KHO:2017:55

Henkilökohtaisen tulon verotus – Osakeyhtiö – SVOP-rahasto – Pääomanpalautus – Pääomansijoitus – Sulautuminen – Jakautuminen – Yleisseuraanto – Kirjanpitoarvo – Käypä arvo

Vuosikirjanumero: KHO:2017:55
Antopäivä: 5.4.2017
Taltionumero: 1601
Diaarinumero: 3409/2/16
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2017:55

Jakautumisessa vastaanottavan yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP-rahasto) merkittyä siirtyvien varojen käyvän arvon ja kirjanpitoarvon erotusta ei pidetty pääomansijoituksena. Näin ollen sen palauttamiseen ei voitu soveltaa luovutusvoittoverotusta koskevia säännöksiä. Ennakkoratkaisu verovuodelle 2015.

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 16.9.2016 nro 16/1012/3

Asian aikaisempi käsittely

X on pyytänyt Verohallinnolta ennakkoratkaisua verovuodelle 2015 muun ohella seuraavaan kysymykseen:

Jos X hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa saa A Oy:ltä sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston (SVOP-rahasto) alentamiseen perustuvaa rahaston palautusta omistusosuutensa mukaisessa suhteessa, onko kyseessä luovutusvoittoverotuksen soveltamisalaan kuuluva toimi, jossa veronalaisen luovutusvoiton määrän laskemiseen sovelletaan tuloverolain (30.12.1992/1535) 46 §:n 1 momentin säännöstä?

Verohallinto on 28.10.2015 antanut seuraavan ennakkoratkaisun:

Jos A Oy jakaa X:lle hakemuksessa kuvatulla tavalla noin 390 000 euroa sijoitetun vapaan pääoman rahastosta vuoden 2015 aikana, kyseinen varojenjako katsotaan 70,47 prosentin osalta pääomanpalautuksesi. Muilta osin varojenjako katsotaan osingoksi.

Päätöksen perusteluissa on todettu muun ohella, että hakija on selvittänyt, että SVOP-rahastossa olevat varat on sijoitettu yhtiöön vuonna 2010 B Oy:n sulautuessa yhtiöön. Palautukseen sovelletaan siten verotuskäytäntöä, jota sovelletaan ennen 1.1.2014 tehtyihin sijoituksiin. Verohallinnon ohjeen mukaan varojen jako SVOP-rahastosta voi olla joko pääomanpalautusta tai osingonjakoa riippuen siitä, mikä on jaettavien varojen alkuperä. Yhtiön tulee jakaessaan varoja selvittää, onko kysymyksessä voittovarojen jakaminen vai pääoman palauttaminen. Jos SVOP-rahaston varojen jakaminen rajoittuu varoihin, jotka ovat alun perin syntyneet osakkeenomistajien tai muiden kuin osakkeenomistajien tekemien pääomansijoitusten myötä, varojen jakamista on pidettävä pääomapalautuksena, johon sovelletaan luovutusvoittoa koskevia säännöksiä. Ellei varojen alkuperää selvitetä, rahastosta jaettaviin varoihin sovelletaan osinkoa koskevia säännöksiä.

B Oy:n SVOP-rahastossa olleista varoista pääomansijoituksina pidetään osakkeenomistajien C Oy:n jakautumisen yhteydessä SVOP-rahastoon kirjattua 3,6 miljoonaa euroa sekä B Oy:lle kirjattua 102,6 miljoonan D AB:n osakkeista koostuvaa apporttia. Nämä sijoitukset muodostavat 70,47 prosenttia B Oy:n SVOP-rahastossa olleista varoista. A Oy:n SVOP-rahastoon kirjattuja varoja pidetään pääomansijoituksina samassa suhteessa, jolloin SVOP-rahaston noin 26,5 miljoonasta eurosta 70,47 prosenttia katsotaan pääomansijoituksiksi. Jos hakijalle palautetaan 390 000 euroa, pidetään samaa suhdelukua käyttäen 274 833 euroa luovutukseen rinnastettavana tulona. C Oy:n jakautumisen yhteydessä B Oy:n SVOP-rahastoon ei kirjattu osakkeenomistajien tai muiden kuin osakkeenomistajien tekemiä uusia pääomansijoituksia. Hakemuksessa esitettyä 44,5 miljoonan euron erää ei siten voida pitää pääomansijoituksena, jolloin jäljelle jäävää 29,53 prosentin osuutta pidetään osinkona.

