KHO:2017:90

Eläinsuojelu – Valvonta – Kiellot ja määräykset – Ilmoitus aluehallintovirastolle – Ammattimainen tai muutoin laajassa mitassa tapahtuva seura- ja harrastuseläinten pito – Kissojen pitäminen

Vuosikirjanumero: KHO:2017:90
Antopäivä: 31.5.2017
Taltionumero: 2530
Diaarinumero: 4241/1/16
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2017:90

Noin 20 kissan pitämistä henkilön omassa kodissa ja kissojen satunnaista luovuttamista ei pidetty eläinsuojelulain 24 §:ssä ja eläinsuojeluasetuksen 26 §:ssä tarkoitettuna ammattimaisena tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvana seura- ja harrastuseläinten pitona, josta olisi ollut tehdä eläinsuojelulain 24 §:n mukainen ilmoitus aluehallintovirastolle. Asiassa oli kissojen lukumäärän lisäksi tarkasteltava, oliko toiminta luonteeltaan eläinsuojeluasetuksen 26 §:n 1-3 ja 5 kohdassa tarkoitettua.

Eläinsuojelulaki 24 § ja 42 §

Eläinsuojeluasetus 26 §

Ks. myös KHO 2017:91

Päätös, josta valitetaan

Itä-Suomen hallinto-oikeus 26.10.2016 nro 16/1120/1

Asian aikaisempi käsittely

Keski-Savon ympäristötoimen valvontaeläinlääkäri on 6.10.2015 tekemällään päätöksellä (nro OK 41/15) antanut A:lle eläinsuojelulain 42 §:n 1 momentin nojalla seuraavat määräykset:

1) Kissojen lukumäärän on oltava sillä tasolla, että omistaja kykenee tarkastamaan kaikki kissat päivittäin, tietää kissojen tarkan lukumäärän sekä tunnistaa kissat yksilöinä, ja kissat ovat siinä määrin käsiteltävissä, että omistaja kykenee tekemään tarvittavat hoitotoimenpiteet.

2) Kissan terveydestä ja yleisestä hyvinvoinnista sekä eläimen puhtaudesta ja sen tarvitsemasta muusta kehonhoidosta on huolehdittava. Pitkäkarvaisten kissojen turkinhoidosta ja kissanpentujen asianmukaisesta madotuksesta on siis huolehdittava. Ulkona elävät kissanpennut, joiden emoa ei ole madotettu tiineysaikana, tulee madottaa vähintään kolme kertaa ennen luovutusta (esimerkiksi 3, 6 ja 9 viikon iässä).

3) Mikäli kissa sairastuu tai loukkaantuu, sen on saatava asianmukaista hoitoa tai se on tarvittaessa lopetettava.

4) Pentuja ei saa vieroittaa liian varhain. Sopiva luovutusikä on noin 12 viikkoa.

5) Laajamittaisesta eläintenpidosta on tehtävä aluehallintovirastolle ilmoitus viimeistään 16.10.2015.

Päätöksen perustelujen mukaan, mikäli kissojen lukumäärä on niin suuri, etteivät kaikki ole niin kesyjä, että ne olisivat käsiteltävissä tai niitä ei ole mahdollista tunnistaa yksilöinä, on mahdotonta varmistua siitä, että kaikkien kissojen kunto tarkastettaisiin päivittäin. Ammattimaisesta tai muuten laajamittaisesta seura- ja harraste-eläinpidosta on tehtävä ilmoitus aluehallintovirastoon. Noin 20 kissan pitäminen on laajamittaista seuraeläinten pitoa, vaikka sen tarkoituksena ei olisikaan saavuttaa taloudellista hyötyä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Itä-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Kissojen hoitoa ja huolenpitoa koskevat määräykset

Sovellettavat oikeusohjeet

Eläinsuojelulain 3 §:n 1 momentin mukaan eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimille on kielletty. Lisäksi eläintenpidossa on edistettävä eläinten terveyden ylläpitämistä sekä otettava huomioon eläinten fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet.

