KHO:2017:92

Tavaramerkki – Sekaannusvaara – Laajalti tunnetun tavaramerkin suoja – Tavarayhteys – Merkkiyhteys – Tavaramerkkien välinen yhteys – Maineen tai erottamiskyvyn hyväksikäyttö – Haitta erottamiskyvylle tai maineelle – Direktiivin mukainen tulkinta

Vuosikirjanumero: KHO:2017:92
Antopäivä: 1.6.2017
Taltionumero: 2570
Diaarinumero: 2416/2/14
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2017:92

Oy Valioravinto Ab:lle oli rekisteröity tavaramerkki Valioravinto 1960 (kuvio) tavaroille luokissa 5, 29, 30, 31 ja 32. Asiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavana, oliko tavaramerkin Valioravinto 1960 (kuvio) ja aikaisemmin rekisteröityjen Valio Oy:n VALIO-tavaramerkkien välillä sekaannusvaara. Mikäli sekaannusvaaraa ei ollut, asiassa oli lisäksi ratkaistava, oliko Valioravinto 1960 (kuvio) tavaramerkin rekisteröinnille kuitenkin ollut este laajalti tunnetun tavaramerkin VALIO laajaan tunnettuuteen perustuvan suojan vuoksi.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, toisin kuin markkinaoikeus, että merkin Valioravinto 1960 (kuvio) ja Valio Oy:n aikaisemman tavaramerkin VALIO välillä oli sekaannusvaara niiden luokan 29 ja luokan 32 tavaroiden osalta, joita varten VALIO-tavaramerkki oli merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään laajalti tunnettujen merkkien luetteloon ja joiden osalta VALIO-tavaramerkillä oli erityisen vahva asema markkinoilla. Kun kysymyksessä olevat merkit kattoivat lisäksi muitakin tavaroita luokissa 5, 29, 30, 31 ja 32, asiassa oli vielä arvioitava, täyttyivätkö tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetut laajalti tunnetun merkin suojan saamisen edellytykset näiltä osin.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että merkkien välillä oli sellainen kohdeyleisön mieltämä yhteys, jota laajalti tunnetun tavaramerkin suojan saaminen edellyttää. Kun otettiin huomioon Valioravinto 1960 (kuvio) rekisteröinnin esteeksi esitettyjen VALIO-tavaramerkkien erittäin laaja tunnettuus sekä vahva erottamiskyky ja maine, oli ilmeistä, että niiden kanssa samankaltaisen Valioravinto 1960 (kuvio) merkin rekisteröinti ja käyttö oli omiaan sekä heikentämään VALIO-tavaramerkkien erottamiskykyä että mahdollistamaan niiden vahvan erottamiskyvyn ja maineen hyväksikäytön. Oy Valioravinto Ab:n ei katsottu esittäneen hyväksyttävää syytä kysymyksessä olevan tavaramerkin käyttämiselle elinkeinotoiminnassaan. Rekisteröinnille oli siten tavaramerkkilain 21 §:n 1 momentissa tarkoitettu este, jonka perusteella asia oli palautettava Patentti- ja rekisterihallitukselle rekisteröinnin kumoamista varten.

Tavaramerkkilaki 6 § 1 (996/1983) ja 2 (39/1993) momentti, 14 § 1 momentti 6 (996/1983) ja 9 kohta (56/2000) ja 21 §

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/95/EY jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä (tavaramerkkidirektiivi) 4 artikla 1 b ja 4 a kohta sekä 5 artikla 1 b ja 2 kohta

Unionin tuomioistuimen tuomiot asioissa C‑251/95, SABEL v. Puma (EU:C:1997:528), C‑408/01, Adidas-Salomon ja Adidas Benelux (EU:C:2003:582), C‑252/07, Intel Corporation (EU:C:2008:655), C‑487/07, L’Oréal ym. (EU:C:2009:378), C‑323/09, Interflora ja Interflora British Unit (EU:C:2011:604), C‑603/14 P, El Corte Inglés v. SMHV (EU:C:2015:807), C‑317/10 P, Union Investment Privatfonds v. UniCredito Italiano (EU:C:2011:405), C‑234/06 P, Il Ponte Finanziaria v. SMHV (EU:C:2007:514) ja C‑65/12, Leidseplein Beheer ja de Vries (EU:C:2014:49) sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio yhdistetyissä asioissa T‑303/06 RENV ja T‑337/06 RENV, UniCredit v. SMHV - Union Investment Privatfonds (UNIWEB) (EU:T:2014:988)

Päätös, josta valitetaan

Markkinaoikeus 11.6.2014 nro 401/14

Asian aikaisempi käsittely

Patentti- ja rekisterihallitus on Oy Valioravinto Ab:n 11.5.2009 tekemästä hakemuksesta rekisteröinyt tavaramerkin nro 247045 Valioravinto 1960 (kuvio) tavaroille luokissa 5, 29, 30, 31 ja 32.

Linkki kuvioon

Patentti- ja rekisterihallitus on 24.1.2011 tekemällään päätöksellä hylännyt Valio Oy:n edellä mainitun tavaramerkin rekisteröintiä vastaan tekemän väitteen.

Patentti- ja rekisterihallitus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Väitteentekijän vetoama yhteisön tavaramerkki nro 174359 VALIO on rekisteröity samoja ja samankaltaisia tavaroita varten luokissa 5, 29, 30, 31 ja 32 kuin numerolla 247045 rekisteröity tavaramerkki Valioravinto 1960 (kuviomerkki). Väitteentekijän merkin ei kuitenkaan kokonaisuutena arvioiden voida katsoa olevan sekoitettavissa numerolla 247045 rekisteröityyn tavaramerkkiin. Väitteentekijän merkki VALIO sisältyy tavaramerkkiin Valioravinto 1960 kokonaisuudessaan. Sanan valio (=paras, huippu jne.) voidaan katsoa olevan erottamiskyvyltään heikko sana, joka sisältyy rekisteröityyn merkkiin yhdyssanan Valioravinto alkuosana, eikä merkkien kokonaisuutena arvioiden voida katsoa olevan sekoitettavissa keskenään huomioonottaen edellä mainitun lisäksi merkin kuviollisuuden ja sanan Valioravinto perässä olevan vuosiluvun 1960. Luokan 1 perusteella sekoitettavuus ei tule kyseeseen, koska kyseessä ei ole samat/samankaltaiset tavarat kuin mitä numerolla 247045 rekisteröity merkki kattaa.

Väitteentekijän vetoama tavaramerkki nro 124262 VALIO on rekisteröity samoja ja samankaltaisia tavaroita varten luokissa 5, 29, 30, 31 ja 32 kuin numerolla 247045 rekisteröity tavaramerkki Valioravinto 1960 (kuviomerkki). Väitteentekijän merkki ei kuitenkaan ole enää voimassa, eikä sen siten voida katsoa olevan sekoitettavissa numerolla 247045 rekisteröityyn tavaramerkkiin. Väitteentekijän yllämainittuun yhteisön tavaramerkkiin nro 174359 on kuitenkin merkitty senioriteetti perustuen tähän kansalliseen tavaramerkkiin.

Väitteentekijän vetoama yhteisön tavaramerkki nro 8122641 Valio (kuviomerkki) on rekisteröity samoja ja samankaltaisia tavaroita varten luokissa 5, 29, 30 ja 32 kuin numerolla 247045 rekisteröity tavaramerkki Valioravinto 1960 (kuviomerkki). Väitteentekijän merkin ei kuitenkaan kokonaisuutena arvioiden voida katsoa olevan sekoitettavissa numerolla 247045 rekisteröityyn tavaramerkkiin. Merkit eroavat toisistaan foneettisesti, visuaalisesti ja merkityssisällöllisesti.

Väitteentekijä on vedonnut laajalti tunnettujen merkkien luetteloon 15.12.2009 hyväksyttyyn merkkiinsä nro 2007025 VALIO, joka koskee tiettyjä luokan 29 (maito, maitotuotteet, juustot; ravintorasvat; marja- ja hedelmäkeitot) ja 32 (hedelmäjuomat ja tuorehedelmämehut) tavaroita. Vaikka väitteen kohteena oleva rekisteröinti on haettu aikaisemmin kuin väitteentekijän laajalti tunnettu tavaramerkki nro 2007025 on merkitty laajalti tunnettujen merkkien luetteloon, on laajalti tunnetun merkin hakemuksessa toimitetun näytön perusteella todettava, että se on tullut laajalti tunnetuksi tässä maassa jo ennen merkin Valioravinto 1960 hakemuksen jättämistä. Vaikka laajalti tunnettuudella sinänsä on vaikutusta sekoitettavuusarvioinnissa, merkkien voidaan katsoa eroavan riittävästi toisistaan. Laajalti tunnettu merkki nro 2007025 koskee osittain samoja ja samankaltaisia tavaroita kuin tavaramerkki nro 247045, ja vaikka laajalti tunnetun tavaramerkin suojan voidaan katsoa olevan pelkästään näitä tavaroita / luokkia laajemman, on merkkien välinen sekoitettavuus arvioitava vertailemalla merkkejä kokonaisuuksina. Merkkien voidaan katsoa eroavan niin paljon kokonaisuuksina toisistaan, etteivät ne ole sekoitettavissa toisiinsa, ja ettei numerolla 247045 rekisteröidyn Valioravinto 1960 -merkin käytön voida katsoa olevan väitteentekijän laajalti tunnetun merkin VALIO erottamiskyvyn ja maineen epäoikeudenmukaista hyväksikäyttöä.

