KHO:2017:122

Maankäyttö ja rakentaminen – Toimenpidelupa – Jätevesijärjestelmä – Luvan myöntämisedellytykset – Mahdollisuus liittyä vesi- ja viemäriverkostoon – Ympäristölle aiheutuva haitta – Suhde ympäristönsuojelulainsäädäntöön

Vuosikirjanumero: KHO:2017:122
Antopäivä: 20.7.2017
Taltionumero: 3590
Diaarinumero: 650/1/16
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2017:122

Jätevesijärjestelmän rakentamista koskevassa toimenpidelupa-asiassa oli ratkaistava, täyttyivätkö maankäyttö- ja rakennuslain 138 §:n 1 momentissa ja siinä viitatuissa maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:ssä ja 136 §:ssä toimenpideluvan myöntämiselle asetetut edellytykset. Näissä säännöksissä ei viitattu ympäristönsuojelulakiin tai sen nojalla annettuihin säännöksiin tai määräyksiin. Näin ollen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annettua valtioneuvoston asetusta tai sen asettamia vaatimuksia ei voitu käyttää perusteena toimenpideluvan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia myöntämisedellytyksiä koskevassa harkinnassa. Tietoja jätevesijärjestelmän hyväksyttävyydestä ympäristönsuojelulain kannalta voitiin kuitenkin käyttää selvityksenä siitä, olivatko jätevedet hoidettavissa rakennuspaikalla maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle.

Toimenpidelupahakemus kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentamiseksi oli hylätty muun ohella sen vuoksi, että kiinteistön oli mahdollista liittyä vesi- ja viemäriverkostoon. Tämä ei ollut sellainen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen peruste, jonka vuoksi hakemus olisi voitu hylätä. Toimenpidelupahakemuksen hylkäämisen perusteeksi oli kuitenkin esitetty myös rakennuspaikkaan liittyviä syitä. Rakennuspaikka sijaitsi pilaantumiselle herkällä alueella kapealla, tiiviisti rakennetulla kannaksella ja pohjavesivirtaukset kulkivat rakennuspaikalta kohti rakennuspaikan alapuolista asutusta ja talousvesikaivoja. Nämä toimenpidelupahakemuksen hylkäämiseksi esitetyt perusteet ja talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetusta valtioneuvoston asetuksesta ilmenevistä vaatimuksista saatu selvitys huomioon ottaen asiassa ei ollut riittävää varmuutta siitä, voitiinko jätevedet haetulla järjestelmällä hoitaa rakennuspaikalla ilman maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdassa tarkoitettua ympäristölle ja naapureille aiheutuvaa haittaa. Näin ollen toimenpidelupahakemus oli tullut hylätä.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 135 § 1 momentti 5 ja 6 kohta sekä 138 § 1 momentti

Ks. KHO 2016:118

Päätös, josta valitetaan

Asia Toimenpidelupaa koskeva valituslupahakemus ja valitus

Valittajat A ja B

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 3.2.2016 nro 16/0045/2

Asian aikaisempi käsittely

Lahden seudun rakennusvalvonnan LVI-insinööri on 29.10.2014 tekemällään päätöksellä (lupanumero 532-2014-117) hylännyt A:n ja B:n hakemuksen toimenpideluvan myöntämisestä ulkopuolisen jätevesijärjestelmän rakentamiseksi ja jätevesijärjestelmän uusimiseksi. Päätöksen perustelujen mukaan alue, jolla kiinteistö sijaitsee, on Nastolan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetty nimettäväksi vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi vuonna 2015. Verkosto on laajentunut ja rakennettu siten, että kiinteistön kohdalla on mahdollista liittyä vesi- ja viemäriverkostoon. Kiinteistö sijaitsee pilaantumiselle herkällä alueella kahden järven välissä kannaksella, joka on tiiviisti rakennettu. Asutusta sijaitsee pohjavesivirtausten mukaan alapuolella. Ensisijainen ratkaisu tulee olla liittyminen vesi- ja viemäriverkostoon.

