KHO:2017:150

Ennakkoratkaisupyyntö unionin tuomioistuimelle – Tavaramerkki – Erottamiskyky – Väritavaramerkki – Kuviotavaramerkki – Kuvio – Väriselitys – Väriyhdistelmä – Graafinen esitys – Käyttönäytön tarve – EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö – EUIPO:n käytäntö

Vuosikirjanumero: KHO:2017:150
Antopäivä: 28.9.2017
Taltionumero: 4779
Diaarinumero: 1328/2/15
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2017:150

Yhtiö oli hakenut värillisen kuvion muodossa esitetyn tavaramerkin rekisteröintiä väritavaramerkiksi. Värejä oli hakemuksessa eritelty kansainvälisesti hyväksytyn väriluokitusjärjestelmän mukaisesti. Patentti- ja rekisterihallitus oli hylännyt hakemuksen sillä perusteella, ettei yhtiö ollut esittänyt riittävän vahvaa käyttönäyttöä, jotta tavaramerkin olisi voitu katsoa tulleen erottamiskykyiseksi väritavaramerkkinä. Markkinaoikeus oli puolestaan hylännyt yhtiön valituksen sillä perusteella, että tavaramerkki ei täyttänyt graafisen esitettävyyden vaatimusta.

Korkein hallinto-oikeus päätti esittää unionin tuomioistuimelle SEUT 267 artiklassa tarkoitetussa ennakkoratkaisupyynnössään seuraavat kysymykset:

1. Onko jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/95/EY 2 artiklaa ja 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua tavaramerkin erottamiskykyä koskevaa edellytystä tulkittaessa annettava merkitystä sille, haetaanko tavaramerkille rekisteröintiä kuviotavaramerkkinä vai väritavaramerkkinä?

2. Jos tavaramerkin luokittelulla väritavaramerkiksi tai kuviotavaramerkiksi on sen erottamiskyvyn arvioinnin kannalta merkitystä, onko tavaramerkki kuviomuotoisesta esitystavastaan huolimatta rekisteröitävissä tavaramerkkihakemuksen mukaisesti väritavaramerkiksi, vai voidaanko se rekisteröidä ainoastaan kuviotavaramerkiksi?

3. Siinä tapauksessa, että tavaramerkkihakemuksessa kuviomuotoisesti esitetyn tavaramerkin rekisteröinti väritavaramerkiksi on mahdollista, edellyttääkö tavaramerkin, joka on hakemuksessa graafisesti kuvattu väritavaramerkin rekisteröinniltä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä edellytetyllä tarkkuudella (eikä kysymys siten ole värin rekisteröinnistä tavaramerkiksi sellaisenaan, abstraktina, muodottomana tai rajattomana), rekisteröiminen väritavaramerkiksi lisäksi Patentti- ja rekisterihallituksen edellyttämän kaltaisen vahvan tai ylipäätään käyttönäytön esittämistä?

Tavaramerkkilaki 1 § 2 momentti (39/1993) ja 13 § (56/2000)

Tavaramerkkidirektiivi 2008/95/EY 2 artikla ja 3 artikla 1 kohta b alakohta

Unionin tuomioistuimen tuomiot asioissa C-104/01, Libertel (ECLI:EU:C:2003:244) ja C-49/02, Heidelberger Bauchemie (ECLI:EU:C:2004:384) sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio asiassa T-331/12, Sartorius Lab Instruments (ECLI:EU:T:2014:87)

Kts. myös unionin tuomioistuimen julkisasiamiehen ratkaisuehdotus asiassa C-163/16, Louboutin (ECLI:EU:C:2017:495)

Päätös, josta valitetaan

Markkinaoikeus 31.3.2015 nro 238/15

Oikeudenkäynnin tausta ja kohde

1. Oy Hartwall Ab (jäljempänä myös yhtiö) on Patentti- ja rekisterihallitukselle 20.9.2012 tekemällään hakemuksella nro T201202718 hakenut alla esitetyn merkin rekisteröintiä väritavaramerkkinä tavaroille luokassa 32: Kivennäisvedet.

Kuvio KHO:2017:150

2. Yhtiö on hakenut tavaramerkin rekisteröintiä seuraavin väriselityksin: Merkin värit ovat sininen (PMS 2748, PMS CYAN) ja harmaa (PMS 877).