X on valittanut päätöksestä ja vaatinut, että ennakkoratkaisua muutetaan siten, että verovelvolliselle A Oy:n SVOP-rahastosta jaettavat varat katsotaan kokonaan pääomanpalautukseksi tai toissijaisesti 82,54 prosentin osalta pääomanpalautukseksi ja muilta osin osingoksi.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on kumonnut Verohallinnon ennakkoratkaisun valituksenalaiselta osalta ja lausunut tältä osin uutena ennakkoratkaisuna, että jos A Oy jakaa X:lle hakemuksessa kuvatulla tavalla noin 390 000 euroa sijoitetun vapaan pääoman rahastosta vuoden 2015 aikana, kyseinen varojenjako katsotaan pääomanpalautukseksi 82,54 prosentin osalta. Muilta osin varojenjako katsotaan osingoksi.

Hallinto-oikeus on selostettuaan sovellettavia oikeusohjeita, Verohallinnon ohjeistusta, ennakkoratkaisuhakemusta ja tosiseikkoja perustellut päätöstään seuraavasti:

Asiassa on hallinto-oikeudessa kysymys siitä, voidaanko C Oy:n jakautumisen yhteydessä B Oy:n SVOP-rahastoon kirjattua noin 44,5 miljoonan euron erää tai osaa siitä pitää luonteeltaan pääomansijoituksena. Asiassa on selvitetty, että jakautumisen yhteydessä C Oy:n omistamat D AB:n osakkeet siirtyivät B Oy:lle ja C Oy:n osakkeenomistajat saivat osakevastikkeena B Oy:n liikkeeseen laskemia uusia osakkeita. Jakautumisessa osakkeet ja velat arvostettiin käypiin arvoihin ja uusien osakkeiden merkintähinta kirjattiin SVOP-rahastoon.

Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisussaan KHO 2016:103 katsonut, että osakevaihdossa syntyneen SVOP-rahaston jakamiseen osakkaille voitiin soveltaa tuloverolain (TVL) 45 a §:n säännöstä varojenjaon verottamisesta luovutuksena, vaikka sijoituksen määrä ylittäisi osakkeiden luovuttajan luovutuksen kohteena oleviin yhtiöihin tekemien pääomansijoitusten määrän. Ratkaisussa on sovellettu 1.1.2014 voimaan tulleita säännöksiä, mutta siitä voitaneen hakea johtoa joiltakin osin myös aiempien säännösten soveltamistilanteisiin. Tapauksessa oli kuitenkin kysymys osakevaihdosta, jota verotuksessa pidetään luovutuksena, kun nyt käsillä olevassa tilanteessa kysymys on jakautumisesta toimivaan yhtiöön ja näin ollen verotuksellisesti yleisseuraannosta. Jakautumisen yleisseuraantoluonteesta johtuu, että arvioitaessa, miltä osin tarkasteltavassa noin 44,5 miljoonan euron erässä on kysymys yhtiöön sijoitetusta pääomasta ja miltä osin voittovaroista, on tarkastelu ulotettava jakautuneeseen yhtiöön. Esitettyjen selvitysten perusteella ei voida todeta, että jakautuneen C Oy:n omistamien D AB:n osakkeiden osalta kysymys olisi pääomansijoituksesta. Näin ollen tältä osin vastaanottavan yhtiön SVOP-rahastoon kirjatun osakkeiden kirjanpitoarvoa jakautuneessa yhtiössä vastaavan määrän jakamisessa osakkaille on katsottava olevan kysymys voitonjaosta.

Koska D AB:n osakkeet kuitenkin on jakautumisessa arvostettu käypään arvoon, joka on noin 18,2 miljoonalla eurolla ylittänyt niiden kirjanpitoarvon, on tilannetta tältä osin arvioitava jakautuvan yhtiön osakkeenomistajien vastaanottavaan yhtiöön tekemänä apporttiin rinnastettavana sijoituksena, joka on vaikuttanut heidän jakautumisvastikkeena saamiensa osakkeiden määrään. D AB:n osakkeiden kirjanpitoarvon ja käyvän arvon erotuksen osalta SVOP-rahastosta tapahtuvaan varojenjakoon tulee näin ollen soveltaa pääomanpalautusta koskevia säännöksiä.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Outi Niemi, Vesa Heikkilä ja Outi Siimes. Esittelijä Emmi Aakula.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Verohallinnon antama ennakkoratkaisu saatetaan voimaan.

