KHO:2016:219

A oli osakkaana lääkärien omistamassa X Oy:ssä, jossa kullekin osakkaalle laskettiin tulospiste, jonka tuottoina olivat muun muassa osakkaan aikaansaama liikevaihto ja muut tuotot ja kuluina muun muassa osakkaan yhtiöltä saama palkka ja osakkeille maksetut osingot sekä osuus X Oy:n yhteisistä kuluista. Tulospisteelle laskettiin kuukausittain ja vahvistettiin vuosittain toimintatulos, joka muodostui osakkaan pääomansijoituksesta yhtiöön ja nostamattomista voittovaroista. X Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan osakkuus edellytti työskentelyä yhtiössä. Työskentelyn päättyessä osakas oli velvollinen luopumaan osakkuudestaan. A:n lopettaessa työskentelynsä X Oy:ssä ja X Oy:n hankkiessa A:n osakkeet A:n saamana luovutushintana oli A:n tulospisteelle kertyneiden jakamattomien voittovarojen määrä.

Asiassa oli kysymys A:n saaman luovutushinnan verotuksesta. Kun otettiin huomioon, että A luovutti kaikki osakkeensa samanaikaisesti X Oy:lle yhtiöjärjestyksen määräysten mukaisesti eikä A:lle suunnatulla annilla tai muutoinkaan luovutettu uudestaan X Oy:n osakkeita, A:n osakkeiden luovutuksesta saamaa voittoa oli verotettava luovutusvoittoja koskevien säännösten mukaan. Hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan luovutushintaa oli A:n yhtiöön tekemän pääomansijoituksen ylittävältä osin verotettava peiteltynä osinkona, kumottiin A:n valituksesta. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön hallinto-oikeuden päätöksestä tekemä valitus, jonka mukaan luovutushintaa oli verotettava työpanososinkoa koskevan säännöksen mukaan ansiotulona, hylättiin. Verohallinnon A:lle antama ennakkoratkaisu saatettiin voimaan.

Tuloverolaki 32 §, 33 b § 3 momentti ja 45 § 1 momentti

Laki verotusmenettelystä 28 § 1 momentti ja 29 § 2 ja 4 momentti

Päätös, josta valitetaan

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 28.5.2015 nro 15/0296/1

Asian aikaisempi käsittely

Ennakkoratkaisuhakemus

A on pyytänyt Verohallinnolta ennakkoratkaisua muun ohella seuraaviin kysymyksiin:

1. Jos X Oy hankkii osakeyhtiölain 15 luvun 1 §:ssä ja 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla vapaalla omalla pääomalla kaikki A:n omistamat X Oy:n osakkeet hankintahinnalla, joka perustuu X Oy:n yhtiöjärjestyksen määräyksiin ja osakassopimukseen, mikä katsotaan kyseisten osakkeiden luovutushinnaksi luovutusvoiton tai -tappion laskemiseksi tuloverotuksessa?

2. Verotetaanko edellä tarkoitettu luovutushinta kaikilta osin tuloverolain 32 §:ssä tarkoitettuna pääomatulona?

4. Jos X Oy hankkii osakeyhtiölain 15 luvun 1 §:ssä ja 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla vapaalla omalla pääomalla kaikki A:n omistamat X Oy:n osakkeet hankintahinnalla, joka perustuu X Oy:n yhtiöjärjestyksen määräyksiin ja osakassopimukseen, voiko hankintaan tulla sovellettavaksi verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n tai 29 §:n säännökset?

Ennakkoratkaisu

Verohallinto on 3.7.2014 antamassaan ennakkoratkaisussa lausunut seuraavaa:

1. Jos X Oy hankkii osakeyhtiölain 15 luvun 1 §:ssä ja 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla vapaalla omalla pääomalla kaikki A:n omistamat osakkeet hankintahinnalla, joka perustuu X Oy:n yhtiöjärjestyksen määräyksiin ja osakassopimukseen, A:n omistamien osakkeiden luovutushinnaksi katsotaan hinta, jolla X Oy hankkii A:n osakkeet.

2. Kysymyksessä 1 tarkoitettu luovutusvoitto verotetaan tuloverolain 32 §:ssä tarkoitettuna pääomatulona.

4. Jos X Oy hankkii osakeyhtiölain 15 luvun 1 §:ssä ja 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla vapaalla omalla pääomalla kaikki A:n omistamat osakkeet hankintahinnalla, joka perustuu X Oy:n yhtiöjärjestyksen määräyksiin ja osakassopimukseen, hankintaan eivät tule sovellettavaksi verotusmenettelystä annetun lain 28 tai 29 §:n säännökset.