Väitteentekijä on lisäksi väitteessään vedonnut useisiin väitteen liitteessä mainittuihin VALIO -kuviomerkkeihin ja VALIO -yhdisteisiin sana- ja kuviomerkkeihin/hakemuksiin, jotka koskevat samoja ja samankaltaisia tavaroita kuin numerolla 247045 rekisteröity tavaramerkki. Väitteentekijän merkkien ei kuitenkaan kokonaisuutena arvioiden voida katsoa olevan sekoitettavissa numerolla 247045 rekisteröityyn merkkiin.

Patentti- ja rekisterihallituksen soveltamat oikeusohjeet

Tavaramerkkilaki 14 § 1 momentti (996/1983) 6 kohta (996/1983) ja 9 kohta (56/2000) sekä 6 § 1 momentti (996/1983) ja 2 momentti (39/1993)

Valio Oy on valittanut päätöksestä Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan. Asia on Patentti- ja rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelystä annetun lain kumoamisesta annetun lain voimaanpanosta annetun lain 2 §:n nojalla siirtynyt markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Valio Oy:n valituksen.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Asian arvioinnin lähtökohdat

Oy Valioravinto Ab:lle on 11.5.2009 tehdyn hakemuksen perusteella rekisteröity tavaramerkki nro 247045 Valioravinto 1960 (kuvio). Valio Oy:llä on 1.4.1996 tehdyn hakemuksen perusteella rekisteröity yhteisön tavaramerkki nro 174359 VALIO, jolla on aiemmuus suomalaisesta rekisteröinnistä nro 124262 VALIO. Lisäksi Valio Oy:llä on 25.2.2009 tehdyn hakemuksen perusteella rekisteröity yhteisön tavaramerkki nro 8122641 Valio (kuvio), laajalti tunnettujen merkkien luetteloon 15.12.2009 hyväksytty merkki nro 2007025 VALIO sekä useita VALIO-kuviomerkkejä ja VALIO-yhdisteisiä sana- ja kuviomerkkejä.

Asiassa on arvioitava, onko tavaramerkki Valioravinto 1960 (kuvio) sekoitettavissa edellä mainittuihin aikaisemmin rekisteröityihin Valio Oy:n tavaramerkkeihin tai yhdistetäänkö se laajalti tunnettuun merkkiin VALIO.

Oikeusohjeet

Tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 6 ja 9 kohdan mukaan tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä muun ohella, jos se on sekoitettavissa toisen tavaramerkkiin, joka on rekisteröity aikaisemman hakemuksen perusteella, tai toisen tunnusmerkkiin, joka on vakiinnutettu silloin, kun rekisteröintiä haetaan; tai jos se on sekoitettavissa 57 §:ssä tarkoitettuun yhteisön tavaramerkkiin, joka on rekisteröity aikaisemman hakemuksen perusteella.

Tunnusmerkkien katsotaan tavaramerkkilain 6 §:n 1 momentin mukaan olevan toisiinsa sekoitettavissa vain, jos ne tarkoittavat samoja tai samankaltaisia tavaralajeja. Pykälän 2 momentin mukaan tunnusmerkkien sekoitettavuuteen voidaan kuitenkin 1 momentin estämättä vedota sellaisen tunnusmerkin hyväksi, joka on laajalti tunnettu tässä maassa, jos toisen samankaltaisen tunnusmerkin käyttäminen ilman hyväksyttävää syytä merkitsisi aikaisemman merkin erottamiskyvyn ja maineen epäoikeudenmukaista hyväksikäyttöä taikka olisi haitaksi aikaisemman merkin erottamiskyvylle tai maineelle.

Edellä mainittuja kansallisia säännöksiä tulkittaessa ja sovellettaessa on otettava huomioon muun ohessa jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 22.10.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/95/EY tavaramerkkien sekaannusvaaran ja laajalti tunnetun tavaramerkin suojan arviointiin liittyvät säännökset ja niiden tulkintaa koskeva Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö.

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksestä KHO 2011:4 ja siinä mainituista Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuista ilmenevän oikeuskäytännön mukaan laajalti tunnetun tavaramerkin suoja tulee sovellettavaksi myös silloin, kun vastakkain olevat merkit koskevat samoja ja samankaltaisia tavaroita. Tällöin riittää, että merkkien samankaltaisuuden aste aiheuttaa sen, että kohdeyleisö yhdistää ne toisiinsa. Mikäli merkkien välillä on tällainen yhteys, tulee vielä arvioitavaksi, merkitsisikö myöhemmän merkin käyttäminen aikaisemman merkin erottamiskyvyn ja maineen epäoikeudenmukaista hyväksikäyttöä ilman hyväksyttävää syytä tai olisiko se haitaksi aikaisemman merkin erottamiskyvylle taikka maineelle.

Merkkien sekoitettavuus

Merkki Valioravinto 1960 (kuvio) on rekisteröity tavaroille luokissa 5, 29, 30, 31 ja 32. Väitteen perusteella esteeksi esitetty yhteisön tavaramerkki VALIO koskee myös luokkia 5, 29, 30, 31 ja 32 sekä yhteisön tavaramerkki Valio (kuvio) luokkia 5, 29, 30 ja 32. Näiden rekisteriin merkittyjen luokkien osalta merkit kattavat siten samoja ja samankaltaisia tavaroita. Patentti- ja rekisterihallituksen laajalti tunnettujen tavaramerkkien luetteloon hyväksytty merkki VALIO koskee luokan 29 tavaroita maito ja maitotuotteet, juustot; ravintorasvat; marja- ja hedelmäkeitot sekä luokan 32 tavaroita hedelmäjuomat ja tuorehedelmämehut ja tältä osin merkit kattavat samoja ja samankaltaisia tavaroita. Muut väitteessä luetellut VALIO-kuviomerkit ja VALIO-yhdisteiset sana ja -kuviomerkit kattavat samoja ja samankaltaisia tavaroita siltä osin kuin ne on rekisteröity luokkiin 5, 29, 30, 31 ja 32.

Valituksen kohteena oleva tavaramerkki koostuu yhdyssanasta Valioravinto, luvusta 1960 sekä kuvioelementistä. Merkin yhdyssana on muodostettu kieliopin sääntöjen mukaan niin, että yhdyssanan alkuosan sanan valio käsitetään käytössä olevana laatua ilmaisevana terminä määrittävän sanaa ravinto. Sana valioravinto ilmaisee näin muodostettuna, että nyt kyseessä olevat tavarat ovat laadullisesti parhaita ravintotuotteita. Merkkiin sisältyvän luvun ja kuvioelementin johdosta merkki kokonaisuutena arvioiden on kuitenkin erottamiskykyinen merkin tarkoittamille tavaroille.

Valio Oy:lle rekisteröity yhteisön tavaramerkki VALIO ja yhteisön tavaramerkin Valio (kuvio) sana Valio sekä laajalti tunnettu merkki VALIO sisältyvät kokonaisuudessaan merkkiin Valioravinto 1960 (kuvio). Tästä yhteisestä sanasta huolimatta merkit eroavat toisistaan varsin huomattavasti ulkoasultaan, lausuntatavaltaan ja merkityssisällöltään. Sana Valio ja merkit VALIO eivät säilytä moniosaisessa merkissä Valioravinto 1960 (kuvio) itsenäisen tunnusmerkin asemaa, vaan keskivertokuluttaja mieltää sanan valio tässä merkissä yhdyssanaan kuuluvana osana niin, että yhdyssana muodostaa merkityssisällöllisesti tavaroita kuvailevan kokonaisuuden. Tämä sana ei siten erotu merkkikokonaisuudesta niin, että pelkästään tämän yhteisen osan perusteella keskivertokuluttajat olettaisivat merkkien tuotteiden olevan peräisin samasta yrityksestä tai mahdollisesti taloudellisessa etuyhteydessä tai taloudellisesti keskenään sidoksissa olevista yrityksistä. Vaikka otetaan huomioon se, että sekoitettavuus on sitä suurempi, mitä erottamiskykyisempi ja tunnetumpi aikaisempi merkki on, se ei muuta merkeistä suomalaiselle keskivertokuluttajalle syntyvää erilaista kokonaisvaikutelmaa.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei tavaramerkki nro 247045 Valioravinto 1960 (kuvio) ole tavaramerkkilain 6 §:n 1 momentin ja 14 §:n 1 momentin 6 ja 9 kohdan perusteella sekoitettavissa valittajan edellä mainittuihin aikaisempiin merkkeihin VALIO tai tämän sanan sisältäviin merkkeihin.

Laajalti tunnetun merkin suoja

Laajalti tunnettu merkki VALIO sisältyy kokonaisuudessaan tavaramerkkiin Valioravinto 1960 (kuvio). Mitä edellä sekoitettavuusarvioinnin osalta jo on todettu ja ottaen huomioon, että tavaramerkkiä on arvioitava kaikkien merkkiin sisältyvien elementtien muodostamana kokonaisuutena, on todettava, ettei sana Valio erotu merkistä nro 247045 Valioravinto 1960 (kuvio) siten, että keskivertokuluttajat sekoittaisivat tai yhdistäisivät merkin laajalti tunnettuun merkkiin VALIO. Näin ollen asiassa ei ole tarpeen arvioida enemmälti tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun laajalti tunnetun merkin suojan saamisen edellytyksiä.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Maarit Lindroos, Sirkku Seppälä ja Anna-Mari Porkkala-Hietala.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Valio Oy on valituksessaan vaatinut, että markkinaoikeuden sekä Patentti- ja rekisterihallituksen päätökset kumotaan ja asia palautetaan Patentti- ja rekisterihallitukselle väitteenalaisen rekisteröinnin poistamiseksi tavaramerkkirekisteristä.

