevista asukasmääristä. Kaavan laillisuuden kannalta asiassa ei siten ole merkitystä sillä, että F asiakumppaneineen ei ole saanut kunnalta hankesuunnitelmaa käyttöönsä.

---

3. Kaavan sisällöllinen lainmukaisuus

3.1. Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n (8.4.2005/202) kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:

1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;

2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;

3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;

4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;

5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Saman pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Saman pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Saman pykälän 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Melutason ohjearvoista on annettu valtioneuvoston päätös (993/1992).

Valtioneuvosto on antanut asetuksen polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (445/2010). Asetuksen 1 §:n mukaan asetusta sovelletaan ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksena toimintaan, johon tarvitaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n mukainen lupa. Asetusta sovelletaan myös toimintaan, joka rekisteröidään ympäristönsuojelulain 65 §:n nojalla.

3.2. Kaava-aluetta ja kaavaa koskeva yleiskuvaus

Kuokkalan–Hakkarin–Herralan osayleiskaavan muutosalue sijaitsee Lempäälän keskusta-alueen pohjoispuolella. Suunnittelualue rajautuu etelässä kunnan keskustaan, lännessä Kirkkojärveen, idässä Ahtialan alueeseen ja pohjoisessa Kiviahon alueeseen. Alueen pinta-ala on noin 862,5 hehtaaria, josta vesialuetta noin 83,5 hehtaaria. Kaavaselostuksen mukaan kaavatyön peruslähtökohtana on alueiden kehittäminen toiminnallisesti eheänä ja elinvoimaisena osana Lempäälän nauhataajamaa. Tavoitteena on osayleiskaava-alueen täydentämis- ja eheyttämisperiaatteiden määrittely sekä kulttuuriympäristöjen ja luontoarvojen säilymisen sekä virkistyksen edellytysten luominen. Asumista osoitetaan erityyppisille kerrostalo- ja pientalovaltaisille alueille niin, että ne tukevat osayleiskaava-alueen palvelujen kehittämistä. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jota ei voida käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Tärkeimpänä oikeusvaikutuksena on asemakaavojen ohjaaminen.

3.3. Saatu selvitys ja hallinto-oikeuden johtopäätökset asiakohdittain

---

3.3.3. A/res-alueet (F:n ym. valitus)

Osayleiskaavassa on kaava-alueen itäosaan osoitettu kaksi aluetta asuntoaluereserviksi merkinnällä A/res kaavassa otsikon "Kehittämistavoitemerkinnät ja -suositukset" alla. Kaavamerkinnän kohdalla on todettu, että A/res-alue asemakaavoitetaan asuinalueeksi siinä vaiheessa kun alue on liitettävissä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon, kun alueelle rakennetaan turvallinen kevyenliikenteen reitti keskustasta ja kun alue saadaan joukkoliikenteen piiriin. Asuinalueiden suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen ominaispiirteiden säilyttämiseen, elinympäristön viihtyvyyteen, hulevesien viivyttämiselle ja imeytymiselle tulee varata riittävästi tilaa. Meluntorjunta tulee huomioida.

Osayleiskaavan kaavakartalla on osoitettu myös AP/res-alueita, joiden osalta ei kuitenkaan ole omia, erillisiä kaavamerkintöjä.

Kaavan A/res-alueiden länsipuolella on maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi osoitettuja alueita ja eteläosassa myös tilakeskusten alueita. Lähimmillään noin 200 metrin etäisyydellä sijaitsee Ahtialanjärven Natura 2000-alue, joka ei kuitenkaan kuulu kaava-alueeseen. Noin 500 metrin etäisyydellä kaava-alueen rajasta sijaitseva Ahtialan kylän alue ei myöskään ole kaava-aluetta, eikä osayleiskaavan selvitysaineisto sisällä tarkempia selvityksiä kyseisen kylän kulttuurihistoriallisista arvoista. Kylän alue sisältyy kuitenkin Pirkanmaan 1. maakuntakaavan alue­rajaukseen maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö akm072. Arvoperustana on rakennushistoriallisesti merkittävä maisemakokonaisuus.

Ensimmäinen osayleiskaavaan liittyvä Natura-arvioinnin tarveselvitys on laadittu vuonna 2011 ja toinen vuonna 2014. Selvityksissä on todettu muun muassa, että hakevoimalan ja asuinrakentamisen hankkeet eivät aiheuta niin merkittäviä haittoja, että tarvittaisiin varsinaista Natura-arviointia. Vaikutuksia linnustolle on selvitetty tarkemmin Lempäälän Ahtialanjärven lähistön hankkeiden Natura-arvioinnin tarveharkinnas­sa/Faunatica, 2014. Selvityksessä todetaan, ettei osayleiskaavan mukaisilla energianhuoltoalueen ja asumisen alueiden toteutuksella ole häiritseviä vaikutuksia.

Kaavaselostuksen mukaan historiallisen maatalouden ja taajaman laajoja rajapintoja on säilynyt kaava-alueella muun muassa Herralan alueella. Ne on otettu huomioon kaavoituksen historiallisina lähtökohtina. Esimerkkinä Herralan alueen A/res-alueet, jotka voidaan toteuttaa niin, että uusi rakentaminen muodostaa "taustan" ruraalimaisemalle, jolloin agraarimaisemia sekä järvinäkymiä on mahdollista säilyttää.