3. Tavaramerkki koostuu hakemuksen mukaan graafisen kuvauksen esittämällä tavalla sinisestä nauhasta, jonka reunoilla on ohut harmaa reunus.

4. Yhtiö on Patentti- ja rekisterihallituksen välipäätöksen johdosta täsmentänyt hakevansa hakemuksen mukaiselle tavaramerkille rekisteröintiä väritavaramerkkinä eikä kuviotavaramerkkinä.

5. Patentti- ja rekisterihallitus on 5.6.2013 tekemällään päätöksellä hylännyt hakemuksen, koska hakemuksen mukainen tavaramerkki on vailla erottamiskykyä.

6. Päätöksen perusteluissa on todettu muun ohella, että yksinoikeutta tiettyjen värien rekisteröintiin ei voida Patentti- ja rekisterihallituksen vakiintuneen käytännön mukaan myöntää ilman vahvaa näyttöä siitä, että haetut värit olisivat tulleet pitkäaikaisen ja laajamittaisen käytön kautta erottamiskykyisiksi haetuille tavaroille.

7. Yhtiö oli toimittanut virastoon markkinatutkimuksen, jossa vastaajille oli esitetty hakemuksen mukainen tavaramerkki, sekä kahden yhtiön palveluksessa olevan henkilön todistus tavaramerkin käytöstä yhtiön tuotteiden tunnuksena.

8. Päätöksen mukaan markkinatutkimus ei osoittanut pelkkien värien, vaan kuviomerkin tunnettuutta. Esitetty selvitys ei osoittanut haetun väriyhdistelmän olleen niin kauan ja laajalti käytössä hakijan tarjoamien tavaroiden tunnuksena, että se olisi tullut tämän käytön johdosta hakemuspäivään mennessä erottamiskykyiseksi Suomessa.

9. Oy Hartwall Ab on valittanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä markkinaoikeuteen.

10. Markkinaoikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt yhtiön valituksen.

11. Yhtiö on markkinaoikeuden päätöksen perustelujen mukaan hakenut tavaramerkin rekisteröintiä väriyhdistelmälle. Tavaramerkin graafisesta esityksestä ilmenee sinänsä värimalli, ja värit sininen ja harmaa on täsmennetty sanallisesti sekä sinisen kaksi värisävyä ja harmaa väri nimetty kansainvälisesti hyväksytyn väriluokittelujärjestelmän mukaisesti. Sinisen värisävyt ja harmaa väri on haetussa tavaramerkissä esitetty sommitelmassa, joka koostuu näistä väreistä kolmiulotteisen, poimuilevan ja päistään erilevyisen nauhan muodossa.

12. Markkinaoikeuden mukaan kolmiulotteisesta poimuilevasta värisommitelmasta ei ilmene selkeästi, pysyykö värien osuus koko sommitelman osalta muuttumattomana. Hakemuksessa ei ole myöskään esimerkiksi esitetty, kuinka suuri osuus kullakin värillä on toisiinsa verrattuna tai miten kahdella eri värikoodilla esitetyt sinisen sävyt sommitelmassa ilmenevät.

13. Markkinaoikeus on katsonut, että hakemuksen graafiseen esitykseen ei sisälly systemaattista sommitelmaa, jossa kyseessä olevat värit olisi yhdistetty unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä esitetyn mukaisesti ennalta määrätyllä ja muuttumattomalla tavalla. Haettu väritavaramerkki ei siten täytä tavaramerkin rekisteröintikelpoisuutta koskevia graafisen esityksen vaatimuksia.

14. Koska haettu väritavaramerkki ei täytä tavaramerkkidirektiivin 2 artiklaa vastaavan tavaramerkkilain 1 §:n 2 momentin tavaramerkiltä vaadittavia edellytyksiä, asiassa ei ole markkinaoikeuden mukaan ollut tarpeen tutkia tavaramerkkilain 13 §:ssä mainittuja tavaramerkin erottamiskykyä koskevia edellytyksiä.

