KHO:2017:204

Ulkomaalaisasia – Opiskelijan oleskelulupa – Ensimmäinen oleskelulupa – Toimeentuloedellytys – Toimeentuloa koskeva selvitys – Käytettävissä olevat varat – Varojen alkuperä – Suhteellisuusperiaate – Maahantuloa koskevien säännösten kiertäminen

Vuosikirjanumero: KHO:2017:204
Antopäivä: 29.12.2017
Taltionumero: 6929
Diaarinumero: 581/4/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2017:204

Nigerian kansalainen A:n ensimmäistä opiskelijan oleskelulupaa koskeva hakemus oli hylätty. Maahanmuuttoviraston päätöksen perustelujen mukaan A:n varojensa alkuperästä esittämä selvitys oli epäuskottava, hänen toimeentulonsa Suomessa ei siten ollut turvattu ja oli aihetta epäillä hänen tarkoituksenaan olevan maahantuloa koskevien säännösten kiertäminen.

Korkein hallinto-oikeus totesi toimeentuloedellytyksen tarkoituksena olevan sen varmistaminen, että yhteiskunta ei joudu vastaamaan hakijan maassa oleskelusta aiheutuvista kustannuksista. Oleskelulupamenettelyssä esitetyn selvityksen perusteella on voitava vakuuttua siitä, että hakijan käytettävissä olevat varat riittävät turvaamaan hänen toimeentulonsa oleskeluluvan voimassaolon ajan. Arvioitaessa, ovatko varat hakijan käytettävissä, myös varojen alkuperällä ja sitä koskevalla selvityksellä voi olla merkitystä. Selvitysvelvollisuutta asetettaessa on kuitenkin suhteellisuusperiaatteen mukaisesti otettava huomioon toimeentuloedellytyksen tarkoitus ja hakijan kohtuulliset mahdollisuudet selvityksen esittämiseen. Hakijan toimeentulostaan ja varojen alkuperästä antamaa selvitystä tuli arvioida suhteessa siihen, voitiinko hänen olettaa joutuvan turvautumaan toimeentuloa turvaavaan etuuteen.

Asiassa Maahanmuuttovirastolle esitetyn selvityksen perusteella voitiin vakuuttua siitä, että A:lla oli oleskeluluvan voimassaoloaikana käytettävissään toimeentuloedellytyksen kannalta katsoen riittävästi varoja. Kun lisäksi otettiin huomioon A:n opintojen etenemisestä esitetty selvitys, ei ollut perusteltua aihetta epäillä A:n tarkoituksena olevan maahantuloa koskevien säännösten kiertäminen. Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset kumottiin ja asia palautettiin Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Ulkomaalaislaki 5 §, 7 § 2 momentti, 36 § 2 momentti, 39 § 1, 2 ja 4 momentti

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 23.12.2016 nro 16/1265/4

Asian aikaisempi käsittely

Maahanmuuttovirasto on päätöksellä 11.3.2016 hylännyt Nigerian kansalaisen A:n (jäljempänä myös hakija tai valittaja) opiskelun perusteella myönnettävää oleskelulupaa koskevan hakemuksen. Päätöstä on perusteltu muun ohella seuraavasti:

Oleskelulupaa ei myönnetä, koska on perusteltua aihetta epäillä, että hakijan tarkoituksena on maahantuloa koskevien säännösten kiertäminen ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla.

Hakija on esittänyt epäuskottavaa selvitystä tililleen talletettujen varojen alkuperästä. Hakija on kertonut saaneensa tilillään olevat varat äidiltään. Hakijalle siirretyt varat on kuitenkin siirretty äidin tilille juuri ennen hakijalle tehtyjä siirtoja. Varoja on siirtänyt useampi henkilö, eikä näiden siirtojen alkuperästä ole esitetty selvitystä. Siirrot poikkeavat selkeästi äidin tilin aiemmasta tililiikenteestä. Äidin tilillä ei pääsääntöisesti ole ollut riittäviä varoja hakijan taloudelliseen tukemiseen. Hakijan isän tililtä ei ole tehty tilisiirtoja hakijalle tai tämän äidille. Lisäksi isän menot ovat olleet tuloja suurempia. Hakijan ja tämän vanhempien maaomistukset eivät vielä osoita, että heillä olisi tuloja kyseisistä maista. Asiakirjaselvitystä tällaisista tuloista tai äidin yritystoiminnasta ei ole esitetty. Saadun selvityksen perusteella asiassa on perusteltua aihetta uskoa, että varat on siirretty ensin hakijan äidille ja sen jälkeen hakijalle vain oleskeluluvan hakemiseksi.