Hallinto-oikeus toteaa, että kehittämistavoitemerkinnät ovat alustavia, eikä niillä ole vielä sitovasti ratkaistu minkälaista asuinrakentamista alueelle tarkemman suunnittelun vaiheessa osoitetaan. AP/res-alueet sijoittuvat yleiskaavan AP-alueiden välittömään läheisyyteen. Toisaalta nyt valituksenalaisten A/res-alueiden osalta ei ole vielä sitovasti ratkaistu minkälaista rakentamista alueelle yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan osoittaa. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun ei voida katsoa vaarantuvan yksinomaan sen vuoksi, että joillakin reservialueiksi osoitetuilla alueilla on yksityiskohtaisemmaksi tulkittavissa oleva merkintä. Merkintä ei aiheuta valittajille myöskään kohtuutonta haittaa. Alueilla ei ole sellaisia luontoarvoja, jotka kokonaan estäisivät kyseisen aluevarauksen. Luonnonsuojelun kannalta arvokkaat alueet on mahdollista rajata asemakaavoituksen yhteydessä.

Kaava-alue sijaitsee melko etäällä Ahtialan kylästä. Karttatarkastelun perusteella näkymälinjat eivät suuntaudu suoraan eteläiselle A/res-alueelle, vaan enemmän Ahtialanjärvelle päin. Ahtialan kylästä ei ole suoraa näköyhteyttä pohjoisemmalle A/res-alueelle. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan ottaa tarkemmin huomioon uuden asuinalueen sovittaminen maisemaan. Näillä perusteilla hallinto-oikeus arvioi, että suunnittelun yleispiirteisyys huomioon ottaen kaavan ei voida arvioida heikentävän Ahtialan kylän aluekokonaisuuden arvoja. Hallinto-oikeus toteaa vielä, että kaavan toteuttamisesta aiheutuva muutos maisemakuvaan ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu maanomistajan kannalta kohtuuton haitta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:n 1 momentin 3 kohta on tavoitesäännös, johon ei voi suoraan menestyksellisesti vedota kaavapäätöksen kumoamiseksi.

3.3.4. Energiahuollon alue EN (F:n ym. ja B:n ym. valitukset)

3.3.4.1. Saatu selvitys

Energiahuollon alue, kuten suurin osa muustakin osayleiskaavan alueesta, on Pirkanmaan 1. maakuntakaavan mukaista taajamatoimintojen aluetta (A). Kaavamääräyksen mukaan merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Kaavan suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisessa kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen edullisuuteen ja tarkoituksenmukaiseen toteuttamisjärjestykseen sekä elinympäristön laatuun. Erityisesti tulee välttää asutuksen sijoittamista alueille, joihin kohdistuu merkittäviä ympäristöhäiriöitä (melu, haju yms.).

Pirkanmaan liitto on osayleiskaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa todennut, että osayleiskaavaehdotus noudattaa Pirkanmaan voimassa olevien maakuntakaavojen suunnitteluperiaatteita.

Energiahuollon aluetta EN koskevan kaavamääräyksen mukaan alueelle voidaan sijoittaa energiantuotantotoimintoja, jotka rekisteröidään ympäristönsuojelutietojärjestelmään. Suunnitteluohjeen mukaan alueen käyttö on suunniteltava siten, etteivät valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutason ohjearvot ylity viereisillä alueilla ja ettei alueen toiminta saa aiheuttaa haitallisia vaikutuksia Ahtialanjärven Natura 2000 -alueeseen.

Kaavaselostuksen mukaan osayleiskaavassa on osoitettu energiahuollon alue Lempäälän Energia Oy:n 10 MW:n lämmöntuotantoyksikköä varten Turuntien eli tien 190 varrelle. Tontin pinta-ala on noin 5 hehtaaria, josta lämpökeskuksen alue on noin 2,7 hehtaaria. Alue on rajattu suojavihervyöhykkeillä asutuksen uusiin reservialueisiin ja olemassa olevaan asutukseen nähden. Suunniteltu hanke käsittää ensimmäisessä vaiheessa yhden 10 MW:n lämpövoimalan sekä polttoaineena käytettävän puhtaan puuhakkeen valmistamisen ja varastoimisen tontilla. Tontille on tarkoitus varata laajentamismahdollisuus toiselle 10 MW:n haketta polttavalle yksikölle. Tuki- ja käynnistyspolttoaineena käytetään maakaasua. Myös hakkeen valmistukseen ja siirtelyyn käytettävien työkoneiden polttoaineena käytetään maakaasua. Hakkeen valmistus tapahtuu siirrettävällä hakkurilla, jossa on oma moottori. Haketta valmistetaan varastoon kesäaikana ja haketuksen pääasiallinen toiminta-aika on arkisin klo 8–16 välisenä aikana. Suunnittelussa on varauduttu haketuksen ja hakkeen varastoinnin kattamiseen osittain tai kokonaan. Tontin pintamaista rakennetaan tontin kaakkoissivulle maavalli melu- ja näkösuojaksi. Kaavaselostuksessa on myös alustava suunnitelman toimintojen sijoittumisesta tontille (layout) sekä havainnekuva (näkymä Turuntieltä).

EN-alue rajoittuu idässä, etelässä ja lännessä suojaviheralueeseen (EV) ja pohjoisessa maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen, jolla on ympäristöarvoja (MY). Kaavamääräyksen mukaan suojaviheralueelle saa sijoittaa meluvalleja, meluaitoja ja muita rakenteita ja istutuksia, jotka suojaavat alueita liikenteen tai muun toiminnan aiheuttamalta melulta. Suoja­viheralueen ulkopuolella on metsäaluetta (MU sekä M) ja ulkoilureitti (Birgitan polku). EN-alueen keskellä on maakaasun tankkauspiste (cng) ja sen kohdalla seututielle on osoitettu merkintä "parannettavat risteysalueet".

Kaavaselostuksen vaikutusten arviointia koskevassa osiossa on todettu, että Natura-tarveselvityksessä todettiin hakevoimala- ja asuinrakentamishankkeiden yhteisvaikutuksista, ettei niillä ole yksittäisinä hankkeina eikä yhteisvaikutuksiltaan häiritsevää vaikutusta Ahtialanjärven linnustolle. Osayleiskaavassa Turuntien, Katepalintien ja Ahtialantien risteysalueet on varustettu parannettavat risteysalueet -merkinnällä viranomaisneuvottelun tuloksena. Tämä edellyttää investointeja liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Sivusuuntien palvelutasoa pyritään parantamaan ja hakevoimalan raskasta liikennettä sujuvoitetaan. Paikka on luonteva kohta muuttaa maantien 80 kilometriä/tunnissa nopeusrajoitus 60 kilometriksi/tunnissa.

