KHO:2017:198

Yhteisaluelaki – Yhteinen alue – Yhteinen vesialue – Kaksi yhteisaluetta – Järjestäytynyt osakaskunta – Osakaskunnan säännöt – Sääntöjen vahvistaminen – Siirtymäsäännös

Vuosikirjanumero: KHO:2017:198
Antopäivä: 20.12.2017
Taltionumero: 6592
Diaarinumero: 2003/2/16
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2017:198

Aluehallintovirasto oli hylännyt osakaskunnan hakemuksen uusien yhteisten sääntöjen vahvistamisesta kahdelle erilliselle yhteiselle alueelle, joita osakaskunta oli vuonna 1972 vahvistetun ohjesäännön perusteella hallinnoinut. Hallinto-oikeus oli osakaskunnan valituksen johdosta yhteisaluelain 36 §:n siirtymäsäännöksen perusteella kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja palauttanut asian sille uudelleen käsiteltäväksi.

Yhteisaluelain 36 §:n siirtymäsäännöksen tarkoituksena oli ollut mahdollistaa se, että ennen yhteisaluelain voimaantuloa järjestäytyneet osakaskunnat olivat voineet jatkaa hallintoaan aikaisempien ohjesääntöjen nojalla. Aikaisempia ohjesääntöjä oli siirtymäsäännöksen perusteella voitu noudattaa, vaikka ne eivät olisi kaikilta osin vastanneet yhteisaluelain vaatimuksia. Siirtymäsäännös ei kuitenkaan perustanut osakaskunnalle oikeutta saada vahvistetuksi uudet yhteisaluelain vastaiset säännöt. Aluehallintovirasto ei voinut yhteisaluelain 18 §:n 3 momentin nojalla vahvistaa sellaisia osakaskunnan yhteisaluelain voimaantulon jälkeen hyväksymiä uusia sääntöjä, jotka eivät olleet yhteisaluelain mukaiset.

Siltä osin kuin kysymys oli yhteisaluelain muuttamisesta annetun lain (686/2000) voimaantulosäännöksessä tarkoitetusta yhteisestä vesialueesta, oli kyseinen voimaantulosäännös lisäksi syrjäyttänyt yhteisaluelain 36 §:n, joka ei tällaisen vesialueen osalta enää voinut tulla sovellettavaksi.

Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja saattoi aluehallintoviraston päätöksen lopputuloksen voimaan.

Yhteisaluelaki 3 § 1 momentti, 18 § 3 momentti ja 36 §

Päätös, jota valitus koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 20.5.2016 nro 16/0236/3

Asian aikaisempi käsittely

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 3.10.2014 viraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueella yhteisaluelain nojalla tehdyllä päätöksellä hylännyt Sirkan-Könkään yhteisalueiden osakaskunnan hakemuksen osakaskunnan sääntöjen vahvistamisesta.

Päätöksen perustelujen mukaan kahdelle tai useammalle yhteiselle alueelle ei tule vahvistaa yhteisiä osakaskunnan sääntöjä. Sirkan-Könkään yhteisalueiden osakaskunnan sääntöjä ei vahvisteta, koska hakemuksen mukaan sääntöjä haetaan vahvistettavaksi kahdelle yhteiselle alueelle.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään Sirkan-Könkään yhteisalueiden osakaskunnan valituksen johdosta kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja palauttanut asian sille uudelleen käsiteltäväksi.

Lisäksi hallinto-oikeus on velvoittanut aluehallintoviraston korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeuden kohtuulliseksi katsomalla 250 eurolla. Muilta osin hallinto-oikeus on hylännyt valittajan oikeudenkäymiskulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat säännökset

Yhteisaluelain 2 §:n 1 momentin mukaan yhteisellä alueella tarkoitetaan tässä laissa kahdelle tai useammalle kiinteistölle yhteisesti kuuluvaa aluetta.

Yhteisaluelain 3 §:n mukaan yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden osakkaita ovat kiinteistöjen omistajat. Osakkaat muodostavat osakaskunnan.

Yhteisaluelain 4 §:n 1 momentin mukaan osakaskunnan tehtävänä on huolehtia yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden hallinnosta ja aluetta tai etuutta koskevien muiden asioiden hoidosta. Saman pykälän 2 momentin mukaan osakaskunnan toimintaa varten voidaan osakaskunnalle hyväksyä ja vahvistaa säännöt (järjestäytynyt osakaskunta).