Ennakkoratkaisua on hakijan niin vaatiessa noudatettava verovuosilta 2014 ja 2015 toimitettavissa verotuksissa.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että Verohallinnon antama päätös kumotaan ennakkoratkaisukysymyksiin 1, 2 ja 4 annettujen vastausten osalta.

Uutena ennakkoratkaisuna kysymyksiin 1 ja 2 on lausuttava seuraavaa:

1) Jos hakija luovuttaa omistamansa X Oy:n osakkeet X Oy:lle, luovutukseen ei hakijan verotuksessa kysymykseen 4 annetun ennakkoratkaisun mukaisesti sovelleta tuloverolain luovutusvoiton verotusta koskevaa sääntelyä siltä osin kuin kauppahinta muodostuu muusta kuin osakkaan varsinaisesta pääomasijoituksesta yhtiöön (osakemerkintähinta tai yhtiön myymien omien osakkeiden ostohinta).

2) Osakkeista saatua luovutushintaa ei veroteta tuloverolain 32 §:ssä tarkoitettuna pääomatulona siltä osin kuin luovutushinta muodostuu muusta kuin osakkaan varsinaisesta pääomasijoituksesta yhtiöön (osakemerkintähinta tai yhtiön myymien omien osakkeiden ostohinta).

Ensisijaisesti oikeudenvalvontayksikkö vaati, että uutena ennakkoratkaisuna kysymykseen 4 on lausuttava seuraavaa:

4) Jos X Oy hankkii osakeyhtiölain 15 luvun 1 §:ssä ja 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla vapaalla omalla pääomalla kaikki hakijan omistamat X Oy:n osakkeet kauppahinnalla, joka perustuu X Oy:n yhtiöjärjestyksen määräyksiin ja osakassopimukseen, hankintaan sovelletaan hakijan verotuksessa tuloverolain 33 b §:n 3 momentin työpanososinkoa koskevaa sääntelyä siltä osin kuin kauppahinta muodostuu muusta kuin osakkaan varsinaisesta pääomasijoituksesta yhtiöön (osakemerkintähinta tai yhtiön myymien omien osakkeiden ostohinta). Jäljempänä tästä ensisijaisesta vaatimuksesta käytetään myös lyhennettä 4a.

Toissijaisesti oikeudenvalvontayksikkö vaati, että uutena ennakkoratkaisuna kysymykseen 4 on lausuttava seuraavaa:

4) Jos X Oy hankkii osakeyhtiölain 15 luvun 1 §:ssä ja 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla vapaalla omalla pääomalla kaikki hakijan omistamat X Oy:n osakkeet kauppahinnalla, joka perustuu X Oy:n yhtiöjärjestyksen määräyksiin ja osakassopimukseen, hankintaan sovelletaan hakijan verotuksessa verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 2 ja 4 momenttien peiteltyä osinkoa koskevaa sääntelyä siltä osin kuin kauppahinta muodostuu muusta kuin osakkaan varsinaisesta pääomasijoituksesta yhtiöön (osakemerkintähinta tai yhtiön myymien omien osakkeiden ostohinta). Jäljempänä tästä toissijaisesta vaatimuksesta käytetään myös lyhennettä 4b.

Ennakkoratkaisu kysymykseen 4 on annettava kummassakin edellä mainitussa vaihtoehdossa ensisijaisesti tuloverolain 33 b §:n 3 momentin (4a) tai verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 2 momentin (4b) normaalitulkinnan perusteella. Kolmassijaisesti ennakkoratkaisu on annettava kummassakin edellä mainitussa vaihtoehdossa edellä vaaditun sisältöisenä, mutta soveltaen mainitun lainkohdan lisäksi myös veron kiertämistä koskevaa verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n säännöstä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksen enemmälti hyläten kumonnut Verohallinnon ennakkoratkaisun kysymysten 1, 2 ja 4 osalta ja lausunut uutena ennakkoratkaisuna seuraavaa:

1) Jos X Oy hankkii osakeyhtiölain 15 luvun 1 §:ssä ja 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla vapaalla omalla pääomalla kaikki A:n omistamat osakkeet hankintahinnalla, joka perustuu X Oy:n yhtiöjärjestyksen määräyksiin ja osakassopimukseen, A:n saama suoritus on A:n tuloverotuksessa luovutusvoittoa tai -tappiota siltä osin kun suoritus perustuu A:n yhtiöön sijoittamaan pääomaan tai sanotun sijoitetun pääoman tuottoon.

2) Osakkeista saatua luovutushintaa ei veroteta tuloverolain 32 §:ssä tarkoitettuna pääomatulona siltä osin kun luovutushinta muodostuu muusta kuin osakkaan varsinaisesta pääomasijoituksesta yhtiöön.