Sito Oy on laatinut 15.4.2014 päivätyn raportin Lempäälän hakevoimalan ympäristöselvityksistä. Siinä on todettu muun muassa, että lähin pysyvä asumus on kohteen kaakkoispuolella noin 130 metrin päässä hankealueen rajasta ja lähin loma-asunto noin 60 metrin päässä. Suunniteltu hanke käsittää ensimmäisessä vaiheessa yhden 10 MW:n lämpövoimalan sekä polttoaineena käytettävän puuhakkeen valmistamisen ja varastoinnin tontilla. Melumallinnuksen mukaan ohjearvojen mukaiset melutasot kohteen ympäristössä ylittyvät ilman meluntorjuntatoimenpiteitä selvästi. Mallinnuksen perusteella suunnitellusta meluvallista huolimatta haketuksen aikainen melu ylittää päiväajan ohjearvon lähimmän asuinkiinteistön kohdalla ja voidaan kokea häiritseväksi. Pelkän vallin käytöllä ei saavuteta riittävää suojausvaikutusta haketusmelulta, joten hakettimen sijoittamista varastohalliin on syytä harkita. Hulevesien osalta on todettu muun muassa, että selvitysalueen hulevesillä voi teoriassa olla vaikutusta Ahtialanjärven tilaan, mutta tämä on epätodennäköistä, koska järven vedenlaatu on riippuvainen Vanajaveden laadusta sekä Ahtialanjärven itäpäähän purkavan Myllyojan vedenlaadusta. Huomioiden Vanajaveden ja Myllyojan vaikutus voidaan luotettavasti todeta, että selvitysalueelta purkautuvien tavanomaisten hulevesien kuormituksella ei ole mainittavaa haitallista vaikutusta Ahtialanjärven tilaan eikä Natura-arvoihin. Hulevesien hallintajärjestelyt tulee toteuttaa myös poikkeustilanteissa. Määrällisen hallinnan parantamiseksi selvityksessä on esitetty hulevesien viivytysaltaiden rakentamista.

Osayleiskaavan maisemavaikutuksia on arvioitu laajasti maisema- ja luontoselvityksessä 2013. Siinä on todettu muun muassa, että laajimmat näkymälinjat avautuvat Lempäälän sisääntulotieltä (190) Liuhan peltojen yli Liuhanvuolteelle ja sen vastarannalle sekä Pirkkalantietä pohjoisen ja etelän suunnan peltoalueille ja vesistöön.

3.3.4.2. Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Kun otetaan huomioon Pirkanmaan liiton lausunto ja kaavassa annetut määräykset, joilla pyritään toteuttamaan energiahuollon alue siten, ettei ympäristöhäiriöitä aiheudu, maakuntakaava on ollut riittävästi ohjeena osayleiskaavaa laadittaessa.

Energiahuollon alue sijoittuu osin kaavassakin osoitetulle melualueelle melko vilkasliikenteisen tien varteen lähelle moottoritietä. Birgitan polku kulkee näillä kohdin meluisalla alueella asutuksen keskellä. Kun otetaan huomioon kaavassa osoitettu suojaviheralue, energiahuollon alue ei vaikeuta alueen käyttämistä virkistykseen. Kaavamääräyksellä on huomioitu Ahtialanjärven Natura 2000 -alueelle aiheutuvien haittojen ehkäisy. Hulevesistä ei selvityksen perusteella aiheudu haittaa, mikäli hule­vesiä viivytetään ennen niiden johtamista laskuojiin. Yksityiskohtaiset toimenpiteet tältä osin voidaan osoittaa asemakaavassa.

Energiahuollon alueen melun ja myös pölyn suurimpana aiheuttajana on saadun selvityksen mukaan alueelle suunniteltu haketustoiminta. Kaavalla ei kuitenkaan ole vielä sitovasti ratkaistu esimerkiksi sitä, toteutetaanko alueella haketusta sisä- vai ulkotiloissa. Kun lisäksi otetaan huomioon edellä valtioneuvoston asetuksessa 445/2010 annetut määräykset, kaavassa luodut edellytykset meluntorjuntatoimenpiteiden järjestämiseksi sekä se, että yksityiskohtaiset toimenpiteet melun, pölyn, hulevesien ja muiden ympäristöhaittojen osalta ratkaistaan vasta asemakaavoituksessa taikka mahdollisessa ympäristöluvassa, kaava ei ennalta arvioiden aiheuta valittajille kohtuutonta haittaa. Hallinto-oikeus toteaa, että jo kaavamääräysten perusteella hanketta ei voida toteuttaa kaavaselostuksessa esitettyjen suunnitelmien mukaisena, mikäli toiminnan haittoja ei pystytä ehkäisemään riittävästi.

Maisema energiahuollon alueen länsipuolella on avoin. Kun otetaan huomioon suojaviheralueet ja se, että näkymät suuntautuvat ensisijaisesti Liuhanvuolteelle päin, energiahuollon alueelle suunniteltu lämpövoimala ei yleiskaavan sisältövaatimusten perusteella tarkasteltuna aiheuta merkittäviä vaikutuksia maisemaan. Energiahuollon alue ei sijoitu arvokkaalle kallioalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Kaavassa on riittävästi huomioitu maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen.

Osayleiskaavalla ei ole vielä ratkaistu liikennejärjestelyjä kyseessä olevassa kohdassa. Näin ollen risteysalueen liikenneturvallisuutta ei voida vielä tässä vaiheessa arvioida. Pelkkä liikenteen lisääntyminen yleisellä maantiellä tai seututiellä ei ole sellainen seikka, jonka perusteella kaavaa voitaisiin pitää lainvastaisena.

