KHO:2018:10

Maankäyttö ja rakentaminen – Asemakaava – Teollisuuslaitos – Ympäristövaikutukset – Selvitysten riittävyys – Asemakaavan sisältövaatimusten täyttyminen – Lupamenettelyt

Vuosikirjanumero: KHO:2018:10
Antopäivä: 18.1.2018
Taltionumero: 133
Diaarinumero: 1825/1/17, 1837/1/17, 1886/1/17, 1889/1/17, 1906/1/17 ja 1908/1/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:10

Asemakaavan tarkoituksena oli mahdollistaa uuden biotuote-/havusellutehtaan rakentaminen noin yhdeksän kilometrin etäisyydelle kaupungin keskustasta ja vesistön rannalle. Tehtaan vuotuiseksi tuotantokapasiteetiksi oli arvioitu 1,2 miljoonaa tonnia havusellua. Hankkeen vaikutuksia oli selvitetty YVA-lain mukaisessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Asemakaavassa oli yksityiskohtaisesti varattu alueet teollisuuslaitoksen osatoiminnoille ja annettu kaavamääräyksiä toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten rajoittamiseksi.

Asemakaavalla ratkaistiin maankäytölliset edellytykset tehtaan sijoittamiselle kysymyksessä olevalle kaava-alueelle. Suunnitellun maankäytön merkittävät vaikutukset oli selvitettävä sillä tavoin ja siinä laajuudessa kuin se asemakaavan suunnittelutarkkuus huomioon ottaen oli tarpeen ja mahdollista. Laadittujen selvitysten perusteella oli voitava varmistaa asemakaavalle maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä asetettujen sisältövaatimusten täyttyminen.

Suunnitellun tehtaan suuruusluokasta, toiminnoista ja sijainnista johtuen hanke oli myös ympäristönsuojelulain, vesilain ja kemikaalilain mukaisten lupa- ja valvontamenettelyjen piirissä. Näissä asemakaavoitukseen ja maankäyttö- ja rakennuslain lupajärjestelmään nähden erillisissä menettelyissä lopullisesti ratkaistiin, olivatko tehtaan toiminnalliset edellytykset alueella ylipäätään olemassa, sekä selvitettiin yksityiskohtaisesti toiminnan tekniset vaatimukset ja ympäristökuormituksen sallittavuus. Mikäli toiminta sallittiin, annettiin näissä menettelyissä yksityiskohtaiset määräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitetuista toimista sekä ympäristöpäästöjen raja-arvoista ja rajoittamisesta muun ohella melu- ja vesistöpäästöjen osalta. Myös toimintaan mahdollisesti liittyvät häiriö- ja onnettomuustilanteet oli otettava huomioon muiden lakien mukaisessa päätösharkinnassa. Vastaavia tietoja ei voitu edellyttää sen arvioimiseksi täyttyvätkö asemakaavan sisältövaatimukset.

Asemakaavaa laadittaessa tehdyt selvitykset olivat muun ohella edellä lausuttu huomioon ottaen riittävän yksityiskohtaisia ja kattavia, jotta voitiin varmistua siitä, että alueen käyttämisestä kaavassa osoitettuun tarkoitukseen ei ennalta arvioiden aiheutunut sellaisia haittavaikutuksia, joita olisi ollut pidettävä terveellisen elinympäristön luomista tai luonnonympäristön vaalimista koskevien asemakaavan sisältövaatimusten vastaisena, ja ettei tehtaan toiminnoista aiheutunut sellaista elinympäristön laadun merkityksellistä heikentymistä, joka ei olisi ollut perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen tai sellaisia kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen käyttöä rajoittavia vaikutuksia, joista olisi voitu katsoa aiheutuvan maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 3 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §, 54 §

Päätös, josta valitetaan

Itä-Suomen hallinto-oikeus 24.3.2017 nro 17/0063/3

Asian aikaisempi käsittely

Kuopion kaupunginvaltuusto on 5.9.2016 (§ 59) tekemällään päätöksellä hyväksynyt Sorsasalon itäosan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Itä-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään osin jättänyt tutkimatta ja osin hylännyt muutoksenhakijoiden valitukset kaupunginvaltuuston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään, siltä osin kuin nyt on kysymys, seuraavasti:

Tutkimatta jättäminen

Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry ja Ranta-Toivala-Uuhimäki kyläyhdistys ry ovat esittäneet valituksessaan, että kaupunginhallituksen salainen päätös alkuvuonna 2015 maa-alueen varauksesta Finnpulpille on pätemätön, koska asian salaamisella on rikottu kuntalaissa säädettyä velvollisuutta tiedottaa kuntalaisille.

Hallinto-oikeus toteaa, että valituksenalaisella päätöksellä on hyväksytty Sorsasalon itäosan asemakaava ja asemakaavan muutos. Päätös ei koske Kuopion kaupungin ja Finnpulpin välisiä sopimuksia maa-alueen varaamisesta. Hallinto-oikeudella ei ole toimivaltaa tämän asemakaavan hyväksymistä koskevan kunnallisvalituksen yhteydessä tutkia tähän asiaan kuulumatonta maa-alueen varaamista koskevaa valitusperustetta, minkä vuoksi hallinto-oikeus jättää sen tämän asian yhteydessä tutkimatta.

Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry ja Ranta-Toivala-Uuhimäki kyläyhdistys ry ovat vastineessaan esittäneet, että koko aluetta koskeva liikenteen toimivuustarkastelu on tekemättä ja että kaava-aineistoon ei sisälly luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä selvityksiä. (---) Kuntalain 93 §:n (17.3.1995/365) mukaan kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Kuntalain 90 §:n 3 momentin (21.12.2007/1375) mukaan valittajan tulee esittää pykälän 2 momentissa tarkoitetut valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä. Hallinto-oikeus jättää tutkimatta Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry:n ja Ranta-Toivala-Uuhimäki kyläyhdistys ry:n ja (---) vastineissa esitetyt uudet valitusperusteet vasta valitusajan päättymisen jälkeen tehtyinä.

Asemakaavapäällikön esteellisyyttä koskeva väite

Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry ja Ranta-Toivala-Uuhimäki kyläyhdistys ry ovat katsoneet valituksessaan, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska asiassa esteellinen asemakaavapäällikkö X on osallistunut asemakaavaprosessiin liittyvään päätöksentekoon ja muun muassa Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa 7.9.2015 pidettyyn neuvotteluun kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä.

Kaupunginhallituksen lausunnon mukaan asemakaavapäällikkö ei ole osallistunut 7.9.2015 pidetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyyttä koskeneen neuvottelun jälkeen kaavatyön valmisteluun eikä päätöksentekoon, koska hän on todennut itsensä esteelliseksi tultuaan syyskuun puolivälissä Vaajasalossa sijaitsevan kiinteistön omistajaksi. Tämä käy ilmi kaavakartan ja kaavaselostuksen allekirjoituksista sekä kaupunkirakennelautakunnan kokouspöytäkirjoista, jotka ovat lausunnon liitteenä.

Kuntalain 52 §:n (5.12.2003/1034) 2 momentin mukaan muun luottamushenkilön kuin valtuutetun, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:issä säädetään. Hallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

Saadun selvityksen mukaan asemakaavapäällikkö X on tullut Vaajasalossa sijaitsevan kiinteistön omistajaksi syyskuun 2015 puolivälin jälkeen. Kaupunginhallituksen lausunnosta ja lausunnon liitteenä olevista asiakirjoista ilmenee, että X ei ole osallistunut valituksenalaisen päätöksen valmisteluun 7.9.2015 pidetyn neuvottelun jälkeen, koska hän on katsonut olevansa esteellinen asiassa. Hallinto-oikeus arvioi, ettei asiassa ole tullut esille seikkoja, joiden perusteella X olisi ollut esteellinen osallistumaan valituksen kohteena olevan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmisteluun 7.9.2015 tai sitä ennen. Asiassa ei ole myöskään selvitystä siitä, että hän olisi osallistunut kaavan valmisteluun syyskuun 2015 puolivälin jälkeen. Valituksenalainen päätös ei ole syntynyt valituksessa esitetyillä asemakaavapäällikön esteellisyyttä koskevilla perusteilla virheellisessä järjestyksessä.

Konsulttiyrityksen riippumattomuutta koskeva väite

Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry:n ja Ranta-Toivala-Uuhimäki kyläyhdistys ry:n valituksen mukaan hankkeen vaikutusten arvioinnin on toteuttanut konsulttiyritys Pöyry Oy, joka ei ole ollut riippumaton tekemään arviointia, koska selostuksen laadinnassa on käytetty tahoja ja siinä on viitattu tahoihin, jotka ovat taloudellisessa riippuvuussuhteessa osakeyhtiöön. (---) M asiakumppaneineen on vaatinut, että selvitykset on laadittava riippumattomien asiantuntijoiden toimesta. Näitä valitusperusteluja on pidettävä väitteinä Pöyry Oy:n työntekijöiden esteellisyydestä asiassa.

Kaavaselostuksen mukaan biotuotetehtaan YVA-menettelyn selvitykset ja vaikutusten arvioinnit on tehty asiantuntijatyönä siten, että niitä voidaan käyttää myös kaavan aineistona. Hallinto-oikeus toteaa, että ympäristövaikutusten arvioinnin ja arviointiselostuksen laatijana toimineen konsulttitoimiston (Pöyry Finland Oy) työntekijät eivät ole olleet virka- eivätkä työsuhteessa Kuopion kaupunkiin eivätkä he muutoinkaan ole hoitaneet kaavan laatimiseen liittyviä viranomaistehtäviä. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon kunnan kaavoitustehtävistä vastaavien virkamiesten vastuu siitä, että kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin, valituksenalainen päätös ei ole syntynyt esteellisyyden vuoksi virheellisessä järjestyksessä niillä valitusperusteilla, joissa on esitetty, ettei konsulttitoimisto ole ollut riippumaton ja objektiivinen ja että selvitykset on tehtävä riippumattomien asiantuntijoiden toimesta.

Valtuustoryhmien ryhmäpäätöksiä koskeva väite

Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry ja Ranta-Toivala-Uuhimäki kyläyhdistys ry ovat esittäneet valituksessaan, että on selvitettävä, ovatko valtuustoryhmien niin sanotut ryhmäpäätökset laillisia ja ovatko ne rajoittaneet yksittäisten luottamushenkilöiden oikeutta vapaaseen tahdonilmaisuun kaupungin eri toimielinten päätöksenteossa.