15. Yhtiö on valittanut markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Tiivistelmä asianosaisten keskeisistä perusteista

16. Oy Hartwall Ab on valituksessaan vaatinut, että markkinaoikeuden ja Patentti- ja rekisterihallituksen päätökset kumotaan ja asia palautetaan Patentti- ja rekisterihallitukselle tavaramerkin rekisteröintiä varten tai markkinaoikeudelle sen tutkimiseksi, onko tavaramerkki hakemuksen mukaisille tavaroille erottamiskykyinen.

17. Markkinaoikeus on yhtiön mukaan soveltanut graafista esitystä koskevaa vaatimusta virheellisesti. Patentti- ja rekisterihallitus on puolestaan samoin kuin yhtiö katsonut, että haetun tavaramerkin graafinen kuvaus on sinänsä asianmukainen.

18. Tavaramerkin graafinen kuvaus on valituksen mukaan yksilöivä ja selkeä. Tavaramerkille haetaan suojaa juuri siinä muodossa kuin sen graafisesta kuvauksesta ilmenee. Suojaa ei haeta pelkälle siniselle tai harmaalle värille kaikissa ajateltavissa olevissa muodoissa. Värien esiintyminen ja mittasuhteet ilmenevät suoraan tavaramerkin graafisesta kuvauksesta ja värien välinen suhde on se, joka kuvauksessa esitetään.

19. Asiassa on yhtiön mukaan tutkittava tavaramerkin erottamiskykyä eikä sen graafista kuvausta.

20. Haettu tavaramerkki on yhtiön mukaan erottamiskykyinen jo itsessään. Merkin kohde on omintakeisesti muotoiltu ja graafinen kuvaus on täsmällisesti ja tarkasti määritelty. Tavaramerkki tai sen väritys ei kuvaa kivennäisveden lajia tai ominaisuutta. Käyttönäyttöä ei voida edellyttää vain sen vuoksi, että hakija on määritellyt tavaramerkin väritavaramerkiksi.

21. Valituksen mukaan Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (OHIM, nykyään Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto EUIPO) käytäntönä on rekisteröidä tavaramerkki väritavaramerkkinä, jos sillä on riittävä erottamiskyky. Käyttönäyttöä vaaditaan vain tapauksissa, joissa hakemus kohdistuu abstraktiin väriin tai väriyhdistelmiin.

22. Sekä Patentti- ja rekisterihallitus että EUIPO ovat rekisteröineet väritavaramerkkejä, jotka voitaisiin rekisteröidä myös kuviotavaramerkkeinä. Tavaramerkkiä rekisteröitäessä kuviotavaramerkkien ja väritavaramerkkien erottelu on yhtiön mukaan hallinnollinen, eikä sillä ole vaikutusta rekisteröitävyyden edellytyksiin. Ei ole loogista katsoa, että tavaramerkki on omaperäinen ja erottava kuviotavaramerkkinä, mutta väritavaramerkkinä sen erottamiskyky puuttuu kokonaan. Väritavaramerkin esittäminen kuviomuodossa tekee sen graafisesta kuvauksesta täsmällisemmän, mikä kaventaa merkin suoja-alaa. Kuviotavaramerkkiä muistuttava väritavaramerkki tulee voida rekisteröidä joko värinä tai sekä värinä että kuviotavaramerkkinä.

23. Hakemuksen mukainen tavaramerkki on valituksen mukaan erottamiskykyinen myös käytön perusteella. Tavaramerkki on tullut tunnetuksi osana yhtiön Novelle-tavaramerkkiä. Patentti- ja rekisterihallitukselle toimitettu markkinatutkimus osoittaa, että merkittävä osa yleisöstä tunnistaa haetun tavaramerkin kivennäisveden tavaramerkkinä Suomessa. Yhtiön toimittama muu näyttö tukee markkinatutkimuksen tuloksia.

24. Patentti- ja rekisterihallitus on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa katsonut, ettei valituksenalaista päätöstä ole syytä muuttaa.

25. Lausunnon mukaan yksinoikeutta tiettyjen värien rekisteröintiin ei voida vakiintuneen käytännön mukaan myöntää ilman vahvaa näyttöä siitä, että haetut värit ovat tulleet pitkäaikaisen ja laajamittaisen käytön kautta erottamiskykyisiksi haetuille tavaroille.