Kaava täyttää edellä sanotuilta osin yleiskaavan sisältövaatimukset. Kun otetaan huomioon, että EN-alue sijoittuu olemassa olevien liikenne­yhteyksien välittömään läheisyyteen sekä lähelle kaukolämmön tulevia käyttäjiä, kaavassa on riittävästi huomioitu myös kestävä kehitys.

Suunnittelutarveratkaisun tai rakennusluvan saaminen ei perusta sellaista oikeutta, jonka perusteella voisi vaatia ympäristön maankäytön säilyvän jatkossa muuttumattomana.

---

3.3.6. Tila Väinölä (K:n valitus)

Tila Väinölä RN:o 5:54 on osayleiskaavassa osoitettu itäosastaan noin 1 100 neliömetrin suuruiselta alalta lähivirkistysalueeksi (VL). Kaavamääräyksen mukaan merkinnällä osoitetaan rakennettujen alueiden läheisyydessä sijaitsevat luonnonmukaiset viheralueet ja laajat rakennetut puistot, jotka on tarkoitettu ulkoiluun, virkistykseen ja luonnon kokemiseen. Muu osa tilasta (noin 1 600 neliömetriä) on AP-aluetta. Lisäksi Turuntien ja Soravuorentien yhteyteen on osoitettu kevyenliikenteen reitti ja VL-alueelta pohjoiseen vesialueen poikki ulkoilureitti.

Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa on yleismääräyksenä todettu, että taajamien rakentamattomat ranta-alueet tulee säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja ne tulee osoittaa yksityiskohtaisessa kaavoituksessa virkistyskäyttöön.

Lempäälän kunnanhallitus on hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa todennut, että tila Väinölä RN:o 5:54 on voimassa olevassa, vuonna 2001 vahvistetussa yleiskaavassa suurimmalta osin VL-aluetta. Lisäksi tilan poikki on voimassa olevassa yleiskaavassa osoitettu kokoojakatuyhteys. Tilasta Väinölä on aikaisemmin muodostettu kolme asemakaavan mukaista pientalotonttia. Koska virkistysreitin jatkaminen on tärkeää kuntakeskuksesta Hääkiven alueelle ja siitä eteenpäin vapaille metsäalueille, on kunta valmis lunastamaan valittajan VL-alueen kyseessä olevan viheryhteyden toteuttamiseksi.

Osayleiskaavalla ei ole osoitettu uutta rakentamista muillekaan kaava-alueen ranta-alueille. Valittajan tilasta on jo aikaisemmin muodostettu useita rakennuspaikkoja. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimusta ei ole rikottu.

Sekä lähivirkistysalueen että ulkoilureitin osoittamiselle on ollut hyväksyttävät maankäytölliset perusteet. Ulkoilureitti on osa laajempaa virkistysreittiverkostoa. Sen lopullinen sijoittuminen ratkaistaan kuitenkin vasta ulkoilureittitoimituksessa. Kun lisäksi otetaan huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus, valituksenalainen kaavapäätös ei aiheuta valittajalle kohtuutonta haittaa. Kunnanvaltuuston päätöstä ei tilan Väinölä RN:o 5:54 osalta ole syytä muuttaa. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin sen vuoksi, että valittaja on hakenut vesijättömaan lunastusta.

3.4. Hallinto-oikeuden loppujohtopäätökset

Tehtyjen selvitysten ja eri viranomaisten antamien lausuntojen perusteella on ollut arvioitavissa, täyttääkö yleiskaava maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle asettamat sisältövaatimukset. Kaava perustuu siten riittäviin selvityksiin.

Kunnalla on itsehallintonsa puitteissa oikeus päättää millainen kaava alueelle laaditaan. Hallinto-oikeus voi tutkia valituksesta ainoastaan kaavan lainmukaisuutta koskevat valitusperusteet. Valtuuston hyväksymää lainmukaista kaavaa ei voida kumota sillä perusteella, että valittajien käsityksen mukaan alueelle olisi ollut tarkoituksenmukaisempaa laatia toisenlainen kaava.

---

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Kuntalaki (365/1995) 90 §

Kuntalaki (410/2015) 147 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki 35 § ja 41 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ulla-Maarit Heljasvuo, Tuula Lunden-Laakso ja Elina Tanskanen, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1) A on vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuden tulee tutkia valitus.

Vaatimuksensa tueksi valittajat ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Valitusaika on laskettu väärin. Kunnanvaltuuston päätös ei ollut julkisesti nähtävillä tai edes saatavilla 3.12.2014, kun sitä oli käyty tiedustelemassa kunnan palvelupisteestä, vaan vasta 5.12.2014.

2) B asiakumppaneineen on vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan tilalle Leikkarinmaa RN:o 2:22 (418-413-2-22) osoitetun energiahuollon aluevarauksen EN osalta ja asia palautetaan kunnanvaltuustolle uudelleen käsiteltäväksi.

Vaatimuksensa tueksi valittajat ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Valittajat omistavat pinta-alaltaan noin 7,3 hehtaarin suuruisen tilan Vuolle RN:o 2:25 (418-413-2-25). Vuolteen tila rajoittuu puheena olevaan Leikkarinmaan tilaan. Tiloilla on yhteistä rajaa lähes 300 metriä. Tilan vapaa-ajan käytössä olevat rakennukset ovat noin 160 metrin etäisyydellä Leikkarinmaan tilalle osoitetusta EN-alueesta. Lähin pysyvään asumiseen käytetty omakotitalo on noin 110 metrin etäisyydellä ja lähin vapaa-ajan asunto noin 60 metrin etäisyydellä EN-alueesta. EN-alueelle suunnitellusta toiminnasta aiheutuu naapuritilojen maanomistajille kohtuutonta haittaa.