Kuntalain 15 b §:n 1 momentin (29.6.2006/578) mukaan valtuustotyöskentelyä varten valtuutetut voivat muodostaa valtuustoryhmiä. Valtuustoryhmän voi muodostaa yksikin valtuutettu. Kuntalaissa ei ole säännöksiä valtuustoryhmien sisäisestä toiminnasta.

Hallinto-oikeus toteaa, että valtuustoryhmään kuuluminen on luottamushenkilölle vapaaehtoista. Valtuustoryhmien säännöt ja ryhmien sisäiset päätökset koskevat luottamushenkilön toimintaa ryhmän jäsenenä. Valtuustoryhmien ryhmäpäätökset eivät sido luottamushenkilöitä oikeudellisesti kunnallisessa päätöksenteossa valtuustossa tai muissa kunnan toimielimissä. Hallinto-oikeus arvioi, ettei valituksenalainen päätös ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä ole muutoinkaan lainvastainen sillä perusteella, mitä valituksessa on esitetty valtuustoryhmien ryhmäpäätöksistä.

Tiedottaminen ja vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa

Valitusperusteet

Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry ja Ranta-Toivala-Uuhimäki kyläyhdistys ry ovat esittäneet, että erityisesti kaavaprosessin alkuvaiheessa on rikottu maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:ssä säädettyjä vuorovaikutusta koskevia säännöksiä. Asiasta ei ole muutoinkaan tiedotettu hallintolain ja kuntalain edellyttämällä tavalla, vaan asiaa on valmisteltu salassa. Osallisilta on salattu vuosina 2013–2015 tehdyt Sorsasalon teolliset suunnitelmat ja asemakaavoitukseen liittyvät toimet. Kaupunki ei ole tiedottanut keskeyttäneensä alkuperäisen kaavatyön, jonka tarkoituksena oli kaavoittaa alue pienille ja keskisuurille teollisuusyrityksille. Lähialueen asukkaat ovat saaneet tiedon Sorsasaloon suunnitellusta tehdashankkeesta mediasta 23.1.2015. Valittajien tiedossa ei ole, onko kaavahankkeen vireillä olosta tiedotettu Siilinjärven kunnassa oleville osallisille. (---) M asiakumppaneineen on esittänyt, että päätös on tehty virheellisessä järjestyksessä, koska kaupunki on valmistellut hanketta salassa kaupungin asukkailta. Kaupunki on rikkonut tiedotusvelvollisuuttaan kuntalaisille ja toiminut vastoin kuntalain 27 ja 29 §:iä ja maankäyttö- ja rakennuslain 7 §:ää.

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 6 §:n 1 momentin mukaan kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n 1 momentin mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Pykälän 2 momentin mukaan kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:ssä tarkoitettu tilaisuuden varaaminen osallisille mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet. Pykälän 2 momentin mukaan tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetulla, osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Jollei muuta tiedottamista pidetä asian laatu huomioon ottaen sopivana, asiasta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoitus on kuitenkin aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n 3 momentin mukaan mitä 2 momentissa säädetään tiedottamisesta, noudatetaan soveltuvin osin myös maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:ssä tarkoitettuun kaavoituksen vireilletulosta ilmoittamiseen, jollei vireilletulosta ilmoiteta kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä.

Saatu selvitys ja oikeudellinen arviointi

Kaupunginhallitus on esittänyt lausunnossaan hallinto-oikeudelle, että aiempi Sorsasalon yritysalueen asemakaavatyö eteni ehdotusvaiheeseen vuonna 2013, mutta jäi sen jälkeen odottamaan alueen suunnitelmien tarkentumista. Vuonna 2013 Finnpulp Oy oli kartoittamassa perusedellytyksiä tehdashankkeen toteuttamismahdollisuuksista Suomessa ja Kuopio oli yksi sijoituspaikkavaihtoehto. Hankkeeseen liittyneet neuvottelut ja muut toimenpiteet ovat kuuluneet kunnan yleiseen toimialaan ja tehtäviin sekä hyväksyttyjen strategisten tavoitteiden ja maapolitiikan toteuttamiseen. Näihin esivalmisteluneuvotteluihin on liittynyt siinä vaiheessa huomattavasti epävarmuustekijöitä ja ennen kaikkea liikesalaisuuksien piiriin kuuluvia seikkoja, joten asian tuominen esille ei ole tällöin ollut mahdollista. Hankkeen vireilletulo on julkistettu maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukaisesti kaavoitusprosessin yhteydessä, kun kaavahanke on tullut vireille. Lausunnon mukaan tämän asemakaavaprosessin yhteydessä tiedottaminen on hoidettu lain säätämää huomattavasti laajemminkin. Kuntalaisilla on ollut mahdollisuus koko kaavaprosessin ajan ilmaista asiasta kantansa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Siilinjärven kunnan puolella oleville osallisille ja tehtaan vaikutusalueilla oleville on kaavaprosessista tiedotettu vireilletulo-, valmistelu- ja ehdotusvaiheessa kuulutuksella Uutis-Jousi -sanomalehdessä sekä sen lisäksi Virtasalmen rannan asukkaille ja mielipiteensä esittäneille on lähetetty erilliset kirjeet. Virtasalmen rannan alueelle on jaettu myös Kuopion kaupungin virallinen ilmoituslehti Kaupunkilehti. Siilinjärven kunnalle on tiedotettu kaavan vireilletulosta ja valmistelusta sekä lähetetty ilmoitus asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta ja pyydetty lausunto kaavaehdotuksesta. Siilinjärven kunnan edustaja on osallistunut asemakaavan viranomaisneuvotteluihin. Jokaisessa prosessin vaiheessa on järjestetty yleisötilaisuus, josta on ilmoitettu kuulutusten yhteydessä.

Kaavaselostuksen mukaan asemakaavan vireilletuloaineisto (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) on annettu tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle heti tehdashankkeen julkistamisen jälkeen 20.5.2015. Kaavan vireilletuloaineisto on ollut nähtävänä vireilletulokuulutuksen yhteydessä 9.6.–31.7.2015 ja yleisötilaisuus on pidetty 16.6.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä on pidetty maankäyttö- ja rakennuslain 64 §:n mukainen neuvottelu 7.9.2015. Valmisteluaineisto on ollut nähtävänä 11.1.–11.2.2016 ja yleisötilaisuus on pidetty 20.1.2016. Ehdotusaineisto on ollut nähtävänä 2.5.–1.6.2016 ja yleisötilaisuus on pidetty 11.5.2016. Vireilletuloaineiston, valmisteluaineiston ja ehdotusaineiston nähtävänäoloista ja yleisötilaisuuksista on ilmoitettu kuulutuksella Kuopion kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä Kaupunkilehdessä sekä Siilinjärvellä ilmestyvässä Uutis-Jousessa. Lisäksi nähtävänäoloista ja yleisötilaisuuksista on tiedotettu lähialueen maanomistajille ja -haltijoille myös kirjeellä. Kaavaselostuksessa on lueteltu tahot, jotka ovat esittäneet mielipiteensä vireilletuloaineistosta, valmisteluaineistosta ja kaavaehdotuksesta sekä todettu, että valmisteluvaiheen yleisötilaisuuteen osallistui 25 henkilöä ja ehdotusvaiheen tilaisuuteen 24 henkilöä. Asiakirjoissa ovat jäljennökset valmistelu- ja ehdotusvaiheen mielipiteistä ja lausunnoista sekä niihin annetuista vastineista.

Hallinto-oikeus toteaa, että kaavoitusmenettelyä koskevasta vuorovaikutuksesta ja osallistumisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Sääntely on lähtökohtaisesti tyhjentävää, jolloin hallintolaki ja kuntalaki eivät tule täydentävästi sovellettavaksi. Tähän nähden hallintolain 41 §:n säännöksiä vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta sekä kuntalain 27 §:n (17.3.1995/365) säännöksiä kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista ja kuntalain 29 §:n (17.3.1995/365) säännöksiä kunnan velvollisuudesta tiedottaa asukkailleen vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä ja tehdyistä ratkaisuista ei ole sovellettava kysymyksessä olevassa asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymistä koskevassa asiassa.

Hallinto-oikeus toteaa, että silloin, kun asemakaavalla on tarkoitus luoda maankäytölliset edellytykset tietylle hankkeelle, asemakaavan laadintaa saattaa edeltää kyseiseen hankkeeseen liittyviä neuvotteluja, selvityksiä tai muita vastaavia toimenpiteitä, joissa myös kaavan laadinnasta myöhemmin vastaava kunta on osallisena kuten tässä Sorsasalon itäosan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laadinnassakin on tapahtunut. Tällöinkin maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä kaavoitusmenettelyn vuorovaikutuksesta ja osallistumisesta sovelletaan vasta varsinaisen kaavoitusmenettelyn vireilletulosta lähtien. Saadun selvityksen mukaan suunnitelma tehdashankkeen sijoittumisesta Sorsasaloon on julkistettu 20.5.2015. Tämän jälkeen on käynnistynyt tehdashankkeen toteuttamisen edellyttämä asemakaavan muutoksen ja laajennuksen laadinta. Kaavoituksen vireilletulosta on kuulutettu ja vireilletuloaineisto on ollut nähtävänä 9.6.–31.7.2015. Kun otetaan huomioon edellä selostetusta vuorovaikutusmenettelystä, siihen käytetystä ajasta sekä osallistumismahdollisuuksista saatu selvitys, hallinto-oikeus arvioi, että kaavoitusmenettely on järjestetty maankäyttö- ja rakennuslain 62, 63 ja 65 pykälien edellyttämällä tavalla ja osallistumismahdollisuuksista ja -tilaisuuksista on tiedotettu maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n edellyttämällä osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Kuopion kaupungin asukkailla, muilla jäsenillä ja asiaan osallisilla, mukaan lukien Siilinjärven kunnassa olevat osalliset, on ollut tosiasiallinen mahdollisuus arvioida hankkeen merkitystä ja vaikutuksia ja esittää mielipiteensä asiassa. Säännökset eivät edellytä, että biotuotetehtaan kaavoitusmenettelyyn liittyen olisi tullut erikseen tiedottaa aiemman Sorsasalon yritysalueen asemakaavatyön keskeyttämisestä. Valituksenalainen päätös ei ole syntynyt valituksissa esitettyjen kaavoitusmenettelyn oikeellisuuteen liittyvien valitusperusteiden johdosta virheellisessä järjestyksessä.