26. Esteitä sille, että väritavaramerkin rekisteröintiä haettaisiin hakemuksessa esitetyllä tavalla, ei lausunnon mukaan ole, mutta koska hakija ei ole toimittanut näyttöä siitä, että haettu väriyhdistelmä olisi käytön johdosta tullut erottamiskykyiseksi, se ei ole ollut rekisteröitävissä väritavaramerkkinä.

27. Oy Hartwall Ab on lausunnon johdosta antamassaan vastaselityksessä uudistanut vaatimuksensa. Yhtiön mukaan tavaramerkin graafinen kuvaus täyttää lain ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaiset vaatimukset ja tavaramerkki on sellaisenaan erottamiskykyinen väritavaramerkkinä.

28. Yhtiö on esimerkkeinä hakemuksen mukaista tavaramerkkiä vastaavien väritavaramerkkien rekisteröinneistä viitannut EU-tavaramerkkeihin nro 5646823, nro 10072619, nro 355909, nro 1004867, nro 1091368, nro 1060342, nro 1102914, nro 1220479, nro 1221149, nro 13663356, nro 13677448, nro 13930599 ja nro 13970165.

Kansallinen tavaramerkin rekisteröintiä koskeva lainsäädäntö

Sovellettavat oikeusohjeet

29. Asiassa tulee sovellettavaksi tavaramerkkilain muuttamisesta annetulla lailla (616/2016) kumottu tavaramerkkilaki 7/1964 (sellaisena kuin se on esillä olevan asian kannalta olennaisesti viimeksi muutettu lailla 56/2000), jolla on pantu täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 89/104/ETY, nykyään 2008/95/EY jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä (jäljempänä tavaramerkkidirektiivi). Tavaramerkkilain 1 §:n 2 momentin (39/1993) mukaan tavaramerkkinä voi olla mikä tahansa merkki, joka voidaan esittää graafisesti ja jonka avulla voidaan erottaa elinkeinotoiminnassa liikkeeseen lasketut tavarat toisten tavaroista. Tavaramerkkinä voi olla erityisesti sana mukaan lukien henkilönnimi, kuvio, kirjain, numero taikka tavaran tai sen päällyksen muoto.

30. Rekisteröitävän tavaramerkin tulee tavaramerkkilain 13 §:n (56/2000) mukaan olla omiaan erottamaan haltijan tavarat muiden tavaroista. Tavaran lajia, laatua, paljoutta, käyttötarkoitusta, hintaa taikka valmistuspaikkaa tai -aikaa joko yksinomaan tai ainoastaan vähäisin muunteluin tai lisäyksin ilmaisevaa merkkiä ei sellaisenaan ole katsottava erottamiskykyiseksi. Arvosteltaessa merkin erottamiskykyä on kiinnitettävä huomiota kaikkiin asianhaaroihin ja erityisesti siihen, kuinka kauan ja miten laajalti merkkiä on käytetty.

Unionin oikeuden merkitykselliset säännökset ja oikeuskäytäntö

Tavaramerkkidirektiivi 2008/95/EY

31.Tavaramerkkidirektiivin 2 artiklan mukaan tavaramerkkinä voi olla mikä tahansa merkki, joka voidaan esittää graafisesti, erityisesti sanoin, henkilönnimet mukaan lukien, kuvioin, kirjaimin, numeroin taikka tavaroiden tai niiden päällyksen muodon avulla, jos sellaisella merkillä voidaan erottaa yrityksen tavarat tai palvelut muiden yritysten tavaroista tai palveluista.

32. Tavaramerkkidirektiivin 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan sellaisia merkkejä ei saa rekisteröidä, joilta puuttuu erottuvuus.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö

33. Unionin tuomioistuin on asiassa C-104/01, Libertel, antamassaan tuomiossa (ECLI:EU:C:2003:244, tuomion 23 kohta) arvioinut, voiko väri sellaisenaan olla tavaramerkkidirektiivin 89/104/ETY (jonka kodifioitu toisinto tavaramerkkidirektiivi 2008/95/EU on) 2 artiklassa tarkoitettu tavaramerkki.

34. Väritavaramerkin on Libertel-tuomion mukaan täytettävä kolme edellytystä: (i) sen on muodostettava merkki; (ii) merkki on voitava esittää graafisesti ja (iii) merkillä on voitava erottaa tietyn yrityksen tavarat tai palvelut muiden yritysten tavaroista tai palveluista (tuomion 22 ja 23 kohta, samoin asia C-49/02, Heidelberger Bauchemie, ECLI:EU:C:2004:384, tuomion 22 kohta). Edelleen tuomioistuin on todennut, että väri sellaisenaan voi suhteessa tiettyyn tavaraan tai palveluun muodostaa merkin.