Oikeudenvalvontayksikkö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Asiassa on kysymys siitä, onko jakautumisessa vastaanottavalle yhtiölle siirtyneiden osakkeiden käyvän arvon ja osakkeiden jakautuvan yhtiön kirjanpitoon kirjatun arvon erotus eli osakkeiden jakautuvan yhtiön omistusaikana tapahtunut realisoitumaton arvonnousu jakautuvan yhtiön osakkeenomistajan vastaanottavaan yhtiöön tekemä pääomansijoitus.

Sulautumisessa ja jakautumisessa muodostuvassa SVOP-rahaston arvonmuutoksessa ei ole kysymys pääomansijoituksesta.

Hallinto-oikeuden päätös on paitsi hallituksen esityksen 185/2013 vp kannanoton myös Verohallinnon vanhan ohjeen ja aiemman verotuskäytännön vastainen. Valtiovarainvaliokunnan mietinnön 32/2013 vp mukaan pääomansijoituksen muodostuminen ei saa riippua sattumasta tai verovelvollisen omasta valinnasta. Nyt kysymyksessä oleva noin 18,2 miljoonan euron erä muodostui sen perusteella, mikä arvo D AB:n osakkeille valittiin, kun ne kirjattiin vastaanottavan yhtiön kirjanpitoon C Oy:n jakautumisessa.

Kokonaisjakautumisessa jakautuva yhtiö purkautuu selvitysmenettelyttä, sen osakkeet mitätöityvät ja kaikki sen varat ja velat siirtyvät vastaanottaville yhtiöille, joiden osakkeita jakautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat jakautumisvastikkeena. Oikeudelliselta luonteeltaan kokonaisjakautuminen ei rinnastu osakevaihdossa tapahtuvaan osakeantiin, jossa osakkeenomistaja maksaa osakkeen merkintähinnan apporttiomaisuudella.

Kokonaisjakautuminen on yleisseuraanto. Toisin kuin osakevaihtoa, kokonaisjakautumista ei pidetä verotuksessa luovutuksena. Tästä seuraa, että kokonaisjakautumisessa ei tapahdu pääomansijoitusta.

SVOP-rahastosta tapahtuvaa varojenjakoa koskeva uusi sääntely ja asiassa ennen tämän sääntelyn voimaantuloa vallinnut verotuskäytäntö perustuvat siihen, että verotuksessa pääomanpalautukseksi katsotaan vain sellainen varojenjako, jossa on kysymys osakkeenomistajan yhtiöön tekemän pääomansijoituksen palauttamisesta. Hallinto-oikeus on päätöksessään perusteettomasti laventanut pääomansijoituksen käsitettä siitä, millaiseksi se on laissa ja verotuskäytännössä vakiintunut.

X on antanut vastineen ja vaatinut, että valitus hylätään. Hän on todennut muun ohella, että vaikka TVL 45 a §:n säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä on lausuttu, että säännös ei soveltuisi sellaisenaan yritysjärjestelyissä muodostuneisiin oman pääoman erien jakoon, hallituksen esityksessä tai sen johdosta annetussa valtiovarainvaliokunnan mietinnössä ei ole tarkemmin määritelty, mitä yritysjärjestelyillä tässä yhteydessä tarkoitetaan. Koska TVL 45 a §:ssä ei sen sanamuodon mukaan ole rajattu yritysjärjestelyissä syntyneitä rahastoja pykälän soveltamisalan ulkopuolelle, varojenjaon luovutuksena verottamisen esteenä ei voi olla yksinomaan se, että rahasto on syntynyt yritysjärjestelyn yhteydessä.

Pääomansijoituksen käsitteen ei voida verotuksessa katsoa edellyttävän sitä, että samalla syntyy hankintameno tai olemassa oleva hankintameno muuttuu.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) 52 c §:n 3 momentin ja 52 b §:n 4 momentin mukaan yhtiön osakkeenomistajan verotuksessa osakkeiden vaihtamista vastaanottavan yhtiön osakkeisiin ei pidetä osakkeiden luovutuksena. Sulautumisvastikkeena saatujen osakkeiden hankintamenoksi luetaan sulautuneen yhtiön osakkeiden hankintamenoa vastaava määrä. Siltä osin kuin sulautumisvastikkeena saadaan rahaa, sulautumista pidetään osakkeiden luovutuksena. EVL 52 b §:n 4 momentti on verrattavissa samaisen lain 52 f §:n 2 momenttiin, jossa todetaan, että osakkeita luovuttaneen osakkeenomistajan verotuksessa osakevaihdossa syntynyttä voittoa ei katsota veronalaiseksi tuloksi eikä tappiota vähennyskelpoiseksi menoksi.