4) Jos X Oy hankkii osakeyhtiölain 15 luvun 1 §:ssä ja 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla vapaalla omalla pääomalla kaikki hakijan omistamat X Oy:n osakkeet kauppahinnalla, joka perustuu X Oy:n yhtiöjärjestyksen määräyksiin ja osakassopimukseen, hankintaan voidaan soveltaa hakijan verotuksessa verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 2 ja 4 momenttien peiteltyä osinkoa koskevaa sääntelyä siltä osin kuin luovutushinta muodostuu muusta kuin osakkaan varsinaisesta pääomasijoituksesta yhtiöön.

Hallinto-oikeus on lausunut päätöksensä perusteluina seuraavaa:

Sovellettavat oikeusohjeet

Tuloverolain 32 §:n mukaan veronalaista pääomatuloa on, siten kuin siitä jäljempänä tarkemmin säädetään, omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen.

Tuloverolain 33 b §:n 3 momentin mukaan sen estämättä, mitä muualla laissa säädetään osingon veronalaisuudesta, osinko on ansiotuloa, jos osingon jakoperusteena yhtiöjärjestyksen määräyksen, yhtiökokouksen päätöksen, osakassopimuksen tai muun sopimuksen mukaan on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos. Osinko on sen henkilön tuloa, jonka työpanoksesta on kysymys.

Verotusmenettelystä annetun lain 29 § 2 momentin mukaan peitellyllä osingolla tarkoitetaan myös omia osakkeita hankkimalla tai lunastamalla taikka osakepääomaa, vararahastoa tai ylikurssirahastoa alentamalla osingosta menevän veron välttämiseksi jaettuja varoja. Pykälän 4 momentin mukaan, jos varojen jakaminen 2 momentissa tarkoitetussa muodossa on ilmeisesti tapahtunut osingosta menevän veron välttämiseksi, on jaetut varat tältä osin katsottava osakkaan veronalaiseksi tuloksi.

Ennakkoratkaisuhakemuksessa esitetyt seikat

X Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön osakkeet jakautuvat eri osakelajeihin, joita ovat K1-K5 ja V1-V150. Kaikilla osakkeilla on samanlainen äänioikeus yhtiökokouksessa ja yhtäläinen oikeus jaettaessa yhtiön varoja, mutta erilainen oikeus kertyneisiin nettovaroihin. V-lajien osakkeet ovat yhtiöjärjestyksen mukaan lunastusehtoisia osakkeita. Yhtiöjärjestyksen mukaan eri osakelajien toimintatulokseen perustuva arvo voi olla erisuuruinen. Tällöin arvon on perustuttava asianomaisen osakelajin toimintatulokseen ja aikaisemmilta vuosilta mahdollisesti jakamattomien toimintatulosten yhteismäärään.

Ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan osakelajin toimintatulos lasketaan tulospisteittäin. Osakkaan tulospisteen tuotoksi kirjataan osakkaan aikaansaama liikevaihto ja muut tuotot. Kuluksi kirjataan osakkaan palkka henkilösivukuluineen sekä osakkaan liikevaihtoon kohdistuvat vuokra-, osto- ja muut vastaavat kulut. Lisäksi kuluksi kohdistetaan osakkaan käytössä mahdollisesti olevien koneiden ja laitteiden laskennallinen kulu, osuus yhtiön hallintomenoista sekä osakkaan toimintatulokseen perustuva yhteisövero. Maksettu osinko kirjataan tulospisteen vähennykseksi. Tulospisteelle lasketaan kuukausittain ja vahvistetaan vuosittain toimintatulos, joka muodostuu osakkaan pääomansijoituksesta yhtiöön ja nostamattomista voittovaroista.

Yhtiön osakassopimuksen mukaan osakkuuden edellytyksenä on työnteko yhtiössä. Kun osakas lopettaa työnteon yhtiössä, on hänen luovuttava osakkeista. Sopimuksen mukaan yhtiö maksaa osakkaille rahapalkkaa ja muita työsuhde-etuja. Osinkoa yhtiö jakaa osakeomistuksen suhteessa riippumatta tulospisteiden toimintatulosten määrästä. Hakemuksen mukaan yhtiö jakaa osinkoa vuosittain.