Suunnittelualue ja kaavoitustilanne

Suunnittelualueen koko on yhteensä 400 hehtaaria. Suunnittelualue sijaitsee Sorsasalossa välittömästi moottoritien (valtatie 5 Heinola–Sodankylä) ja rautatien (päärata Kuopio–Kajaani) itäpuolella. Kuopion keskustasta alueelle on matkaa noin 9 kilometriä, eteläpuoleisilta Päivärannan, Kettulanlahden ja Kelloniemen asuinalueilta noin 2–3 kilometriä, Vuorelan lähimmältä asuinalueelta reilu kilometri ja Siilinjärven keskustasta noin 14 kilometriä. Suunnittelualueen eteläpuolella on Kallaveden Kelloselkä, kaakkoispuolella Potkunsaari ja Karhonsaari sekä koillispuolella Virtasalmi ja edelleen Uuhimäen ja Ranta-Toivalan alueet, joiden lähin rantarakentaminen sijoittuu välittömästi Virtasalmen toiselle puolelle. Myös suunnittelualueen vieressä on vakituista asutusta ja loma-asutusta.

Suunnittelualueeseen sisältyy valtaosa Sorsasalon itäosasta ja osa viereisistä liikenneväylistä. Lukkosalmentien pohjoispuoleinen asemakaavoitettu alue ei sisälly kaava-alueeseen. Myöskään Virtasalmen Sorsasalon puoleiselle ranta-alueelle sijoittuvat kiinteistöt eivät sisälly kaava-alueeseen.

Suunnittelualueen merkittävin rakennettu kokonaisuus on alueen eteläosassa sijaitseva Powerflute Oyj:n (Savon Sellun) kartonkitehdas. Alueen keskiosalla sijaitsee Ekokem-Palvelu Oy:n omistama teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskus punnitusasemineen, jätteiden vastaanotto-, käsittely-, varastointi- ja loppusijoitusalueineen. Suunnittelualueen pohjoisosilla on teollisuusrakennuksia ja rannoilla on joitakin kesämökkejä/vapaa-ajanasuntoja sekä vakinaista asutusta.

Ympäristöministeriön 3.7.2008 vahvistamassa Kuopion seudun maakuntakaavassa Sorsasalon itäpuoli on osoitettu pääosin maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäväksi teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Alueen eteläosaan yhdys- tai sivuradan päähän saa sijoittaa maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (t/kem). Alueen itäosaan on osoitettu maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeän tavaraliikenteen terminaalialue (LM). Ympäristöministeriön 7.12.2011 vahvistama Pohjois-Savon maakuntakaava täydentää Kuopion seudun maakuntakaavaa. Alueelle on osoitettu t/kem-merkinnän lisäksi teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskusmerkintä (ej).

Suunnittelualueella on voimassa Kuopion kaupunginvaltuuston 11.12.2000 hyväksymä keskeisen kaupunkialueen yleiskaava. Yleiskaavassa Sorsasalon itäpuoleinen alue on osoitettu pääosin teollisuus- ja varastoalueeksi (T). T-alueen rinnakkaismerkintänä on rautatiealueeseen (LR) rajoittuvilla alueilla PK eli yksityisten palvelujen ja hallinnon alue sekä alueen kaakkoisosassa rantaan ja vesiliikenteen alueeseen rajoittuvalla alueella L eli liikennealue. Sorsasalon keskiosassa on pienehkö alue osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Virtasalmen ranta-alueet on osoitettu virkistysalueiksi (V) ja oleviksi loma-asuntoalueiksi (RA-1). Kaakkois- ja luoteisosien vesialueet on osoitettu vesiliikenteen alueiksi (LV). T-alueille on osoitettu rautatie- ja katualueita sekä maa-ainesten ottoalueita (eo, alue on voitava maa-ainesten ottamisen päätyttyä käyttää yleiskaavassa osoitettuun tarkoitukseen), ja alueen keskiosassa maa-ainesten läjitys- ja käsittelyalue (eo-2). T-alueen etelärannoille on osoitettu suojametsäalue (m-1), joka tulee säilyttää rakentamattomana ja alueen metsänhoitotoimenpiteissä tulee huomioida puuston suojametsämerkitys. RA-1-alueille on merkitty olevia loma-asunnon rakennuspaikkoja sekä alueen itäosaan T-, L- ja V-alueelle olevia rakennuksia, jotka voidaan säilyttää. Päivärannantien ja Selluntien risteyksen eteläpuolinen alue on erityisaluetta (E) ja pohjoispuolinen alue virkistysaluetta (V).

Valtaosa Sorsasalon itäosasta on asemakaavoittamatonta aluetta. Alueen pohjoisosalla, liikenneväylien vieressä, on voimassa Kuopion kaupunginvaltuuston 28.2.2000, 17.6.2002 ja 20.8.2007 hyväksymät asemakaavat. Lukkosalmentien etelä- ja pohjoispuoliset katuun rajoittuvat korttelialueet on osoitettu teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueiksi, joita ei saa käyttää ympäristöä rumentavaan varastoimiseen tai kyseinen varastoalue on aidattava rakennuslautakunnan hyväksymällä umpinaisella tai näkösuojan antavalla aidalla (TK-3, TK-16). Lisäksi kortteleissa ei saa harjoittaa elintarvikkeiden vähittäismyyntiä. Tonttitehokkuus korttelialueilla on e=0.5. Asemakaavoitetun alueen eteläosa TK-3 korttelin 21 eteläpuolella ja pohjoisosa TK-16 kortteleiden pohjoispuolella on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Pohjoisosan VL-alueen keskellä, Virtasalmen rannalla on loma-asuntojen korttelialue (RA-1). Alueelle saa rakentaa alueen luonteeseen soveltuvia edustustiloja. Alueen eteläosassa on suojaviheraluetta (EV-5), jolla olevat rakennukset voidaan säilyttää ja kunnostaa, mutta uudisrakentaminen on kielletty. Olevien rakennusten vähäinen laajentaminen on sallittu samoin kuin vähäisen korkeintaan 30 neliömetrin suuruisen piha- ja saunarakennuksen rakentaminen. Alueelle on osoitettu kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa ja jonka korjaus- ja muutostöistä on annettu määräyksiä (sr-13). Kaavoissa on osoitettu katualueita sekä rasitealueita johdoille ja eritaso- ja tasoristeysalueille.

Valituksenalaisen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tarkoitus ja sisältö

Kaavaselostuksen mukaan kaavatyön keskeisimpänä tarkoituksena on mahdollistaa alueelle uuden biotuote-/havusellutehtaan toteuttaminen ja varata alueet muille oleville toiminnoille. YVA-selostuksen mukaan biotuotetehtaan prosessi on suunniteltu erityisesti pehmo- ja pakkauspaperien raaka-aineen tuotantoon. Tehtaan vuotuinen tuotantokapasiteetti on 1,2 miljoonaa tonnia havusellua. Lisäksi tehdas tuottaa mäntyöljyä ja tärpättiä sekä yhden terawattitunnin (TWh) sähköä valtakunnan verkkoon. Puuraaka-ainetta tehdas käyttää 6,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kaavaselostuksen mukaan biotuotetehtaan aluetaloudelliset ja sosioekonomiset vaikutukset työllisyyteen ja elinkeinorakenteeseen ovat merkittävät. Rakennusajan kokonaistuotos Suomeen olisi yli 900 miljoonaa euroa vuodessa, työpaikkojen kerrannaisvaikutus maakunnassa 3 000 henkilöä ja lisäksi koko hankintaketjussa Suomessa 2 700 henkilöä. Valmistuttuaan hanke työllistäisi Kuopion seudulla 750 henkilöä, Pohjois-Savossa 750 henkilöä ja muualla Suomessa 1 900 henkilöä eli yhteensä 3 400 henkilöä. Bruttokansantuotteen lisäykseksi on arvioitu 807 miljoonaa euroa vuodessa.

Valituksenalaisessa kaavassa läntisimmät katu- ja liikennealueisiin rajoittuvat korttelit on osoitettu merkinnöillä TK-16 teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi ja TK-18 teollisuus-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Korttelialueille on annettu tarkempia kaavamääräyksiä. Kaava-alueen eteläosassa olevan teollisuusraiteen aluevarauksen (LR) ja järven väliin on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T), jolle saa sijoittaa yhden asunnon (as=1). Valtaosa suunnittelualueesta on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/kem-2). Laitoksen tulee sijaita sille erikseen osoitetulla rakennusalalla. Koko T/kem-2-korttelialuetta koskevat seuraavat kaavamerkinnät: 1ap/500Tm2, joka osoittaa, kuinka monta teollisuus- ja varastokerrosneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka, hule-13 eli alue, jonka hulevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti, h-1=50 eli rakennusalalla olevan rakennuksen suurin sallittu keskikorkeus metreissä, tehokkuusluku e=0.20, mka-5 eli alue, jolla ei saa ilman ympäristöviranomaisen lupaa tehdä maansiirto- ja kaivutöitä, geo-1 eli alue, jolla kallioperän ruhjeisuus ja veden johtavuus on selvitettävä tarvittaessa ennen rakennustoimenpiteitä ja jolla altaat ja muut vastaavat rakennelmat sekä kemikaalien käsittely on sijoitettava niin, ettei niistä aiheudu kallioperän ruhjeisuuden vuoksi vaaraa ympäristölle, ark-w eli alue, jolla tulee teettää arkeologinen vedenalaisinventointi/selvitys viimeistään hyvissä ajoin ennen alueella tehtäviä vesirakennustöitä, ym-9 eli rakentamisen ympäristöön sopeuttamista koskevat, muun muassa väritystä, materiaaleja, laitosalueen valaistuksen tehdasalueen sisäpuolelle kohdentamista, tehdasalueen ja sen ympäristön puuston säilyttämistä, rannan tuntuman puuston säilyttämistä ja istuttamista, suojapuuston istuttamista maastoltaan muokattaville alueille, maaston tasaamista, kaupunkikuvallisen ilmeen huomioon ottamista aitaamisessa ja maaston muutosten maisemointia koskevat määräykset sekä sw-1 eli sammutusvesien saatavuutta ja sammutusvesisuunnittelua koskevat määräykset. Korttelialueen maanpinnan ylimmästä likimääräisestä korkeusasemasta on määräys max +101.00.