Valio Oy on viitannut asiassa aikaisemmin esittämäänsä sekä lisäksi esittänyt muun ohella seuraavaa:

Valio Oy:n aikaisemmat tavaramerkkirekisteröinnit ja Valioravinto 1960 (kuvio) rekisteröinti kattavat samat tavarat luokissa 5, 29, 30, 31 ja 32.

Asiassa on kysymys siitä, että erottamiskykyinen tavaramerkki VALIO on sellaisenaan otettu osaksi toista tavaramerkkiä, johon on lisätty ainoastaan täysin erottamiskyvyttömiä osia. Sekoitettavuus ei voi poistua sillä, että erottamiskykyiseen tavaramerkkiin lisätään täysin kuvailevia osia. Lisäksi VALIO-merkin erottamiskyky on vahvistunut pitkään jatkuneen kaupallisen käytön seurauksena, minkä johdosta merkki on tullut laajalti tunnetuksi. VALIO-tavaramerkki on hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään laajalti tunnettujen merkkien luetteloon. Valioravinto 1960 (kuvio) merkki aiheuttaa mielleyhtymän Valio Oy:n laajalti tunnettuun merkkiin ja käyttää oikeudetta hyväksi sen mainetta ja vahingoittaa sen erottamiskykyä. Oy Valioravinto Ab:llä ei ole hyväksyttävää syytä merkin käyttämiseen.

Merkki Valioravinto 1960 (kuvio) on merkin kuvioelementeistä huolimatta sekoitettavissa tavaramerkkiin VALIO. Merkin Valioravinto 1960 (kuvio) sisältämä sana ravinto on haettujen tavaraluokkien 5, 29, 30, 31 ja 32 kattamille tavaroille eli elintarvikkeille täysin erottamiskyvytön. Vuosiluku 1960 ilmoittaa tavaramerkkilain 13 §:n mukaisesti suoraan kyseiseen merkkiin liittyvää ajankohtaa eli se on myös kuvaileva.

Valio Oy on riippumatta siitä, onko sana valio Suomessa kuvaileva vai ei, saanut sanamerkin VALIO rekisteröidyksi samoille tavaroille, joille Oy Valioravinto Ab nyt hakee suojaa. Valio Oy on rekisteröinyt VALIO ‑merkin lisäksi useita VALIO-merkin yhdistelmiä, kuten VALIOJOGURTTI (208760), VALIO ARKI RAE (237585), VALIO LAKTOOSITON (226095), VALIO PIIMIS (253976), VALIO VANHANAJAN MAITO (253814), VALIO VIILIS (107331), VALIO EMMENTAL (137842) ja VALIO MARJAKUITU (249375). Kyse on VALIO-tuoteperheestä ja niin sanotusta sarjamerkistä, jonka suoja-ala on erittäin vahva. Oy Valioravinto Ab:n Valioravinto 1960 (kuvio) merkki samoille tavaroille sekoittuu Valio Oy:n VALIO-merkkiin ja sen yhdistelmämerkkeihin. Kaupallinen alkuperä hämärtyy kuluttajien mielessä, ja Oy Valioravinto Ab käyttää hyväksi Valio Oy:n vahvoille VALIO-merkeilleen luomaa goodwilliä.

Merkkien vertailu tulee tehdä merkkien erottamiskykyisten osien eli merkkien VALIO ja VALIO+lehdykkäkuvio välillä. Koska aikaisemmin rekisteröity sanamerkki VALIO sisältyy kokonaisuudessaan myöhempään merkkiin, voidaan merkkien todeta olevan käytännössä identtiset eli sekoitettavissa toisiinsa. Pieni koristeellinen ja erottamiskyvyltään vähäinen lehdykkäkuvio Valioravinto 1960 (kuvio) merkin yhteydessä ei poista merkkien välistä sekoitettavuutta, sillä aikaisempi sanamerkki VALIO antaa laajimman mahdollisen tavaramerkkisuojan muihin VALIO-sanan sisältäviin merkkeihin nähden. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että merkissä oleva vuosiluku 1960 on paitsi erottamiskyvytön, myös erittäin pienessä roolissa väitteen kohteena olevassa merkissä.

Unionin tuomioistuin on asiassa C‑120/04, Thomson Life, antamassaan tuomiossa todennut, että yksittäistapauksessa aikaisempi tavaramerkki, jota kolmas osapuoli käyttää moniosaisessa merkissä, jossa on kyseisen kolmannen yrityksen nimi, säilyttää itsenäisen aseman tunnusmerkkinä moniosaisessa merkissä kuitenkaan olematta kyseisessä merkissä hallitsevassa asemassa. Lisäksi tuomion mukaan moniosaisesta merkistä saatava kokonaisvaikutelma voi johtaa siihen, että yleisö saattaa luulla, että kyseiset tavarat tai palvelut ovat peräisin vähintäänkin taloudellisesti keskenään sidoksissa olevista yrityksistä, missä tapauksessa on katsottava, että sekaannusvaara on olemassa.

Lisäksi ennakkopäätöksessä KKO 2004:49 (RENNIE) on todettu, että keskivertokuluttajalla on vain harvoin mahdollisuus verrata suoraan kahta eri tavaramerkkiä. Useimmiten hänen on turvauduttava epätäydelliseen muistikuvaan, joka hänellä tavaramerkeistä on. Vertaillessaan tavaramerkkejä RENNIE ja RENICHEW korkein oikeus katsoi, että RENICHEW tavaramerkin alkuosaa RENI oli pidettävä tunnusmerkin hallitsevana ja erottumiskykyisenä osana, kun taas CHEW voitiin ensisijaisesti mieltää tablettien käyttötapaa osoittavaksi, kuvailevaksi lisämääreeksi. Käsiteltävänä olevassa asiassa on kysymys vastaavanlaisesta tapauksesta sanan VALIO ollessa merkin Valioravinto 1960 (kuvio) hallitseva osa, kun taas sana ravinto viittaa merkin kuvailevaan lisämääreeseen.

Patentti- ja rekisterihallitus ja markkinaoikeus ovat tavaramerkkilain 1 luvun 2 §:n vastaisesti vedonneet sanan valio kuvailevaan merkitykseen ja sillä perusteella katsoneet, ettei sekoitettavuutta merkkien välillä olisi. Vaikka valio-sana olisikin joskus tarkoittanut suomen kielessä jotain kuvailevaa, on Valio Oy vuosikymmenien kuluessa saavuttanut VALIO brändilleen vahvan ja näkyvän käytön kautta vakiintuneen tavaramerkin aseman Valio Oy:n valmistamien elintarvikkeiden tavaramerkkinä sekä saavuttanut tuolle tunnukselle laajalti tunnetun merkin aseman.

Sekä oikeuskäytännössä että -kirjallisuudessa on katsottu, että vakiinnuttamalla käytön kautta erottamiskyvyn saavuttaminen ja sitä kautta tavaramerkin rekisteröintiedellytysten täyttyminen luo merkin haltijalle yhtä vahvan tavaramerkkisuojan kuin alun perin erottamiskykyisen merkin haltijalla on. Tässä tapauksessa kyse on lisäksi laajalti tunnetusta merkistä ja sen nauttimasta vahvemmasta oikeussuojasta. Lisäksi koska merkki VALIO on hyväksytty rekisteriin sellaisenaan, se on otettava viran puolesta huomioon erottamiskykyisenä tavaramerkkinä.

Unionin tuomioistuin on asiassa C‑251/95, SABEL, antamassaan tuomiossa vahvistanut, että sekaannusvaaraa arvioitaessa erityistä huomiota tulee kiinnittää merkin erottamiskykyisiin osiin (23 kohta). Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin on todennut asiassa T‑6/01, Matratzen, antamassaan tuomiossa, että kaksi merkkiä ovat samankaltaisia silloin, kun ne ainakin yhden relevantin osan osalta ovat osittain identtiset. Unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T‑22/04, Westlife, antamassa ratkaisussa on todettu, että se seikka, että tavaramerkki Westlife muodostuu yksinomaan aikaisemmasta merkistä West, johon on liitetty toinen sana, life, on osoitus näiden kahden tavaramerkin välisestä samankaltaisuudesta (40 kohta).

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan merkit ovat sekoitettavissa, jos ne ovat erottamiskykyisiltä osiltaan samankaltaiset. Merkeissä olevat erottamiskyvyttömät osat eivät poista samankaltaisuutta. Analogisesti tilanne olisi sama, jos väitteen kohteena oleva merkki olisi VALIOMAITO tai VALIOJUUSTO. Sekaannusvaara on aivan ilmeinen.

Mikäli Oy Valioravinto Ab alkaisi valmistaa ja markkinoida Valioravinto 1960 (kuvio) merkillä tavaraluokkiin 5, 29, 30, 31 ja 32 kuuluvia elintarvikkeita, kuluttajat väistämättä erehtyisivät luulemaan, että kyseisten tuotteiden valmistajana on Valio Oy tai ainakin samaan konserniin kuuluva yhtiö. Oy Valioravinto Ab hyötyisi perusteettomasti Valio Oy:n nauttimasta maineesta ja goodwillistä laadukkaiden elintarvikkeiden valmistajana.