Ennakkoratkaisuhakemuksessa on todettu, että jos osakas luopuu osakkeista, yhtiö hankkii osakkeet osakeyhtiölaissa tarkoitetulla tavalla vapaalla omalla pääomalla. Osakkeiden luovutushinta ei riipu osakkeiden lukumäärästä, yhtiön jakokelpoisten varojen määrästä tai yhtiön kannattavuudesta. Osakkaalla on oikeus saada osakkeiden luovutushintana tulospisteelleen kertyneiden jakamattomien voittovarjojen määrä. Osakkaalla ei ole oikeutta muiden osakkaiden toimintatuloksiin.

Ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan yhtiökokous on valtuuttanut yhtiön hallituksen päättämään mahdollisesta suunnatusta osakeannista, jossa uusien osakkeiden merkintähinta on 250 euroa osakkeelta.

Hakemuksen mukaan yhtiö ei samanaikaisesti sekä hanki omia osakkeita osakkaalta että suuntaa samalle osakkaalle osakeantia tai myy osakkeita.

A omistaa 60 kappaletta X Oy:n V-sarjan osakkeita. Hakemuksen mukaan A:n tulospisteen jakamaton toimintatulos ja samalla yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen mukainen hänen omistamiensa osakkeiden kauppahinta suunnitellussa osakekaupassa 31.10.2013 olisi ollut 65 290 euroa.

Johtopäätös

Ennakkoratkaisua ei ole haettu sen ratkaisemiseksi sovelletaanko osakeluovutukseen tuloverolain 33 b §:n 3 momenttia.

Ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitetussa tilanteessa osakkaan lopettaessa työskentelyn yhtiössä ja yhtiön hankkiessa yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen mukaisesti kaikki osakkaan omistamat osakkeet osakkeiden hinta määräytyy osakkaan tulospisteelle merkityn jakamattoman toimintatuloksen perusteella. Yhtiön osakkeet eivät tosiasiassa ole vapaasti ostettavissa tai myytävissä eikä niillä siten ole markkinahintaa.

A saisi yhtiöltä 1 088,17 euroa osakkeelta. Yhtiö puolestaan saisi osakkeita myydessään tai uusia osakkeita merkittäessä 250 euroa osakkeelta. Yhtiö maksaisi siten A:lle osakkeista merkittävästi enemmän kuin mikä on samanlaisten osakkeiden merkintähinta suunnatussa osakeannissa. Hinnan ero perustuu A:n henkilökohtaisen työpanoksen kerryttämään tuloon.

Yhtiön osakkailla on jokaisella oma osakesarjansa. Yhtiö voi jakaa jaettavissa olevia varojaan osinkoina eri osakesarjoille sekä osakkeiden lukumäärän että osakkeenomistajan yhtiön hyväksi tekemän työn perusteella. Yhtiön eri osakesarjoilla on yhtäläinen oikeus yhtiön tuloksen perusteella jaettavaan osinkoon ja erikseen mahdollisuus nostaa kunkin osakkaan työpanoksen perusteella jaettavaa vaihtelevan suuruista työpanososinkoa. Yhtiön tuloksen perusteella jaettava osinko verotetaan tavanomaisena osinkotulona ja työpanososinko, mikäli sitä jaetaan, verotetaan erityissäännöksen nojalla ansiotulona.

Samalla periaatteella voidaan katsoa, että A saa yhtiön hankkiessa hakemuksessa kuvaillulla tavalla omat osakkeensa sekä varallisuuden kerryttämää pääomatulona verotettavaa varsinaista osakkeiden myyntituloa että hänen osakaskohtaisen tulospisteensä toimintatulokseen perustuvaa pääomapanoksesta erillistä osakassopimuksen mukaista muuta tuloa. Näin ollen A:n pääomatulona verotettava osakkeiden luovutushinta on vain se osuus yhtiön maksamasta hinnasta, joka määräytyy hänen yhtiöön tekemänsä pääomansijoituksen perusteella.

Edellä todetun pääomatulona verotettavan luovutushinnan ylittävältä osalta osakekaupassa on tosiasiassa kyse yhtiön varojen jakamisesta osakkaalle hänen työpanoksensa perusteella. Tältä osin yhtiö jakaa omia osakkeita hankkimalla varoja ilmeisesti henkilökohtaiseen työpanokseen perustuvasta osingosta menevän veron välttämiseksi.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Vesa Sirkesalo, Aarne Reiman ja Johanna Virmavirta. Esittelijä Laura Teittinen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessaan oikeudenvalvontayksikkö on vaatinut, että uutena ennakkoratkaisuna ennakkoratkaisukysymyksiin 4, 1 ja 2 lausutaan seuraavasti:

Ennakkoratkaisukysymys 4

4) Jos X Oy hankkii osakeyhtiölain 15 luvun 1 §:ssä ja 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla vapaalla omalla pääomalla kaikki hakijan omistamat X Oy:n osakkeet kauppahinnalla, joka perustuu X Oy:n yhtiöjärjestyksen määräyksiin ja osakassopimukseen, hankintaan sovelletaan hakijan verotuksessa tuloverolain 33 b §:n 3 momentin työpanososinkoa koskevaa sääntelyä.