Vaikka hakijalla on pankkitilillään vaadittava määrä varoja, epäuskottavan selvityksen vuoksi ei ole uskottavaa, että hakijan toimeentulo on turvattu lain edellyttämällä tavalla ja että varat ovat todellisuudessa hänen käytettävissään olevia varoja, jotka hän voi siirtää Suomeen turvatakseen niillä toimeentulonsa opiskeluaikana.

Koska hakijan esittämä toimeentuloselvitys ei ole uskottava, ei hakijan toimeentulo ole turvattu ulkomaalaislain 39 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

A on valituksessa Helsingin hallinto-oikeudelle vaatinut, että Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan ja hänelle myönnetään oleskelulupa. Valituksen liitteenä on muun ohella A:n tiliote ajalta 3.2.–8.4.2016, jäljennökset hänen äitinsä tilille tehtyjen siirtojen alkuperän osoittavista kuiteista ja jäljennöksiä kuiteista, jotka koskevat hänen vanhemmilleen maksettuja maanvuokria.

Maahanmuuttovirasto on lausunnossa hallinto-oikeudelle esittänyt valituksen hylkäämistä.

A on hallinto-oikeudelle antamassaan vastaselityksessä uudistanut vaatimuksensa ja esittänyt tiliotteensa ajalta 8.4.–27.5.2016.

A on toimittanut hallinto-oikeudelle lisäselvityksenä tiliotteensa ajalta 1.6.–19.9.2016 ja 13.9.2016 päivätyn otteen opintosuorituksistaan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellä hylännyt A:n valituksen.

Hallinto-oikeus on viitaten ulkomaalaislain 36 §:n 2 momenttiin, 39 §:n 1 ja 4 momenttiin sekä 46 §:ään perustellut päätöstä seuraavasti:

Valittaja on 7.1.2016 hakenut opiskelijan oleskelulupaa Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen Espoon poliisiasemalle jättämällään hakemuksella. Valittaja on saapunut maahan Unkarin myöntämällä oleskeluluvalla, joka on voimassa 30.5.2016 asti. Valittaja on hyväksytty opiskelemaan Haaga-Helia ammattikorkeakouluun Bachelor of Business Administration -tutkintoa.

Valittaja on liittänyt hakemukseensa muun ohessa Guaranty Trust -pankin tiliotteen, jonka mukaan tilin saldo on 7.1.2016 ollut 1 561 116,43 Nigerian nairaa eli noin 7 148 euroa. Tiliotteelta ilmenee, että valittajan tilille on talletettu ajalla 4.12.2015–5.1.2016 viidessä erässä yhteensä 1 435 000 nairaa. Talletuksista neljä on valittajan äidin tekemiä. Valittaja on, Maahanmuuttoviraston tiedusteltua muun ohessa tilillä olevien varojen alkuperää, toimittanut oman ja vanhempiensa tiliotteita sekä selvitystä heidän maaomistuksestaan ja äidin yritystoiminnasta. Valittajan isän tilillä on ajalla 10.6.2015–9.12.2015 liikkunut varoja siten, että tilin saldo on 9.12.2015 ollut 792 383,39 nairaa eli noin 3 628 euroa. Tililtä tehdyt otot ovat hieman suuremmat kuin tilille tehdyt panot, eikä tililtä ilmene siirtoja valittajalle tai tämän äidille. Valittajan äidin tilin saldo on 31.12.2015 ollut 353 843,52 nairaa eli noin 1 620 euroa. Tilille tehdyt panot ovat noin 1 400 euroa suurempia kuin tililtä tehdyt otot. Äidin tililtä ilmenee, että ajalla 17.11.–9.12.2015 seitsemän eri henkilöä on tallettanut tilille kahdeksassa erässä yhteensä 1 585 000 nairaa.