Tiedottaminen kaavan valmisteluvaiheessa on ollut puutteellista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman vastaista. Valittajat eivät ole saaneet vastinetta muistutukseensa ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä.

Kaavan selvitykset ovat olleet riittämättömiä. EN-aluevarauksen tarkoituksena olevan hakelämpövoimalan vaikutuksia ihmisiin eli kaava-alueen nykyisiin ja tuleviin asukkaisiin ei ole selvitetty. Selvityksistä puuttuvat alueelle suunnitellun laitoksen asemapiirustus sekä kuvaukset laitoksen rakenteesta ja toiminnasta. Samoin selvityksistä puuttuvat EN-aluevarauksen vaihtoehtojen vertailu, selvitys EN-aluevarauksen vaikutuksista Birgitan polun retkeilyreitistöön ja selvitys EN-aluevarauksen liikennejärjestelyistä.

Maakuntakaavan taajamatoimintojen alueelle (A) voidaan osoittaa pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Ympäristöhäiriötä aiheuttavan teollisuuden sijoittamista asuinalueille on siten tullut erityisesti välttää. Alueen kautta kulkee myös seudullinen ulkoilureitti. EN-aluevarauksen osalta maakuntakaava ei ole ollut ohjeena osayleiskaavaa laadittaessa.

EN-aluevarauksen mahdollistaman hakelämpövoimalaitoksen sijoittaminen nykyisin asutulle alueelle ja maakuntakaavassa asuinalueeksi varatulle alueelle on ristiriidassa asumisen tarpeita koskevan yleiskaavan sisältövaatimuksen kanssa. Hakelämpövoimalaitoksesta aiheutuu melu-, pöly- ja muuta päästöhaittaa asutukselle. Laitoksen raskas rekkaliikenne heikentää liikenneturvallisuutta.

Osayleiskaavan valmistelu on ollut EN-aluevarauksen osalta puutteellista. Osayleiskaava ei tältä osin täytä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyjä yleiskaavan sisältövaatimuksia.

3) F asiakumppaneineen on vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan siltä osin, kun osayleiskaavassa on osoitettu energiahuollon aluevaraus EN kiinteistölle

418-413-2-22 sekä siltä osin, kun kaavassa on osoitettu alueita asuntoalueen reserviksi A/res.

Vaatimustensa tueksi valittajat ovat lausuneet muun ohella seuraavaa:

Puheena olevan kiinteistön varaaminen energiahuollon alueeksi aiheuttaa alueen asukkaille kohtuutonta haittaa.

G:n asuinrakennus sijaitsee 60 metrin ja F:n asuinrakennus 110 metrin päässä EN-alueen reunasta. EN-alueelle on kaavailtu hakevoimalaa ja useita laitoksia palvelevaa puunmurskausterminaalia. Toiminta aiheuttaisi lähikiinteistöjen asukkaille kohtuutonta rasitusta melun ja pölyn muodossa. Suunnitteilla on lähes ympärivuotista murskausta ja polttoaineen tuotantoa useisiin muualla sijaitseviin yksiköihin. Murskausterminaali aiheuttaa huomattavasti enemmän kohtuutonta rasitusta naapureille kuin pelkkä lämpölaitos. Ero vanhan kaavan mukaiseen T-merkinnän mukaiseen toimintaan on valtava. Voimalakokonaisuus vaikuttaa myös kielteisesti maisemaan ja aiheuttaa liikennehaittoja alueelle. Voimalan hulevesillä voi olla haitallisia vaikutuksia Ahtialanjärven tilaan ja ne todennäköisesti heikentävät järven Natura 2000 -luonnonarvoja.

Maakuntakaavassa koko alue on merkitty taajamatoimintojen reservialueeksi eikä energiahuollon alueeksi. Maakuntakaava ei ole ollut riittävästi ohjeena laadittaessa yleiskaavaa.

Hakevoimalasta tehdyt selvitykset eivät ole riittäviä ihmiselle, luonnolle ja ympäristölle aiheutuvien vaikutusten arvioimiseksi.

Suunnitellun hakevoimalan ja sen mahdollisen laajennuksen salliminen asutuksen läheisyyteen on ristiriidassa maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyjen yleiskaavan sisältövaatimusten kanssa. Alueen varaaminen vain hakelaitoksen toiminnalle on liian yksityiskohtaisena määräyksenä yleiskaavan tarkoituksen vastainen.

Laajan A/res-alueen osoittaminen kaava-alueen itäosassa sijaitsevan Ahtialan kulttuurihistoriallisesti merkittävän kyläalueen välittömään läheisyyteen on vastoin vaatimusta, jonka mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Massiivinen rakennusalue hävittäisi kulttuurimaiseman yleisluonteen kaikista ilmansuunnista katsottuna. Ylisuuret asukasmäärät myös todennäköisesti merkittävästi heikentäisivät Ahtialan Natura 2000-alueen arvokkaan lintujärven luonnonarvoja. Laajojen alueiden varaaminen asuntoaluereserveiksi merkinnällä A/res aiheuttaa myös aluekokonaisuuden muille maanomistajille kohtuutonta haittaa. Varaukset eivät kohtele maanomistajia tasapuolisesti.

Kaavoitusmenettelyssä ei ole noudatettu maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutus­menettelyä. Kaavan valmisteluaineistoon on kuulunut asemakaavatasoista suunnittelua sisältävä hankesuunnitelma Ahtialan asuin- ja työpaikka-alueesta. Toistuvista pyynnöistä huolimatta muutoksenhakijat eivät ole saaneet missään vaiheessa tutustua suunnitelmaan kokonaisuudessaan. Hankesuunnitelma ei myöskään ole ollut kokonaisuudessaan nähtävillä eikä sitä ole otettu liitteeksi kaava-aineistoon. Osallisilla ei näin ollen ole ollut mahdollisuutta lausua siitä mielipidettään.