Saman lain 5 §:n 1 momentin mukaan hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta tai hylätä. Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tarvitsemaa hoitoa. Eläimen sairastuessa sen on saatava asianmukaista hoitoa. Eläimen hyvinvointi ja olosuhteet on tarkistettava riittävän usein.

Eläinsuojeluasetuksen 8 §:n mukaan hoidossa olevan eläimen terveydestä ja yleisestä hyvinvoinnista sekä eläimen puhtaudesta ja sen tarvitsemasta muusta kehonhoidosta on huolehdittava.

Saman asetuksen 10 §:n mukaan jos hoidossa oleva eläin on ihmisen välittömässä valvonnassa tai tavoitettavissa, on eläimen kunto ja terveydentila sekä hyvinvointi tarkastettava vähintään kerran päivässä ja tarvittaessa useamminkin. Tarkastuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota synnytystä odottaviin, juuri synnyttäneisiin, vastasyntyneisiin, sairaisiin, heikkokuntoisiin ja vahingoittuneisiin eläimiin.

Saman asetuksen 11 §:n mukaan eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa. Sairas tai vahingoittunut eläin on tarvittaessa sijoitettava asianmukaiseen tilaan erilleen muista eläimistä. Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä eläin on lopetettava tai teurastettava.

Koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:n 1 momentin mukaan eläimen terveyden ja hyvinvoinnin tarkastukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota lisääntymisaikana ja kun hoito-olosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Jos tarkastuksessa havaitaan jotain poikkeavaa, on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin tilanteen selvittämiseksi ja korjaamiseksi.

Saman asetuksen 8 §:n mukaan pentuja ja poikasia ei saa vieroittaa emostaan liian varhain. Vieroituksen on tapahduttava sekä pentujen tai poikasten että emon hyvinvoinnin kannalta edullisimpana ajankohtana. Vieroitukseen valmistauduttaessa emolla on tarvittaessa oltava mahdollisuus päästä omaan erilliseen tilaan, jonne pennut tai poikaset eivät pääse.

Eläinsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan aluehallintovirasto, kunnaneläinlääkäri, kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitava viranhaltija, tarkastuseläinlääkäri, rajaeläinlääkäri tai poliisi voi kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettua säännöstä tai määräystä taikka lopetusasetusta, jatkamasta tai toistamasta lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten taikka lopetusasetuksen vastaista menettelyä taikka määrätä tämän asian laatuun nähden riittävässä määräajassa täyttämään velvollisuutensa.

Eläinsuojelulakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 36/1995 vp) on 42 §:n osalta todettu muun muassa seuraavaa. Jos havaitaan, että eläinsuojelusäännöksiä on rikottu, tulee eläinsuojeluvalvontaa hoitavan viranomaisen ryhtyä toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi. Ehdotuksen mukaan eläinsuojeluvalvonnasta vastaavan viranomaisen tulisi tehdä päätös, jolla eläimen omistajaa tai haltijaa kiellettäisiin jatkamasta tai toistamasta lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaista menettelyä taikka hänet velvoitettaisiin suorittamaan toimenpiteitä, joilla eläinsuojelulliset epäkohdat korjattaisiin. Kiellot voisivat koskea minkä tahansa eläinsuojelusäännösten vastaisen menettelyn jatkamista tai toistamista. Annettavilla määräyksillä pyrittäisiin havaittujen eläinsuojelullisten epäkohtien korjaamiseen. Määräykset voisivat koskea esimerkiksi eläimen pitopaikan puhdistamista tai kunnostamista, eläimen hoitoa ja ruokintaa tai eläimen olosuhteiden ja kunnon tarkastustiheyttä. Sen varmistamiseksi, että epäkohtien korjaamiseen ryhdytään riittävän nopeasti, tulee viranomaisen asettaa suoritettaville toimenpiteille määräaika. Määräajan kuluttua viranomaisen tulee varmistaa, että annettuja määräyksiä on noudatettu.