Yhteisaluelain 18 §:n 3 momentin mukaan osakaskunnan säännöt ja sääntöjen muutos on alistettava aluehallintoviraston vahvistettaviksi, ja ne tulevat voimaan, kun vahvistamispäätös on saanut lainvoiman. Aluehallintoviraston on vahvistettava säännöt, jos ne ovat lain mukaiset eikä niistä aiheudu vahinkoa osakkaalle.

Yhteisaluelain 36 §:n mukaan jos yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden hallinto on ennen tämän lain voimaantuloa järjestetty pysyvästi eräistä yhteisistä alueista ja niihin verrattavista etuuksista annetun lain 7 §:n mukaisesti, katsotaan tällaisen alueen tai etuuden osakkaiden muodostavan tässä laissa tarkoitetun järjestäytyneen osakaskunnan. Sanottuun osakaskuntaan sovelletaan tämän lain järjestäytynyttä osakaskuntaa koskevia säännöksiä, jos vahvistetusta ohjesäännöstä ei muuta johdu.

Asiassa saatu selvitys ja hallinto-oikeuden johtopäätökset

Kittilän kihlakunnanoikeus on 23.3.1972 eräistä yhteisistä alueista ja niihin verrattavista etuuksista annetun lain 7 §:n 4 momentin nojalla vahvistanut Sirkan-Könkään jakokunnan osakasten kokouksessa 19.2.1972 jakokunnan järjestetyn ja pysyvän hallinnon aikaansaamiseksi hyväksytyn ohjesäännön. Ohjesäännön 1 §:n mukaan ohjesäännössä tarkoitettu yhteinen alue, jonka nimenä on Sirkan-Könkään jakokunnan yhteisalue, käsittää

1. kaiken sen maan, joka isojaon yhteydessä on erotettu osakkaiden
yhteiseen tarpeeseen, ja joka on jaossa sijoitettu 36 erilliseen palstaan;

2. yhteisen vesijättömaan ja muun jako-osakkaille kuuluvan maan, joka ei ole jakotoimituksen kohteena; ja

3. yhteisen vesialueen, mikäli on kysymys sen käyttämisestä muuhun tarkoitukseen kuin kalastukseen.

Sirkan-Könkään yhteisalueiden osakaskunta on 23.3.2014 hyväksynyt osakaskunnalle uudet säännöt. Päätös on tullut lainvoimaiseksi. Sääntöjen 1 §:n mukaan osakaskunnalle kuuluvat yhteiset alueet käsittävät Sirkan-Könkään jakokunta RN:o 878:2 (261-878-2-0) -nimiset yhteiset maa-alueet ja Sirkan-Könkään jakokunta RN:o 876:2 (261-876-2-0) -nimiset yhteiset vesialueet.

Aluehallintovirasto on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Sirkan-Könkään yhteisalueiden osakaskunnan hakemuksen osakaskunnan sääntöjen vahvistamisesta.

Hallinto-oikeus katsoo, että vuonna 1972 järjestäytynyttä Sirkan-Könkään yhteisalueiden osakaskuntaa on pidettävä yhteisaluelain 36 §:ssä tarkoitettuna järjestäytyneenä osakaskuntana. Tässä tilanteessa Sirkan-Könkään yhteisalueiden osakaskuntaan tulee soveltaa yhteisaluelain järjestäytynyttä osakaskuntaa koskevia säännöksiä riippumatta siitä, että osakaskunnalle kuuluvat yhteisalueet muodostuvat yhteisestä maa-alueesta ja yhteisestä vesialueesta. Aluehallintoviraston ei näin ollen olisi tullut mainitsemallaan perusteella jättää osakaskunnan sääntöjä vahvistamatta.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainittu

Hallintolainkäyttölaki 74 § 1 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Tuula Vilenius, Anne Niemi, joka on myös esitellyt asian, ja Petri Marttila (eri mieltä).

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja aluehallintoviraston päätös saatetaan voimaan. Lisäksi aluehallintovirasto on vaatinut, että hallinto-oikeuden aluehallintoviraston maksettavaksi määräämien oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus tulee hylätä.

Aluehallintovirasto on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Sirkan-Könkään yhteisalueiden osakaskunta on hakenut 1.9.2014 sääntöjen vahvistamisia Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta. Hakemuksen liitteenä oli toimitettu Kittilän kihlakunnanoikeuden vuonna 1972 Sirkan-Könkään jakokunnalle vahvistamat säännöt.