4) K on vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan tilan Väinölä RN:o 5:54 (418-431-5-54) osalta.

Vaatimuksensa tueksi K on lausunut muun ohella, että Väinölän tilan osoittaminen osaksi VL-alueeksi aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Tilaan on sittemmin liitetty vesijättöaluetta ja siihen on saatu lainhuuto 10.12.2015. Vain vesijättöalue ja 169 neliömetriä muusta tilan alueesta tulee osoittaa VL-alueeksi.

Lempäälän kunnanhallitus on antanut selityksen. Kunnanhallitus on selityksessään viitannut hallinto-oikeudelle antamiinsa lausuntoihin ja lausunut lisäksi muun ohella seuraavaa:

Kunnanvaltuuston pöytäkirja on asetettu nähtäville 3.12.2014, mikä on myös kirjattu muutoksenhakuosoitukseen. Valitusajan päättymisajankohta on näin ollen ollut muutoksenhakijoiden tiedossa.

Kaavoitusta koskeva tiedottaminen on ollut lain mukaista. Vastineiden lähettäminen muistutusten tekijöille ei ole sellainen osa kaavoituksen vuorovaikutusprosessia, johon maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:ssä ja -asetuksen 30 §:ssä viitataan. Vastineiden toimittaminen muistutuksen tekijöille viipymättä valtuuston hyväksymiskäsittelyn jälkeen on riittävällä tavalla varmistanut muistutusten tekijöiden tiedonsaannin ja oikeusturvan.

Kysymykset, jotka liittyvät hakelämpövoimalaitoksen asemapiirustukseen sekä laitoksen rakenteeseen ja toimintaan ratkaistaan vasta asemakaavoitus- ja lupavaiheissa.

A on antanut vastaselityksen. Lempäälän kunta on velvoitettava toimittamaan oikeudelle sellainen kappale kunnanvaltuuston päätöksestä, josta käy ilmi pöytäkirjan tarkastajien allekirjoituksen ajankohta. Lisäksi he ovat vaatineet, että asiassa toimitetaan suullinen käsittely, jossa kuullaan pöytäkirjan tarkastajia ja kunnan palvelupisteen virkailijaa.

B asiakumppaneineen on antanut vastaselityksen.

F asiakumppaneineen on antanut vastaselityksen. Valittajat ovat vastaselityksessään muun ohella lausuneet, ettei kaava-aineistossa ole kuulemisvaiheessa ollut saatavilla Lempäälän hakevoimalan ympäristöselvitystä (Sito Oy, 2014) eikä AX-suunnittelu AX-prosessit Oy:n selvitystä, joka on koskenut ympäristönsuojeluvaatimuksia ilmansuojelun osalta. Tämä on muodostanut osan puuttuvaa vuorovaikutusmenettelyä.

K on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. A:n vaatimukset, jotka koskevat Lempäälän kunnan velvoittamista esittämään päätösasiakirja kunnanvaltuuston kokouksesta ja suullisen käsittelyn toimittamista, hylätään.

2. Korkein hallinto-oikeus kumoaa B:n ja hänen asiakumppaniensa sekä F:n ja hänen asiakumppaniensa valituksista Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Lempäälän kunnanvaltuuston päätökset siltä osin kuin ne koskevat Turuntien 190 varrelle osoitettua energiahuollon aluetta (EN) kiinteistöllä 418-413-2-22.

3. F:n ja hänen asiakumppaniensa valitus muulta kuin edellä mainitulta osin sekä A:n ja K:n valitukset hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muilta osin muuteta.

Perustelut

1. Asiakirjan esittämistä ja suullista käsittelyä koskevat vaatimukset

A on pyytänyt, että Lempäälän kunta velvoitetaan esittämään sellainen kappale kunnanvaltuuston päätöksestä, josta käy ilmi pöytäkirjan tarkastajien allekirjoitusten ajankohta. Hallinto-oikeudelle toimitettuihin asiakirjoihin sisältyy kunnanvaltuuston kokouksen 26.11.2014 pöytäkirja 10/2014, josta käy ilmi, että pöytäkirja on tarkastettu 2.12.2014. Tämän vuoksi ja kun otetaan huo­mioon hallintolainkäyttölain 42 § ja se seikka, että pyynnössä ei ole yksilöity sellaisia muita asiakirjoja, joilla olisi merkitystä asian ratkaisemisen kannalta, asiakirjan esittämistä koskeva pyyntö hylätään.

Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Kun otetaan huomioon peruste, jonka vuoksi valittajat ovat pyytäneet suullisen käsittelyn toimittamista sekä asiakirjoista saatava selvitys, suullisen käsittelyn toimittaminen ei ole tarpeen asian selvittämiseksi.

2. B:n ja hänen asiakumppaniensa valitus sekä F:n ja hänen asiakumppaniensa valitus EN-aluetta koskevalta osin

Kysymyksenasettelu

Asiassa on B:n ja hänen asiakumppaniensa sekä F:n ja hänen asiakumppaniensa valituksista otettava kantaa siihen, onko Lempäälän kunnanvaltuuston päätös osayleiskaavan hyväksymisestä lainvastainen sillä perusteella, että kaavassa on osoitettu energiahuollon aluevaraus (EN) alueelle, joka sijaitsee Turuntien ja Ahtialantien risteysalueen tuntumassa.

Muutoksenhakijat ovat valituksissaan vedonneet muun ohella siihen, että EN-alueen osoittaminen alueelle perustuu puutteellisiin selvityksiin, aluevaraus on maakuntakaavan vastainen ja alueelle suunnitellusta hankkeesta aiheutuu maanomistajille kohtuutonta haittaa.