Työpanososingoksi katsotaan se osa kauppahinnasta, joka perustuu verovelvollisen tai hänen lähipiiriinsä kuuluvan henkilön työskentelyyn yhtiön hyväksi.

Kauppahintaan sovelletaan luovutusvoittoa koskevaa sääntelyä vain siltä osin, kun se muodostuu osakkaan varsinaisesta pääomasijoituksesta yhtiöön (osakemerkintähinta tai yhtiön myymien omien osakkeiden ostohinta) tai muun kuin verovelvollisen tai hänen lähipiiriinsä kuuluvan henkilön työskentelyyn perustuvasta tulosta.

Ennakkoratkaisu kysymykseen 4 on annettava ensisijaisesti tuloverolain 33 b §:n 3 momentin normaalitulkinnan perusteella. Toissijaisesti vaaditaan, että ennakkoratkaisu annetaan edellä vaaditun sisältöisenä, mutta soveltaen mainitun lainkohdan lisäksi myös veron kiertämistä koskevaa verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n säännöstä.

Ennakkoratkaisukysymykset 1 ja 2

Uutena ennakkoratkaisuna kysymyksiin 1 ja 2 on lausuttava seuraavasti:

1) Jos hakija luovuttaa omistamansa X Oy:n osakkeet X Oy:lle, luovutukseen sovelletaan hakijan verotuksessa – kysymykseen 4 annetun ennakkoratkaisun mukaisesti – tuloverolain työpanososinkoa koskevaa sääntelyä. Kauppahinnan siihen osaan, johon sovelletaan työpanososinkoa koskevaa sääntelyä, ei sovelleta luovutusvoiton verotusta koskevaa sääntelyä.

2) Osakkeista saatua luovutushintaa ei veroteta tuloverolain 32 §:ssä tarkoitettuna pääomatulona siltä osin kuin luovutushintaan sovelletaan työpanososinkoa koskevaa sääntelyä. Kauppahinnan siitä osasta, johon sovelletaan luovutusvoittoa koskevaa sääntelyä, saatu luovutusvoitto verotetaan pääomatulona.

Oikeudenvalvontayksikkö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Hakijan tulospisteen jakamaton toimintatulos perustuu hänen henkilökohtaiseen työpanokseensa. Osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen mukaan hakijalla on oikeus saada jakamaton toimintatulos osakkeiden kauppahintana kokonaisuudessaan riippumatta esimerkiksi hänen omistamiensa osakkeiden lukumäärästä. Osakassopimuksen mukaan osakkuus edellyttää työskentelyä yhtiössä.

Jos yhtiö olisi jakanut hakijan tulospisteen koko jakamattoman toimintatuloksen hakijalle osinkona, osingonjaossa olisi joko hakijan tai muiden osakkaiden kohdalla poikettu osakeomistusten suhteesta. Osingon verotukseen olisi tällöin voinut tulla sovellettavaksi tuloverolain 33 b §:n 3 momentin työpanososinkoa koskevaa sääntely. Hakijan tulospisteen jakamaton toimintatulos on huomattavan suuri suhteessa hakijalle aiempina vuosina yhtiöstä maksettuihin osinkoihin.

Näiden tosiseikkojen johdosta osakkeiden luovuttamiseen yhtiölle tulee soveltaa tuloverolain 33 b §:n 3 momentin työpanososinkoa koskevaa sääntelyä. Ennakkoratkaisuhakemuksessa on kysymyksessä järjestely, jossa hakijan työpanokseen perustuva tulo kerrytetään hakemuksessa esitetyllä tavalla hakijan tulospisteen jakamattomaksi toimintatulokseksi. Työpanokseen perustuva tulo sisällytetään tällöin kauppahintaan, joka maksetaan, kun osakas luovuttaa osakkeet yhtiölle. Järjestelyn tarkoituksena on siten työskentelyyn perustuvan tulon muuttaminen pääomatulona kevyemmin verotettavaksi luovutusvoitoksi.

Järjestelyssä on tosiasiallisesti kysymys hakijan työpanokseen perustuvan ansiotulon jakamisesta yhtiöstä osakkaalle. Osakkeiden kauppahinta määräytyy yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen mukaan osakkaan työpanoksen perusteella. Osakkeiden luovutushintaan eivät hakemuksen mukaan vaikuta luovutettavien osakkeiden lukumäärä, yhtiön kannattavuus tai yhtiön jakokelpoisten varojen määrä. Luovutushinta ei siten määräydy omistusosuuden vaan tosiasiallisesti verovelvollisen työpanoksen perusteella. Lisäksi yhtiön lunastaessa omia osakkeitaan kysymys on tosiasiallisesti yhtiön varojen jakamisesta osakkaalle.