Korttelialueelle T/kem-2 on osoitettu useita erilaisia osa-aluemerkintöjä kuten kaksi rakennusalaa, joille saa sijoittaa Seveso-direktiivin mukaisen, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (kem-1), kaksi rakennusalaa, joille saa sijoittaa teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksen loppusijoitusalueineen sekä muut toiminnan vaatimat kentät, laitteistot, rakennelmat ja rakennukset (tkk-1), alueen osa, jolla kasvillisuutta tulee käsitellä siten, että suljetun kaatopaikka-alueen pintarakennekerrokset säilyvät ehjinä, ja johon kajoaminen edellyttää ympäristöviranomaisen lupaa (et-6), rakennusala, jolle saa sijoittaa jätevedenpuhdistamon (jv-p), alueen osa, jolla saa suorittaa maankaivu- ja täyttötöitä ja jolle saa sijoittaa tarpeellisille osille melu- ja näkösuojaksi maavallin ja jolla täyttöalueen puustoa on täydennettävä siten, että sillä on suojametsävaikutusta (mka-4) sekä alueen osa, jolle saa sijoittaa yhdyskuntateknisiä ja vedenpumppaukseen tarvittavia laitteita ja rakenteita (et-5). Tämä et-5 osa-alue jatkuu rantaan saakka viereisellä suojaviheralueella (EV-11). T/kem-2-korttelialueen rantavyöhykkeet on kahta merkinnällä h-1=8 ja yhtä merkinnällä mka-4 osoitettua osa-aluetta lukuun ottamatta osoitettu lähinnä luonnontilassa säilytettäväksi alueen osaksi merkinnöillä pl-19 ja pl-20 sekä luonnontilassa säilytettäväksi alueen osaksi merkinnällä pl-29. Osa-alueet pl-19 ja pl-20 toimivat vesistön ja tehdasalueen välisenä suojavyöhykkeenä, jossa puuston suojaavaan vaikutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Osa-aluemerkinnällä pl-29 on osoitettu alueet, joilla on todettu liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ja joille on annettu niiden säilymistä ja liito-oravan liikkumista turvaavat kaavamääräykset. Kuikkalampi ja sen luoteispuolisia alueita on osoitettu lähinnä luonnontilassa säilytettäväksi alueen osaksi merkinnällä pl. Kuikkalammen länsi-luoteispuolelle on osoitettu myös merkinnällä pl-11 lähinnä luonnontilassa säilytettävä alueen osa, jonka olemassa oleva puusto on säilytettävä ja täydennettävä liito-oravan liikkumisen kannalta riittävällä puustolla sekä ajoyhteys (ajo) -alueelle merkinnällä lo alueen osa, jolle on jätettävä ja istutettava puita niin, että liito-oravien liikkuminen alueen yli on mahdollista. Kuikkalammen kaakkoispuolelle on osoitettu merkinnällä luo-3 luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, joka säilytetään luonnontilaisena ja jolla on kosteita lehtoja ja lehtokorpea. T-korttelialuetta ja EV-5-aluetta koskee merkintä /s-15 eli alue, jolla ympäristö säilytetään ja jota koskee liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueen säilyttämisen ja liito-oravan liikkumisen turvaavat kaavamääräykset. Osittain EV-5-alueella ja osittain Päivärannantien katualueella sijaitsee Nevanderin huvila -niminen rakennus, jonka rakennuspaikka on osoitettu merkinnällä sr-33 alueen osaksi, jolla oleva kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus tulee säilyttää niin kauan kuin se on liikennejärjestelyjen osalta mahdollista. Korttelialueen T/kem-2 koillis-itäosaan on osoitettu laaja teollisuustoiminnan suojametsäalue, jolla puuston suojaavaan vaikutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota (sma-2). Tämän osa-alueen koillisrajalla on merkintä, joka osoittaa, että rajan puoleisen kiinteistön on rakennettava rajalle suoja-aita sekä melu- ja näkösuojaksi maavalli. Myös edellä mainitusta alueen osasta luoteeseen T/kem-2-korttelialueen koillisrajalla on merkintä, joka osoittaa, että rajan puoleisen kiinteistön on rakennettava rajalle suoja-aita. Biotuotetehtaan kaakkoispuolelle on osoitettu merkinnällä me-5 alueen osa, jolle saa sijoittaa melu- ja näkösuojaksi maavallin. Kaavassa on myös osoitettu Seveso-direktiivin mukainen tuotantolaitoksen konsultointivyöhyke merkinnällä sv-1 ja annettu vyöhykkeelle sijoittuvia toimintoja ja vyöhykkeellä tapahtuvaa rakentamista koskevia tarkempia määräyksiä.

Rautatiealueen (LR) eteläpuolelle on osoitettu Päivärannantien katualueeseen rajoittuva suojaviheralue merkinnällä EV-5. Merkinnällä EV on osoitettu laajahko suojaviheralue TK-16 korttelialueen eteläpuolelle, merkinnällä EV-12 suojaviheralueita Sorsasalon länsipuolella ja itäpuolella oleviin saariin ja merkinnällä EV-11 on osoitettu laajahko suojaviheralue Sorsasalon koilliselle ranta-alueelle. EV-11-alueelle saa sijoittaa tarpeellisille osille melusuojaksi maavallin, meluseinän, meluaidan tai niiden yhdistelmän siten, että ranta-alueen puusto säilytetään ja täyttöalueen puustoa on täydennettävä siten, että sillä on suojametsävaikutusta. EV-12-alue toimii vesistön ja tehdasalueen välisenä suojavyöhykkeenä, jolla puuston suojaavaan vaikutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. T/kem-2-korttelialueen pohjoispuolelle on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET). Sorsasalon länsi-, etelä- ja itäpuoliset vesialueet on osoitettu merkinnällä W-2 vesialueiksi, joille saa rakentaa vene- ja uimalaitureita.

Selvitysten riittävyys

Valitusperusteet

G asiakumppaneineen

Asemakaavaa varten ei ole tehty riittäviä ympäristötutkimuksia ja -selvityksiä. Finnpulp -hankkeen YVA-selvitykset eivät anna riittäviä tietoja vaikutusten arviointiin koko siltä alueelta, jolle kaavan toteuttaminen aiheuttaa olennaisia ympäristövaikutuksia kuten vesistövaikutuksia Kallavedessä ja sitä kautta vaikutuksia Kallaveden rantojen käytölle. Luonnonarvot on selvitetty puutteellisesti.

Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry ja Ranta-Toivala-Uuhimäki kyläyhdistys ry

Finnpulpin ympäristövaikutusten arviointi ei ole riittävä kaavan vaikutusten arvioinniksi, koska kaava käsittää moottoritien itäpuolisen Sorsasalon lähes kokonaan eli myös Ekokem-Palvely Oy:n ja Savon Sellun alueet. Kaavaselostuksesta ei käy ilmi, perustuuko vaikutusten arviointi koko kaava-alueen ja kaikkien vaikutusten kokonaisvaltaiseen arviointiin koko kaavan vaikutusalueella. YVA-selostus on puutteellinen ja sen lähteinä on käytetty vanhentuneita mittauksia. Siinä ei ole otettu huomioon klooridioksidin valmistusta, käyttöä ja varastointia toiminnan laajuuden edellyttämällä vakavuudella. Häiriövalon vaikutuksia ei ole selvitetty YVA-menettelyssä eikä kaavaa laadittaessa. Kaavaa tehtäessä ei ole tarkasteltu sitä, onko voimassa olevien yleis- ja asemakaavojen osoittama maankäyttö mahdollista, jos YVA-menettelyssä todetut haittavaikutukset toteutuvat eikä vaikutuksia saada pienennettyä. Tehtaan raakavedenottamon vaikutuksia Virtasalmen virtauksiin ja edelleen lähialueen asukkaiden asumiseen ja rantojen virkistyskäyttöön ei ole tutkittu. Liito-oravaselvitys toukokuulta 2014 ei vastaa tämän hetken tilannetta. Kallioperän rikkonaisuutta ja sen rakojen ja hiertosaumojen mahdollista suoraa yhteyttä ympäröivään vesistöön ei ole tutkittu. Alueen soveltuvuus vaarallisten kemikaalien laajamittaiseen käyttöön ja varastointiin on selvittämättä. Kokonaan on selvittämättä myös se, miten alueella jo toimivat Ekokemin ja Savon Sellun kaatopaikat ja ongelmajätealtaat kestävät suunnitellun tehtaan, sen teollisuusraideyhteyden sekä ajoyhteyden aiheuttamat tärinät. Myöskään Honkamäen tulevaa käyttöä eikä sen ympäri rakennettavien teollisuusraiteen ja ajoyhteyden vaikutuksia ei ole selvitetty.

B asiakumppaneineen

(---)

A

Päätös on tehty erittäin puutteellisilla, harhauttavilla ja lainvastaisiksi katsottavilla tiedoilla.

M asiakumppaneineen

Päätös on osittain perustunut puutteellisiin ja jopa virheellisiin YVA-selvityksiin. Asemakaavan toteuttamisen vaikutuksia ei ole arvioitu kokonaisuutena. Selvitys on ulotettava Kelloselän lisäksi koko Kallaveden alueelle. Ilmaston lämpeneminen tulee huomioida laskelmissa. YVA-selvitystä ei ole laadittu perusteiltaan oikeista lähtökohdista ja siinä on virheellistä tietoa Kallaveden veden lämpötilan noususta. Jätevesien pitkän aikavälin vaikutuksia ei ole selvitetty.

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:

1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;

2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;

3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;

4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;

5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön;

6) elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen.