Yleiskaavan laatimista koskevat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n (132/1999) mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n (895/1999) mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:

1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;

2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;

3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;

4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;

5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Muut asiaan liittyvät oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) on kumottu 1.9.2014 voimaan tulleella ympäristönsuojelulailla (527/2014). Kumotun ympäristönsuojelulain 65 §:ssä on säädetty toiminnan rekisteröinnistä. Pykälän 1 momentin mukaan saman lain 30 §:n 1 momentissa tarkoitetusta toiminnasta, johon ei 30 §:n 4 momentin nojalla tarvita ympäristölupaa, on tullut tehdä ilmoitus 27 §:n mukaiseen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröintiä varten.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteessä 2 luetellaan rekisteröitävät toiminnat. Liitteen 2 kohdan 1 mukaan rekisteröitävä on energiantuotantolaitos, jonka polttoainetehoon lasketaan yhteen kaikki samalla laitosalueella sijaitsevat polttoaineteholtaan vähintään yhden megawatin energiantuotantoyksiköt ja jonka polttoaineteho on vähintään 5 megawattia, mutta alle 50 megawattia, ja jossa jokaisen kiinteää polttoainetta käyttävän energiantuotantoyksikön polttoaineteho on alle 20 megawattia.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 30 §:ssä säädetään liitteen 2 mukaisen rekisteröitävän toiminnan luvanvaraisuudesta. Pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan liitteen 2 mukaiseen rekisteröitävään toimintaan tarvitaan ympäristölupa, jos toiminnasta saattaa aiheutua 27 §:n 2 momentissa tarkoitettu seuraus.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan ympäristölupa on oltava toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 2 §:n 1 momentin mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja.

Valtioneuvosto on antanut asetuksen polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (750/2013). Asetuksen 1 §:n 2 momentin mukaan asetusta sovelletaan ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksena toimintaan, johon tarvitaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n mukainen lupa. Asetusta sovelletaan myös toimintaan, joka rekisteröidään ympäristönsuojelulain 65 §:n nojalla.

Tosiseikat

Lempäälän kunnanvaltuuston hyväksymässä Kuokkalan–Hakkarin–Herralan osayleiskaavassa on Turuntien eli tien 190 varrelle osoitettu energiahuollon alue (EN) muun ohella kiinteistölle 418-413-2-22. EN-aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaan alueelle voidaan sijoittaa energiantuotantotoimintoja, jotka rekisteröidään ympäristönsuojelutietojärjestelmään (YSL 65 §). Suunnitteluohjeen mukaan alueen käyttö on suunniteltava siten, etteivät valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutason ohjearvot ylity viereisillä alueilla ja ettei alueen toiminta saa aiheuttaa haitallisia vaikutuksia Ahtialanjärven Natura 2000 -alueeseen.

Kysymyksessä oleva EN-alue rajoittuu idässä, etelässä ja lännessä kaavassa osoitettuun suojaviheralueeseen (EV). EN-alueen pohjoispuolella oleva alue on kaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). EV-alueen kaavamääräyksen mukaan suojaviheralueelle saa sijoittaa meluvalleja, meluaitoja ja muita rakenteita ja istutuksia, jotka suojaavat alueita liikenteen tai muun toiminnan aiheuttamalta melulta.

Kaavassa on osoitettu EN-varauksen itäpuolelle noin 100 metrin päähän jo olevaa asutusta käsittävä pientalovaltainen asuinalue (AP). EN-varauksen eteläpuolelle lähimmillään noin 100 metrin päähän on osoitettu laajahko asuntoaluereservi (A/res).

Kaavaselostuksen mukaan osayleiskaavassa on osoitettu energiahuollon alue Lempäälän Energia Oy:n 10 MW:n lämmöntuotantoyksikköä varten Turuntien varrelle. Tontin pinta-ala on noin 5 hehtaaria, josta lämpökeskuksen alue on noin 2,7 hehtaaria. Alue on rajattu suojavihervyöhyk­keillä asutuksen uusiin reservialueisiin ja olemassa olevaan asutukseen nähden. Suunniteltu hanke käsittää ensimmäisessä vaiheessa yhden 10 MW:n lämpövoimalan sekä polttoaineena käytettävän puhtaan puuhakkeen valmistamisen ja varastoimisen tontilla. Tontille on tarkoitus varata laajentamismahdollisuus toiselle 10 MW:n haketta polttavalle yksikölle. Tuki- ja käynnistyspolttoaineena käytetään maakaasua. Myös hakkeen valmistukseen ja siirtelyyn käytettävien työkoneiden polttoaineena käytetään maakaasua. Hakkeen valmistus tapahtuu siirrettävällä hakkurilla, jossa on oma moottori. Haketta valmistetaan varastoon kesäaikana ja haketuksen pääasiallinen toiminta-aika on arkisin klo 8–16 välisenä aikana. Suunnittelussa on varauduttu haketuksen ja hakkeen varastoinnin kattamiseen osittain tai kokonaan. Tontin pintamaista rakennetaan tontin kaakkoissivulle maavalli melu- ja näkösuojaksi.

Sito Oy on laatinut 15.4.2014 päivätyn luonnoksen raportiksi Lempäälän hakevoimalan ympäristöselvityksistä. Siinä on todettu muun muassa, että lähin pysyvä asumus on kohteen kaakkoispuolella noin 130 metrin päässä hankealueen rajasta ja lähin loma-asunto noin 60 metrin päässä. Melumallinnuksen mukaan ohjearvojen mukaiset melutasot kohteen ympäristössä ylittyvät ilman meluntorjuntatoimenpiteitä selvästi. Mallinnuksen perusteella suunnitellusta meluvallista huolimatta haketuksen aikainen melu ylittää päiväajan ohjearvon lähimmän asuinkiinteistön kohdalla ja voidaan kokea häiritseväksi. Pelkän vallin käytöllä ei saavuteta riittävää suojausvaikutusta haketusmelulta, joten hakettimen sijoittamista varastohalliin on syytä harkita.