Oikeuskäytännössä sekaannusvaaran on katsottu olevan kyseessä silloin, kun yleisö saattaa erehtyä kyseisten tavaroiden tai palvelujen alkuperästä. Sekaannusvaara on olemassa, jos yleisö saattaa luulla, että kyseiset tavarat tai palvelut ovat peräisin samasta yrityksestä taikka mahdollisesti taloudellisessa etuyhteydessä tai taloudellisesti keskenään sidoksissa olevista yrityksistä. Tällainen tavaroiden alkuperän suhteen tapahtuva sekaantuminen on hyvin todennäköinen tavaramerkkien VALIO ja Valioravinto 1960 (kuvio) kohdalla. Koska vertailtavana olevat merkit käsittävät täysin samoja tavaroita luokissa 5, 29, 30, 31 ja 32, vaikutelma tuotteiden samasta tai yhteisestä alkuperästä syntyy erittäin helposti.

Sekaannusvaaraa osaltaan vielä lisää merkissä Valioravinto 1960 (kuvio) oleva lehtikuvio. Valio Oy on uudistanut tuotepakkaustensa ulkoasun vuonna 2008, jolloin VALIO-merkkiä ruvettiin käyttämään lehtikuvion yhteydessä. Valio on rekisteröinyt lehtikuvion sekä yksinään (CTM nro 9976408) että yhdessä VALIO-merkin kanssa (nro 242664). Keskivertokuluttaja olettaa nähdessään väitteen kohteena olevan merkin, että kyseessä on Valio Oy:n uudistunut merkki.

VALIO-tavaramerkki on kiistattomasti Suomessa laajalti tunnettu ja näin ollen sen tulee nauttia tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentin mukaista laajempaa suojaa. Valioravinto 1960 (kuvio) tavaramerkin käyttö samanlaisten tavaroiden yhteydessä hyödyntää epäoikeutetusti VALIO-tavaramerkin erottamiskykyä ja mainetta. VALIO on tavaraluokkiin 5, 29, 30, 31 ja 32 kuuluvien tavaroiden eli elintarvikkeiden, ja erityisesti maitopohjaisten tuotteiden, johtava valmistaja Suomessa. Mikäli sanan VALIO käyttäminen sallitaan muille elintarvikevalmistajille edes osana tavaramerkkiä, kohdeyleisönä olevat suomalaiset kuluttajat liittävät mielissään merkit kiistatta toisiinsa ja väistämättä sekoittavat tuotteiden alkuperän ja valmistajan.

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa todennut, että valituksessa on lähinnä toistettu aikaisemmissa vaiheissa lausuttu. Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista markkinaoikeuden päätöstä.

Oy Valioravinto Ab on valituksen johdosta antamassaan selityksessä asiassa aikaisemmin esittämänsä uudistaen vaatinut, että valitus hylätään ja markkinaoikeuden päätöksen lopputulos pysytetään. Oy Valioravinto Ab myy ja on myynyt ainoastaan luontaistuotteita. Tavaramerkit eroavat selvästi toisistaan foneettisesti, visuaalisesti ja merkityssisällöllisesti.

Valio Oy on Patentti- ja rekisterihallituksen lausunnon ja Oy Valioravinto Ab:n selityksen johdosta antamassaan vastaselityksessä esittänyt muun ohella seuraavaa:

Markkinaoikeus on päätöksessään sivuuttanut Valio Oy:n yksinoikeuden VALIO-sanamerkin käyttöön niissä tavaraluokissa, joille merkkiä Valioravinto 1960 (kuvio) on haettu rekisteröitäväksi. Markkinaoikeus on virheellisesti käsitellyt valio-sanaa tavallisena yleiskielen ilmaisuna ottamatta lainkaan kantaa siihen, että kyseessä on Valio Oy:n rekisteröimä tavaramerkki.

Valio Oy:llä on aikaisempien VALIO-tavaramerkkirekisteröintien perusteella vahva yksinoikeus tavaramerkkeihinsä. Tämä oikeus sillä on myös vakiintumisen kautta. VALIO-sanaa on jo yli 100 vuotta käytetty Suomessa erityisesti maitotuotteiden tavaramerkkinä, ja se on tämän intensiivisen käytön myötä vakiintunut ja laajalti tunnettu tavaramerkki elintarvikeluokissa.

VALIO-sanan ei käsitteellisesti mielletä kuvailevan etenkään elintarvikeluokkiin kuuluvia tavaroita, vaan suomalainen keskivertokuluttaja tuntee ja mieltää VALIO-sanan yksinomaan kyseessä olevien elintarvikkeiden kaupallista alkuperää osoittavana laajalti tunnettuna tavaramerkkinä.

Mikäli korkein hallinto-oikeus hyväksyisi markkinaoikeuden ja Patentti- ja rekisterihallituksen linjan, jonka mukaan valio-sana käsitetään laatua ilmaisevana terminä luokissa 5, 29, 30, 31 ja 32, tekisi se tosiasiallisesti Valio Oy:n VALIO-tavaramerkin nojalla nauttiman yksinoikeuden tyhjäksi. Tällainen tulkinta, jossa sivuutettaisiin sekä rekisteröimällä että vakiintuneisuuden nojalla erottamiskyvyn saaneen merkin suoja, merkitsisi myös poikkeamista tavaramerkkilain ja -direktiivin säännöksistä sekä vakiintuneesta oikeuskäytännöstä.

Markkinaoikeuden päätöksessä on katsottu merkin Valioravinto 1960 (kuvio) erottuvan VALIO-sanamerkistä muun ohella sillä perusteella, että merkki koostuu edellä mainitun valio-sanan lisäksi sanasta ravinto, lehdykkäkuviosta ja vuosiluvusta. Merkkien erottamiskykyisten osien vertailu kuitenkin johtaa siihen tulokseen, että sekaannusvaara on ilmeinen. Käsiteltäessä moniosaista tavaramerkkiä sekaannusvaaran arviointi tulee tehdä merkkien erottamiskykyisten osien välillä. Tämä tulkinta on vahvistettu unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T‑129/01, Alejandro v. OHMI - Anheuser Busch (BUDMEN), antamassa tuomiossa.

Merkkien välistä sekoitettavuutta ei vähennä se, että väitteenalainen merkki on yhdyssana "valioravinto". Valio Oy on itse rekisteröinyt useita kaksiosaisia tavaramerkkejä saman kaavan mukaisesti. Valioravinto 1960 (kuvio) luo tavaramerkkinä vaikutelman siitä, että merkillä varustetut tuotteet kuuluvat Valio Oy:n merkkien kanssa samaan tuoteperheeseen tai ovat vähintäänkin peräisin samasta yrityksestä tai siihen taloudellisessa etuyhteydessä olevasta yrityksestä.

Sekaannusvaaraa lisää myös se seikka, että merkin Valioravinto 1960 (kuvio) loppuosa "ravinto" viittaa juuri siihen kategoriaan, jossa Valio Oy on Suomen tunnetuin ja arvostetuin yritys.

Lisäksi oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä on katsottu, että keskivertokuluttaja sanamerkkiä tunnistaessaan kiinnittää enemmän huomiota merkin alkuosaan. Tästäkin syystä kuluttajan tarkastellessa Valioravinto 1960 (kuvio) merkkiä huomio kiinnittyy ennen kaikkea merkin alkuosaan VALIO.

Sekaannuksen todennäköisyys on erityisen korkea sen johdosta, että molempien merkkien kattamat tuotteet ovat päivittäisiä kulutustavaroita, joiden osalta keskivertokuluttajan tarkkaavaisuus on matalalla tasolla. Tällaisia tuotteita myydään samoissa liikkeissä eli päivittäistavarakaupoissa. Kun otetaan huomioon, että merkille Valioravinto 1960 (kuvio) on haettu rekisteröintiä muun ohella luokassa 29, joka kattaa maitotuotteet, voidaan rekisteröinnin johdosta päätyä esimerkiksi tilanteeseen, jossa VALIO ja Valioravinto 1960 (kuvio) merkeillä varustettuja maitotuotteita myydään samalla hyllyllä. Tällöin sekaannusvaara on täysin ilmeinen.

Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunta on 3.12.2012 antamassaan päätöksessä katsonut, että tavaramerkkirekisteröinti RAAKAVALIO nro 245182 oli kokonaisuutena arvioiden sekoitettavissa Valio Oy:n aikaisempiin VALIO sana- ja kuviomerkkirekisteröinteihin luokissa 31, 41 ja 43. Merkin Valioravinto 1960 (kuvio) osalta tulee päätyä samaan lopputulokseen. Näin on erityisesti siksi, että rekisteröinti kattaa Valio Oy:n ydinliiketoimintaan liittyvät elintarvikeluokat 29 ja 32, joiden osalta VALIO on laajalti tunnettu. RAAKAVALIO-ratkaisussa ei ollut kyse näistä luokista.

Oy Valioravinto Ab on esittänyt vastineessaan, että yhtiö myy ja on myynyt ainoastaan luontaistuotteita. Yhtiö on kuitenkin hakenut tavaramerkkiä muillekin tavaroille kuin luontaistuotteille luokassa 5. Tavaroiden vertailu tulee tehdä rekisteriin merkittyjen tavara- ja palveluluetteloiden samankaltaisuuden välillä.