Vaikka tässä tapauksessa SVOP-rahasto on syntynyt jakautumisen kautta, kyseessä on jakautuvan yhtiön osakkeenomistajan sijoitus vastaanottavaan yhtiöön. Sijoitus tulee rinnastaa osakevaihdon apporttisijoitukseen. Myös jakautumisessa vastaanottava yhtiö tekee suunnattuun osakeantiin rinnastuvan vastikeosakeannin jakautuvan yhtiön osakkeenomistajille ja jakautuvan yhtiön osakkeenomistajat tekevät konkreettisen sijoituksen vastaanottavaan yhtiöön. Osakeantimaksu maksetaan jakautuvan yhtiön siirrettävillä, mutta loppujen lopuksi osakkeenomistajan omistamilla, varoilla.

Jakautumista ei voida asettaa erilaiseen asemaan osakevaihtoon verrattuna sen yleisseuraantoluonteen vuoksi. Yleisseuraanto ei ole varsinaisesti vero-oikeudellinen käsite, vaan sillä on merkitystä yhtiö- ja velvoiteoikeuden näkökulmasta. Verotuksessa molemmat järjestelyt, osakevaihto ja jakautuminen, ovat veroneutraaleja osakkeenomistajan näkökulmasta.

Kokonaisjakautuminen uuteen, jakautumisessa syntyvään yhtiöön on luonteeltaan erilainen yritysjärjestely kuin nyt puheena oleva kokonaisjakautuminen olemassa olevaan yhtiöön. Järjestelyä tulee tarkastella sen tosiasiallisen luonteen perusteella. Mikäli jakautuminen (tai sulautuminen) toteutetaan käyvistä arvoista olemassa olevaan yhtiöön, tarkoittaa tämä käytännössä osakkeenomistajien tekemää aitoa apporttia vastaanottavaan yhtiöön.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on antanut vastaselityksen.

X on antanut toisen vastineen, joka on lähetetty Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle tiedoksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt valitusluvan ja tutkinut asian.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus hyväksytään. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan valituksenalaiselta osalta ja Verohallinnon asiassa antama ennakkoratkaisu saatetaan voimaan.

Perustelut

Tuloverolain säännökset

Voimassa olevan tuloverolain 33 b §:n 6 momentissa ja 45 a §:ssä on säädetty SVOP-rahastosta tehtävän varojenjaon verotuksesta osinkona ja tietyissä tilanteissa luovutuksena. Säännökset on lisätty tuloverolakiin lailla 1237/2013, joka on tullut voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. Voimaantulosäännöksen mukaan lakia sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2014 tai sen jälkeen saatuun varojenjakoon vapaan oman pääoman rahastosta. Siltä osin kuin varojenjako sisältää pääomansijoituksia, jotka on tehty ennen lain voimaantuloa, 33 b §:n 6 momenttia ja 45 a §:ää sovelletaan kuitenkin ensimmäisen kerran varojenjakoon, joka on saatu 1 päivänä tammikuuta 2016.

Ennen lain 1237/2013 säätämistä tuloverolaissa ei ole ollut erityisiä SVOP-rahastosta jaettavien varojen verottamista koskevia säännöksiä. Lakia edeltäneessä verotuskäytännössä on katsottu, että jos varojen jakaminen vapaan oman pääoman rahastosta rajoittuu varoihin, jotka ovat alun perin syntyneet osakkeenomistajien tai muiden kuin osakkeenomistajien tekemien pääomansijoitusten myötä, varojen jakaminen on pääomanpalautusta, johon on sovellettu luovutusvoittoverotusta koskevia säännöksiä. Ellei riittävän luotettavasti ole selvitetty, että SVOP-rahastosta jaetut varat ovat luonteeltaan pääomanpalautusta, varojenjaon verotukseen on sovellettu osinkoa koskevia säännöksiä.

Tosiseikat

Ennakkoratkaisuhakemuksessa on kysytty A Oy:n SVOP-rahastosta vuonna 2015 jaettavien varojen verotuksesta. Yhtiön 31.12.2014 vahvistetun tilinpäätöksen mukaisesti sen SVOP-rahastossa on ollut 26 496 087,63 euroa. SVOP-rahasto on ollut tarkoitus palauttaa kokonaisuudessaan osakkeenomistajille. X:n omistusosuus yhtiöstä on ollut noin 1,5 prosenttia, ja siten hänen osuutensa SVOP-rahastosta jaettavista varoista on ollut noin 397 000 euroa.