Sirkan-Könkään yhteisalueiden osakaskunnan sääntöjen mukaan osakaskunnan yhteiset alueet käsittävät kaksi erillistä yhteisaluetta; kiinteistötunnuksella 261-878-2-0 merkitty yhteinen maa-alue sekä kiinteistötunnuksella 261-876-2-0 merkitty yhteinen vesialue, jotka ovat erillisiä rekisteriyksiköitä. Kahdesta tai useammasta yhteisalueesta ei voi muodostua yhteisaluelain mukaista osakaskuntaa, lain 2 § ja 3 § huomioon ottaen. Erilliset yhteisalueet voidaan osakaskuntien niin halutessa liittää yhteen Maanmittauslaitoksen suorittaman toimituksen mukaisesti, jolloin yhteiselle alueelle laaditaan yhtenäinen osakasluettelo.

Osakaskunta on oikeushenkilö, joka vastaa menoistaan ja voi saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia. Osakaskunnan päätösvaltaa käyttää sen osakkaista koostuva osakaskunnan kokous, joka voi koostua jopa sadoista tai tuhansista henkilöistä, jotka äänestävät yhteisen alueen osuuksien mukaan. Yhteisten alueiden taloudelliset arvot vaihtelevat hyvin vähäisestä merkittäviin ja alueella saattaa olla huomattavaa käyttöarvoa. Mikäli alueella ei ole sellaista rahallista tuloa, joka kattaisi alueen menot, joudutaan osakkailta keräämään maksuja menojen kattamiseksi.

Yhteisaluelain hallituksen esityksessä (HE 22/1989 vp) todetaan, että osuus yhteiseen alueeseen kuuluu kiinteistöön. Hallituksen esityksen mukaan 3 §:n 1 momenttiin on otettu selventävä säännös, että yhteisen alueen osakkaita ovat ne henkilöt, jotka omistavat kiinteistöt. Osakkaille kuuluu muun muassa oikeus yhteisen alueen käyttämiseen ja äänioikeuden käyttäminen osuuksiensa mukaisesti osakaskunnan kokouksessa. Kyseiset osakkaat muodostavat osakaskunnan. Näin ollen yhteisaluelain mukaisen osakaskunnan on koostuttava kyseisen yhteisen alueen osakkaista. Edellä mainittu merkitsee myös sitä, että osakaskunnan ei ole mahdollista osaksikaan muodostua yhteisen alueen osakkaiden ulkopuolisista henkilöistä. Nyt kyseisten yhteisten alueiden osakasluettelot poikkeavat toisistaan.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään yhteisaluelain 36 §:n siirtymäsäännökseen nojautuen. Kyseisellä siirtymäsäännöksellä on hallituksen esityksen (HE 22/1989 vp) mukaan varmistettu, että käytännön tarpeet eivät vaadi, että aikaisemmin järjestäytyneiden osakaskuntien hallintoon tai ohjesääntöihin tulisi tehdä muutoksia yhteisaluelain voimaantulon johdosta. Siirtymäsäännöksellä on tavoiteltu aikaisemmin voimassa olevan lain perusteella vahvistettujen sääntöjen pysyvyyttä siten, että lain uudistamisesta huolimatta järjestäytyneet osakaskunnat ovat voineet jatkaa toimintaansa vahvistettujen sääntöjen puitteissa.

Sirkan-Könkään jakokunnalla on Kittilän kihlakunnanoikeuden vuonna 1972 vahvistamat ohjesäännöt. Yhteisaluelain 36 §:n siirtymäsäännöksen nojalla, ennen kyseisen lain voimaantuloa, järjestäytyneet osakaskunnat, kuten Sirkan-Könkään jakokunta, ovat voineet jatkaa toimintaansa niille vahvistetuin säännöin.

Yhteisaluelain 36 §:n osalta kyse on nimenomaan siirtymäsäännöksestä, kuten lain esitöissä todetaan. Koska lain tarkoituksena on ollut mahdollistaa osakaskuntien toiminta niille aikaisemman lain perusteella vahvistettujen sääntöjen puitteissa, aluehallintovirastolle toimitettujen hakemusten osalta sääntöjen vahvistamisessa tulee soveltaa voimassa olevaa yhteisaluelakia.

Aluehallintovirastolla ei ole toimivaltaa muuttaa toisessa viranomaisessa vahvistettuja osakaskunnan sääntöjä. Aluehallintovirastolla ei myöskään ole toimivaltaa arvioida toisessa viranomaisessa aikaisemmin vahvistettujen osakaskuntien sääntöjen lainmukaisuutta, eikä sillä ole mahdollisuutta varmistautua osakaskuntien aikaisemmista vahvistetuista säännöistä, koska Suomessa ei ole yhteisaluelain perusteella vahvistettujen osakaskuntien sääntöjen yhteistä rekisteriä. Aluehallintovirastolla ei myöskään ole mahdollisuutta vahvistaa sille esitettyjä sääntöjä osin, vaan säännöt tulee vahvistaa kokonaisuutena.