Mikäli Oy Valioravinto Ab saisi yksinoikeuden nyt haettuun tavaramerkkiin ja kaikille rekisteröinnissä luetelluille tavaroille, se antaisi yhtiölle mahdollisuuden alkaa valmistaa ja markkinoida Valioravinto 1960 (kuvio) merkillä tavaraluokkiin 5, 29, 30, 31 ja 32 kuuluvia elintarvikkeita, mukaan lukien maitoa, jolloin kuluttajat väistämättä erehtyisivät luulemaan, että kyseisten tuotteiden valmistajana on Valio Oy tai ainakin samaan konserniin kuuluva yhtiö. Valioravinto hyötyisi perusteettomasti Valio Oy:n nauttimasta maineesta ja goodwillistä laadukkaiden elintarvikkeiden valmistajana ja samalla VALIO-merkin erottamiskyvylle aiheutuisi huomattavaa haittaa, koska sen kyky yksilöidä tarkoittamansa tavarat heikentyisi.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus kumoaa markkinaoikeuden sekä Patentti- ja rekisterihallituksen päätökset ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle tavaramerkin nro 247045 Valioravinto 1960 (kuvio) kumoamista varten.

Perustelut

1. Kysymyksenasettelu

Oy Valioravinto Ab:lle on 11.5.2009 tehdyn hakemuksen perusteella rekisteröity tavaramerkki nro 247045 Valioravinto 1960 (kuvio).

Valio Oy:llä on 1.4.1996 tehdyn hakemuksen perusteella rekisteröity yhteisön tavaramerkki nro 174359 VALIO, jolla on aiemmuus kansallisesta rekisteröinnistä nro 124262 VALIO. Lisäksi Valio Oy:llä on 25.2.2009 tehdyn hakemuksen perusteella rekisteröity yhteisön tavaramerkki nro 8122641 Valio (kuvio), laajalti tunnettujen merkkien luetteloon 15.12.2009 hyväksytty merkki nro 2007025 VALIO sekä useita VALIO-kuviomerkkejä ja VALIO-yhdisteisiä sana- ja kuviomerkkejä.

Asiassa on ratkaistava, onko tavaramerkin Valioravinto 1960 (kuvio) ja edellä mainittujen aikaisemmin rekisteröityjen VALIO-tavaramerkkien välillä sekaannusvaara. Mikäli sekaannusvaaraa ei ole, asiassa on lisäksi ratkaistava, onko Valioravinto 1960 (kuvio) tavaramerkin rekisteröinnille kuitenkin ollut este laajalti tunnetun tavaramerkin nro 2007025 VALIO laajaan tunnettuuteen perustuvan suojan vuoksi.

2. Sovellettavat oikeusohjeet ja oikeuskäytäntö

2.1 Kansallinen lainsäädäntö

Asiassa sovellettavat tavaramerkkilain 6 §:n 1 momentin (996/1983) ja 2 momentin (39/1993) sekä 14 §:n 1 momentin 6 kohdan (996/1983) ja 9 kohdan (56/2000) säännösten sisältö ilmenee markkinaoikeuden päätöksen perustelujen selostuksesta edellä.

Mainittuja säännöksiä on 1.9.2016 voimaan tulleella tavaramerkkilain muutoksella 616/2016 muutettu seuraavasti:

Tavaramerkkilain 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan yksinoikeus tavaramerkkiin sisältää sanotussa laissa säädetyin poikkeuksin, joista nyt ei ole kysymys, ettei muu kuin tavaramerkin haltija saa ilman tämän suostumusta käyttää elinkeinotoiminnassaan tavaroittensa tunnuksena merkkiä, joka sen vuoksi, että se on sama tai samankaltainen kuin samoja tai samankaltaisia tavaroita varten suojattu tavaramerkki, aiheuttaa yleisön keskuudessa sekaannusvaaran, joka sisältää myös vaaran merkin ja tavaramerkin välisestä mielleyhtymästä.

Tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentin mukaan jos tavaramerkki on Suomessa laajalti tunnettu ja merkin aiheeton käyttö merkitsee tavaramerkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettua hyväksi käyttämistä taikka on haitaksi tavaramerkin erottamiskyvylle tai maineelle, kukaan muu kuin se, jolla on yksinoikeus tavaramerkkiin, ei saa ilman tämän suostumusta käyttää elinkeinotoiminnassa merkkiä, joka on sama tai samankaltainen kuin laajalti tunnettu tavaramerkki, vaikka tavarat, joita varten merkki on, eivät ole samoja tai samankaltaisia kuin ne, joita varten laajalti tunnettu tavaramerkki on suojattu.

Tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan tavaramerkkiä ei rekisteröidä, jos aiemman tavaramerkin haltijalla on yksinoikeus merkin käyttämiseen tavaroiden tunnuksena elinkeinotoiminnassa. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan pykälän 1 momentin 7 kohdassa aiemmalla tavaramerkillä tarkoitetaan kansallista tavaramerkkiä, joka on rekisteröity aiemman hakemuksen perusteella tai jolla on muuten aiempi etuoikeus kuin tavaramerkin hakijalla sekä 3 kohdan mukaan 57 §:ssä tarkoitettua yhteisön tavaramerkkiä, joka on rekisteröity tavaramerkkihakemusta aikaisemman hakemuksen perusteella, tai jolla on 57 §:ssä mainitun neuvoston asetuksen 34 tai 35 artiklan mukainen aiemmuus Suomesta.

Hallituksen esityksestä tavaramerkkilain edellä mainituksi muuttamiseksi (HE 24/2016 vp) ilmenee, että muutos on tehty tavaramerkkilain 1 luvun pykälien muuttamiseksi vastaamaan nykyistä paremmin tavaramerkkidirektiiviä ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.

Tavaramerkkilain uudessa 6 §:ssä säädetään pykälää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan rekisteröinnillä tai vakiinnuttamalla saadun yksinoikeuden sisällöstä. Pykälä vastaa tavaramerkkidirektiivin 5 artiklaa sekä sisällöltään että rakenteeltaan. Pykälän 1 momentin mukaan muu kuin tavaramerkin haltija ei saa ilman hänen suostumustaan käyttää elinkeinotoiminnassa tavaroittensa tunnuksena merkkiä, joka sen vuoksi, että se on sama tai samankaltainen kuin samoja tai samankaltaisia tavaroita varten suojattu tavaramerkki, aiheuttaa yleisön keskuudessa sekaannusvaaran, joka sisältää myös vaaran mielleyhtymästä. Vaara mielleyhtymästä ei ole vaihtoehto sekaannusvaaran käsitteelle, vaan sillä on tarkoitus täsmentää jälkimmäisen käsitteen ulottuvuutta. Säännöstä ei siis voida soveltaa tilanteessa, jossa yleisön keskuudessa ei ole sekaannusvaaraa (C‑251/95 Sabel, tuomio 11.11.1997, Kok. 1997, I-6297, 18 kohta). Pykälässä käytetään tavaramerkkidirektiivin mukaista käsitettä sekaannusvaara käsitteen sekoitettavuus sijasta. Käsitteen vaihtaminen ei muuta oikeustilaa.

Edelleen hallituksen esityksen mukaan 6 §:n 2 momentissa säädetään laajalti tunnetuille tavaramerkeille annettavasta suojasta. Tavaramerkkidirektiivin 5 artiklan 2 kohta sisältää tyhjentävän listan edellytyksistä tällaiselle suojalle. Tavaramerkinhaltijan olisi näytettävä, että tavaramerkki on laajalti tunnettu tässä maassa, että loukkaajalla ei ole käyttöön hänen suostumustaan, ja että merkin aiheeton käyttö merkitsee tavaramerkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeudenmukaista hyväksikäyttöä taikka on niille haitaksi. Momentin sanamuoto vastaisi tavaramerkkidirektiiviä, jonka tulkinta on varsin vakiintunut (mm. C‑292/00 Davidoff, C‑408/01 Adidas-Salomon ja C‑252/07 Intel).

Hallituksen esityksen mukaan sekaannusvaara ei ole laajalti tunnetuille merkeille annettavan suojan edellytys. Euroopan unionin tuomioistuin on vahvistanut riittäväksi, että samankaltaisuuden aste merkin ja laajalti tunnetun tavaramerkin välillä aiheuttaa sen, että kohdeyleisö yhdistää merkin ja tavaramerkin toisiinsa (C‑487/07 L'Oréal, tuomio 18.6.2009, Kok. 2009, s. I-5185, 36 kohta).

Sanotun hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan 14 §:ään on tehty 1 lukuun tehdyistä muutoksista sekä oikeuskäytännöstä johtuvat tarpeelliset muutokset. Lisäksi sen rakennetta on paikoin selkeytetty ja sanamuotoon tehty vähäisiä tarkennuksia. Pykälän 1 momenttiin on lisätty uusi 7 kohta, joka viittaa suojan sisältöä koskevaan pykälään. Säännös vasta uuden 1 luvun säännöksiä suojan sisällöstä ja tavaramerkeille annettavasta eritasoisesta suojasta. Pykälän 2 momentissa 7 kohdan säännöstä on tarkennettu määrittelemällä, mihin oikeuksiin käsitteellä aiempi tavaramerkki viitataan. Pykälän 2 momentti sisällyttää 1 momentin 7 kohtaan kansallisten tavaramerkkioikeuksien lisäksi muun ohella yhteisön tavaramerkit. Pykälässä viitataan tavaramerkkien sekoitettavuuden sijasta johdonmukaisesti sekaannusvaaraan. Tämä aiheuttaa sanamuodon muutoksia useissa kohdissa, mutta ei muuta vallitsevaa oikeustilaa.

Kuten edellä olevasta, tavaramerkkilain 1.9.2016 voimaan tullutta muutosta (616/2016) koskevasta selvityksestä ilmenee, vastaa lainmuutos jo ennen sen voimaantuloa vallinnutta tulkintaa aikaisemman oikeusperusteen ja sekoitettavuuden tai sekaannusvaaran merkityksestä tavaramerkin rekisteröintiedellytysten arvioinnissa.