Kaikki A Oy:n SVOP-rahastoon merkityt erät ovat siirtyneet sille vuonna 2010 B Oy:n sulautumisessa. B Oy:llä on sulautumishetkellä ollut SVOP-rahastossaan noin 150,7 miljoonaa euroa, joista noin 44,5 miljoonaa euroa oli kirjattu SVOP-rahastoon vuonna 2008 toteutetun C Oy:n jakautumisen yhteydessä. C Oy oli jakautunut uuteen yhtiöön ja jo olemassa olleeseen B Oy:öön. Jakautumisen yhteydessä C Oy:n omistamat D AB:n osakkeet olivat siirtyneet B Oy:lle ja C Oy:n osakkeenomistajat olivat saaneet osakevastikkeena B Oy:n liikkeeseen laskemia uusia osakkeita. Jakautumisessa osakkeet ja velat oli arvostettu käypiin arvoihin ja uusien osakkeiden merkintähinta merkitty SVOP-rahastoon.

Verohallinto on antamansa ennakkoratkaisun jo lainvoimaiseksi jääneessä osassa katsonut, että A Oy:n SVOP-rahaston noin 26,5 miljoonasta eurosta 70,47 prosenttia on muodostunut pääomansijoituksista.

Oikeudellinen arvio ja johtopäätös

Kaikki A Oy:n SVOP-rahastoon merkityt erät ovat siirtyneet yhtiöön vuonna 2010 B Oy:n sulautumisen yhteydessä eli ennen lain 1237/2013 voimaantuloa. Koska rahasto on Verohallinnon lainvoimaisen ennakkoratkaisun mukaan muodostunut osittain pääomansijoituksista, varojenjakoon vuonna 2015 ei sovelleta voimassa olevan tuloverolain 33 b §:n 6 momentin ja 45 a §:n säännöksiä. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että varojen jakamista SVOP-rahastosta on sitä erityisesti koskevien säännösten puuttuessa pidettävä pääomanpalautuksena, johon sovelletaan luovutusvoittoverotusta koskevia säännöksiä, siltä osin kuin varojen jakaminen rajoittuu varoihin, jotka ovat alun perin syntyneet pääomansijoitusten myötä.

Asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys siitä, onko C Oy:n jakautumisessa vastaanottavalle yhtiölle B Oy:lle siirtyneiden osakkeiden käyvän arvon ja osakkeiden jakautuneen yhtiön kirjanpitoon kirjatun arvon välinen erotus pääomansijoitus, jonka palautus A Oy:stä voidaan verottaa luovutusvoittoa koskevien säännösten mukaisesti.

A Oy:n SVOP-rahasto on siirtynyt sille vuonna 2010 B Oy:n sulautumisen yhteydessä. Tähän yhtiöön varat olivat puolestaan siirtyneet vuonna 2008 C Oy:n jakautumisessa. Koska SVOP-rahasto on siirtynyt yhtiöltä toiselle yleisseuraannoissa, SVOP-rahastoon merkittyjen erien luonnetta on tarkasteltava ensi vaiheessa sulautuneen yhtiön osalta ja tarvittaessa myös jakautuneen yhtiön osalta. Jos sulautuneeseen tai jakautuneeseen yhtiöön on tehty pääomansijoitus, tätä sijoitusta voidaan pitää pääomansijoituksena myös A Oy:ssä.

Nyt puheena oleva SVOP-rahastoon merkitty erä on muodostunut jakautumisessa vastaanottaneelle yhtiölle siirtyneiden osakkeiden käyvän arvon ja osakkeiden jakautuneen yhtiön kirjanpitoon kirjatun arvon erotuksesta. Käyvän arvon käyttäminen vastaanottavan yhtiön kirjanpidossa ei tarkoita, että vastaanottavaan yhtiöön olisi jakautumisen yhteydessä tehty pääomansijoitus. Kysymys ei ole puheena olevalta osalta myöskään jakautuneeseen yhtiöön tehdystä pääomansijoituksesta. Erä ei näin ollen ole myöskään vastaanottaneessa yhtiössä tai sittemmin A Oy:ssä pääomansijoitukseksi luonnehdittava erä. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on valituksenalaiselta osalta kumottava ja Verohallinnon asiassa antama ennakkoratkaisu saatettava voimaan.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Ahti Vapaavuori, Hannele Ranta-Lassila, Leena Äärilä, Mikko Pikkujämsä ja Vesa-Pekka Nuotio. Asian esittelijä Paula Makkonen.

 
Julkaistu 5.4.2017