Maahanmuuttovirasto on hylännyt valittajan oleskelulupahakemuksen, koska valittajan on katsottu esittäneen epäuskottavaa selvitystä tililleen talletettujen varojen alkuperästä. Maahanmuuttoviraston päätöksen mukaan ei ole uskottavaa, että valittajan toimeentulo on turvattu ulkomaalaislain 39 §:n edellyttämällä tavalla. Lisäksi Maahanmuuttoviraston mukaan on perusteltua aihetta epäillä, että valittajan tarkoituksena on maahantuloa koskevien säännösten kiertäminen ulkomaalaislain 36 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Valittaja on esittänyt, että hänellä on vakavaraiset vanhemmat, jotka tukevat häntä opinnoissaan. Varat ovat valittajan mukaan peräisin hänen vanhempiensa maaomistuksista ja yritystoiminnasta. Valittajan äidin tilille on siirretty suuri määrä varoja ennen kuin varat on siirretty valittajalle. Väitettä yritystoiminnan vilkastumisesta loppuvuonna ei ole pidettävä riittävänä selvityksenä varojen alkuperästä. Hallinto-oikeus katsoo, ettei valittajan äidin tilille talletettujen varojen alkuperä selviä luotettavasti toimitetuista kuittijäljennöksistä tai tiliotteista, eikä varojen alkuperästä ole annettu muutakaan luotettavana pidettävää selvitystä.

Asiassa esitetyn perusteella ei voida vakuuttua siitä, että valittajan toimeentulo on turvattu ulkomaalaislain 39 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Asiassa on perusteltua aihetta epäillä valittajan tarkoituksena olleen maahantuloa koskevien säännösten kiertäminen ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Maahanmuuttovirasto on voinut hylätä valittajan hakemuksen. Valittaja ei ole valituksensa yhteydessä esittänyt sellaista selvitystä, jonka perusteella asiaa olisi arvioitava toisin. Maahanmuuttoviraston päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Olli Kurkela, Matti Tamminen (eri mieltä) ja Elina Halimaa. Esittelijä Ville Summanen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan ja asia palautetaan Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi opiskelijan oleskeluluvan myöntämistä varten.

Valittaja on perustellut vaatimustaan muun ohella seuraavasti:

Valittaja on aloittanut opintonsa Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa 11.1.2016. Ensimmäisenä opiskeluvuotenaan hän on suorittanut 93 opintopistettä. Syksyn 2016 opinnoistaan hän odottaa vielä 24 opintopistettä. Hän on siten yhdessä vuodessa suorittanut 117 opintopistettä eli yli puolet 210 opintopisteen laajuisesta tutkinnostaan.

Valittaja on antanut hallinto-oikeudelle kattavan selvityksen varojensa alkuperästä. Hallinto-oikeus ei ole päätöksessään väittänyt hänen esittämiään kuitteja väärennöksiksi, mutta on kuitenkin katsonut, ettei niitä voida pitää luotettavana selvityksenä. Valittajalle on jäänyt epäselväksi, miten varojen alkuperän olisi voinut selvittää luotettavammin.

Valittaja on toimittanut hallinto-oikeudelle valituksen ja vastaselityksen liitteenä ajantasaiset tilitietonsa ja syyskuussa 2016 erillisen lisäselvityksen. Tiliotteista ilmenee, että valittaja on käyttänyt varoja elämiseensä Suomessa. Tilitiedot osoittavat, että tiliä on käytetty ainoastaan Suomessa. Hallinto-oikeus on sivuuttanut selvityksen, vaikka kielteisten päätösten perusteena on oletus, etteivät rahat ole valittajan käytettävissä.