Puheena oleva energiahuollon alue on Pirkanmaan 1. maakuntakaavan mukaista taajamatoimintojen aluetta (A). Kaavamääräyksen mukaan merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

Kaavaselostuksesta ja muista kaava-asiakirjoista ilmenee, että osayleiskaavassa kiinteistölle

418-413-2-22 osoitetulle EN-alueelle on suunniteltu sijoittaa ensimmäisessä vaiheessa yksi 10 MW:n lämpövoimala sekä sen polttoaineena käytettävän puhtaan puuhakkeen valmistus ja varastointi tontilla. Tontille on tarkoitus varata laajentamismahdollisuus toiselle haketta polttavalle 10 MW:n yksikölle. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että kaavavarauksen lainmukaisuutta on arvioitava tämän alueelle suunnitellun toimintakokonaisuuden perusteella. Hakevoimaloiden teho ja alueella tapahtuva haketus huomioon ottaen suunniteltua toimintaa ei voida pitää pienimuotoisena eikä kapasiteetiltaan vähäisenä.

Korkein hallinto-oikeus myös katsoo, että EN-alueen kaavamääräyksessä olevalla viittauksella kumotun ympäristönsuojelulain (86/2000) 65 §:ään tarkoitetaan viittausta voimassa olevan ympäristönsuojelulain (527/2014) 30 §:ään ja saman lain liitteeseen 2, joissa on kysymys vastaavasta sääntelystä.

EN-alueen suunnitteluohjeen mukaan alueen käyttö on suunniteltava siten, etteivät valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutason ohjearvot ylity viereisillä alueilla. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että mainitulla suunnitteluohjeella ei voida sitovasti ohjata alueen tulevaa suunnittelua, eikä suunnitteluohjeelle voida antaa ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa osayleiskaavan lainmukaisuutta EN-alueen osalta.

EN-alueen kaavamääräys sallii alueelle sijoitettavaksi energiantuotantotoimintoja, jotka edellyttävät rekisteröintiä ympäristösuojelulain nojalla. Jos rekisteröitävästä toiminnasta saattaa aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, toiminta edellyttää ympäristölupaa. EN-alueen kaavamääräyksen mukaan alueella harjoitettavan toiminnan vaikutusten on näin ollen lähtökohtaisesti katsottava tarkoitetun jäädä kohtuutonta rasitusta vähäisemmiksi. Kaavamääräystä on kuitenkin pidettävä oikeusvaikutuksiltaan tulkinnanvaraisena.

Kaava-asiakirjojen perusteella EN-alueelle suunnitellun toiminnan ympäristövaikutukset rinnastuvat ympäristöhäiriötä aiheuttavaan teollisuustoimintaan. Tätä johtopäätöstä puoltaa myös se, että kaavassa on EN-alueen viereen osoitettu suojaviheralueita, joihin saa sijoittaa muun ohella meluvalleja ja meluaitoja. Kaava-asiakirjoihin sisältyvästä ympäristöselvitysraportin luonnoksesta ja sen liitteistä kuitenkin ilmenee, että melu EN-alueella tapahtuvasta haketuksesta tulisi ylittämään suunnitellusta meluvallista huolimatta valtioneuvoston päätöksen mukaisen päiväajan ohjearvon lähimmän asuinkiinteistön kohdalla ja melu voidaan kokea häiritseväksi. Toiminnasta aiheutuu myös pölyämistä. Asiassa voidaan siten pitää selvitettynä, että EN-alueelle on suunniteltu ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa toimintaa. Kaava-asiakirjoissa olevien selvitysten perusteella ei voida päätellä, että alueelle suunniteltu toiminta voitaisiin järjestää siten, ettei toiminnasta aiheudu lähialueille melu- ja pölyhaittaa.

Maakuntakaavassa puheena olevalle alueelle osoitetun taajamatoimintojen alueen (A) merkintä sisältää ainoastaan sellaisia teollisuusalueita, jotka ovat pienehköjä ja joilla harjoitettavasta toiminnasta ei aiheudu ympäristöhäiriöitä. Taajamatoimintojen alueeseen voi lisäksi sisältyä muun ohella erityisalueita.

Kun otetaan huomioon EN-alueen kaavamääräyksen tulkinnanvaraisuus, kysymyksessä olevalle EN-alueelle suunnitellusta toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat päästöt sekä lähiympäristössä jo olevan ja suunnitellun asutuksen läheisyys, maakuntakaava ei ole ollut riittävästi ohjeena osayleiskaavaa laadittaessa siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentissa säädetään, eikä osayleiskaava tältä osin myöskään perustu maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisesti riittäviin selvityksiin.

Lopputulos

Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys sekä kuntalain (365/1995) 90 §, hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset on edellä esitetyillä perusteilla B:n ja hänen asiakumppaniensa sekä F:n ja hänen asiakumppaniensa valituksista EN-aluetta koskevalta osin kumottava. Kunnanvaltuuston päätös kaavan hyväksymisestä on ollut edellä esitetyillä perusteilla kysymyksessä olevan EN-alueen osalta lainvastainen.

Päätösten tultua tältä osin kumotuiksi lausuminen muista EN-aluetta koskevista valitusperusteista raukeaa.

Lempäälän kunnanhallituksen tulee huolehtia päätöstä vastaavien merkintöjen tekemisestä yleiskaavakarttaan ja tiedottaa maankäyttö- ja rakennusasetuksen 95 §:n 2 momentin mukaisesti kaavan muuttuneesta sisällöstä.

3. F:n ja hänen asiakumppaniensa valitus muulta kuin kohdassa 2 mainituilta osin sekä A:n ja K:n valitukset

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen muilta kuin kohdassa 2 mainitulta osin ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Elina Lampi-Fagerholm. Asian esittelijä Satu Sundberg.

 
Julkaistu 17.11.2016  Päivitetty 28.12.2016