Asiassa saatu selvitys

Finnpulp Oy:n Kuopion biotuotetehdashankkeesta on laadittu 336 sivua käsittävä ympäristövaikutusten arviointiselostus marraskuussa 2015 (jäljempänä YVA-selostus). Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on tarkasteltu neljää vaihtoehtoa ja niin sanottua nollavaihtoehtoa eli hankkeen toteuttamatta jättämistä. Vaihtoehto VE1a: Uusi biotuotetehdas, VE1b: Uusi biotuotetehdas ja osa Savon Sellun toiminnoista integroidaan Finnpulpin tehtaan prosesseihin, VE2a: Uusi biotuotetehdas ja lisäksi on tarkasteltu puusta liuotetun ligniinin erotusta syntyvästä jäteliemestä ja sen jalostamista biotuotteeksi sekä VE2b: Uusi biotuotetehdas ja osa Savon Sellun toiminnoista integroidaan Finnpulpin tehtaan prosesseihin ja lisäksi on tarkasteltu puusta liuotetun ligniinin erotusta syntyvästä jäteliemestä ja sen jalostamista biotuotteeksi. Integroinnilla on tarkoitettu sitä, että Savon Sellun jätevedet johdetaan Finnpulpin jätevedenpuhdistamolle ja Savon Sellun toiminnasta syntyvä kuori ja jäteliemi poltetaan Finnpulpin uusissa kattilalaitoksissa. Kaikkien vaihtoehtojen osalta on tarkasteltu vielä kahta vaihtoehtoista raaka- ja jäähdytysveden ottopaikkaa Kallavedestä.

YVA-menettelyssä on selvitetty ja arvioitu hankkeen vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen, vaikutukset liikenteeseen, meluvaikutukset, tärinävaikutukset, ilmanlaatuun kohdistuvat vaikutukset, vaikutukset kasvihuonekaasuihin, tuhkan, sivutuotteiden käsittelyn sekä loppusijoituksen vaikutukset, vaikutukset vesistöihin, vaikutukset kaloihin ja kalastukseen, vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin, vaikutukset kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin, vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön, vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen, virkistyskäyttöön ja terveyteen, vaikutukset luonnonvarojen käyttöön, aluetaloudelliset ja sosioekonomiset vaikutukset sekä onnettomuustilanteiden vaikutukset. Vaikutukset on arvioinnissa jaettu rakentamisen aikaisiin ja toiminnan aikaisiin vaikutuksiin. Lisäksi kaavaselostuksessa on esitetty yhteenveto biotuotetehdashankkeen vaikutuksista edellä mainittuihin kohteisiin.

YVA-selostuksen mukaan YVA-menettelyn yhteydessä tehdyt selvitykset on laadittu siten, että niiden perusteella voidaan laatia myös kaavan vaikutusten arviointi. Ympäristövaikutusten arviointia varten on tehty selvitys ympäristön nykytilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä olemassa olevan tiedon ja YVA-menettelyä varten tehtyjen selvitysten perusteella. Hankkeen ympäristövaikutuksia on tarkasteltu vertaamalla hankkeen toteutuksen aiheuttamia muutoksia nykytilanteeseen. Erityisesti on pyritty kiinnittämään huomiota YVA-menettelyn aikana eri sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella tärkeäksi koettujen vaikutusten selvittämiseen ja kuvaamiseen. Hankkeen merkittävimmät vaikutukset liittyvät toiminnan aikaisiin vesistö-, liikenne- ja maisemavaikutuksiin. Myös luonnonvarojen käyttö aiheuttaa kohtalaisia vaikutuksia. Hankkeen kokonaisvaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen kaikki vaikutusalueet huomioiden on arvioitu kohtalaisiksi. Hankkeen lähialueilla vaikutukset ovat kuitenkin suuria ja joidenkin talouksien osalta jopa erittäin suuria.

YVA-selostus on ollut nähtävänä vuodenvaihteessa 2015–2016 ja asemakaavan valmisteluasiakirjat alkuvuodesta 2016. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) on antanut YVA-yhteysviranomaisena lausunnon arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä 7.3.2016 ja kaavan valmisteluasiakirjoista 11.2.2016.

Arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa ELY-keskus on lausunut muun muassa seuraavaa: YVA-selostusta voidaan pitää asianmukaisena ja laadukkaana. YVA-menettely ja -selostus täyttävät lainsäädännössä asetetut sisällölliset ja menettelylliset vaatimukset. Osallisten ja päätöksentekijöiden on mahdollista saada selostuksen perusteella hyvä kokonaiskuva tehtaan eri vaikutuksista, niiden merkittävyydestä ja alueellisesta kohdentumisesta. Tehtaan kokoluokasta ja aiotusta sijaintipaikasta johtuen YVA-selostuksessa esitettyihin vaikutusarviointeihin jää kuitenkin joitakin sellaisia huomattavia epävarmuustekijöitä, jotka edellyttävät ehdottomasti täydentäviä vaikutusarviointeja. Lausunnossa on esitetty, että vesistövaikutusten arviointia tulee tarkentaa useilta osin epävarmuustarkastelujen osalta. Tulee tunnistaa ne alueet, joilla alusveden käyminen hapettomaksi kerrostuneisuuskaudella on mahdollista, ja arvioida, millainen kokonaismerkitys näillä alueilla olisi sisäisen kuormituksen kannalta. On laadittava tarkempi selvitys jätevesien vaikutuksesta edellytyksiin käyttää Kallavettä raakavesilähteenä. On tehtävä asiantuntija-arvio siitä, millaiset yhteisvaikutukset tehtaan jätevesikuormituksella olisi jätevesien purkupaikan ja koko vesistön kannalta. On arvioitava, miten hankkeen vaikutukset näkyisivät vesistössä ja mikä niiden vaikutus olisi vesistön käytön kannalta. Jätevedenpuhdistamo on suunniteltava ja kuvattava tarkemmin. Asianmukainen meluntorjuntasuunnitelma ja sen pohjalta päivitetty meluvaikutusarviointi on oltava päätettäessä ympäristöluvasta ja asemakaavan hyväksymisestä. Lisäksi lähivaikutusten arviointeja tulee täydentää asianmukaiseen turvallisuusselvitykseen perustuvalla analyysillä siitä, millaisia vaikutuksia tehtaalla olisi lähialueen nykyisen ja tulevan maankäytön näkökulmasta. Arviointi on tehtävä tehtaan Seveso III -direktiivin mukaisen konsultointivyöhykkeen alueelta ja sen on oltava käytettävissä myös asemakaavoituksesta päätettäessä.

Kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa ELY-keskus on todennut, että Finnpulpin biotuotetehtaan vaikutukset ulottuvat kaava-alueen ulkopuolelle, joten tarvitaan tarkastelu siitä, onko voimassa olevien yleiskaavojen ja asemakaavojen osoittama maankäyttö mahdollista, jos YVA-selostuksessa esitetyt haittavaikutukset toteutuvat eikä vaikutuksia saada pienennettyä lieventävillä toimenpiteillä. Tarkastelu on tehtävä melu- ja vesistövaikutusten, ilmanpäästöjen, maisemavaikutusten ja virkistysarvojen menetysten osalta. YVA-menettelyssä tehtyjä selvityksiä on tarkennettava yksityiskohtaisempaan suuntaan. Kaava-aluetta on tarkasteltava kokonaisuutena mukaan lukien Savon Sellun, Ekokemin ja muiden alueella olevien yritysten sekä kaavassa osoitettujen uusien tonttien vaikutukset. Koska alueelle on suunniteltu sijoittuvan Seveso III -direktiivin mukaisia laitoksia, joilla on konsultointivyöhyke, olisi hyvä laatia turvallisuusselvitys. Uudisrakentamisen maisemavaikutuksia on syytä vielä tarkastella myös puhdistamoalueen ja satama-alueen osalta. Alueelle osoitettavan rakennusoikeuden määrä on tarkistettava. Jäteveden puhdistamon tontin maa-alueen riittävyys ja tarvittavat vesialueen täytöt on syytä selvittää. On selvitettävä, voidaanko liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat jättää rakentamisalueen ulkopuolelle. Voimajohtolinjan sijainti ja sen jatkorakentamismahdollisuus on selvitettävä. Lausunnossa edellytettiin myös liikenteellisiä lisäselvityksiä. Lausunnon mukaan lisäksi on tehtävä melun torjuntasuunnitelma ja esitettävä torjuntatoimenpiteet, selvitettävä minkälaisiin maastomuutoksiin kaavan toteuttaminen johtaa ja mitä vaikutuksia on maaperän käsittelyllä sekä tutkittava rantojen ruoppaus- ja täyttämistarve.

Kaavaselostuksen mukaan suunnittelualueen luonnonympäristöön liittyviä selvityksiä on tehty ennen biotuotetehdashanketta (Ramboll Finland Oy 2004 ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojelutoimisto 2007). YVA-lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn vaikutusten arvioinnit ovat toimineet kaavatyön valmisteluvaiheen pohjana. Selvityksiä ja vaikutusarviointeja on täydennetty valmisteluvaiheen jälkeen YVA-selostuksen täydennyksillä ja kaupungin laatimilla selvityksillä. Täydentävät selvitykset on laadittu kaavaan liittyvissä lausunnoissa edellytetyistä seikoista ja niissä edellytetyillä tavoilla, erityisesti ELY-keskuksen lausunnoissa esitetyistä seikoista. Keskeisimmät täydennykset liittyvät vesistövaikutuksiin, turvallisuuteen, riskianalyyseihin, meluvaikutuksiin ja meluntorjuntaan, liikenteen toimivuuteen, massatasapainoon ja maisemavaikutuksiin. Lisäksi täydentävä selvitys on tehty potentiaalisilla viitasammakkoalueilla. Kaavaselostuksen liitteenä on YVA-selostuksen lisäksi, Toimenpideselvitys risteysjärjestelyistä (Plaana Oy, lokakuu 2015), Alustava meluntorjuntasuunnitelma (Pöyry Finland Oy, 11.3.2016), Selvitys vesistövaikutuksista (Pöyry Finland Oy, 31.3.2016), Selvitys jätevesipäästöjen vaikutuksista Kuopion Veden vedenhankintaan (Pöyry Finland Oy, 15.3.2016), Turvallisuusselvitys, Biotuotetehtaan T/Kem-kaavaturvallisuustarkastelu (Pöyry Finland Oy, 15.3.2016 ), Liikenteen toimivuus (Ramboll Finland Oy, 14.3.2016), Liikenneverkkokuva, Maa-ainesten ja louhittavan kallion tasapainotarkastelut (Pöyry Finland Oy, 13.3.2016), Ympäristölupahakemukseen liittyvä vesistövaikutusten arvioinnin päivitys (Pöyry Finland Oy, toukokuu 2016) ja Arviointi puun käytön välillisistä vaikutuksista ilmastotavoitteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen (Pöyry Finland Oy, 31.3.2016).