Oleskeluluvan edellytyksenä olevien varojen tarkoitus on opiskelijan toimeentulon turvaaminen. Tähän nähden varojen käytettävissä ololle tulisi panna suurempi paino kuin niiden alkuperälle. Nigerian kaltaisessa köyhässä maassa voi olla koko kylän etujen mukaista rahoittaa yhden nuoren korkeakouluopinnot ulkomailla. Oleskeluluvan hakijan vahingoksi ei myöskään voida lukea sitä, että hänen käyttöönsä saamansa varat ovat peräisin yhtä useammalta henkilöltä.

Valittaja on elänyt Suomessa jo vuoden tilillään olevien varojen turvin päätoimisesti ja ahkerasti opiskellen. Valittajan tilitiedot osoittavat riidattomasti, että hänellä on käytettävissään vaadittavat varat elinkustannustensa kattamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden kannanotto tarvitaan sen selventämiseksi, miten oleskeluluvan hakijan esittämä selvitys elinkustannustensa kattamiseen käytettävissään olevista varoista tulee ottaa huomioon, kun toimeentuloedellytyksen täyttymistä arvioidaan. Selvennystä tarvitaan myös siihen, miten valitusvaiheessa esitetty asiakirjaselvitys voidaan ottaa mainittua arviointia tehtäessä huomioon.

Maahanmuuttovirasto on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa esittänyt muun ohella seuraavaa:

Hallitun maahanmuuton periaatteen ja ulkomaalaislain pääsäännön mukaan ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen tulee hakea ennen Suomeen tuloa hakijan kotimaassa tai muussa laillisen oleskelun valtiossa. Hakijoiden tasapuolisen kohtelun vuoksi ei voida pitää hyväksyttävänä, että Suomessa opiskelemalla ja täällä oleskelulupaa hakemalla voisi kiertää esimerkiksi varojensa alkuperää koskevaa selvittämisvelvollisuuttaan. Oleskeluluvan hakeminen Suomessa toisi suhteettoman edun lupaa ulkomailta käsin hakeviin nähden.

Arvioitaessa toimeentuloedellytyksen täyttymistä ensimmäistä oleskelulupaansa hakevan osalta pääpaino tulee voida antaa varojen alkuperälle. Ulkomaalaislain 49 § huomioon ottaen sille, että asianomainen on tullut Suomeen, aloittanut täällä opiskelun ilman oleskelulupaa ja käyttänyt tiliään Suomessa, ei tule antaa painoarvoa. Lähtökohta on, että oleskeluluvan edellytysten tulee olla täyttyneinä jo oleskelulupaa Suomen ulkopuolella haettaessa. Hakijan tulee kyetä jo tuolloin luotettavasti selvittämään, että hänen toimeentulonsa Suomessa on turvattu. Olennainen osa mainittua selvittämistä on, että myös varojen alkuperä on uskottavalla tavalla selvitetty.

Kiistatonta valittajan esittämien tiliotteiden perusteella on, että valittaja on käyttänyt tiliään ja siellä olevia varoja myös Suomessa. Varat ovat ainakin noilta osin olleet hänen käytössään. Koska varojen alkuperä olisi tullut kyetä selvittämään luotettavasti jo oleskelulupaa haettaessa, ei tilillä olevien varojen käyttelylle voida antaa ratkaisevaa merkitystä.

Valittaja ei edelleenkään ole kyennyt luotettavasti selvittämään varojensa alkuperää. Hän on vasta valitusvaiheessa esittänyt selvitystä äitinsä liiketoiminnasta loppuvuoden 2015 osalta, vaikka häntä oli pyydetty tekemään se jo oleskelulupahakemusta käsiteltäessä. Selvitystä liiketoiminnan vilkastumisesta yhden tietyn vuoden osalta ei voida pitää riittävänä, kun arvioidaan toimeentuloselvityksen kokonaisuskottavuutta. Valitusvaiheessakaan ei ole esitetty selvitystä äidin liiketoiminnasta loppuvuoden 2015 jälkeen. Esitetyn selvityksen perusteella ei ole mahdollista todeta, että valittajan äidin tilillä olleet varat todellisuudessa olisivat äidin liiketoiminnastaan saamia ylimääräisiä varoja, joilla hänen olisi mahdollista tukea valittajan opiskelua Suomessa. Esitetyt kuitit ovat heikkolaatuisia kopioita, eikä niiden alkuperää ja aitoutta voida varmistaa. Näin ollen valittajan toimeentuloa ei voida katsoa turvatuksi ulkomaalaislain 39 §:ssä edellytetyllä tavalla.