Asiassa saatu selvitys

Valittajan kissojen pitopaikkaan on 3.9.2015 tehty eläinsuojelulain 39 §:n mukainen tarkastus. Tarkastuskertomuksen mukaan kissoja oli ollut mahdotonta laskea tarkastuksen aikana, mutta valittaja on tarkastuksessa kertonut niitä olevan noin 20. Kissat kulkevat vapaasti ulkona, mutta saavat tulla myös sisään. Talon lisäksi kissojen säänsuojana on vanha navetta. Pihapiirissä oli ollut kuivaruokaa ja vettä tarjolla useammassa paikassa. Valittajan mukaan osa kissoista on niin villiintyneitä, että kaikkien kissojen leikkauttaminen on mahdotonta. Valtaosa aikuisista kissoista oli vaikuttanut päällisin puolin hyväkuntoisilta. Yhdellä aikuisella kissalla oli ollut kaulan ja niskan alueella laaja pinnalliselta näyttänyt ihovaurio, joka valittajan mukaan oli todennäköisesti syntynyt kissan jäätyä kiinni loukkuun. Pitkäkarvaisten kissojen turkki oli ollut takkuinen ja osalla oli ollut laajoja huopalaattoja turkissaan. Valittajan mukaan kyseiset kissat kuuluivat hänen sukulaiselleen ja olivat lähdössä syksyllä pois. Osa kissanpennuista oli ollut rähjäisiä ja osan silmät olivat rähmineet. Valittajan mukaan pennut madotetaan yleensä noin 11–12 viikon iässä ja luovutetaan aikaisintaan 12 viikon iässä. Yhden pennunottajan vaatimuksesta yksi pennuista oli luovutettu ennen normaalia luovutusikää.

Tarkastuskertomuksen mukaan valittaja ei ollut päästänyt valvontaeläinlääkäriä sisälle taloon. Valittajan mukaan taloa koskevasta tarkastuksesta tulisi sopia etukäteen, koska hän on kiireinen ja paljon poissa kotoa. Valittaja ei ollut vastannut puheluihin eikä soittopyyntöihin tarkastuksen jälkeen.

Tarkastuksessa tehtyjen havaintojen mukaan kissojen tarkasta lukumäärästä on lähes mahdotonta pysyä varmasti ajan tasalla. Kissoista ei pidetä kirjaa. Koska kissat kulkevat vapaasti ulkona, on mahdotonta olla varma siitä, että kaikki kissat on tarkastettu lain vaatimalla tavalla vähintään kerran päivässä. Kaikkien kissojen hoidosta ei ole huolehdittu asianmukaisesti. Pitkäkarvaisten kissojen turkki on huopunut eikä kissanpentuja madoteta riittävän usein. Loukkaantunut kissa on jäänyt mahdollisesti ilman asianmukaista hoitoa. Kissanpentu on luovutettu selvästi liian nuorena ja heikkokuntoisena.

Valittaja on tarkastuskertomuksen johdosta antamassaan vastineessa kertonut, että hänellä on useita 15–23-vuotiaita kissoja. Kissat eivät ole villejä, vaan jokainen tuntee nimensä. Niistä pidetään päivittäin huolta ja ne ruokitaan. Kissanpennut asuvat sisällä talossa ja käyvät valvottuina ulkoilemassa. Valittaja on tavannut kaikki elokuussa 2015 luovutettujen kuuden kissanpennun omistajat eikä näillä ole ollut huomauttamista kissanpentujen terveydestä. Kissoilla on käytettävissään koko talo ja ne pääsevät myös piharakennuksiin, navettaan ja aittoihin. Kuivamuonan lisäksi kissat saavat lihaa, kalaa ja kuitupitoista ruokaa sekä kissoille sopivia maitotuotteita ja vettä. Loukkuun jääneen kissan kaulaan tullut haava on hoidettu asianmukaisesti lääkityksellä. Kissat madotetaan kaksi kertaa vuodessa ja pennut ennen luovutusta. Pitkäkarvaisia kissoja leikataan ja harjataan tarpeen mukaan. Koska kissat liikkuvat paljon ulkona, turkki ei aina välttämättä ole siisti. Kissanpennut on luovutettu 12 viikon ikäisinä yhtä pentua lukuun ottamatta, jonka omistaja halusi välttämättä saada 10 viikon ikäisenä.