Pohjois-Savon ELY-keskus on 1.6.2016 kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa esittänyt muun muassa, että kaavaehdotus on perusteltu laajasti ja hyvin kaavaselostuksessa. Biotuotetehtaan ympäristöluvassa päätetään lopullisesti siitä, ovatko tehtaan toiminnalliset edellytykset alueella olemassa. Asemakaavalla luodaan maankäytölliset edellytykset tehtaan rakentamiselle. Tämä on ollut mahdollista, koska YVA-menettelyssä ja asemakaavaprosessissa tehdyt selvitykset osoittavat, että tehtaan vaikutukset ovat riittävässä määrin hallinnassa ja kaavaehdotuksessa on annettu tehtaan toimintoja ohjaavia, mahdollisia haittavaikutuksia lieventäviä ja ympäristön käsittelyä ohjaavia kaavamerkintöjä ja määräyksiä.

Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukes on 30.5.2016 kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa todennut muun ohessa, että kaavaehdotusaineistossa olevaan onnettomuuksien seurausten arviointiin perustuen Tukes puoltaa biotuotetehtaan mahdollistavaa asemakaavamuutosta ja että biotuotetehtaalta tullaan todennäköisesti edellyttämään kemikaaliturvallisuussäädöksissä tarkoitettua lupaa.

Selvitysten riittävyyden oikeudellinen arviointi

Hallinto-oikeus toteaa ensin, että maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n säännösten mukaan kaavan vaikutukset arvioidaan kunkin kaavan tehtävä ja tarkoitus huomioon ottaen tämän säännöksen edellyttämällä tavalla. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan huomioon otetaan myös aikaisemmin tehdyt selvitykset ja muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Jos kaava-alueelle sijoittuvaa hanketta varten on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi, tämä arviointi voidaan mainittujen säännösten mukaisesti ottaa huomioon kaavan vaikutuksia arvioitaessa ja mikäli arviointimenettely ja kaavoitusmenettely tapahtuvat samanaikaisesti, asianomaisten viranomaisten on oltava riittävässä yhteistyössä menettelyjen yhteensovittamiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä selvitysten riittävyys liittyy olennaisena osana kaavan sisältövaatimusten täyttymisen arviointiin. Selvitysten riittävyyttä arvioitaessa olennaista on, että asiakirjoissa on riittävän laajasti selvitetty alueen olosuhteet niin, että voidaan arvioida, täyttääkö valittu kaavaratkaisu siltä maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetyt sisältövaatimukset. Mikäli YVA-menettelyssä ei ole saatu riittävästi selvitystä kaavan sisältövaatimusten täyttymisen arvioimiseksi, selvityksiä on täydennettävä tarpeellisilta osin, mutta niitä ei ole tarpeen tehdä kokonaan uudelleen.

Tässä tapauksessa Finnpulp Oy:n Kuopion biotuotetehtaan YVA-menettelyssä ei ollut saatu riittäviä selvityksiä Sorsasalon itäosan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen toteuttamisen vaikutusten arvioimiseksi. Selvityksiä on kuitenkin täydennetty monilta osin edellä esitetyllä tavalla. Vesistövaikutuksista tehdyssä selvityksessä on arvioitu yhteispuhdistamon päästöjen vesistövaikutukset koko vesistön tilaan. Lisäksi on arvioitu vedenoton vaikutuksia, vaikutuksia häiriö- ja poikkeustilanteissa sekä tarkasteltu ääritilanteita ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja tehty epävarmuustarkastelu ja arvioitu ruoppauksen ja vesialueen täytön vaikutuksia. Jätevesipäästöjen vaikutuksista Kuopion Veden vedenhankintaa on tehty erillinen raportti. Biotuotetehtaan kaavaturvallisuustarkastelu on perustunut laitoksen arvioituihin suuronnettomuusvaaroihin ja ympäröivien alueiden haavoittuvuuteen. Tunnistetut ja mallinnetut vaaratilanteet ovat hakevaraston tulipalo, klooridioksidiveden siirtoputken rikkoutumisesta johtuva klooridioksidipäästö, happivuoto happitehtaalla, metanolisäiliön tulipalo ja raskaan polttoöljyn säiliöpalo.

Kaupunginhallituksen valitusten johdosta antaman lausunnon mukaan kaavatyössä ei ole selvitetty pelkästään biotuotetehtaan vaikutuksia vaan selvityksiin sisältyy koko kaava-alueen yhteisvaikutuksia, tärkeimpinä meluun, maisemaan, hajuun, prosessijätevesiin ja savukaasupäästöihin liittyvät vaikutukset. Lisäksi luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä kuvauksia ja selvityksiä on koko kaava-alueelta sekä koko aluetta koskeva liikenteen toimivuustarkastelu. Lausunnon mukaan tehtaan aiheuttaman häiriövalon vaikutus on tunnistettu ja otettu huomioon samoin kuin kallioperän rikkonaisuus ja rakenne. Kallioperän ruhjeisuustiedot perustuvat Geologisen tutkimuslaitoksen karttaselvitykseen. Kaupunginhallituksen lausunnosta ja kaupungin vastineesta ehdotusvaiheen lausuntoihin ja muistutuksiin ilmenee, että liito-oravat on selvitetty tarkoin ennen kuin Pohjois-Savon ELY-keskus on myöntänyt 10.8.2016, sittemmin lainvoimaiseksi tulleen poikkeusluvan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämistä ja heikentämistä koskevasta kiellosta. Sorsasalon itäosaan on tehty liito-oravaselvitykset vuosina 2007 ja 2014. Lisäksi suunnitellun vedenottamon alueelle on tehty maastokäynti 15.6.2016. Vedenottamon alueelta ei ole löydetty liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikaksi luokiteltavaa aluetta. ELY-keskus ei ole edellyttänyt tarkempia liito-oravaselvityksiä.

Hallinto-oikeus arvioi, että YVA-menettelyssä tehdyt selvitykset ja sen jälkeen tehdyt täydentävät selvitykset antavat riittävät tiedot alueen olemassa olevien ja uusien toimintojen ja koko maankäyttösuunnitelman toteuttamisen kaikkien merkittävien välittömien ja välillisten vaikutusten arviointiin. Selvitykset on myös tehty siten, että vaikutusarviointi on voitu tehdä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Asemakaava perustuu kaavan tehtävä ja tarkoitus huomioon ottaen sen merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja vaikutusselvitysten pohjalta on mahdollista arvioida, täyttyvätkö asemakaavan sisältövaatimukset. Asiassa ei ole tullut esille sellaisia selvitysten lähtötietojen tai selvityksessä käytettyjen menetelmien olennaisia puutteellisuuksia tai virheellisyyksiä, joiden johdosta selvitysten tuloksia ei voitaisi pitää luotettavina antamaan riittävät tiedot asemakaavan toteuttamisen merkittävien vaikutusten arvioimiseen.

Asemakaavan sisältövaatimukset

Valitusperusteet

G asiakumppaneineen

Päätös ei täytä asemakaavan sisältövaatimuksia terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön edellytysten luomisesta kaavan koko vaikutusalueella. Se ei vaali luonnonympäristöä, koska luonnonarvot on selvitetty ja esitetty puutteellisesti. Asemakaavan toteuttaminen aiheuttaa vaikutusalueellaan elinympäristön merkityksellistä heikkenemistä ja aiheuttaa maa- ja vesialueiden omistajille kohtuutonta haittaa.

Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry ja Ranta-Toivala-Uuhimäki kyläyhdistys ry

Asemakaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä säädettyjä asemakaavan sisältövaatimuksia erityisesti elinympäristön heikentämiskiellon ja turvallisuuden osalta. Alueelle ollaan sijoittamassa kolme 500 kuutiometrin suuruista klooridioksidisäiliötä. On erittäin suuri riski sijoittaa säiliöitä kaavan mukaiselle etäisyydelle vakituisesta ja loma-asutuksesta, kouluista ja päiväkodeista. Toteutuessaan kaavan mahdollistama tehdashanke heikentää lähialueen asukkaiden virkistysmahdollisuuksia ja elinoloja sekä vaarantaa asukkaiden terveyden. Asukkaat ovat havainneet liito-oravia keväällä 2015 Virtasalmen rannan ja suunnitellun tehdasalueen välisessä metsäsaarekkeessa, kaavassa suojaviheralueeksi EV-11 osoitetulla alueella. Asemakaavapäätöksessä ei ole esitetty vaihtoehtoa sille, miten kaavan laadintaa jatkettaisiin, jos nyt hyväksytty kaava kumotaan.

B asiakumppaneineen

(---)

A

Päätös loukkaa Kuopion kaupungin asukkaiden sekä Kallaveden ja koko Saimaan vesistön alueella asuvien henkilöiden terveyttä, etua ja oikeutta.

M asiakumppaneineen

Tehtaan toiminnan vaikutuksesta valittajien asumisen ja loma-asumisen olosuhteet muuttuvat kohtuuttomasti. Asemakaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä säädettyjä asemakaavan sisältövaatimuksia erityisesti elinympäristön heikentämiskiellon osalta. Jotta tehdasta voitaisiin käyttää, lauhdevedet olisi jäähdytettävä lauhdutustorneja käyttämällä. Tornien rakentamiseen ei ole varauduttu eikä kaava-asiakirjoissa ole mainintaa lauhdevesitorneista.

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 § 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Saman pykälän 3 momentin mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 1 §:n mukaan päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa. Valtioneuvoston päätöksen mukaan asumiseen käytettävillä alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (Laeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Asuinhuoneistoissa ohjeena on, että ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso ei saa sisällä ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (Laeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 35 dB ja yöohjearvoa (klo 22–7) 30 dB.

Saatu selvitys

Kaavaa varten laaditun alustavan meluntorjuntasuunnitelman tuloksissa todetaan, että alustava meluntorjunta on kohdistettu Virtasalmen rannan kohteisiin ja suurin tämän suunnitelman toimilla saavutettavissa oleva vaimennus on noin 6 dB. Alustavan meluntorjunnan jälkeen päiväaikana klo 07–22 ylittyy 55 dB(A):n ohjearvo kahdessa kohteessa (Päivärannantiellä ja Tavirannantiellä). Yöaikana klo 22–07 ylittyy 50 dB(A):n ohjearvo yhdessä kohteessa Siilinjärven puolella (Tammirannantiellä). Ylitysten syynä on ennen kaikkea kuljetusten aiheuttama melu valtatiellä 5. Näissä kohteissa nykytilan laskennallinen taso on myös hyvin merkittävä, jolloin muutos nykytilaan nähden on hyvin vähäinen. Alustava meluntorjunta ei koskenut tieliikennemelua. Vuorelan asuinalueella on tehty lisälaskenta ja sen perusteella päivä- ja yöajan ohjearvo ylittyy yhdessä kohteessa (Riistapolulla). Tämä kohde on rakennettujen meluvallien välissä aivan Savonradan vieressä.