Tavaramerkkilain 21 §:n 1 momentin mukaan väitteen jälkeen rekisteriviranomainen kumoaa rekisteröinnin siltä osin kuin on olemassa este rekisteröinnille.

Säännösten tulkinnassa on otettava huomioon myös jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämistä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/95/EY (tavaramerkkidirektiivi) vastaavat säännökset sekä niiden tulkintaa koskeva unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö.

2.2 Tavaramerkkidirektiivi

Tavaramerkkidirektiivin johdanto-osan 11 perustelukappaleen mukaan rekisteröidyn tavaramerkin antaman suojan tarkoituksena on erityisesti taata, että tavaramerkki osoittaa alkuperän. Tämän suojan olisi oltava ehdoton, jos tavaramerkki ja merkki ovat samat kuin tavarat tai palvelut. Suojaa olisi annettava myös, jos tavaramerkki ja merkki ovat samankaltaiset kuin tavarat ja palvelut.

Tavaramerkkidirektiivin 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä jos sen vuoksi, että se on sama tai samankaltainen kuin aikaisempi, samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten oleva tavaramerkki, yleisön keskuudessa on sekaannusvaara, joka sisältää vaaran tavaramerkin ja aikaisemman tavaramerkin välisestä mielleyhtymästä.

Jäsenvaltio voi 4 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaan lisäksi säätää, että tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä, mikäli se on sama tai samankaltainen kuin 2 kohdan mukaan aikaisempi kansallinen tavaramerkki ja se rekisteröitäisiin sellaisia tavaroita tai palveluja varten, jotka eivät ole samankaltaisia kuin tavarat tai palvelut, joita varten aikaisempi tavaramerkki on rekisteröity, milloin aikaisempi tavaramerkki on kyseisessä jäsenvaltiossa laajalti tunnettu ja myöhemmän tavaramerkin aiheeton käyttö merkitsisi aikaisemman tavaramerkin erottuvuuden tai maineen epäoikeutettua hyväksi käyttämistä taikka olisi haitaksi aikaisemman tavaramerkin erottuvuudelle tai maineelle.

Direktiivin 5 artiklan 1 kohdan b alakohta sisältää vastaavat säännökset tavaramerkin haltijan oikeudesta kieltää muita ilman hänen suostumustaan käyttämästä sekaannusvaaraa aiheuttavaa merkkiä ja 2 kohta jäsenvaltion oikeudesta säätää laajalti tunnetun tavaramerkin vahvemmasta suojasta.

2.3 Unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä

Unionin tuomioistuin on asiassa C‑251/95, SABEL v. Puma, antamassaan tuomiossa (EU:C:1997:528) todennut, että asiassa tulkinnan kohteena olleen jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21 joulukuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/104/ETY 4 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, mikä vastaa tavaramerkkidirektiivin 2008/95/EY 4 artiklaa, ei voida soveltaa, jos yleisön keskuudessa ei ole sekaannusvaaraa. Sekaannusvaaraa on arvioitava kokonaisuutena ja huomioon on otettava kaikki tekijät, jotka ovat merkityksellisiä kyseisessä yksittäistapauksessa. Kyseisten tavaramerkkien ulkoasun, lausuntatavan tai merkityssisällön samankaltaisuutta tutkittaessa tämän kokonaisarvioinnin on perustuttava tavaramerkeistä syntyvään kokonaisvaikutelmaan, ja huomioon on otettava erityisesti tavaramerkkien erottavat ja hallitsevat osat. Sillä, miten tämän tyyppisten tavaroiden tai palvelujen keskivertokuluttaja ymmärtää tavaramerkit, on ratkaiseva merkitys sekaannusvaaran kokonaisarvioinnissa. Yleensä keskivertokuluttaja käsittää tavaramerkin kokonaisuutena eikä ryhdy tutkimaan merkin erilaisia yksityiskohtia (tuomion 22 ja 23 kohta).

Asiassa C‑408/01, Adidas-Salomon ja Adidas Benelux, annetun tuomion (EU:C:2003:582) mukaan mainitun direktiivin 89/104/ETY 5 artiklan 2 kohdassa annettu suoja, mikä vastaa direktiivin 2008/95/EY 5 artiklan suojaa, ei edellytä sen selvittämistä, että laajalti tunnettu tavaramerkki ja kyseinen merkki ovat siinä määrin keskenään samankaltaisia, että kohdeyleisön keskuudessa on sekaannusvaara näiden välillä. Riittää, että samankaltaisuuden aste merkin ja laajalti tunnetun tavaramerkin välillä aiheuttaa sen, että kohdeyleisö yhdistää merkin ja tavaramerkin toisiinsa (tuomion 31 kohta).

Unionin tuomioistuimen asiassa C‑252/07, Intel Corporation, antaman tuomion (EU:C:2008:655) mukaan se seikka, että myöhempi tavaramerkki herättää tavanomaisesti valistuneiden sekä kohtuullisen tarkkaavaisten ja huolellisten keskivertokuluttajien keskuudessa mielikuvan aikaisemmasta laajalti tunnetusta tavaramerkistä, vastaa edellä mainitussa asiassa Adidas-Salomon ja Adidas Benelux annetussa tuomiossa tarkoitetun yhteyden olemassaoloa kyseisten tavaramerkkien välillä.

Mikäli direktiivin 4 artiklan 4 kohdan a alakohdassa mainittuja haittoja aiheutuu, ne ovat seurausta aikaisemman ja myöhemmän tavaramerkin tietynlaisesta samankaltaisuudesta, minkä vuoksi kohdeyleisö liittää nämä kaksi tavaramerkkiä yhteen, eli yhdistää ne toisiinsa, vaikkei se sekoitakaan niitä toisiinsa.

Mitä välittömämpi ja vahvempi myöhemmän tavaramerkin herättämä mielikuva aikaisemmasta tavaramerkistä on, sitä suurempi on vaara siitä, että myöhemmän tavaramerkin käyttö tällä hetkellä tai tulevaisuudessa merkitsee aikaisemman tavaramerkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettua hyväksikäyttöä taikka on niille haitaksi.

Mitä erottamiskykyisempi ja maineikkaampi aikaisempi tavaramerkki on, sitä helpommin sille on katsottava aiheutuvan haittaa.

Yhteys kyseisten tavaramerkkien välillä ei vapauta aikaisemman tavaramerkin haltijaa esittämästä näyttöä tavaramerkilleen aiheutuneesta, direktiivin 4 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta tosiasiallisesta ja aktuaalisesta haitasta tai tällaisen haitan vakavasta vaarasta tulevaisuudessa (tuomion 63, 66, 67, 69 ja 71 kohta).

Unionin tuomioistuimen asiassa C‑487/07, L’Oréal ym., antaman tuomion (EU:C:2009:378), jossa olennaisin osin oli kysymys direktiivin 2008/95/EY 5 artiklaa vastaavan säännöksen soveltamisesta, mukaan yleisön mieltämä yhteys on välttämätön edellytys, mutta ei sellaisenaan riitä sen toteamiseksi, että on kyse haitoista, joilta säännöksellä on tarkoitus suojella laajalti tunnettuja tavaramerkkejä.

Nämä haitat ovat ensiksi tavaramerkin erottamiskyvylle aiheutuva haitta, toiseksi tämän tavaramerkin maineelle aiheutuva haitta ja kolmanneksi mainitun tavaramerkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettu hyväksi käyttäminen.

Tavaramerkin erottamiskyvylle aiheutuva haitta, jota kutsutaan myös "vesittymiseksi" tai "hämärtymiseksi", aiheutuu, kun tavaramerkin kyky yksilöidä se, että tavarat tai palvelut, joita varten se on rekisteröity, heikentyy sen vuoksi, että kolmannen toimesta tapahtuva samanlaisen tai samankaltaisen merkin käyttö on johtanut tavaramerkin identiteetin ja sillä yleisön keskuudessa olevan vaikutuksen häviämiseen. Näin on etenkin silloin, kun tavaramerkki ei enää aikaisemmalla tavalla herätä välitöntä mielikuvaa niistä tavaroista tai palveluista, joita varten se on rekisteröity.

Tavaramerkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeudenmukainen hyväksi käyttäminen, joista käytetään myös nimityksiä "parasitismi" ja "free-riding", ei liity tavaramerkille aiheutettuun vahinkoon vaan hyötyyn, jonka kolmas on saanut samanlaisen tai samankaltaisen merkin käytöllä. Käsite kattaa myös tapaukset, joissa tavaramerkin herättämä mielikuva tai sen heijastamat ominaisuudet siirtyvät samanlaisella tai samankaltaisella merkillä varustettuihin tavaroihin sillä tavoin, että tunnettua tavaramerkkiä käytetään selvästi hyväksi.

Yksikin näistä kolmesta haitasta riittää, jotta direktiivin 5 artiklan 2 kohtaa voidaan soveltaa (tuomion 37–39, 41 ja 42 kohta).

Unionin tuomioistuimen asiassa C‑323/09, Interflora ja Interflora British Unit, antaman tuomion (EU:C:2011:604) mukaan käsite "tavaramerkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutetusta hyväksi käyttämisestä", josta käytetään myös muun muassa nimitystä "vapaamatkustus", ei liity tavaramerkille aiheutettuun vahinkoon vaan hyötyyn, jonka kolmas on saanut samanlaisen tai samankaltaisen merkin käytöllä. Käsite kattaa myös tapaukset, joissa tavaramerkin herättämä mielikuva tai sen kuvastamat ominaisuudet siirtyvät samanlaisella tai samankaltaisella merkillä varustettuihin tavaroihin sillä tavoin, että tunnettua tavaramerkkiä käytetään sen vanavedessä selvästi hyväksi (tuomion 74 kohta).