Valvontaeläinlääkäri on edellä mainitun tarkastuksen perusteella antanut eläinsuojelulain 42 §:n 1 momentin nojalla valituksenalaisella päätöksellä välittömästi noudatettavat määräykset, joiden mukaan kissojen lukumäärän on oltava sillä tasolla, että valittaja kykenee tarkastamaan kaikki kissat päivittäin, tietää kissojen tarkan lukumäärän sekä tunnistaa kissat yksilöinä. Kissojen pitää olla siinä määrin käsiteltävissä, että valittaja kykenee tekemään tarvittavat hoitotoimenpiteet. Kissan terveydestä ja yleisestä hyvinvoinnista sekä eläimen puhtaudesta ja sen tarvitsemasta muusta kehonhoidosta on huolehdittava. Pitkäkarvaisten kissojen turkinhoidosta ja kissanpentujen asianmukaisesta madotuksesta on huolehdittava. Ulkona olevat kissanpennut, joiden emoa ei ole madotettu tiineysaikana, tulee madottaa vähintään kolme kertaa ennen luovutusta. Mikäli kissa sairastuu tai loukkaantuu, sen on saatava asianmukaista hoitoa tai se on tarvittaessa lopetettava. Pentuja ei saa vieroittaa emostaan liian varhain, vaan sopiva luovutusikä on noin 12 viikkoa.

Valituksen johdosta annetun valvontaeläinlääkärin lausunnon mukaan kissojen turkkien huopalaatat olivat olleet selvästi havaittavissa jo kaukaa. Kissan turkki ei huopaannu laajoiksi huopalaatoiksi yhdessä vuorokaudessa. Pitkäkarvaisen kissan turkkiin muodostuvat huopalaatat aiheuttavat kipua ja ihoärsytystä, jopa ihotulehduksia. Määräyksessä ei ole otettu kantaa siihen, kuinka usein ja millä tavalla turkkia tulisi hoitaa, eikä valittajaa ole määrätty harjaamaan kissoja päivittäin.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan eläinsuojelutarkastuksessa 3.9.2015 valittajan kissojen tarkkaa lukumäärää ei ollut voitu selvittää. Myöskään siitä, tarkastetaanko kaikki kissat vähintään kerran päivässä, ei ollut voitu varmistua. Tarkastuksessa tehtyjen havaintojen mukaan kaikkien kissojen hoidosta ei ollut huolehdittu asianmukaisesti eikä kissanpentujen hoitoa ja luovutusta ollut järjestetty eläinsuojelua koskevien säännösten mukaisesti.

Edellä olevan perusteella valvontaeläinlääkäri on eläinsuojelulain 42 §:n 1 momentin perusteella antamillaan määräyksillä voinut velvoittaa valittajan järjestämään kissojensa hoidon ja huolenpidon eläinsuojelua koskevien säännösten mukaiseksi. Ottaen huomioon eläinsuojelulain 1 §:n 1 momentista ilmenevä lain tarkoitus suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta, sekä 2 momentista ilmenevä lain tarkoitus edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua, määräykset on voitu määrätä tulemaan noudatettaviksi välittömästi.