(---)

Biotuotetehdashankkeen vesistövaikutusselvityksessä on tarkasteltu kuormitusta, suolaisuutta ja tiheyskäyttäytymistä, happitilannetta, happamuutta, ravinteita, kasviplanktonia, kiintoaineita, metalleja, AOX-yhdisteitä, lämpötilaa, jäätilannetta, pohjaeläimiä, sedimenttiä, ekologista luokitusta, vaikutuksia Kuopion juomaveden laatuun, veden oton vaikutuksia, häiriö- ja poikkeustilanteita, hankkeen kokonaisvaikutusta vesistön tilaan, ääritilanteita, ilmastonmuutoksen vaikutusta, epävarmuuksia sekä ruoppauksen ja vesialueen täytön vaikutuksia. Laskelmat ja mallinnukset on tehty vaihtoehdolla, jossa yhteispuhdistamossa käsitellään biotuotetehtaan ja Savon Sellu Oy:n jätevedet sekä Ekokem-Palvelu Oy:n suotovedet. Selvityksen mukaan Kallavedessä saattaa esiintyä aiempaa useammin paikallista hapettomuutta lisääntyvän kuormituksen vuoksi, mutta laajamittaista hapettomuutta ei arvioida aiheutuvan. Happitilannetta voidaan parantaa riittävällä hapetuksella. Laajamittaista hapettomuutta ei arvioida tapahtuvan eikä uusia hapettomia alueita arvioida syntyvän. Jätevesien ei arvioida vaikuttavan Kallaveden happamuuteen. Jäähdytysvesien lämmittävä vaikutus keskittyy selvityksen mukaan Kelloselälle ja erityisesti Kelloselän pohjoisosaan Sorsasalon etelä- ja kaakkoisrannan tuntumaan sekä Potkunsaaren ympäristöön. Koko Kallaveden tilaan jäähdytysvesillä ei siten ole merkittävää vaikutusta. Lämpötilan nousun arvioidaan olevan pintakerroksessa kesällä Sorsasalon ja Potkunsaaren välisellä alueella noin 4 oC ja Potkunsaaren ympäristössä noin 3 oC. Muutoin lämpötilan nousu jätevevesien purkualueella on Kelloselällä ja Virtasalmessa hyvin pienellä alueella noin 2 oC. Talvella lämpövaikutus on Sorsasalon etelärannan tuntumassa purkualueen lähialuetta lukuun ottamatta noin 3–5 oC ja muutoin Kelloselällä noin 1–2 oC. Rehevyys voi lisääntyä paikoitellen Sorsasalon ja Potkunsaaren rannassa ja lämpötilan nousu ylittää edellä esitetyllä tavalla lohiveden suurimman sallitun 1,5 oC:n lämpötilan nousun. Jäähdytysvesien purku vaikeuttaa tai estää jäällä liikkumisen Kelloselän pohjoisosassa. Leutona talvena jään paksuus voi olla vaarallisen ohut myös Kelloselän keskiosassa. Erityisesti alku- ja lopputalvesta jäällä liikkumisessa on noudatettava erityistä varovaisuutta koko Kelloselän alueella. Leutoina talvina jäähdytysvedet voivat heikentää jään kantavuutta Vaajasalon jäätien kohdalla.

Selvityksen mukaan hankkeen ei arvioida vaarantavan EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteiden eli vesialueen hyvän ekologisen tilan saavuttamista tai sen ylläpitämistä eikä heikentävän vesimuodostuman kemiallista tilaa. Selvimpänä vaikutuksena arvioidaan aiheutuvan lievää rehevöitymistä erityisesti Kelloselällä, ei kuitenkaan laaja-alaisia sinileväesiintymiä. Koska veden otto ja purku tapahtuvat samaan vesistöön, veden otolla ei arvioida olevan vaikutusta veden korkeuteen. Virtauksiin veden oton arvioidaan vaikuttavan paikallisesti vähäisessä määrin ottopaikan lähiympäristössä. Veden otolla ei arvioida olevan vaikutusta Kallaveden laatuun. Jätevedenpuhdistamon toimintahäiriötilanteissa kaikki syntyvät jätevedet voidaan johtaa hallitusti varoaltaisin ja turvata siten puhdistamon toiminta.

Kokonaisvaikutuksesta selvityksessä todetaan, että yhteispuhdistamo tulee lisäämään lähinnä Kallaveteen kohdistuvaa happea kuluttavan aineen sekä fosforin kuormitusta. Typpikuormituksen muutos on jokseenkin pieni. AOX-kuormitus lisääntyy. AOX-yhdisteet ovat rakenteeltaan luonnossa tavattavien yhdisteiden kaltaisia ja biohajoavia. Tehtaan jätevesien purkualueen läheisyydessä jätevesien vaikutus on selvimmin havaittavissa yleisenä rehevyyden lisääntymisenä. Ilmastonmuutos ei selvityksen mukaan vaikuta yhteispuhdistamon aiheuttamaan kuormitukseen. Yhteispuhdistamon kuormituksen arvioidaan olevan noin 10 prosenttia järveen tulevista ravinnevirtaamista, jotka voimistavat ilmastonmuutoksen aiheuttamaa rehevöitymiskehitystä. Pienestä ruopattavasta massamäärästä ja ruoppauksen lyhyestä kestosta johtuen ruoppauksen ja vesialueen täytön vaikutusten arvioidaan jäävän vesistössä vähäisiksi, lyhytaikaisiksi ja paikallisiksi. Selvitysten mukaan vesistössä ei arvioida tapahtuvan sen kaltaisia vedenlaadun muutoksia, jotka vaarantaisivat Kallaveden käytön Kuopion kaupungin vesilaitoksen raakavetenä.

Kaavaa varten laaditussa turvallisuusselvityksessä on mallinnettu ne onnettomuudet, joilla on todennäköisimmin vaikutuksia tehdasalueen ulkopuolelle. Selvityksen mukaan lähes kaikissa tarkastelluissa onnettomuusskenaarioissa vaikutukset ja mahdolliset terveys- ja ympäristöriskit rajautuvat tehdaslaitosalueelle eikä niillä ole vaikutuksia ihmisiin, vesistöön tai maaperään eikä haittaa eläin- ja kasvilajeille. Laajin vaikutusalue eli noin 530 metriä on klooridioksidilaitoksen onnettomuusskenaariossa, mutta sekään alue ei ulotu loma- tai vakituisen asumisen alueille. Selvityksen mukaan biotuotetehtaan sijoittamiselle kyseiselle alueelle ei ole turvallisuusnäkökulmasta estettä.

Finnpulp Oy:n YVA-selostuksen mukaan hankkeen rakentamisen aikaisista räjäytystöistä syntyvän tärinän ei arvioida aiheuttavan lähialueen rakennuksiin kohdistuvia vaikutuksia tai riskiä rakenteiden vaurioitumiselle. Toiminnan aikana ei arvioida syntyvän tärinävaikutuksia tai korkeintaan hetkellisiä ja hyvin vähäisiä raideliikenteestä johtuvia vaikutuksia. YVA-selostuksen mukaan tehtaan normaalitoiminnan päästöt eivät aiheuta terveydellistä riskiä lähialueen asukkaille, sillä ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot alittuvat selvästi. Normaalitoiminnan aikana tehdas ei aiheuta hajua ympäristöön. Poikkeustilanteissa ajoittaista hajuhaittaa voi olla muutaman kerran vuodessa. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet jäävät kuitenkin selvästi terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi annetun ohjearvotason alapuolelle. Hajut eivät aiheuta terveydellistä haittaa, mutta viihtyvyyshaittaa voi ilmetä. Savukaasu- ja hajupäästöjä voidaan vähentää prosessiteknisin toimenpitein ja savukaasujen käsittelyllä.

Kaavaselostuksen mukaan Tukesin arvioima biotuotetehtaan konsultointivyöhyke tulee olemaan noin yksi kilometri. Konsultointivyöhykkeelle jäävät yleis- ja asemakaavoissa esitetyt maankäyttömuodot ovat asumisen ja loma-asumisen osalta jo rakentuneet, joten uutta asuinrakentamista alueelle ei ole tulossa eikä konsultointivyöhyke rajoita siltä osin kaavoissa osoitetun maankäytön toteuttamista. Sorsasalon rannalla olevat yleiskaavassa osoitetut virkistysalueet jäävät konsultointivyöhykkeen sisälle ja osittain klooridioksidivuodon vaaraetäisyydelle, joten siltä osin virkistyskäyttö ei säily täysin ennallaan.

Kaavaselostuksen mukaan uusi biotuotetehdas laajentaa Sorsasalon teollista vyöhykettä ja muuttaa maisemakuvaa erityisesti vesialueiden yli tarkasteltuna. Erityisesti 130 metriä korkea piippu muodostaa uuden teollisen maamerkin Kelloselän maisemakuvaan. Piipun lisäksi 80 metriä korkea soodakattila ja muut korkeat rakenteet muuttavat maisemakuvaa. Eniten hanke vaikuttaa maisemakuviin Virtasalmen pohjoispuolen pienipiirteisessä asuinmiljöössä sekä Vuorelan lähimmillä ranta-alueilla sekä tehtaan välittömässä läheisyydessä muun muassa Potkunsaaressa. Selostuksen mukaan kaavan toteuttamisen maisemavaikutuksia on havainnollistettu valokuvasovitteilla. Tehdasta ei voida maastouttaa näkymättömiin, mutta maisemakuvallisia vaikutuksia voidaan jossain määrin lieventää. Tehdasalueella ja sen ympäristössä tulee säilyttää mahdollisimman paljon puustoa ja istuttaa uutta suojapuustoa. Tehtaan valaistusvaikutuksia ei pystytä myöskään kokonaan poistamaan. Myös melu- ja näkösuojavallit muuttavat maisemakuvaa, mutta niiden vaikutus on istutusten kasvamisen jälkeen vähäinen.