Aluehallintoviraston vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan osakkaiden oikeusturva huomioon ottaen osakaskuntaan kuulumattomien henkilöiden ei tule voida äänestää kyseisen osakaskunnan kokouksessa osakaskunnan asioista. Osakaskunnan säännöt, jotka mahdollistavat osakaskunnan ulkopuolisten osallistuvan osakaskunnan päätöksentekoon, saattavat aiheuttaa vahinkoa osakkaalle. Yhteisen alueen osakkaiden äänioikeuden käyttäminen osakaskunnan kokouksessa tuleekin edellä mainituin tavoin toteutua osakkaan osuuksien mukaisesti. Yhteisen alueen osakkaiden oikeusturvan toteutuminen yhteisaluelain edellyttämällä tavalla puoltaa aluehallintoviraston yhteisaluelain tulkintaa ja aluehallintoviraston voimassaolevan ratkaisukäytännön jatkamista.

Harkittaessa julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta on hallintolainkäyttölain 74 §:n mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Aluehallintovirasto katsoo soveltaneensa päätöksessään yhteisaluelakia lainmukaisesti, ja tästä johtuen Sirkan-Könkään yhteisalueiden osakaskunnan on pidettävä oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Sirkan-Könkään yhteisalueiden osakaskunta on antanut valituslupahakemuksen ja valituksen johdosta vastineen, jossa se on ensisijaisesti katsonut, että valituslupaa ei tule myöntää, ja toissijaisesti vaatinut valituksen hylkäämistä aiheettomana. Aluehallintovirasto on velvoitettava korvaamaan osakaskunnan oikeudenkäyntikulut. Vastineessa on todettu muun ohella seuraavaa:

Yhteisaluelain 36 §:n säännös on varsin yksiselitteinen. Yhteisaluelakia koskeneessa hallituksen esityksessä (HE 22/1989 vp) ei ole mainintaa tai kannanottoa siitä, että vanhojen järjestäytyneiden osakaskuntien olisi tullut saattaa toimintansa uuden lain mukaiseksi johonkin tiettyyn päivämäärään mennessä. Kysymys ei ole sellaisesta siirtymävaiheen säännöksestä, joka olisi voimassa vain tietyn ajan. Ristiriitatilanteista todetaan, että lain säännöksiä sovelletaan vain silloin, kun ne eivät ole ristiriidassa vahvistetun ohjesäännön kanssa. Lainsäätäjä on tietoisesti hyväksynyt sen, että ristiriitatilanteissa ohjesääntö menee lain säännösten edelle.

Kittilän kihlakunnanoikeuden ei myöskään voida katsoa menetelleen virheellisesti vahvistaessaan vuonna 1972 Sirkan-Könkään jakokunnan ohjesäännön. Yhteisaluelain tarkoittamalla järjestäytyneellä osakaskunnalla tulee olla oikeus modernisoida ohjesääntönsä ilman, että sen olemassaolon laillisuutta kyseenalaistetaan.

Sirkan-Könkään yhteisalueiden osakaskunnan kokouksissa on laadittu erilliset äänestysluettelot maa-alueiden ja vesialueiden osalta. Jos kiinteistöllä on osuus yhteisiin maa-alueisiin, mutta ei yhteisiin vesialueisiin, niin sellaisen kiinteistön omistaja ei voi äänestää asiassa, joka koskee ainoastaan yhteisiä vesialueita. Näin on menetelty jo yli 45 vuoden ajan ongelmitta. Kahden erillisen yhteisalueen yhteinen hallinto ei aiheuta osakaskunnan osakkaiden oikeusturvan vaarantumista. Sirkan-Könkään yhteisalueiden osakaskunta on toiminut vuonna 1989 voimaan tulleen yhteisaluelain jälkeenkin ongelmitta vanhoilla säännöillään lähes 30 vuotta.

Oikeudenkäyntikulukorvauksen tuomitseminen hallinto-oikeudessa on ollut täysin paikallaan, koska aluehallintovirasto on tehnyt päätöksensä selvästi yhteisaluelain 36 §:n vastaisesti.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antanut vastineen johdosta vastaselityksen, jossa se on kiistänyt osakaskunnan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen perusteeltaan ja määrältään. Vastineessa on todettu muun ohella seuraavaa:

Erilliset yhteiset alueet on mahdollista yhdistää maanmittaustoimituksella ja muodostaa erillisistä yhteisistä alueista yksi uusi yhteisalue, jos osakaskunnat niin päättävät yhteisaluelain 15 §:n 2 momentin mukaisella määräenemmistöpäätöksellä. Yhteisalueiden yhdistämistä on käsitelty yhteisaluelain muuttamista koskeneessa hallituksen esityksessä (HE 198/1999 vp).