Unionin tuomioistuin on asiassa C‑603/14 P, El Corte Inglés v. SMHV, antamassaan tuomiossa (EU:C:2015:807), jossa oli kysymys yhteisön tavaramerkin rekisteröinnistä yhteisön tavaramerkistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 mukaisesti, arvioinut haetulta merkiltä ja laajalti tunnetulta estemerkiltä edellytettyä samankaltaisuuden astetta. Unionin tuomioistuin on tuomiossaan todennut, että merkkien samankaltaisuus saa kohdeyleisön yhdistämään merkit toisiinsa eli liittämään ne yhteen, eikä kohdeyleisön siis ole tarpeen sekoittaa merkkejä toisiinsa. Laajalti tunnetun tavaramerkin suojaa koskevaa sääntelyä sovelletaan, vaikka riidanalaisten merkkien samankaltaisuuden aste olisi vähäisempi.

Unionin tuomioistuin totesi unionin yleisen tuomioistuimen tehneen oikeudellisen virheen, kun se ei ollut tutkinut, oliko riidanalaisten merkkien merkityssisältöjen samankaltaisuuden aste, vaikkakin se oli vähäinen, riittävä, jotta kohdeyleisö liittää kyseiset merkit yhteen tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla muiden merkityksellisten tekijöiden, kuten aikaisemman tavaramerkin yleisen tunnettuuden tai maineen vuoksi. Edelleen tuomioistuin totesi, ettei tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 5 kohdan loukkauksilta edellytetä, että yhdistäminen, jonka kuluttajat riidanalaisten merkkien välillä suorittavat, on välitöntä (tuomion 42, 47, 48 ja 50 kohta).

2.4 Sekaannusvaaran arviointi

Kuten Patentti- ja rekisterihallitus ja markkinaoikeus ovat asian käsittelyn aikaisemmissa vaiheissa todenneet, koskevat Valioravinto 1960 (kuvio) ja Valio Oy:n väitteessä luetellut VALIO-tavaramerkit samoja tai samankaltaisia tavaroita luokissa 5, 29, 30, 31 ja 32 siten kuin tavaramerkkilain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetaan. Tätä seikkaa voidaan osapuolten aikaisemmissa käsittelyvaiheissa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittämän perusteella pitää riidattomana.

Tavarayhteyden osalta korkein hallinto-oikeus toteaa, että vastoin Oy Valioravinto Ab:n esittämää käsitystä tavaramerkin rekisteröinnin edellytyksiä arvioitaessa tavaroiden vertailussa merkitystä ei ole tosiasiassa tarjottavilla tavaroilla, vaan tavaraluetteloissa mainituilla tavaroilla. Nyt esillä olevassa asiassa tavaroiden vertailussa huomioon otettavia tavaramerkin Valioravinto 1960 (kuvio) kattamia tavaroita ovat siten kaikki ne tavarat, joita varten kyseinen merkki on rekisteröity.

Koska kysymyksessä olevien merkkien kattamat tavarat ovat päivittäistavaroita, kohdeyleisö koostuu näiden tavaroiden tavanomaisen valistuneista sekä kohtuullisen tarkkaavaisista ja huolellisista keskivertokuluttajista. Tällaisen keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusastetta ei voida pitää korkeana. Se, että Valioravinto 1960 (kuvio) merkki kattaa luokassa 5 myös muun ohella farmaseuttiset ja eläinlääkintätuotteet, ei anna aihetta arvioida merkkien kattamien tavaroiden keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusastetta kokonaisuutena toisin.

Valio Oy on esittänyt, että VALIO-merkin erottamiskyky on vahvistunut pitkään jatkuneen kaupallisen käytön seurauksena, minkä johdosta merkki on tullut laajalti tunnetuksi.

Patentti- ja rekisterihallituksen laajalti tunnettujen tavaramerkkien luetteloon hyväksytty merkki nro 2007025 VALIO koskee luokan 29 tavaroita maito ja maitotuotteet, juustot; ravintorasvat; marja- ja hedelmäkeitot sekä luokan 32 tavaroita hedelmäjuomat ja tuorehedelmämehut.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että VALIO on tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla laajalti tunnettu tavaramerkki Suomessa. Markkinaoikeuden toteamalla tavalla sekaannusvaara on sitä suurempi, mitä tunnetumpi ja erottamiskykyisempi aikaisempi merkki on.

Valio Oy on lisäksi esittänyt rekisteröineensä useita VALIO-merkin yhdistelmiä, kuten esimerkiksi tavaramerkin nro 208760 VALIOJOGURTTI. Yhtiön mukaan kysymys on VALIO-tuoteperheestä ja niin sanotusta tavaramerkkisarjasta tai -perheestä, jonka suoja-ala on erittäin vahva.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan, kun väite perustuu sellaisten useiden tavaramerkkien olemassaoloon, joiden voidaan niiden yhteisten piirteiden perusteella katsoa kuuluvan samaan tavaramerkkiperheeseen tai -sarjaan, sekaannusvaara aiheutuu siitä, että kuluttaja voi erehtyä rekisteröitäväksi haetulla tavaramerkillä varustettujen tavaroiden alkuperästä ja katsoa virheellisesti, että se kuuluu tähän tavaramerkkiperheeseen tai -sarjaan (tuomio C‑317/10 P, Union Investment Privatfonds v. UniCredito Italiano, EU:C:2011:405, tuomion 53 ja 54 kohta).

Tavaramerkkiperheen tai -sarjan olemassaolon edellytyksenä on yhtäältä se, että tällaisen tavaramerkkiperheen tai -sarjan muodostavia tavaramerkkejä on riittävä määrä, ja toisaalta se, että tällaiseen tavaramerkkiperheeseen tai -sarjaan kuuluvat aikaisemmat tavaramerkit ovat jo markkinoilla (tuomio C‑234/06 P, Il Ponte Finanziaria v. SMHV, EU:C:2007:514, tuomion 64 ja 65 kohta sekä yhdistetyt asiat T‑303/06 RENV ja T‑337/06 RENV, UniCredit v. SMHV - Union Investment Privatfonds (UNIWEB), EU:T:2014:988, tuomion 58 kohta).

Valituksen kohteena oleva tavaramerkki koostuu yhdyssanasta Valioravinto, luvusta 1960 sekä kuvioelementistä. Merkin yhdyssanan alkuosan sanan Valio voidaan katsoa määrittävän yhdyssanan loppuosan sanaa ravinto. Sana Valioravinto ilmaisee näin muodostettuna, että kysymyksessä olevat tavarat ovat erityisen hyviä ravintotuotteita. VALIO-tavaramerkien laaja tunnettuus huomioon ottaen on todennäköistä, että Valioravinto 1960 (kuvio) merkissä kuluttajien huomio kiinnittyy merkkien alkuosassa olevaan sanaan Valio. Sitä vastoin Valioravinto 1960 (kuvio) merkin sanaa ravinto on pidettävä heikosti erottamiskykyisenä merkin kattamille tavaroille, ja vuosiluku 1960 on ylämääreenä ja petiitillä kirjoitettuna merkissä vähäisessä asemassa. Myöskään merkkiin liitetty lehtikuvio ei ole erityisen omaperäinen tai erottamiskykyinen. Merkin Valioravinto 1960 (kuvio) erottamiskykyisenä osana on siten pidettävä sen alkuosassa olevaa sanaa Valio.

Väitteen perusteella esteeksi esitettyjen merkkien sana Valio sisältyy sellaisenaan Valioravinto 1960 (kuvio) merkkiin. Korkein hallinto-oikeus katsoo, toisin kuin markkinaoikeus, että sanan Valio on katsottava säilyttävän moniosaisessa merkissä Valioravinto 1960 (kuvio) itsenäisen tunnusmerkin aseman. Sanan Valio on katsottava erottuvan merkkikokonaisuudesta Valioravinto 1960 (kuvio) ja merkkien on siten katsottava olevan tältä osin ulkoasultaan ja lausuntatavaltaan samankaltaisia.

Valioravinto 1960 (kuvio) merkillä voidaan katsoa olevan merkityssisältö, joka puuttuu pelkästään VALIO sanan sisältäviltä VALIO-tavaramerkeiltä. Tämä merkityssisältö, joka viittaa erityisen hyvään ravintoon, ei kuitenkaan ole itsessään erityisen erottamiskykyinen merkin kattamille tavaroille.

Merkit eroavat toisistaan Valioravinto 1960 (kuvio) merkin loppuosassa olevan sanan ravinto osalta. Saadun selvityksen perusteella kuitenkin myös Valio Oy on rekisteröinyt ja saattanut markkinoille useita VALIO-merkin ja jotakin elintarviketta kuvaavan sanan muodostamia merkkiyhdistelmiä, kuten tavaramerkin nro 208760 VALIOJOGURTTI, nro 253976 VALIO PIIMIS, nro 107331 VALIO VIILIS ja nro 249375 VALIO MARJAKUITU, joiden voidaan katsoa muodostavan yhdessä tavaramerkkiperheen tai -sarjan. Tämä seikka on unionin tuomioistuimen edellä mainitussa tuomiossa C‑317/10 P, Union Investment Privatfonds v. UniCredito Italiano, todetulla tavalla otettava huomioon sekaannusvaaraa arvioitaessa.