Opintojen etenemisellä ei ole merkitystä, kun arvioidaan toimeentuloedellytyksen täyttymistä ja sitä, onko maahantuloa koskevia säännöksiä kierretty ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Valituslupahakemuksessa ei ole tuotu esiin seikkoja, joiden perusteella valituslupa tulisi myöntää sekä hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumota.

Valittaja on vastaselityksessään esittänyt muun ohella seuraavaa:

Maahanmuuttoviraston lausunnosta ilmenevä kanta vaarantaa valittajan oikeusturvan ja vie pohjan valitusjärjestelmältä. Toimeentuloedellytys on säädetty, jotta ulkomaalaisen ei tarvitsisi turvautua sosiaalietuuksiin. Ulkomaalaislaissa ei säädetä, että varojen alkuperä tulisi kyetä osoittamaan aukottomasti. Kun oleskelulupahakemus kuitenkin on tuolla perusteella hylätty, olisi oikeusvarmuuden kannalta kyseenalaista, jos Maahanmuuttoviraston käsitystä, jonka mukaan varat eivät tosiasiassa ole oleskeluluvan hakijan käytettävissä, ei olisi valitusvaiheessa mahdollista osoittaa vääräksi. On lainvastaista antaa enemmän painoarvoa sille, mistä varat ovat peräisin, kuin sille, ovatko varat käytettävissä. Maahanmuuttoviraston internet-sivuiltakaan ei ilmene, että hakijan tulisi kyetä osoittamaan aukottomasti, miten varat ovat hänen tililleen päätyneet.

On oikeusturvan kannalta erittäin ongelmallista, jos Maahanmuuttovirastolla on mahdollisuus vain todeta esitetty selvitys epäluotettavaksi ilman, että myöhemmälle selvitykselle varojen käytöstä annetaan painoarvoa.

Merkityksetöntä on, että valittaja on aloittanut opiskelunsa ennen oleskeluluvan myöntämistä. Olennaista sen sijaan on, että hän on nyt pystynyt osoittamaan oleskeluluvan myöntämisen edellytysten täyttyvän. Edellytysten olemassaolon osoittaminen olisi ollut mahdollista myös ulkomailla oleskeltaessa ja olisi myös sieltä käsin voitu tehdä vastaavalla tavalla kuin asiassa on tapahtunut eli toimittamalla tiliote, josta ilmenee, että varat ovat olleet valittajan tilillä ja että hän on niitä valitusprosessin aikana käyttänyt.

Valittaja ei ole saapunut maahan laittomasti, eikä hän oleskele täällä laittomasti. Valittaja ei ole pyrkinyt kiertämään varojensa alkuperää koskevaa selvittämisvelvollisuuttaan saapumalla maahan ennen oleskeluluvan myöntämistä. Valittajan sallittua maassa oleskelua hakemuksensa käsittelyn ajan ei voida lukea hänen vahingokseen. Valittaja ei saa suhteetonta etua oleskelulupaa ulkomailta käsin hakeviin nähden, sillä sama selvitys olisi voitu antaa myös ulkomailla oleskeltaessa.

Valittaja on toimittanut Maahanmuuttoviraston pyytämät lisäselvitykset, eikä häntä ole sittemmin enää kehotettu toimittamaan enempää selvitystä. Mahdollisuus sen esittämiseen on siten oltava valitusvaiheessa, toisin kuin Maahanmuuttovirasto lausunnostaan päätellen näyttää katsovan.