Lainsäätäjän tarkoituksena on ollut, että osakaskunta koostuu yhden yhteisalueen osakkaista kuten yhteisaluelain 2 ja 3 §:ssä säädetään, eikä yhteisaluelain puitteissa ole mahdollista vahvistaa osakaskunnan sääntöjä kahdelle tai useammalle yhteiselle alueelle. Mikäli useammalle yhteiselle alueelle olisi mahdollista määrätä yhteiset säännöt ja yhteinen hallinto, olisi tästä säädetty laissa.

Aluehallintovirastolla ei ole toimivaltaa ohjata tai valvoa osakaskuntien toimintaa, vaan ainoastaan yhteisaluelain 18 §:n 3 momentin mukaisesti vahvistaa osakaskunnan säännöt, mikäli ne ovat yhteisaluelain mukaiset eikä niistä aiheudu vahinkoa osakkaalle. Pelkkien sääntömuutosten tarkastelu on yhteisaluelaille vieras menettely. Uudet säännöt toimitetaan kokonaisuudessaan aluehallintovirastolle, joka arvioi sääntöjen lainmukaisuuden.

Siirtymäsäännöksille on ominaista, että niiden soveltaminen lakkaa tietyn siirtymäkauden jälkeen. Järjestäytyneet osakaskunnat ovat yhteisaluelain 36 §:n siirtymäsäännöksen turvin voineet olla tekemättä muutoksia hallintoonsa tai sääntöihinsä. Yhteisaluelaissa ei ole säädetty, että osakaskunnat voisivat pelkästään soveltuvin osin uudistaa sääntönsä tai hallintonsa.

Aluehallintovirastolla ei ole mahdollisuutta luotettavasti varmistaa, mitkä osakaskuntien säännöt aikaisempi viranomainen on vahvistanut, koska järjestäytyneistä osakaskunnista ei ole olemassa rekisteriä.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston vastaselitys on toimitettu tiedoksi Sirkan-Könkään yhteisalueiden osakaskunnalle.

Sirkan-Könkään yhteisalueiden osakaskunta on sille osoitetun selvityspyynnön johdosta ilmoittanut, että sillä ei ole mahdollisuutta toimittaa tietoja yhteisellä vesialueella 261-876-2-0 kalastuslain nojalla toimineen kalastuskunnan säännöistä.

Sirkan-Könkään yhteisalueiden osakaskunnan selvityspyynnön johdosta antama vastaus on toimitettu tiedoksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle.

Kansallisarkisto on sille tehdyn asiakirjapyynnön johdosta toimittanut korkeimmalle hallinto-oikeudelle jäljennöksen Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön 28.8.2002 tekemästä päätöksestä dnro 1521/563-2002 Sirkka-Könkään osakaskunnan sääntöjen vahvistamisesta.

Kansallisarkistosta saadut asiakirjat on toimitettu tiedoksi Sirkan-Könkään yhteisalueiden osakaskunnalle ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle.

Sirkan-Könkään yhteisalueiden osakaskunta on toimittanut asiakirjojen johdosta lisälausuman.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston valituksen.

Korkein hallinto-oikeus kumoaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen ja saattaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen lopputuloksen voimaan.

Sirkan-Könkään yhteisalueiden osakaskunnan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

Pääasia

Sovellettavat säännökset ja niiden esityöt

Yhteisaluelain 3 §:n 1 momentin mukaan yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden osakkaita ovat kiinteistöjen omistajat. Osakkaat muodostavat osakaskunnan. Kalastuslaissa (286/1982) tarkoitettuna kalastuskuntana toimii yhteisaluelain mukainen osakaskunta.

Yhteisaluelain 4 §:n 1 momentin mukaan osakaskunnan tehtävänä on huolehtia yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden hallinnosta ja aluetta tai etuutta koskevien muiden asioiden hoidosta.

Saman pykälän 2 momentin mukaan osakaskunnan toimintaa varten voidaan osakaskunnalle hyväksyä ja vahvistaa säännöt (järjestäytynyt osakaskunta).

Yhteisaluelain 18 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan järjestäytyneen osakaskunnan säännöissä on mainittava osakaskunnan nimi ja kotipaikka sekä osakaskunnalle kuuluva yhteinen alue tai yhteinen erityinen etuus.

Saman pykälän 3 momentin mukaan osakaskunnan säännöt ja sääntöjen muutos on alistettava aluehallintoviraston vahvistettaviksi, ja ne tulevat voimaan, kun vahvistamispäätös on saanut lainvoiman. Aluehallintoviraston on vahvistettava säännöt, jos ne ovat lain mukaiset eikä niistä aiheudu vahinkoa osakkaalle.