Lahden seudun rakennuslautakunta on 2.12.2014 tekemällään päätöksellä (§ 40) hylännyt A:n ja B:n oikaisuvaatimuksen LVI-insinöörin päätöksestä. Päätösehdotuksen perusteluna viitatussa Lahden seudun ympäristöpalveluiden lausunnossa on todettu muun ohella, että kiinteistö sijaitsee Nastolan kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisella pilaantumiselle herkällä alueella. Suunnitellun kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän alapuolella, pohjaveden virtaussuunnassa rinteen alla on omien talousvesikaivojen varassa olevia kiinteistöjä, joilla pohjaveden laadun muutos voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle taikka tehdä pohjaveden kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. Suunniteltu pienpuhdistamo ei ole testeissä saavuttanut talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) asettamia pilaantumiselle herkkien alueiden puhdistustasoja typen osalta ja sen perään on jouduttu suunnittelemaan puhdistettujen jätevesien imeytyskenttä. Nastolan vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriverkosto kulkee kiinteistön kautta noin 10 metriä asuinrakennuksesta ja siihen pääsee liittymään. Kiinteistön ei voida katsoa olevan viemäriverkoston ulkopuolella, jos viemäri on rakennettu kiinteistölle. Viemäriin liittymisen kustannuksia ei voida pitää kohtuuttomina verrattaessa niitä kiinteistökohtaiseen järjestelmään. Liittymismaksun oikea suuruus on jäteveden osalta 3 600 euroa (+alv).

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt A:n ja B:n valituksen rakennuslautakunnan päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään tältä osin seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 138 §:n 1 momentin mukaan siltä osin kuin on tarpeen toimenpiteen maankäytöllisten ja ympäristöllisten vaikutusten arvioimiseksi toimenpidelupaa ratkaistaessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä rakennusluvan edellytyksistä 72, 135, 136 ja 137 §:ssä sekä rakennuskielloista säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n 1 momentin mukaan rakennus­luvan edellytyksenä asemakaava-alueella on, että

---

3) rakennus soveltuu paikalle;

4) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen;

5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä

6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 136 §:n 1 momentin mukaan rakennus­luvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueen ulkopuolella on, että:

1) rakennuspaikka täyttää 116 §:n vaatimukset;

2) rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset;

3) rakentaminen täyttää 135 §:n 3–6 kohdassa asetetut vaatimukset;

4) teiden rakentaminen tai vedensaannin taikka viemäröinnin järjestäminen ei saa aiheuttaa kunnalle erityisiä kustannuksia; sekä

5) maakuntakaavasta tai yleiskaavasta johtuvat 33 ja 43 §:n mukaiset mahdolliset rajoitukset otetaan huomioon.

Saatu selvitys ja hallinto-oikeuden johtopäätökset

Kysymys on jätevesijärjestelmän uusimisesta Nastolan kunnan Kumian kylässä sijaitsevalla tilalla Hansunkulma RN:o 8:40. Nastolan kunta on 1.1.2016 alkaen osa Lahden kaupunkia. Tila Hansunkulma on Nastolan Iso-Kukkasen, Salajärven ja Ruuhijärven rantayleiskaavassa osoitettu erillispientalojen alueeksi A. Kaavassa ei ole velvoitettu kiinteistöjä liittymään vesihuoltoverkostoon. Rakennuspaikka ei sijaitse pohjavesialueella, mutta kuitenkin Nastolan kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisella pilaantumiselle herkällä alueella.

Toimenpidelupa on myönnettävä, jos maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset myöntämisedellytykset täyttyvät. A:n ja B:n hakemusta ei voida hylätä yksinomaan sillä perusteella, että kiinteistö olisi tarkoituksenmukaisempaa liittää viemäriverkostoon muun muassa sen vuoksi, että tällainen ratkaisu noudattaisi paremmin maankäyttö- ja rakennuslain periaatteita ekologisesti toimivista ratkaisuista, elinkaariajattelusta ja terveellisyyden vaatimuksista. Asiassa ei sovelleta myöskään suoraan ympäristönsuojelulain säännöksiä.