35. Libertel-tuomion mukaan merkki on voitava esittää visuaalisesti erityisesti kuvioiden, viivojen tai kirjoitusmerkkien avulla siten, että merkki voidaan tunnistaa täsmällisesti (tuomion 28 kohta oikeustapausviittauksineen). Graafisen esityksen on oltava selvä, täsmällinen, itsessään täydellinen, sellainen, että siihen on helppo tutustua, ymmärrettävä, kestävä ja objektiivinen (tuomion 29 kohta oikeustapausviittauksineen). Edelleen Libertel-tuomiossa on todettu, että värien kuvaamista kansainvälisesti hyväksytyillä värien yksilöimiskoodeilla voidaan pitää graafisena esityksenä. Tällaisten koodien voidaan katsoa olevan täsmällisiä ja pysyviä.

36. Unionin tuomioistuin on Libertel-tuomiossa todennut, että värillä sellaisenaan ei ole lähtökohtaisesti erottamiskykyä kuin poikkeuksellisissa olosuhteissa, mutta se voi kuitenkin käytössä tulla erottamiskykyiseksi tavaramerkkihakemuksessa mainittujen tavaroiden tai palveluiden osalta (tuomion 67 kohta sekä asiassa C-49/02, Heidelberger Bauchemie, annetun tuomion 39 kohta).

37. Unionin tuomioistuin on asiassa C-49/02, Heidelberger Bauchemie, antamassaan tuomiossa todennut, että graafisen esityksen vaatimuksen tehtävänä on erityisesti täsmentää itse tavaramerkki, jotta voidaan määritellä rekisteröidyn tavaramerkin haltijalleen antaman suojan tarkka koh- de (tuomion 27 kohta). Tuomion mukaan muun ohella kahden tai useamman värin yhdistelmä ilman muotoa tai ääriviivoja ei osoita sellaista täsmällisyyttä ja muuttumattomuutta, jota vaaditaan direktiivin 2 artiklassa (tuomion 34 kohta).

38. Edelleen unionin tuomioistuin on Heidelberger Bauchemie -tuomiossa (tuomion 42 kohta) lausunut, että sellaiset värit tai väriyhdistelmät, jotka halutaan rekisteröidä tavaramerkeiksi abstraktissa ja ääriviivattomassa muodossa ja joiden värisävyt on täsmennetty sanallisesti ja esittämällä värimalli sekä nimetty tarkoin kansainvälisesti hyväksytyn väriluokittelujärjestelmän mukaisesti, voivat muodostaa tavaramerkin direktiivin 2 artiklassa tarkoitetussa mielessä, jos

- osoitetaan, että kyseiset värit tai väriyhdistelmät esiintyvät käyttöyhteydessään todellakin merkkinä, ja jos

- rekisteröintihakemukseen sisältyy systemaattinen sommitelma, jossa kyseessä olevat värit on yhdistetty keskenään ennalta määrätyllä ja muuttumattomalla tavalla.

39. Mainitun tuomion mukaan, vaikka väriyhdistelmä täyttäisi tavaramerkkidirektiivin 89/104/ETY 2 artiklassa asetetut tavaramerkkikelpoisuutta koskevat edellytykset, tavaramerkkien rekisteröimiseen toimivaltaisen viranomaisen on tämän lisäksi tutkittava, täyttääkö kyseinen yhdistelmä muut edellytykset, joista säädetään erityisesti samaisen direktiivin 3 artiklassa, jotta se voitaisiin rekisteröidä tavaramerkiksi rekisteröintiä hakeneen yrityksen tavaroita tai palveluita varten. Tutkimuksessa on otettava huomioon kaikki kyseiseen tapaukseen liittyvät seikat, joihin kuuluu tilanteesta riippuen sen merkin käyttö, jonka rekisteröintiä tavaramerkiksi haetaan. Tällaisessa tutkimuksessa on myös otettava huomioon yleinen etu, jonka mukaan sen tyyppisiä tavaroita tai palveluja, joita varten rekisteröintiä on haettu, tarjoavien toisten toimijoiden mahdollisuutta käyttää värejä ei saa aiheettomasti rajoittaa.