Yhteisaluelain 36 §:n 1 momentin mukaan, jos yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden hallinto on ennen yhteisaluelain voimaantuloa järjestetty pysyvästi eräistä yhteisistä alueista ja niihin verrattavista etuuksista annetun lain (204/1940) 7 §:n mukaisesti, katsotaan tällaisen alueen tai etuuden osakkaiden muodostavan yhteisaluelaissa tarkoitetun järjestäytyneen osakaskunnan. Sanottuun osakaskuntaan sovelletaan yhteisaluelain järjestäytynyttä osakaskuntaa koskevia säännöksiä, jos vahvistetusta ohjesäännöstä ei muuta johdu.

Kalastuslain (286/1982) 1.1.2001 saakka voimassa olleen 49 §:n mukaan kalastuskunnan on järjestäydyttävä ja hyväksyttävä itselleen säännöt, jotka alistetaan kalastuspiirin tarkastettaviksi. Vastaava säännös sisältyi jo vuoden 1982 kalastuslakia edeltäneen kalastuslain (503/1951) 56 §:n 4 momenttiin.

Laki yhteisaluelain muuttamisesta (686/2000) on tullut voimaan 1.1.2001. Lain voimaantulosäännöksen mukaan, jos yhteisen vesialueen osakkaat ovat yhteisaluelain voimaan tullessa järjestäytyneet sekä yhteisaluelain mukaisena osakaskuntana että kalastuslain mukaisena kalastuskuntana, yhteisaluelain mukaisen osakaskunnan säännöt lakkaavat olemasta voimassa, ja osakaskunnassa ovat voimassa kalastuskunnan säännöt, kunnes ne on muutettu yhteisaluelain säännösten mukaisiksi. Siltä osin kuin säännöt ovat ristiriidassa yhteisaluelain kanssa, noudatetaan kuitenkin yhteisaluelakia.

Vastaavasti myös laki kalastuslain muuttamisesta (687/2000) on tullut voimaan 1.1.2001. Sen voimaantulosäännöksen mukaan järjestäytyneet kalastuskunnat toimivat yhteisaluelaissa tarkoitettuina järjestäytyneinä osakaskuntina lain voimaan tullessa voimassa olleiden sääntöjensä mukaisesti, kunnes kalastuskuntien säännöt on tarkistettu yhteisaluelain säännösten mukaisiksi.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle yhteisaluelaiksi (HE 22/1989 vp) on yhteisaluelain 36 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa lausuttu, että käytännön tarpeet eivät vaadi, että aikaisemmin järjestäytyneiden osakaskuntien hallintoon tai ohjesääntöihin tulisi tehdä muutoksia lain voimaantulon johdosta. Tämän vuoksi pykälän 1 momenttiin on otettu säännökset siitä, että aikaisemmin järjestäytyneiden osakaskuntien katsotaan muodostavan yhteisaluelaissa tarkoitetun järjestäytyneen osakaskunnan ja että kyseisiin osakaskuntiin sovelletaan sanotun lain säännöksiä siltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa osakaskunnalle vahvistetun ohjesäännön kanssa.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle laeiksi yhteisaluelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 198/1999 vp) on yleisperusteluissa lausuttu muun ohella, että kunkin yhteisen alueen osakaskiinteistöjen omistajat muodostavat oman erillisen yhteisaluelain mukaisen osakaskunnan. Mikäli isojaossa tai maanmittaustoimituksessa muodostettu kiinteistö on saanut osuuden vain yhteisiin maa-alueisiin muttei yhteisiin vesialueisiin, muodostavat yhteisten maa-alueiden osakkaat eri osakaskunnan verrattuna yhteisten vesialueiden osakkaiden muodostamaan osakaskuntaan.

Edelleen yleisperusteluissa on todettu, että yhteisaluelaissa ja kiinteistönmuodostamislaissa ei tuolloin ollut säännöstä yhteisten alueiden yhdistämisestä, minkä vuoksi yhteisten alueiden yhdistämisiä ei voitu tehdä. Kiinteistönmuodostamislakiin lisättiin hallituksen esityksen mukaisesti 1.1.2001 voimaan tulleella lainmuutoksella (688/2000) säännökset yhteisten alueiden yhdistämisestä osakaskuntien sopimuksen perusteella.