Maahanmuuttovirasto on vasta lausunnossaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle maininnut, että selvityksen valittajan äidin liiketoiminnasta olisi tullut kattaa pitempi aika kuin oleskelulupahakemuksen jättämistä edeltävät kuusi kuukautta, jotta selvitystä voitaisiin pitää uskottavana. Tällainen ei ole hyvän hallinnon periaatteiden mukaista. On myös erikoista, että lausunnossaan Maahanmuuttovirasto lukee valittajan vahingoksi, ettei hän ole valitusvaiheessa esittänyt selvitystä äitinsä liiketoiminnasta vuoden 2015 jälkeen, kun toisaalta lausunnon mukaan on yhdentekevää, mitä valittajan tilillä on tapahtunut valitusvaiheessa eli vuosina 2016 ja 2017.

Valittaja on eri mieltä kuin Maahanmuuttovirasto myös opintojen etenemisen merkityksestä asiassa. Toimeentuloedellytyksen ideana on täysipainoisen opiskelun mahdollistaminen. Valittajalla on ollut tarpeeksi varoja, sillä hän on sosiaalietuuksiin turvautumatta pystynyt lyhyessä ajassa suorittamaan merkittävän osan opinnoistaan. On ilmeistä, että valittaja on jo hakemusvaiheessa täyttänyt oleskeluluvan myöntämisen edellytykset. Maahanmuuttovirasto on ollut väärässä katsoessaan, ettei voida vakuuttua hakijan tilillä olevien varojen olevan hänen käytössään.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian. Hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan ja asia palautetaan Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Perustelut

Sovellettavat säännökset ja niiden perusteluja

Ulkomaalaislain 5 §:n mukaan lakia sovellettaessa ei ulkomaalaisen oikeuksia saa rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä.

Ulkomaalaislain 39 §:n 1 momentin mukaan oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu, jollei maini-tussa laissa toisin säädetä. Toimeentuloedellytyksestä voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii.

Pykälän 2 momentin mukaan ulkomaalaisen toimeentulo katsotaan turvatuksi ensimmäistä oleskelulupaa myönnettäessä, jos hänen maassa oleskelunsa kustannetaan tavanomaiseksi katsottavilla ansiotyöstä, yrittäjätoiminnasta, eläkkeistä, varallisuudesta tai muista lähteistä saatavilla tuloilla siten, että hänen ei voida olettaa joutuvan toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) tarkoitetun toimeentulotuen tai vastaavan muun toimeentuloa turvaavan etuuden tarpeeseen. Tällaisena etuutena ei pidetä kustannuksia korvaavia sosiaaliturvaetuuksia.

Pykälän 4 momentin mukaan hakijan on esitettävä viranomaiselle selvitys siitä, millä tavoin hänen toimeentulonsa Suomessa turvataan.

Hallituksen esityksen (HE 28/2003 vp ulkomaalaislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi) 39 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa on lausuttu muun ohella seuraavaa:

”Pykälän tarkoituksena on selkeyttää toimeentulovaatimuksen käsitettä silloin kun se on oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä. Keskeistä on se, että yhteiskunta ei vastaisi ulkomaalaisen oleskelusta aiheutuvista kustannuksista, vaan kustannukset hoitaisi oleskeluluvan saaja itse, hänen perheenjäsenensä, sukulaisensa tai muu taho.

= = =

Toimeentuloedellytyksen ajatuksena on työhön, yritystoimintaan, varallisuuteen tai muuhun sellaiseen seikkaan perustuva toimeentulo, joka yleensä riittää tavanomaiseen elämään Suomessa ilman, että henkilön tarvitsee turvautua toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) säädettyyn toimeentulotukeen tai vastaavaan muuhun toimeentuloa turvaavaan etuuteen. Tällaisena etuutena ei pidettäisi esimerkiksi sellaisia kustannuksia korvaavia etuuksia, kuin lapsilisää tai asumistukea. Tästä säädettäisiin pykälän 2 momentissa.