A:n ja B:n kiinteistöä ei ole velvoitettu eikä toimenpidelupa-asian yhteydessä ole voitukaan velvoittaa liittymään vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin siten kuin vesihuoltolaissa säädetään. Liittämiskustannusten määrällä ei toimenpidelupa-asiaa ratkaistaessa ole merkitystä. Hakemuksen mukainen puhdistamo ei hakemuksessa ja Suomen ympäristökeskuksen testausselvityksessä esitettyjen tulosten perusteella kuitenkaan täytä jätevesiasetuksen mukaista puhdistustulosta pilaantumisherkillä alueilla typen osalta. Jätevesien käsittelyjärjestelmän suunnitelmassa 1.5.2014 on tämän vuoksi todettu, että panospuhdistamossa puhdistetut vedet johdetaan imeytysojastoon. Valituksenalaisen päätöksen perusteluista ilmenee, että kysymyksessä olevan kiinteistön alapuolella on oman talousvesikaivon varassa olevia talouksia ja että pohjaveden virtaussuunta on A:n ja B:n kiinteistöltä kohti näitä alapuolisia kiinteistöjä.

Hallinto-oikeuden saaman käsityksen mukaan toimenpidelupahakemus on voitu hylätä sen vuoksi, että hanke ei täytä 135 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdan mukaisia edellytyksiä. Valituksenalaista päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Hallinto-oikeuslaki 3 §

Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti

Maankäyttö- ja rakennuslaki 126 § ja 126 a §

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (VNA 209/2011)

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ulla-Maarit Heljasvuo, Eija Mäkelä ja Elina Tanskanen, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja B ovat pyytäneet lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Heidän on katsottava valituksessaan vaatineen

hallinto-oikeuden sekä rakennuslautakunnan päätösten kumoamista.

Vaatimustensa tueksi muutoksenhakijat ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla todetaan vain typen ohjeellinen puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla. Suunnitellulla IISI S6 -puhdistamolla päästään typen osalta 38 %:n puhdistustulokseen ja lisäksi panospuhdistamossa puhdistuneet jätevedet johdetaan maaperäkäsittelyyn, jolla varmistetaan, että asetetut puhdistustavoitteet täyttyvät myös typen osalta. Hallinto-oikeus on tulkinnut muutoksenhakijoiden esittämiä suunnitelmia virheellisesti typen käsittelyn osalta.

Lahden rakennus- ja ympäristölautakunta on antanut selityksen, jossa on muun ohella katsottu toimenpiteellä aiheutettavan tarpeettomasti haittaa alapuolisille naapureille sekä pinta- ja pohjavesille.

A ja B ovat antaneet vastaselityksen. He ovat esittäneet tarkoituksenaan olevan nykyisen tilanteen parantaminen sekä kiistäneet haitat naapureille sekä pinta- ja pohjavesille.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian. Valitus

hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n 1 momentin mukaan rakennus­luvan sijasta rakentamiseen voidaan hakea toimenpidelupa sellaisten rakennelmien ja laitosten, kuten maston, säiliön ja piipun pystyttämiseen, joiden osalta lupa-asian ratkaiseminen ei kaikilta osin edellytä rakentamisessa muutoin tarvittavaa ohjausta. Pykälän 2 momentin mukaan toimenpidelupa tarvitaan lisäksi sellaisen rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen ja sijoittamiseen, jota ei pidetä rakennuksena, jos toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka kaupunki- tai maisemakuvaan. Toimenpidelupa tarvitaan myös muuhun kuin rakennuslupaa vaativaan rakennuksen ulkoasua muuttavaan toimenpiteeseen sekä asuinrakennuksen huoneistojärjestelyihin.