Saatu selvitys

Kittilän kihlakunnanoikeus on 23.3.1972 vahvistanut Sirkan-Könkään jakokunnan osakasten kokouksessa 19.2.1972 hyväksytyn ohjesäännön. Ohjesäännön 1 § on kuulunut seuraavasti:

"Tässä ohjesäännössä tarkoitettu yhteinen alue, jonka nimenä on Sirkan-Könkään jakokunnan yhteisalue, käsittää

1. kaiken sen maan, joka isojaon yhteydessä on erotettu osakkaiden yhteiseen tarpeeseen, ja joka on jaossa sijoitettu 36 erilliseen palstaan;

2. yhteisen vesijättömaan ja muun jako-osakkaille kuuluvan maan, joka ei ole ollut jakotoimituksen kohteena; ja

3. yhteisen vesialueen, mikäli on kysymys sen käyttämisestä muuhun tarkoitukseen kuin kalastukseen."

Sirkan-Könkään yhteisalueiden osakaskunta on 23.3.2014 hyväksynyt osakaskunnalle uudet säännöt. Sääntöjen 1 §:n mukaan osakaskunnalle kuuluvat yhteiset alueet käsittävät Sirkan-Könkään jakokunta RN:o 878:2 (261-878-2-0) -nimiset yhteiset maa-alueet ja Sirkan-Könkään jakokunta RN:o 876:2 (261-876-2-0) -nimiset yhteiset vesialueet.

Sääntöjen 4 §:n mukaan osakaskunnan varsinaisessa kokouksessa päätetään muun ohella yhteisen vesialueen kalastuksen järjestämisestä ja kalaveden hoitotoimenpiteistä.

Sääntöjen 6 §:n mukaan osakaskunnan kokouksessa pidetään luetteloa, johon merkitään läsnä olevat osakkaat, heidän omistamansa kiinteistöt sekä niiden osuuksien suuruudet (äänestysluettelo). Äänestysluettelo laaditaan kutakin kokousta varten erikseen. Luettelo laaditaan erikseen maa-alueiden ja erikseen vesialueiden osalta.

Kansallisarkistosta saadun päätösjäljennöksen mukaan Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö on yhteisaluelain 18 §:n 3 momentin nojalla 28.8.2002 vahvistanut Sirkka-Könkään osakaskunnan säännöt. Säännöt koskevat yhteistä vesialuetta 261-876-2-0.

Sääntöjen 1 §:n mukaan osakaskunnan tehtävänä on muun ohella huolehtia osakaskunnalle kuuluvan yhteisen vesialueen sekä siihen liittyvien vähäisten yhteisten maa-alueiden hallinnosta ja aluetta koskevien asioiden hoidosta.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on hylännyt Sirkan-Könkään yhteisalueiden osakaskunnan hakemuksen 23.3.2014 osakaskunnan kokouksessa hyväksyttyjen sääntöjen vahvistamiseksi sillä perusteella, että kahdella yhteisellä alueella ei voi olla yhteistä osakaskuntaa ja yhteisiä sääntöjä. Aluehallintovirasto on katsonut, että yhteiset säännöt eivät ole mahdolliset, jos yhteisten alueiden osakasluettelot eivät ole yhtenevät.

Vuonna 2001 voimaan tulleilla lainmuutoksilla yhdistettiin yhteisaluelain mukaisten osakaskuntien ja kalastuslain mukaisten kalastuskuntien hallinto sekä mahdollistettiin erillisten yhteisten alueiden yhdistäminen lisäämällä sitä koskevat säännökset kiinteistönmuodostamislakiin. Lainsäätäjän tarkoituksena on ollut järjestää sellaiset aikaisemmin voimassa olleen lainsäädännön nojalla syntyneet tilanteet, joissa sama osakaskunta on hallinnoinut useaa erillistä yhteistä aluetta siten, että yhteiset alueet osakkaiden niin sopiessa yhdistetään kiinteistönmuodostamislain mukaisessa toimituksessa ja niille laaditaan yhteinen osakasluettelo.

Myös voimassa olevasta yhteisaluelaista ilmenee muun ohella sen 3 §:n 1 momentista, 4 §:stä ja 18 §:n 1 momentin 1 kohdasta se edellytys, että järjestäytynyt osakaskunta, jolle vahvistetaan säännöt, voi muodostua ainoastaan yhden yhteisen alueen osakkaista. Tämä tarkoittaa, ettei yksi osakaskunta voi voimassa olevien säännösten mukaan hallinnoida useampaa kuin yhtä yhteistä aluetta.

Vahvistettavaksi haetut Sirkan-Könkään yhteisalueiden osakaskunnan säännöt eivät näin ollen tältä osin ole yhteisaluelain 18 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavoin lain mukaiset.