Ennakkoratkaisupyynnön tarve

40. Asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavana, onko Oy Hartwall Ab:n värillisen kuvion muodossa esitetty tavaramerkki rekisteröitävissä väritavaramerkkinä. Asian ratkaisemisen kannalta on olennaista, miten tavaramerkkidirektiivin 2008/95/EY 2 artiklaa ja 3 artiklan b alakohtaa on tulkittava arvioitaessa, täyttyvätkö unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaiset edellytykset väritavaramerkin rekisteröinnille erityisesti väritavaramerkin graafisen kuvauksen ja sen erottamiskyvyn osalta.

41. Toisin kuin unionin tuomioistuimen edellä mainituissa Libertel- ja Heidelberger Bauchemie -tuomioissa taustalla olleissa pääasioissa, esillä olevassa asiassa ei ole kysymys värin tai värien rekisteröinnistä tavaramerkiksi sellaisenaan, abstraktina, muodottomana tai rajattomana. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että esillä olevassa asiassa tavaramerkkihakemuksesta ilmenee haetun tavaramerkin graafinen kuvionomainen esitystapa, jota on edelleen täsmennetty kansainvälisesti hyväksytyllä värien yksilöimiskoodilla. Valittajana oleva Oy Hartwall Ab on lisäksi painottanut, että tavaramerkkiä vaaditaan suojattavaksi juuri sellaisena kuin sen tavaramerkkihakemukseen liitetystä graafisesta kuvauksesta ilmenee eikä sen sisältämien värien päättymättömänä vaihteluna.

42. Tähän tähden markkinaoikeuden päätös hylätä Oy Hartwall Ab:n valitus sillä perusteella, että väritavaramerkin graafinen esitysmuoto ei ole ollut riittävän täsmällinen, vaikuttaisi olevan oikeudellisesti ongelmallinen.

43. Vaikka haettu tavaramerkki täyttäisi graafista esitysmuotoa koskevan edellytyksen, on asiassa kuitenkin edelleen ratkaistavana, täyttääkö hakemuksen mukainen merkki unionin oikeudessa väritavaramerkiltä edellytetyn erottamiskykyä koskevan edellytyksen.

44. Unionin yleinen tuomioistuin on tavaramerkkiasetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaa tulkitessaan katsonut, että niin kutsutun sijaintimerkin luokittelu kuviomerkiksi tai kolmiulotteiseksi merkiksi tai erityiseksi tavaramerkkiryhmäksi on merkityksetöntä, kun arvioidaan sen erottamiskykyä (asia T-331/12, Sartorius Lab Instruments ECLI:EU:T:2014:87, 14 ja 15 kohta).

45. Korkeimman hallinto-oikeuden tiedossa ei ole, että unionin tuomioistuin olisi ottanut kantaa kuvionomaisesti esitetyn tavaramerkin rekisteröitävyyteen väritavaramerkiksi tai yleisemminkään siihen, mikä merkitys tavaramerkin luokittelulla tavaramerkkihakemuksessa väritavaramerkiksi tai kuviotavaramerkiksi on sen erottamiskyvyn ja siten rekisteröitävyyden kannalta. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että esillä oleva asia vaikuttaisi eroavan unionin tuomioistuimessa vireillä olevasta asiasta C-163/16, Louboutin, jossa julkisasiamies antoi ratkaisuehdotuksen 22.6.2017 (ECLI:EU:C:2017:495). Mainitussa asiassa kysymys on tavaramerkkidirektiivin 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen muotoon perustuvien rekisteröinnin esteiden tulkinnasta väritavaramerkkirekisteröinnin yhteydessä.

46. Unionin tuomioistuin on edellä todetusti Libertel- ja Heidelberger Bauchemie -tuomioissaan todennut, että värillä ei ole lähtökohtaisesti erottamiskykyä kuin poikkeuksellisissa olosuhteissa, mutta ne voivat mahdollisesti käytössä tulla erottamiskykyisiksi tavaramerkkihakemuksessa mainittujen tavaroiden ja palveluiden osalta.

47. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan kansallinen rekisterikäytäntö ei salli kuviomerkin rekisteröintiä väritavaramerkiksi ilman, että tavaramerkin väritys olisi osoitettu erottamiskykyiseksi myös sellaisenaan. Patentti- ja rekisterihallitus edellyttää tavaramerkin rekisteröintiä koskevassa käytännössään säännönmukaisesti väritavaramerkeiltä vahvaa käyttönäyttöä.

48. Unionin tuomioistuimen edellä kuvatun väritavaramerkkejä koskevan oikeuskäytännön valossa vaikuttaisi jäävän avoimeksi, voiko sinänsä tavaramerkkihakemuksessa graafisesti asianmukaisesti esitetyn väritavaramerkin rekisteröimisen esteenä pitää sitä, että tavaramerkki ei ole erottamiskykyinen, jos sitä koskien ei ole esitetty riittävän vahvaa käyttönäyttöä.

49. Oy Hartwall Ab:n esimerkkeinä esittämien EU-tavaramerkkien perusteella on pääteltävissä, että kuviotavaramerkin kaltaisen merkin rekisteröinti väritavaramerkiksi on ollut mahdollista EUIPO:ssa.

50. Korkein hallinto-oikeus on edellä kuvatussa tilanteessa epävarma siitä, mikä merkitys tavaramerkin rekisteröintiä koskevassa hakemuksessa esitetylle luokittelulle kuviotavaramerkiksi tai vastaavasti väritavaramerkiksi on annettava esillä olevan kaltaisen tavaramerkin rekisteröinnin kannalta, sekä siitä, edellyttääkö merkin, joka on hakemuksessa graafisesti kuvattu väritavaramerkin rekisteröinniltä edellytettävällä tarkkuudella, rekisteröiminen väritavaramerkiksi Patentti- ja rekisterihallituksen edellyttämän kaltaisen vahvan käyttönäytön esittämistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden välipäätös ennakkoratkaisun pyytämisestä unionin tuomioistuimelta

50. Korkein hallinto-oikeus on päättänyt edellä esitetyn perusteella lykätä asian käsittelyä ja pyytää unionin tuomioistuimelta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 267 artiklan nojalla ennakkoratkaisun tavaramerkkidirektiivin 2008/95/EY 2 artiklan ja 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan tulkinnasta. Ennakkoratkaisun pyytäminen on tarpeen tämän korkeimman hallinto-oikeudessa vireillä olevan asian ratkaisemiseksi.

Ennakkoratkaisukysymykset

1. Onko jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/95/EY 2 artiklaa ja 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua tavaramerkin erottamiskykyä koskevaa edellytystä tulkittaessa annettava merkitystä sille, haetaanko tavaramerkille rekisteröintiä kuviotavaramerkkinä vai väritavaramerkkinä?

2. Jos tavaramerkin luokittelulla väritavaramerkiksi tai kuviotavaramerkiksi on sen erottamiskyvyn arvioinnin kannalta merkitystä, onko tavaramerkki kuviomuotoisesta esitystavastaan huolimatta rekisteröitävissä tavaramerkkihakemuksen mukaisesti väritavaramerkiksi, vai voidaanko se rekisteröidä ainoastaan kuviotavaramerkiksi?

3. Siinä tapauksessa, että tavaramerkkihakemuksessa kuviomuotoisesti esitetyn tavaramerkin rekisteröinti väritavaramerkiksi on mahdollista, edellyttääkö tavaramerkin, joka on hakemuksessa graafisesti kuvattu väritavaramerkin rekisteröinniltä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä edellytetyllä tarkkuudella (eikä kysymys siten ole värin rekisteröinnistä tavaramerkiksi sellaisenaan, abstraktina, muodottomana tai rajattomana), rekisteröiminen väritavaramerkiksi lisäksi Patentti- ja rekisterihallituksen edellyttämän kaltaisen vahvan tai ylipäätään käyttönäytön esittämistä?

Saatuaan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisun yllä oleviin kysymyksiin korkein hallinto-oikeus antaa lopullisen päätöksen asiassa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Niilo Jääskinen, Alice Guimaraes-Purokoski, Outi Suviranta, Maarit Lindroos ja Kirsti Kurki-Suonio. Asian esittelijä Kristina Björkvall.

 
Julkaistu 28.9.2017  Päivitetty 29.9.2017