Ensimmäistä oleskelulupaa myönnettäessä toimeentuloedellytys ratkaistaisiin henkilön antaman selvityksen perusteella. Ulkomaalaisella täytyy olla palkan, yritystulon, varallisuudesta saatavien tulojen, eläkkeen tai muun vastaavan perusteella riittävät varat itsensä ja perheensä toimeentuloa varten. (---)

= = =

Silloin kun oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijan toimentulo Suomessa on turvattu, oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen on pykälän 4 momentin mukaan esitettävä selvitys siitä, että hänen toimeentulonsa Suomessa on turvattu. (---)

Jos hakija hakee oleskelulupaa Suomeen tullakseen opiskelemaan, häneltä edellytetään että hänellä on stipendi tai apuraha tai varat, joilla hän kykenee elättämään itsensä lukuvuoden ajan.”

Saatu selvitys

Valittaja on saapunut Suomeen Unkarin hänelle myöntämän, 30.5.2016 asti voimassa olevan oleskeluluvan perusteella. Hänet on sittemmin hyväksytty Haaga-Helia ammattikorkeakouluun suorittamaan Bachelor of Business Administration -nimistä tutkintoa. Valittaja on aloittanut opintonsa ammattikorkeakoulussa 11.1.2016. Opintojen on arvioitu kestävän 31.7.2019 asti.

Valittaja on hakenut ensimmäistä opiskelijan oleskelulupaansa Suomessa 7.1.2016. Hänen esittämänsä tiliotteen (Guaranty Trust Bank PLC) mukaan hänen tilinsä saldo on 7.1.2016 ollut 1 561 116,43 Nigerian nairaa eli noin 7 148 euroa. Tilille on 4.12.2015–5.1.2016 tehty viisi erillistä talletusta, yhteismäärältään 1 435 000 nairaa. Talletuksista neljä on tehnyt valittajan äiti. Äidin tilille tekemien edellä mainittujen talletusten yhteismäärä on 1 320 000 nairaa.

Valittajan Maahanmuuttovirastolle antaman lisäselvityksen mukaan hänen vanhempansa tukevat hänen opintojaan. Lisäselvitys käsittää muun ohella valittajan tiliotteen, josta ilmenevät siirrot ajalta 6.–29.1.2016, äidin rakennusalalla toimivaa yritystä koskevan rekisteröintitodistuksen ja vanhempien tiliotteet edellisiltä kuudelta kuukaudelta.

Maahanmuuttovirasto on hylännyt oleskelulupahakemuksen. Maahanmuuttovirasto on pitänyt epäuskottavana valittajan selvitystä tililleen talletettujen varojen alkuperästä ja katsonut, että hänen toimeentulonsa Suomessa ei ole turvattu ja että on perusteltua aihetta epäillä hänen tarkoituksenaan olevan maahantuloa koskevien säännösten kiertäminen ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Hallinto-oikeus on hylännyt valittajan valituksen Maahanmuuttoviraston päätöksestä.

Oikeudellinen arvio ja lopputulos

Asiassa on ensimmäistä opiskelijan oleskelulupaansa hakevan ulkomaalaisen valituksesta ratkaistava, miten toimeentuloedellytystä koskevaa selvitystä tulee arvioida ja missä vaiheessa esitettyyn selvitykseen tuon arvioinnin tulee perustua. Keskeisesti asiassa on kysymys varojen alkuperää koskevan selvityksen riittävyydestä.

Ulkomaalaislain 39 §:n 2 momentin mukaan ulkomaalaisen toimeentulo katsotaan turvatuksi ensimmäistä oleskelulupaa myönnettäessä, jos hänen maassa oleskelunsa kustannetaan siten, että hänen ei voida olettaa joutuvan toimentulotuen tai vastaavan muun toimentuloa turvaavan etuuden tarpeeseen. Lainkohdan esitöiden mukaan tarkoituksena on, että yhteiskunta ei vastaisi ulkomaalaisen oleskelusta aiheutuvista kustannuksista.