Kun otetaan huomioon Valioravinto 1960 (kuvio) merkin ja tavaramerkin VALIO samankaltaisuus yhteisen osan Valio osalta, merkkien välinen tavarayhteys sekä VALIO-merkin kuuluminen tavaramerkkiperheeseen tai -sarjaan, korkein hallinto-oikeus katsoo, että keskivertokuluttajat voivat olettaa merkkien kattamien tavaroiden olevan peräisin samasta yrityksestä tai mahdollisesti taloudellisessa etuyhteydessä tai taloudellisesti keskenään sidoksissa olevista yrityksistä. Tämä pätee erityisesti luokan 29 tavaroiden maito ja maitotuotteet, juustot; ravintorasvat; marja- ja hedelmäkeitot sekä luokan 32 tavaroiden hedelmäjuomat ja tuorehedelmämehut osalta, joita varten VALIO-tavaramerkki on merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään laajalti tunnettujen merkkien luetteloon ja joiden osalta VALIO-tavaramerkillä on erityisen vahva asema markkinoilla.

Edellä lausutun perusteella korkein hallinto-oikeus katsoo, toisin kuin markkinaoikeus, että merkin Valioravinto 1960 (kuvio) ja Valio Oy:n aikaisemman tavaramerkin VALIO välillä on sekaannusvaara luokan 29 tavaroiden maito ja maitotuotteet, juustot; ravintorasvat; marja- ja hedelmäkeitot sekä luokan 32 tavaroiden hedelmäjuomat ja tuorehedelmämehut osalta.

Kun otetaan huomioon, että merkit kattavat lisäksi muitakin tavaroita luokissa 5, 29, 30, 31 ja 32, asiassa on vielä arvioitava, täyttyvätkö tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetut laajalti tunnetun merkin suojan saamisen edellytykset näiltä osin.

2.5 Tavaramerkkien välinen yhteys

Laajalti tunnetun tavaramerkin vahvennetun suojan soveltaminen ei edellytä, että sen ja kolmannen käyttämän merkin välillä olisi sekaannusvaara, vaan riittävää on, että samankaltaisuuden aste merkin ja laajalti tunnetun tavaramerkin välillä aiheuttaa sen, että kohdeyleisö yhdistää merkin ja tavaramerkin toisiinsa (ks. tuomio C‑252/07, Intel Corporation, tuomion 58 kohta, tuomio C‑487/07, L'Oréal ym., tuomion 36 kohta, tuomio C‑603/14 P, El Corte Inglés, tuomion 42 kohta sekä KHO 2011:4 ja KKO 2016:16).

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan merkkien välisen yhteyden olemassaoloa on arvioitava kokonaisuutena ottaen huomioon kyseisten tavaramerkkien samankaltaisuuden aste, tavarat, joita varten kyseiset tavaramerkit on rekisteröity, mukaan luettuna näiden tavaroiden samankaltaisuuden tai erilaisuuden aste, sekä kohdeyleisö, aikaisemman tavaramerkin maineen voimakkuus, aikaisemman tavaramerkin luontaisen tai käyttöön perustuvan erottamiskyvyn aste ja sekaannusvaaran olemassaolo yleisön keskuudessa. Tällainen yhteys aikaisemman laajalti tunnetun tavaramerkin ja myöhemmän tavaramerkin välillä on olemassa silloin, jos myöhempi tavaramerkki herättää tavanomaisesti valistuneiden sekä kohtuullisen tarkkaavaisten ja huolellisten keskivertokuluttajien keskuudessa mielikuvan aikaisemmasta tavaramerkistä (tuomio C‑252/07, Intel Corporation, tuomion 42, 60 ja 63 kohta).

Laajalti tunnettu merkki VALIO sisältyy kokonaisuudessaan valituksen kohteena olevaan tavaramerkkiin Valioravinto 1960 (kuvio). Kun otetaan huomioon merkkien samankaltaisuus niiden yhteisen osan Valio osalta, merkkien välinen tavarayhteys sekä VALIO-tavaramerkkien erittäin laaja tunnettuus ja vahva erottamiskyky, korkein hallinto-oikeus katsoo, että merkkien välillä on sellainen kohdeyleisön mieltämä yhteys, jota laajalti tunnetun tavaramerkin suojan saaminen edellyttää.

2.6 Epäoikeudenmukainen hyväksikäyttö tai haitta

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että Valioravinto 1960 (kuvio) tavaramerkin rekisteröinti saattaa aiheuttaa estemerkeiksi esitettyjen VALIO-tavaramerkkien erottamiskyvylle unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitettua "vesittymistä" tai "hämärtymistä" ja siten heikentää VALIO-tavaramerkkien kykyä yksilöidä ne tavarat, joita varten ne on rekisteröity. Valioravinto 1960 (kuvio) merkin rekisteröinti voi johtaa siihen, että rekisteröinnin esteeksi esitetyt VALIO-tavaramerkit eivät enää aikaisemmalla tavalla herätä välitöntä mielikuvaa niistä tavaroista, joita varten ne on rekisteröity (tuomio C‑487/07, L'Oréal ym., tuomion 39 kohta, tuomio C‑252/07, Intel Corporation, tuomion 29 kohta sekä tuomio C‑323/09, Interflora ja Interflora British Unit, tuomion 73 ja 76 kohta).

Kun kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon esteeksi esitettyjen VALIO-tavaramerkkien maineen laajuus ja erottumiskyvyn aste sekä jo edellä lausuttu Valioravinto 1960 (kuvio) merkin samankaltaisuus VALIO-tavaramerkkien kanssa, voi Valioravinto 1960 (kuvio) merkin rekisteröiminen johtaa myös VALIO-tavaramerkkien erottamiskyvyn tai maineen epäoikeudenmukaiseen hyväksi käyttämiseen. Tällöin rekisteröinnin esteeksi esitettyjen VALIO-tavaramerkkien herättämät mielikuvat tai niiden heijastamat ominaisuudet siirtyvät Valioravinto 1960 (kuvio) merkillä varustettuihin tavaroihin sillä tavoin, että tunnettua tavaramerkkiä käytetään selvästi hyväksi (tuomio C‑487/07, L'Oréal ym., tuomion 41 ja 44 kohta, tuomio C‑252/07, Intel Corporation, tuomion 67–69 kohta sekä tuomio C‑323/09, Interflora ja Interflora British Unit, tuomion 74 kohta).

Jo edellä todetun perusteella on selvää, että kysymyksessä olevien merkkien kattamien päivittäistavaroiden kohdeyleisö koostuu näiden tavaroiden tavanomaisen valistuneista sekä kohtuullisen tarkkaavaisista ja huolellisista keskivertokuluttajista, joiden tarkkaavaisuusastetta ei voida pitää korkeana (ks. tuomio C‑252/07, Intel Corporation, tuomion 34–36 kohta).

Näin ollen, kun otetaan huomioon Valioravinto 1960 (kuvio) rekisteröinnin esteeksi esitettyjen VALIO-tavaramerkkien erittäin laaja tunnettuus sekä vahva erottamiskyky ja maine, on ilmeistä, että niiden kanssa samankaltaisen Valioravinto 1960 (kuvio) merkin rekisteröinti ja käyttö on omiaan sekä heikentämään VALIO-tavaramerkkien erottamiskykyä että mahdollistamaan niiden vahvan erottamiskyvyn ja maineen hyväksikäytön.

2.7 Hyväksyttävä syy

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on todettu, että kun laajalti tunnetun tavaramerkin haltija on onnistunut osoittamaan, että kyseessä on jokin tavaramerkkidirektiivissä tarkoitettu laajalti tunnetun tavaramerkin loukkaus ja erityisesti mainitun tavaramerkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettu hyväksikäyttö, laajalti tunnetun tavaramerkin kanssa samankaltaista merkkiä käyttäneen kolmannen on osoitettava, että tällaisen merkin käyttämiselle on perusteltu syy (ks. tuomio C‑65/12, Leidseplein Beheer ja de Vries, EU:C:2014:49, tuomion 44 kohta sekä tuomio C‑252/07, Intel Corporation, tuomion 39 kohta).

Oy Valioravinto Ab on perustellut Valioravinto 1960 (kuvio) merkin käyttöä ja rekisteröintiä sillä, että se viittaa yhtiön toiminimeen. VALIO-tavaramerkkien laaja tunnettuus ja niiden vahva erottamiskyky huomioon ottaen korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoo, että tällainen viittaussuhde ei muodosta hyväksyttävää syytä kysymyksessä olevan tavaramerkin käyttämiselle Oy Valioravinto Ab:n elinkeinotoiminnassa.

2.8 Johtopäätös ja lopputulos

Tavaramerkkirekisteröinnin nro 247045 Valioravinto 1960 (kuvio) kohteena oleva tavaramerkki ei edellä mainituilla perusteilla täytä tavaramerkkilain 6 §:n 1 ja 2 momentin mukaisia rekisteröinnin edellytyksiä, kun mainittuja lainkohtia sovelletaan tavaramerkkidirektiivin säännösten ja niihin perustuvan oikeuskäytännön mukaisella tavalla. Rekisteröinnille on siten mainitun lain 21 §:n 1 momentissa tarkoitettu este, jonka perusteella asia on palautettava Patentti- ja rekisterihallitukselle rekisteröinnin kumoamista varten.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Niilo Jääskinen, Matti Halén, Alice Guimaraes-Purokoski, Outi Suviranta ja Anne Nenonen. Asian esittelijä Riikka Innanen.

 
Julkaistu 1.6.2017