Tuloverolain 33 b §:n 3 momenttia voidaan soveltaa nyt käsillä olevaan järjestelyyn pykälän normaalitulkinnan perusteella. Yhtiön osakkeista maksama kauppahinta sisältää osakkaan työpanoksesta kertyneen ansiotulon, jonka yhtiö maksaa yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen mukaan kertasuorituksena osana osakkeiden kauppahintaa, eikä esimerkiksi vuosittaisena osingonjakona.

Työskentelyyn perustuvan tulon kerryttäminen osakkeiden luovutushinnan osaksi ei vastaa myöskään asian varsinaista luonnetta ja tarkoitusta. Järjestelyn yhtenä tavoitteena on välttää henkilökohtaiseen työpanokseen perustuvaan tuloon kohdistuva ansiotulon verotus, joten siihen on ryhdytty veron välttämiseksi. Järjestelylle, erityisesti kauppahinnan muodostumiselle, ei ole hakemuksessa esitetty verotuksesta riippumattomia syitä. Näihin seikkoihin nähden järjestelyyn kokonaisuudessaan on katsottava ryhdytyn veron välttämiseksi. Tällöin järjestelyyn on viime kädessä sovellettava verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n veron kiertämistä koskevaa säännöstä.

Osakkeiden luovutuksesta saadun kauppahinnan verotukseen voidaan siten soveltaa samanaikaisesti tuloverolain 33 b §:n 3 momentin ja verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n säännöksiä.

Siltä osin kuin kauppahinta muodostuu osakkaan pääomasijoituksesta yhtiöön, kauppahinnan osaan ei vaadita sovellettavaksi työpanososinkoa koskevaa sääntelyä. Työpanososinkoa koskevaa sääntelyä ei vaadita sovellettavaksi myöskään siihen osaan kauppahinnasta, joka muodostuu muusta kuin verovelvollisen tai hänen lähipiiriinsä kuuluvan työskentelystä.

A on antanut vastineen, jossa hän on vaatinut valituksen hylkäämistä.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on antanut vastaselityksen ja A on antanut lausuman.

2. A:n valitus

A on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Verohallinnon antama ennakkoratkaisu saatetaan voimaan.

A on perustellut vaatimustaan muun ohella seuraavasti:

On täysin tavanomaista ja verolakien mukaista, että luovutettavien osakkeiden arvo ja siten luovutushinta muodostuvat yhtiön osakkaiden työskentelystä yhtiön hyväksi. Käytännössä esimerkiksi kaikkien tili-, konsultti-, tilintarkastus-ja asianajotoimistojen sekä muun muassa parturiliikkeiden ja muiden palveluyritysten tulot muodostuvat osakkaiden ja mahdollisesti työntekijöiden työpanoksesta. Hallinto-oikeus näyttää olevan sillä kannalla, että työpanoksesta yhtiölle kertyvä tulo ei voisi olla osakkeiden kauppahinnan perusteena. Tällainen käsitys on perusteeton. Se, että yhtiö hankkii osakkaalta palveluyrityksen osakkeita, ei tarkoita sitä, että kysymys olisi ansiotulon jakamisesta yhtiöstä osakkaalle. Sellaista vaatimusta ei voida esittää, että palveluyrityksen osakkaan tulisi nostaa yhtiön hänen työpanoksen perusteella saamansa tulot yhtiöstä ansiotulona itselleen. On täysin verosäännösten mukaista, että osakkaan työpanokseen perustuvan yhtiön osakkeiden luovutukseen sovelletaan omaisuuden luovutusvoittoverosäännöksiä.