Sirkan-Könkään yhteisalueiden osakaskunta on vedonnut sääntöjen vahvistamisen tueksi yhteisaluelain 36 §:ään, ja katsonut, että säännös tulee sovellettavaksi myös tilanteessa, jossa 36 §:ssä tarkoitettu järjestäytynyt osakaskunta hakee vahvistettavaksi uusia sääntöjä. Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään kumonnut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen, ja katsonut, että yhteisaluelain 36 §:n perusteella Sirkan-Könkään osakaskuntaan tulee soveltaa yhteisaluelain järjestäytynyttä osakaskuntaa koskevia säännöksiä riippumatta siitä, että osakaskunnalle kuuluvat yhteiset alueet muodostuvat yhteisestä maa-alueesta ja yhteisestä vesialueesta.

Yhteisaluelain 36 §:n siirtymäsäännöksen tarkoituksena on ollut mahdollistaa se, että ennen yhteisaluelain voimaantuloa järjestäytyneet osakaskunnat ovat voineet jatkaa hallintoaan aikaisempien ohjesääntöjen nojalla. Aikaisempia ohjesääntöjä on siirtymäsäännöksen perusteella voitu noudattaa, vaikka ne eivät olisi kaikilta osin vastanneet yhteisaluelain vaatimuksia. Siirtymäsäännös ei kuitenkaan perusta osakaskunnalle oikeutta saada vahvistetuksi uudet yhteisaluelain vastaiset säännöt. Aluehallintovirasto ei voi yhteisaluelain 18 §:n 3 momentin nojalla vahvistaa sellaisia osakaskunnan yhteisaluelain voimaantulon jälkeen hyväksymiä uusia sääntöjä, jotka eivät ole yhteisaluelain mukaiset.

Lisäksi korkein hallinto-oikeus toteaa, että yhteisaluelain ja kalastuslain muuttamista koskeneiden, 1.1.2001 voimaan tulleiden lakien voimaantulosäännösten seurauksena sellaisilla vesialueilla, joilla osakkaat ovat järjestäytyneet sekä yhteisaluelain mukaisena osakaskuntana että kalastuslain mukaisena kalastuskuntana, yhteisaluelain mukaisen osakaskunnan säännöt lakkaavat olemasta voimassa, ja osakaskunnassa ovat voimassa kalastuskunnan säännöt, kunnes ne on muutettu yhteisaluelain säännösten mukaisiksi. Siltä osin kuin kysymys on yhteisaluelain muuttamisesta annetun lain (686/2000) voimaantulosäännöksessä tarkoitetusta yhteisestä vesialueesta, on kyseinen voimaantulosäännös syrjäyttänyt yhteisaluelain 36 §:n, joka ei tällaisen vesialueen osalta enää voi tulla sovellettavaksi.

Sirkan-Könkään yhteisalueiden osakaskunta ei vuonna 1972 vahvistettujen sääntöjen 1 §:n mukaan ole vastannut yhteisen vesialueen 261-876-2-0 hallinnosta siltä osin kuin on kysymys alueen käyttämisestä kalastukseen. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö on Kansallisarkistosta saatujen asiakirjojen mukaan 28.8.2002 vahvistanut kyseistä yhteistä vesialuetta koskevat Sirkka-Könkään osakaskunnan säännöt. Saadun selvityksen perusteella Sirkan-Könkään yhteisalueiden osakaskunnan vahvistettavaksi haetuissa säännöissä tarkoitetun yhteisen vesialueen 261-876-2-0 osalta voi olla myös kyse edellä mainitusta tilanteesta, jossa yhteisaluelain muuttamisesta annetun lain (686/2000) voimaantulosäännös on syrjäyttänyt yhteisaluelain 36 §:n.

Edellä mainituilla perusteilla Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston on tullut hylätä Sirkan-Könkään yhteisalueiden osakaskunnan hakemus osakaskunnan 23.3.2014 hyväksyttyjen sääntöjen vahvistamisesta. Näin ollen hallinto-oikeuden päätös tulee kumota ja aluehallintoviraston päätöksen lopputulos saattaa voimaan.

Hallinto-oikeus oli kumottavalla päätöksellään velvoittanut aluehallintoviraston korvaamaan osakaskunnan oikeudenkäyntikulut kohtuulliseksi katsomallaan 250 eurolla. Kun otetaan huomioon asian laatu, asiassa saatu selvitys sekä erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen lopputulos, ei ole kohtuutonta, että Sirkan-Könkään yhteisalueiden osakaskunta joutuu hallinto-oikeudessa pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan.

Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Sirkan-Könkään yhteisalueiden osakaskunnalle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä oikeusneuvokset Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Tuire Taina.

 
Julkaistu 20.12.2017