Ilmoitus aluehallintovirastolle

Eläinsuojelulain 24 §:n 1 momentin mukaan ammattimaista tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaa koirien, kissojen ja muiden seura- tai harrastuseläinten myymistä harjoittavan on hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista tai lopettamista taikka toiminnan oleellisesti muuttuessa tehtävä siitä kirjallinen ilmoitus sille aluehallintovirastolle, jonka toimialueella toimintaa harjoitetaan. Pykälän 2 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään eläinten myymisestä, koskee myös eläinten välittämistä, vuokraamista, kasvattamista, valmentamista ja kouluttamista sekä säilytettäväksi ja hoidettavaksi ottamista ja opetuksen antamista eläinten käytössä.

Eläinsuojeluasetuksen 26 §:n 1 kohdan mukaan eläinsuojelulain 24 §:ssä tarkoitettua ammattimaista tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaa seura- ja harrastuseläintenpitoa on koirien, kissojen tai muiden seura- ja harrastuseläinten säännöllinen kaupanpitäminen tai välittäminen, ja 2 kohdan mukaan kun koirien tai kissojen omistajalla tai haltijalla on kasvatettavanaan vähintään kuusi siitosnarttua, jotka ovat penikoineet ainakin yhden kerran. Pykälän 3 kohdan mukaan mainittua toimintaa on koirien tai kissojen hoitoon, säilytykseen tai koulutukseen ottaminen, jos samanaikaisesti ja säännöllisesti otetaan hoidettavaksi, säilytettäväksi tai koulutettavaksi vähintään kuusi yli viiden kuukauden ikäistä koiraa tai kissaa.

Saman asetuksen 28 §:n mukaan eläinsuojelulain 24 §:ssä tarkoitettu ilmoitus on tehtävä viimeistään 30 vuorokautta ennen uuden toiminnan aloittamista.

Valituksenalaisella päätöksellä valittaja on määrätty tekemään ilmoitus laajamittaisesta eläintenpidosta aluehallintovirastolle viimeistään 16.10.2015.

Asiakirjojen mukaan valittajalla on hoidettavanaan noin 20 kissaa. Valittaja on ottanut kissoja hoitoonsa, kasvattanut niitä ja luovuttanut ne edelleen uusille omistajille. Valittajalla on lisäksi ollut hoidettavina kissanpentuja, joita hän on luovuttanut uusille omistajille. Kyseinen toiminta täyttää eläinsuojelulain 24 §:n 2 momentissa säädetyt ammattimaista tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaa seura- ja harrastuseläinten pitoa koskevat edellytykset. Näin ollen valvontaeläinlääkäri on voinut velvoittaa valittajan tekemään toiminnastaan aluehallintovirastolle ilmoituksen viimeistään 16.10.2015. Ilmoituksen tekemiselle asetettua määräaikaa voidaan pitää riittävänä.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Toni Sarivirta, Kirmo Saastamoinen ja Riitta Huurre, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A:n on katsottava valituksessaan vaatineen, että hallinto-oikeuden ja valvontaeläinlääkärin päätökset kumotaan.

Vaatimuksensa tueksi A on esittänyt muun ohella seuraavaa:

A ei omista yhtään villiä kissaa, vaan kaikilla kissoilla on nimi, jonka ne tunnistavat. Kissat asuvat sisällä, mutta halutessaan ne pääsevät ulos liikkumaan. Kissat saavat ruokaa, juomaa ja hoitoa riittävästi. Kissat elävät pitkäikäisiksi, mikä osoittaa, että niitä on hoidettu hyvin. Kissanpentuja on luovutettu ensisijaisesti yli 12 viikkoa vanhempina. Angorakissat kulkevat kesällä heinikossa, joten turkkiin tulee takkuja, jotka leikataan saksilla pois. Kissoja madotetaan tarpeen mukaan.

Keski-Savon ympäristötoimen valvontaeläinlääkäri on antanut vastineen.