X Oy on perustettu helpottamaan omistajayrittäjien hallintoa ja muun muassa vähentämään yrittäjien kustannuksia. Lisäksi X Oy harjoittaa myös sellaista liiketoimintaa, josta kertyvä liikevaihto ei perustu osakkaiden työpanokseen. Yhtiön perustamisella on myös pyritty siihen, että useamman lääkärin/osakkaan muodostama ryhmittymä voisi osallistua sellaisiin tarjouspyyntöihin, joihin yksittäinen lääkäri ei resurssiensa rajallisuuden vuoksi voisi osallistua. Vaihtoehtoisesti jokainen X Oy:n osakas olisi voinut perustaa oman erillisen osakeyhtiön omistukseensa ja X Oy:tä ei olisi lainkaan perustettu tai yhtiön toiminta muodostuisi vain palkkalääkäreiden, laboratorion ja matkailijapalveluita koskevista liiketoiminnoista. Tällöin hallinnolliset kokonaiskustannukset olisivat olleet huomattavasti nykyistä korkeammat muun muassa sen vuoksi, että kirjanpitoja ja tilinpäätöksiä olisi tullut laadittavaksi yhden asemesta useita kymmeniä. Samoin veroilmoituksia, työnantajailmoituksia sekä terveyspalveluja koskevia valvonta- ja muita ilmoituksia olisi tullut laatia huomattava määrä. X Oy:n toimintamalli, jossa jokaisella osakkaalla on oma tulospisteensä, vastaa asiallisesti tilannetta, jossa jokaisella osakkaalla olisi erillinen osakeyhtiö.

X Oy:n omistus- ja toimintamallilla on siten täysin muut kuin verotukselliset perusteet. A ei ole saavuttanut mitään verotuksellista etua siitä, että hän toimii X Oy:n osakkaana eikä yksittäisenä osakeyhtiön omistajana. Myöskään omien osakkeiden hankintaa koskevasta järjestelystä ei koidu mitään verotuksellista etua verrattuna vaihtoehtoon, jossa A luopuessaan purkaisi kokonaan omistamansa osakeyhtiön. Omien osakkeiden hankkiminen puolestaan johtuu siitä, että A lopettaa työskentelyn yhtiössä, minkä vuoksi hän luopuu myös yhtiön omistuksesta. Tämäkään ei liity verotuksen kiertämiseen tai välttämiseen mitenkään.

Tuloverolain 32 §:n mukaan veronalaista pääomatuloa on omaisuuden luovutuksesta saatu voitto. A:n X Oy:n osakkeiden luovuttamisesta X Oy:lle saama omien osakkeiden luovutushinta on edellä mainitun säännöksen mukaan pääomatuloa eikä osaksikaan ansiotuloa. Omien osakkeiden hankintaan ei voida soveltaa verotusmenettelylain 29 §:n 2 ja 4 momenttia.

Verosaajien oikeudenvalvontayksikkö on antanut vastaselityksen ja A on antanut lausuman.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle ja A:lle valitusluvan ja tutkinut asian.

1. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus hylätään.

2. A:n valitus hyväksytään. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Verohallinnon antama ennakkoratkaisu saatetaan voimaan.

Perustelut

1. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen hylkääminen

Asiassa on Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksesta kysymys siitä, onko X Oy:n hankkiessa A:n omistamat osakkeet A:n ansiotuloksi katsottava osakkeiden luovutushinnasta se osa, joka ylittää A:n pääomasijoituksen yhtiöön. Oikeudenvalvontayksikön mukaan mainittu luovutushinnan osa on katsottava tuloverolain 33 b §:n 3 momentissa tarkoitetuksi työpanososingoksi ensisijaisesti mainitun säännöksen normaalitulkinnalla ja toissijaisesti soveltamalla verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n säännöstä.

Tuloverolain 32 §:n mukaan veronalaista pääomatuloa on, siten kuin siitä jäljempänä tarkemmin säädetään, muun ohessa omaisuuden luovutuksesta saatu voitto.

Tuloverolain 33 b §:n 3 momentin mukaan sen estämättä, mitä muualla laissa säädetään osingon veronalaisuudesta, osinko on ansiotuloa, jos osingon jakoperusteena yhtiöjärjestyksen määräyksen, yhtiökokouksen päätöksen, osakassopimuksen tai muun sopimuksen mukaan on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos. Osinko on sen henkilön tuloa, jonka työpanoksesta on kysymys.

Tuloverolain 45 §:n 1 momentin mukaan omaisuuden luovutuksesta saatu voitto on veronalaista pääomatuloa siten kuin tässä luvussa säädetään.

Verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n 1 momentin mukaan, jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, on verotusta toimitettaessa meneteltävä niin kuin asiassa olisi käytetty oikeaa muotoa. Jos kauppahinta, muu vastike tai suoritusaika on kauppa- tai muussa sopimuksessa määrätty taikka muuhun toimenpiteeseen on ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin, voidaan verotettava tulo ja omaisuus arvioida.