Ulkomaalaislain 39 §:n 4 momentin mukaan hakijan on esitettävä viranomaiselle selvitys siitä, millä tavoin hänen toimentulonsa Suomessa turvataan.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että hakijan varojen alkuperällä ja sitä koskevalla selvityksellä voi olla merkitystä, kun lupamenettelyssä arvioidaan, ovatko hakijan varat hänen käytettävissään vielä oleskeluluvan myöntämisen jälkeenkin. Tämän perusteella hakijan voidaan edellyttää antavan viranomaiselle tietoja varojen alkuperästä. Kun otetaan huomioon ulkomaalaislain 39 §:n tarkoitus ja ulkomaalaislain 5 §:stä ilmenevä suhteellisuusperiaate, hakijalta ei kuitenkaan tule edellyttää enempää näyttöä varojen alkuperästä kuin on tarpeen sen arvioimiseksi, voidaanko hänen olettaa joutuvan turvautumaan toimentuloa turvaavaan etuuteen. Tässä yhteydessä on myös otettava huomioon hakijan mahdollisuudet selvityksen esittämiseen ja se, minkälaista näyttöä häneltä voidaan kohtuudella edellyttää. Toimeentulo on katsottava turvatuksi, jos oleskeluluvan hakijan esittämän selvityksen perusteella ei voida olettaa, että hän joutuisi turvautumaan toimeentuloa turvaavaan etuuteen.

Tässä tapauksessa valittaja on hakemuksessaan ilmoittanut toimeentulonsa Suomessa perustuvan henkilökohtaisiin varoihin. Hakemukseen liitetyn tiliotteen mukaan valittajan tilillä Guaranty Trust Bank PLC -pankissa on hänen hakemuksensa vireille tullessa 7.1.2016 ollut varoja 1 561 116,43 Nigerian nairaa, joka vastaa noin 7 148 euroa ja on opiskelijan oleskeluluvan hakijan toimeentulolle riittävänä pidetty määrä. Valittajan äiti on tallettanut tilille edellä mainituista varoista 1 320 000 nairaa. Maahanmuuttovirastolle esitetyn lisäselvityksen mukaan valittajan äidillä on rakennusalan yritys. Lisäksi Maahanmuuttovirastolle on esitetty muun muassa valittajan tiliote ajalta 6.–29.1.2016. Tiliotteen mukaan valittaja on käyttänyt tilillään olevia varoja Suomessa oleskelustaan aiheutuvien kulujen kattamiseen. Maahanmuuttovirastolle esitetty selvitys huomioon ottaen valittajan tilillä olevien varojen alkuperää ei ole syytä epäillä.

Korkein hallinto-oikeus katsoo edellä mainitun Maahanmuuttovirastolle esitetyn selvityksen perusteella voitavan vakuuttua siitä, että valittajalla on oleskeluluvan voimassaoloaikana käytettävissään hänen ulkomaalaislain 39 §:n edellyttämän toimeentulonsa kannalta riittävästi varoja. Hakemusta ei siten ole tullut hylätä toimeentuloedellytyksen puuttumisen perusteella. Mainitusta syystä ja kun lisäksi otetaan huomioon opintojen etenemisestä esitetty selvitys, ei ole myöskään perusteltua aihetta epäillä hakijan tarkoituksena olevan maahantuloa koskevien säännösten kiertäminen ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Edellä mainituilla perusteilla hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset on kumottava ja asia palautettava Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Oikeusapu

Avustajalle oikeusapulain nojalla maksettava määrä hyväksytään vaatimuksen mukaisena. Tämä määrä jää valtion vahingoksi.

Oikeusapulain 13 §:n 3 momentin nojalla määrätään, että avustajanmääräys on voimassa asiaa Maahanmuuttovirastossa käsiteltäessä.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anne E. Niemi, Petri Helander, Tuomas Kuokkanen, Mikko Puumalainen ja Anne Nenonen. Asian esittelijä Petri Leinonen.

 
Julkaistu 29.12.2017