A on antanut vastaselityksen. A myöntää luovuttaneensa yhden kissanpennun ennen 12 viikon suositeltua luovutusikää, mutta pentu oli tuolloin jo yli 11 viikon ikäinen. Määräyksien tueksi ei ole hankittu riittävää selvitystä. A:n kissojen pidossa ei ole kyse laajamittaisesta toiminnasta. Kissanpentuja ei luovuteta eteenpäin säännöllisesti, vain pelkästään silloin, kun pentuja syntyy. Toiminnalla ei tavoitella taloudellista voittoa. A:lla ei ole myöskään kuutta siitosnarttua.

A on toimittanut lisäkirjelmän, jossa hän on vaatinut valvontaeläinlääkärin toimien johdosta 2 000 euron suuruista korvausta henkisestä kärsimyksestä ja uhkailusta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki vahingonkorvausta koskevaa vaatimusta.

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian muilta osin.

2. Hallinto-oikeuden ja valvontaeläinlääkärin päätökset kumotaan siltä osin kuin A on määrätty tekemään aluehallintovirastolle ilmoitus laajamittaisesta eläintenpidosta (määräys 5).

3. Valitus hylätään muilta osin. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muilta osin muuteta (määräykset 1–4).

Perustelut

1. Vahingonkorvausvaatimus

Vastaselityksessä esitetyn vahingonkorvausvaatimuksen tutkiminen ei korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 2 §:n nojalla kuulu korkeimman hallinto-oikeuden toimivaltaan. Tämän vuoksi vaatimus on jätettävä tutkimatta.

2. Aluehallintovirastolle tehtävä ilmoitus (määräys 5)

Sovellettavat oikeusohjeet ja esityöt

Eläinsuojelulain 24 §:n 1 momentin mukaan ammattimaista tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaa koirien, kissojen ja muiden seura- tai harrastuseläinten myymistä harjoittavan on hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista tai lopettamista taikka toiminnan oleellisesti muuttuessa tehtävä siitä kirjallinen ilmoitus sille aluehallintovirastolle, jonka toimialueella toimintaa harjoitetaan. Mitä 1 momentissa säädetään eläinten myymisestä, koskee pykälän 2 momentin mukaan myös eläinten välittämistä, vuokraamista, kasvattamista, valmentamista ja kouluttamista sekä säilytettäväksi ja hoidettavaksi ottamista ja opetuksen antamista eläinten käytössä.

Eläinsuojelulain 25 §:n mukaan aluehallintovirasto voi 21, 23 ja 24 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tarkastettuaan antaa toiminnan harjoittajalle eläinsuojelullisten haittojen ehkäisemiseksi tarpeellisia määräyksiä. Jos toiminta ei täytä tässä laissa tai sen nojalla säädettyjä tai määrättyjä vaatimuksia eikä toiminnanharjoittaja annetussa määräajassa korjaa toiminnassa olevia puutteita, aluehallintovirasto voi toiminnanharjoittajaa kuultuaan kieltää toiminnan harjoittamisen.

Eläinsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan aluehallintovirasto, kunnaneläinlääkäri, kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitava viranhaltija, tarkastuseläinlääkäri, rajaeläinlääkäri tai poliisi voi kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettua säännöstä tai määräystä taikka lopetus-asetusta, jatkamasta tai toistamasta lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten taikka lopetusasetuksen vastaista menettelyä taikka määrätä tämän asian laatuun nähden riittävässä määräajassa täyttämään velvollisuutensa.