Tuloverolain 33 b §:n 3 momentin esitöiden (HE 47/2009 vp) mukaan tarkoituksena on ollut puuttua ainoastaan työpanokseen perustuvan osingon verotukseen. Säännöksellä ei ole ollut tarkoitus rajoittaa verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n veronkiertosäännöksen soveltamisalaa osingonjakotilanteissa. Ehdotetun 33 b §:n 3 momentin edellytysten täyttyessä osinko verotettaisiin työpanoksen suorittajan ansiotulona. Muissa tilanteissa verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n veronkiertosäännöstä voitaisiin säännöksen edellytysten täyttyessä soveltaa yhtiön osingonjakoihin ja muihin varojenjakoihin tavalliseen tapaan.

A:n X Oy:ssä hallinto-oikeuden päätöksessä selostetulla tavalla muodostuvan tulospisteen mahdollista ylijäämää ei ole jaettu A:lle osinkona, vaan ylijäämä otetaan huomioon, kun määritetään X Oy:n A:lta hankittavista osakkeista maksettavaksi tulevan vastikkeen määrä A:n luopuessa osakkuudestaan. Koska X Oy:n A:lta hankkimien osakkeiden luovutusvoitossa ei ole kysymys osingosta, tuloverolain 33 b §:n 3 momentti ei tule asiassa sovellettavaksi.

Osakeyhtiön toiminnalle on tunnusomaista kertyneiden voittovarojen jakaminen osinkona. Osakeyhtiön yhtiökokous voi kuitenkin valita, jaetaanko osinkoa vai ei. Voittovarojen osinkona jakamatta jättämistä ei ole pidettävä epätavallisena menettelynä. Tähän nähden A:n ja muiden osakkaiden työpanoksen ansiosta yhtiölle kertyneiden voittojen jättämisessä osinkona jakamatta ja sisällyttämisessä osakkeiden arvoon ei ole katsottava olevan kysymys sellaisesta oikeudellisesta muodosta, joka verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ei vastaisi asian todellista luonnetta tai tarkoitusta. Näin ollen A:n osakkeistaan X Oy:ltä saamaa luovutushintaa ei voida vastoin tuloverolain 32 ja 45 §:n säännöksiä pitää tuloverolain 33 b §:n 3 momentissa tarkoitettuina työpanososinkoina myöskään verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n nojalla. Asiaa ei ole arvioitava toisin sillä perusteella, että A:n tulospisteen tulos muodostuu osittain hänen X Oy:lle tekemänsä työn arvosta.

2. A:n valituksen hyväksyminen

A:n valituksesta asiassa on kysymys siitä, onko X Oy:n hankkiessa A:n osakkeet A:n saamaan luovutushintaan sovellettava kaikilta osin edellä selostettuja tuloverolain 32 §:n ja 45 §:n 1 momentin mukaisia pääomatulon verotusta koskevia säännöksiä vai hallinto-oikeuden päätöksessä tarkoitetuin tavoin verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 2 ja 4 momentin peiteltyä osinkoa koskevia säännöksiä.

Verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 2 momentin mukaan peitellyllä osingolla tarkoitetaan myös omia osakkeita hankkimalla tai lunastamalla taikka osakepääomaa, vararahastoa tai ylikurssirahastoa alentamalla osingosta menevän veron välttämiseksi jaettuja varoja. Saman pykälän 4 momentin mukaan, jos varojen jakaminen 2 momentissa tarkoitetussa muodossa on ilmeisesti tapahtunut osingosta menevän veron välttämiseksi, on jaetut varat tältä osin katsottava osakkaan veronalaiseksi tuloksi.

X Oy:n on tarkoitus hankkia A:lta kaikki tämän omistamat X Oy:n osakkeet, kun A lopettaa työskentelynsä X Oy:n palveluksessa. A:lle ei ole tarkoitus sittemmin suunnata osakeantia tai muullakaan tavoin luovuttaa yhtiön osakkeita. Näissä oloissa X Oy:n suorittaman A:n omistamien osakkeiden hankinnan ei ole katsottava tapahtuvan verotusmenettelystä annetun lain 29 §:ssä tarkoitetulla tavalla osingosta menevän veron välttämiseksi.

Näin ollen X Oy:n hankkiessa A:n osakkeet ennakkoratkaisuhakemuksessa kuvatulla tavalla osakkeiden luovutushinnaksi on katsottava koko se kauppahinta, jolla X Oy hankkii A:n osakkeet, ja A:n tällöin mahdollisesti saamaa luovutusvoittoa on verotettava tuloverolain 32 ja 45 §:ssä tarkoitettuna pääomatulona.

3. Johtopäätös

Edellä esitetyillä perusteilla hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja Verohallinnon antama ennakkoratkaisu saatettava voimaan.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ahti Vapaavuori, Hannele Ranta-Lassila, Leena Äärilä, Mikko Pikkujämsä ja Vesa-Pekka Nuotio. Asian esittelijä Nea Helin.