Maankäyttö- ja rakennuslain 126 a §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan 126 §:n mukainen toimenpidelupa tarvitaan muun ohella kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentamiseen tai muuttamiseen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 138 §:n mukaan siltä osin kuin on tarpeen toimenpiteen maankäytöllisten ja ympäristöllisten vaikutusten arvioimiseksi, toimenpidelupaa ratkaistaessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä rakennusluvan edellytyksistä 72, 135, 136 ja 137 §:ssä sekä rakennuskielloista säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 136 §:n 1 momentin mukaan rakennus­luvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueen ulkopuolella on, että:

1) rakennuspaikka täyttää 116 §:n vaatimukset;

2) rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut mainitun lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset;

3) rakentaminen täyttää 135 §:n 3–6 kohdassa asetetut vaatimukset;

4) teiden rakentaminen tai vedensaannin taikka viemäröinnin järjestäminen ei saa aiheuttaa kunnalle erityisiä kustannuksia; sekä

5) maakuntakaavasta tai yleiskaavasta johtuvat 33 ja 43 §:n mukaiset mahdolliset rajoitukset otetaan huomioon.

Maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n 1 momentin mukaan rakennus­luvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että:

(= = =)

5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä

6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n ja 126 a §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan toimenpidelupaa. Jätevesijärjestelmän rakentamista tai muuttamista koskevassa toimenpidelupa-asiassa on ratkaistavana, täyttyvätkö maankäyttö- ja rakennuslain 138 §:n 1 momentissa ja siinä viitatuissa maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:ssä ja 136 §:ssä toimenpide­luvan myöntämiselle asetetut edellytykset.

Edellä mainituissa toimenpideluvan myöntämisedellytyksiä koskevissa maankäyttö- ja rakennuslain säännöksissä ei viitata ympäristönsuojelu­lakiin tai sen nojalla annettuihin säännöksiin tai määräyksiin. Näin ollen rakennuslautakunnan päätöksessä mainittua talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annettua valtioneuvoston asetusta (209/2011) tai sen asettamia vaatimuksia ei voida käyttää perusteena toimenpideluvan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia myöntämisedellytyksiä koskevassa harkinnassa. Tietoja jätevesijärjestelmän hyväksyttävyydestä ympäristönsuojelulain kannalta voidaan kuitenkin käyttää selvityksenä siitä, ovatko jätevedet hoidettavissa rakennuspaikalla maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle.

Lahden seudun rakennusvalvonnan LVI-insinöörin toimenpidelupahakemuksen hylkäämistä koskevassa päätöksessä mainittu mahdollisuus liittyä vesi- ja viemäriverkostoon ei ole sellainen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen peruste, jonka vuoksi toimenpidelupahakemus voitaisiin hylätä. Päätöksessä on kuitenkin esitetty myös sellaisia rakennuspaikkaan liittyviä perusteita, joiden vuoksi toimenpidelupahakemus on maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdat huomioon ottaen voitu hylätä. Kiinteistö sijaitsee pilaantumiselle herkällä alueella kahden järven välissä kannaksella, joka on tiiviisti rakennettu, ja pohjavesivirtaukset kulkevat kohti rakennuspaikan alapuolista asutusta ja talousvesikaivoja. Nämä perusteet ja talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetusta valtioneuvoston asetuksesta ilmenevistä vaatimuksista saatu selvitys huomioon ottaen asiassa ei ole saatu riittävää varmuutta siitä, että jätevedet voidaan haetulla järjestelmällä hoitaa rakennuspaikalla ilman ympäristölle ja naapureille aiheutuvaa haittaa. Edellä mainituista syistä A:n ja B:n toimenpidelupahakemus on tullut hylätä.

Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Taina Pyysaari. Asian esittelijä Joonas Ahtonen.

 
Julkaistu 20.7.2017