Eläinsuojeluasetuksen 26 §:n mukaan eläinsuojelulain 24 §:ssä tarkoitettua ammattimaista tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaa seura- ja harrastuseläintenpitoa on:

1) koirien, kissojen tai muiden seura- ja harrastuseläinten säännöllinen kaupanpitäminen tai välittäminen;

2) kun koirien tai kissojen omistajalla tai haltijalla on kasvatettavanaan vähintään kuusi siitosnarttua, jotka ovat penikoineet ainakin yhden kerran;

3) koirien tai kissojen hoitoon, säilytykseen tai koulutukseen ottaminen, jos samanaikaisesti ja säännöllisesti otetaan hoidettavaksi, säilytettäväksi tai koulutettavaksi vähintään kuusi yli viiden kuukauden ikäistä koiraa tai kissaa;

4) kun ravi- tai ratsuhevosia tai muita vastaavia seura- tai harrastuseläiminä pidettäviä eläimiä kasvatetaan, vuokrataan, otetaan säilytettäviksi tai hoidettaviksi, valmennettaviksi tai koulutettaviksi tai kun annetaan opetusta mainittujen eläinten käytössä ja käsittelyssä, jos täysikasvuisia eläimiä on yhteensä vähintään kuusi; sekä

5) muu vastaava ammattimainen tai laajamittainen seura- ja harrastuseläinten pito.

Eläinsuojelulakia koskevan hallituksen esityksen (HE 36/1995 vp) 24 §:n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan ilmoitusvelvollisuutta edellyttävää toimintaa määriteltäessä on tarkoituksena ottaa huomioon erilaisten seura- ja harrastuseläinyksiköiden eläinsuojelullisen valvonnan tarve sen mukaisesti, mikä on niiden toimintojen laatu ja mitkä ovat yksiköiden eläinlajit ja eläinmäärät.

Asiakirjoista saatu selvitys eläintenpidon laajuudesta

Keski-Savon ympäristötoimen valvontaeläinlääkäri on 3.9.2015 klo 16.00 tehnyt eläinsuojelutarkastuksen A:n kotiin. Tarkastuskertomuksen mukaan kissoja oli mahdotonta laskea tarkastuksen aikana. Kissojen tarkkaa lukumäärää ilmoittamatta A kertoi niitä olevan noin 20.

A:n tarkastuskertomukseen antamasta vastineesta ilmenee, että hän luovuttaa kissanpentuja eteenpäin, mutta ei ole ottanut maksua luovutetuista kissoista. Osa A:n kissoista on hänen tyttärensä ja lastenlastensa omistamia. A on myös ottanut hoitoonsa kissoja huonommista olosuhteista ja kasvattanut niistä kotikissoja, jotka on luovutettu uusiin koteihin.

Valvontaeläinlääkärin 6.10.2015 tekemän päätöksen perustelujen mukaan noin 20 kissan pitäminen on laajamittaista seuraeläinten pitoa, vaikka sen tarkoituksena ei olisikaan saavuttaa taloudellista hyötyä.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

Asiassa on korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana, onko noin 20 kissan pitäminen henkilön omassa kodissa ja kissojen satunnainen luovuttaminen katsottava eläinsuojelulain 24 §:ssä ja eläinsuojeluasetuksen 26 §:ssä tarkoitetuksi ammattimaiseksi tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaksi seura- ja harrastuseläinten pidoksi.

Eläinsuojelulain 24 §:ssä ja eläinsuojeluasetuksen 26 §:ssä säädetään ravi- ja ratsuhevosten ja muiden vastaavien seura- tai harrastuseläinten osalta, että vähintään kuuden eläimen pitämisestä on tehtävä ilmoitus aluehallintovirastolle. Kissojen osalta vastaavasta, tiettyyn eläinyksilömäärään sidotusta ilmoitusvelvollisuudesta ei ole säädetty. Näin ollen pelkästään se seikka, että A:lla on ilmoituksensa mukaan hoidettavana noin 20 kissaa, ei tarkoita, että hänen eläintenpitonsa olisi eläinsuojelulain 24 §:ssä tarkoitetulla tavalla ammattimaista tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaa. Asiassa on siten arvioitava, onko A:n eläintenpito jonkin eläinsuojeluasetuksen 26 §:n 1–3 kohdissa ilmoituksenvaraiselle kissojen pitämistä koskevalle toiminnalle asetetun tunnusmerkistön mukaista tai vastaako eläintenpito muutoin pykälän 5 kohdan mukaisesti mainituissa kohdissa määriteltyä toimintaa.

Asiakirjoista saatavasta selvityksestä ei ilmene, että A:n harjoittama kissojen luovutustoiminta olisi eläinsuojeluasetuksen 26 §:n 1 kohdassa tarkoitettua säännöllistä kaupanpitämistä tai välittämistä. Toiminta on satunnaista, siitä ei ole peritty maksua eikä se muutoinkaan ole mainitussa kohdassa tarkoitettuun eläinkauppaan rinnastettavaa. Asiassa ei ole selvitetty, että A:lla olisi mainitun pykälän 2 kohdassa tarkoitetusti kuutta siitosnarttua tai että hän olisi 3 kohdassa edellytetysti ottanut vastaan samanaikaisesti ja säännöllisesti hoidettavaksi, säilytettäväksi tai koulutettavaksi vähintään kuusi yli viiden kuukauden ikäistä kissaa. Asiakirjoista ilmenevä A:n eläintenpito ei myöskään muutoin vastaa edellä kuvattua, lähinnä eläinhoitoloihin viittaavaa toimintaa.

Ilmoituksenvaraisen toiminnan kriteereitä on lisäksi tarkasteltava toimintaan liittyvän viranomaisvalvonnan tarpeen näkökulmasta. Ilmoituksen tekeminen aluehallintovirastolle tarkoittaa sitä, että aluehallintovirasto voi eläinsuojelulain 25 §:n mukaisesti antaa toiminnanharjoittajalle eläinsuojelullisten haittojen ehkäisemiseksi tarpeellisia määräyksiä, ja tarvittaessa ilmoituksenvaraisen toiminnan harjoittaminen voidaan mainitun pykälän perusteella kieltää. Eläinsuojelulain mukainen yleinen toimivalta eläinsuojelumääräysten antamiseen on kuitenkin riippumaton siitä, onko eläintenpidosta tehtävä eläinsuojelulain 24 §:n mukainen ilmoitus, eikä viranomaisvalvonnan toteuttamisen turvaaminen edellytä eläinsuojelulain 24 §:n soveltamisalan laajaa tulkintaa. Myös eläintenpitoon, joka ei ole ilmoituksenvaraista, voidaan tarvittaessa puuttua eläinsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaisin määräyksin ja 44 §:n mukaisin kiireellisin toimenpitein. Asiassa A:lle onkin annettu samalla päätöksellä eläinsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaisia eläinsuojelumääräyksiä, joissa on muun ohella velvoitettu pitämään kissojen lukumäärä sellaisena, että kissat ovat tunnistettavissa ja hoidettavissa. A:n eläintenpitoon on siten riittävällä tavalla voitu puuttua eläin­suojelulain 42 §:n 1 momentin mukaisilla määräyksillä.

Edellä esitetyn perusteella A:n eläintenpidon ei voida katsoa olevan eläinsuojelulain 24 §:ssä tarkoitettua ammattimaista tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaa toimintaa, jonka harjoittamisesta hänen tulisi tehdä ilmoitus aluehallintovirastolle. Näin ollen A:ta ei ole voitu eläinsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaisella määräyksellä velvoittaa ilmoituksen tekemiseen. Tämän vuoksi valvontaeläinlääkärin päätöksen määräys 5 ja hallinto-oikeuden päätös, siltä osin kuin valitus mainitusta määräyksestä on hylätty, on kumottava.

2. Valvontaeläinlääkärin eläinsuojelulain 42 §:n 1 momentin nojalla antamat määräykset 1–4

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen muilta osin ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Mika Seppälä, Janne Aer, Kari Tornikoski ja Taina Pyysaari. Asian esittelijä Joonas Ahtonen.

 
Julkaistu 31.5.2017