Kaupunginhallitus on esittänyt lausunnossaan hallinto-oikeudelle muun muassa, että asemakaavassa on otettu huomioon alueen kallioperän rakenne ja rikkonaisuus. Kaavaan sisältyy T/kem-2-alueella merkintä geo-1, jonka määräyksen mukaan kallioperän ruhjeisuus ja veden johtavuus on selvitettävä tarvittaessa ennen rakentamistoimenpiteitä ja jonka mukaan altaat ja muut vastaavat rakennelmat sekä kemikaalien käsittely on sijoitettava niin, ettei niistä aiheudu kallioperän ruhjeisuuden vuoksi vaaraa ympäristölle. Vanhaa kaatopaikkaa koskee kaavamääräys, jonka mukaan alueeseen kajoaminen edellyttää ympäristöviranomaisen lupaa. Honkamäen harjanne ei ole kaavassa rakennusalaa, vaan se on osoitettu merkinnällä sma-2 teollisuustoiminnan suojametsäalueeksi, jolla puuston suojaavaan vaikutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Kaupunginhallitus on esittänyt lausunnossaan myös, että asemakaavaa laadittaessa on voitu ottaa huomioon ELY-keskuksen myöntämä liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueen hävittämistä tai heikentämistä koskeva poikkeuslupa. Muilta osin lisääntymis- ja levähdysalueet sekä liito-oravan liikkuminen on turvattu kaavamerkinnöillä. Vedenottamon alueella on tehty maastokäynti sen jälkeen, kun kuntaan oli tehty ilmoitus alueella ruokailevista liito-oravista, mutta merkkejä liito-oravista ei ole löytynyt. Vedenottamon maanpäällisille rakenteille tarkoitetulla alueella ei ole puustoa ja sen lähialueet on osoitettu suojaviheralueeksi, jolla liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat ja kulkureitti voidaan säilyttää, jos niitä löytyy alueelta.

Kaupunginhallituksen lausunnon mukaan asemakaavaa laadittaessa on tunnistettu häiriövalon vaikutus ja kaavaan on otettu merkintä ym-9, jonka määräyksen mukaan laitosalueen valaistusta tulee kohdentaa mahdollisimman paljon vain tehdasalueen sisäpuolelle. Häiriövalon vaikutukset arvioidaan lopullisesti rakennusluvassa. Ympärivuorokautista valovaikutusta tulee vääjäämättä olemaan varsinkin korkeamman rakentamisen osalta, mutta kaupunki katsoo, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa. Esitetyille väitteille Kallaveden lämpökuorman seurauslaskelman paikkansa pitämättömyydestä ei ole lausunnon mukaan esitetty perusteita, mutta mikäli alueelle olisi tarve rakentaa lauhdutustorneja, asemakaava mahdollistaa niiden toteuttamisen. Meluselvitysten meluvyöhykekartoista on nähtävissä, että biotuotetehtaan päiväaikaiset ja yöaikaiset melutason ohjearvoihin verrannolliset meluvyöhykkeet eivät suurelta osin ulotu edes Sorsasalon saaren eteläkärkeen. Biotuotetehtaan meluvaikutukset rajautuvat valtaosin Sorsasalon saareen, poikkeuksena kuitenkin Virtasalmen suunta pohjoisessa. Biotuotetehtaan aiheuttamat melutasot eivät ylitä melutason ohjearvoja Kelloniemessä, Kettulanlahdessa tai Päivärannassa. Näillä alueilla melutasoihin vaikuttaa enemmän Savon Sellu Oy:n toiminnot, mutta senkään melualueet eivät ulotu mainituille asuinalueille, mikä ilmenee Savon Sellu Oy:n ympäristölupahakemuksia varten tehdyistä meluselvityksistä. Myöskään tehtaiden yhdessä aiheuttamat teollisuusmelun tasot eivät tule ylittämään ohjearvoja jo asuntoalueiden suhteellisen suuri etäisyys tehdasalueilta huomioon ottaen. Kallansiltojen yhteydessä olevat meluvallit ja melukaiteet eivät vaikuta biotuotetehtaan tai Savon Sellu Oy:n tehtaan melun leviämiseen niin, että niiden vaikutusta olisi tarpeen selvittää erikseen. Meluselvitysten virhemarginaalit on otettu asianmukaisesti huomioon tulosten tulkinnassa. Biotuotetehtaan sallittavat melu-, vesistö- ja muut ympäristövaikutukset arvioidaan lausunnon mukaan yksityiskohtaisesti ja lopullisesti ympäristöluvan yhteydessä ja luvassa asetetaan tarvittavat ja riittävät lupaehdot ja -määräykset. Raakavedenottamon vaikutukset on selvitetty ja selvitysten mukaan vedenoton ei arvioida aiheuttavan lainvastaista elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Lisäksi veden ottamiseen on haettava vesilain mukainen vedenottolupa, johon sisällytetään tarvittavat ja riittävät lupaehdot. Lausunnon mukaan selvitykset ja kaavaan niiden pohjalta sisällytetyt merkinnät ja määräykset osoittavat, että kaavan mahdollistamat toiminnot voidaan sijoittaa alueelle siten, että asemakaavan sisältövaatimukset täyttyvät.

Oikeudellinen arviointi

Maankäyttö- ja rakennuslain 1 §:n mukaan lain yleisenä tavoitteena on edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lain 5 §:n 1 momentin 1, 3 ja 5 kohtien mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää muun muassa turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista ja edistää rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista sekä ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 1 § ja 5 § ovat tavoitesäännöksiä, jotka ohjaavat kaavoitusta. Sellaisina säännökset eivät voi olla yksittäistä kaavaa koskevan päätöksen muutoksenhaun perusteena. Niillä voi kuitenkin olla oikeudellista merkitystä tulkittaessa asiassa sovellettavaksi tulevia kaavan sisältöä koskevia tarkempia säännöksiä, jotka tässä tapauksessa ovat maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaiset asemakaavan sisältövaatimukset. Näin ollen maankäyttö- ja rakennuslain 1 ja 5 §:n säännökset eivät tule G:n ja hänen asiakumppaneidensa ja (---) valituksissa esitetyllä tavalla suoraan sovellettaviksi asemakaavan lainmukaisuutta arvioitaessa.

Hallinto-oikeus toteaa, että Sorsasalon itäosan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tarkoituksena on selvittää mahdollisuudet sijoittaa uusi biotuotetehdas suunnittelualueelle. Tehdasrakennuksen ja tehtaan toiminnan kokoluokasta seuraa, että hankkeen toteuttaminen aiheuttaa huomattavia ympäristömuutoksia ja ympäristövaikutuksia, joita voidaan vain rajoitetusti ohjata maankäytön suunnittelun keinoilla.

Uuden tehtaan rakentaminen muuttaa erityisesti lähiympäristön maisemaa, mutta myös Kelloselän yli avautuvaa kaukomaisemaa. Valokuvasovitteiden mukaan biotuotetehtaan rakenteet ja erityisesti sen korkea piippu ja soodakattila näkyvät Kelloselän suuntaan rantamaisemassa osana olemassa olevaa teollisuusrakennusten rakennuskantaa. Pohjoisen suuntaan maisemakuvan muutos on merkittävämpi, koska uudet massiiviset rakenteet muuttavat maiseman selkeästi teolliseksi. Kaavamuutosalueen ranta-alueet ja saaret, Kuikkalammen ympäristö ja Honkamäen harjanne sekä suojaviheralueet säilyvät kaavamääräysten mukaan puustoisina viher- ja suojametsävyöhykkeinä. Asemakaavamääräyksessä ym-9 on annettu rakentamisen ympäristöön sopeuttamista koskevat, muun muassa rakentamisen väritystä ja materiaaleja, laitosalueen valaistuksen tehdasalueen sisäpuolelle kohdentamista, tehdasalueen ja sen ympäristön puuston säilyttämistä, ranta-alueen puuston säilyttämistä ja istuttamista, suojapuuston istuttamista maastoltaan muokattaville alueille, maaston tasaamista, kaupunkikuvallisen ilmeen huomioon ottamista aitaamisessa ja maaston muutosten maisemointia koskevat määräykset. Saadun selvityksen mukaan alueella ei ole erityisiä arvotettuja maisemallisia arvoja.

(---)

Saadun selvityksen mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueet siltä osin kuin niiden hävittämis- ja heikentämiskiellosta ei ole myönnetty luonnonsuojelulaissa tarkoitettua poikkeusta sekä liito-oravan liikkuminen alueella on turvattu kaavan pl-11-, pl-29-, lo- ja /s-15-merkinnöillä ja niihin liittyvillä määräyksillä. Kuikkalammen ja sen ympäristön muut luonnonarvot on turvattu pl- ja luo-3-merkinnöillä ja niihin liittyvillä määräyksillä. Asemakaavaa ei edellä sanottu huomioon ottaen ole pidettävä lainvastaisena sillä G:n ja hänen asiakumppaneidensa ja Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry:n ja Ranta-Toivala-Uuhimäki kyläyhdistys ry:n valituksissaesitetyllä perusteella, että luonnonympäristöä ja siihen liittyviä erityisiä arvoja ei olisi otettu asianmukaisesti huomioon.

Biotuotetehtaan toteuttaminen edellyttää asemakaavan lisäksi useita lupamenettelyjä, joista keskeisimmät ovat ympäristölupa ja vesilupa. Näillä luvilla varmistetaan se, ettei asemakaava-alueella harjoiteta toimintoja, joista aiheutuu laissa kiellettyjä ympäristö-, terveys- ja vesistövaikutuksia. Lisäksi toiminta saattaa edellyttää kemikaaliturvallisuussäädöksissä tarkoitettua lupaa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella asemakaavalla ja sen selvityksillä ei ole ratkaistu eikä voitukaan ratkaista kaava-alueella harjoitettavien toimintojen sallittavuutta ja lainmukaisuutta ympäristönsuojelulain ja terveydensuojelulain säännösten kannalta eikä ympäristölupamenettelyssä ja vesilupamenettelyssä arvioitavia ympäristö- ja vesilupien myöntämisedellytyksiä eikä mahdollisessa kemikaaliturvallisuussäädöksissä tarkoitetussa lupamenettelyssä arvioitavia luvanmyöntämisedellytyksiä.

Hallinto-oikeus toteaa, että kaupunginvaltuustolla on oikeus painottaa kaavan erilaisia sisältövaatimuksia haluamallaan tavalla, kunhan kaikki sisältövaatimukset on otettu punninnassa laissa edellytetyllä asianmukaisella painoarvolla huomioon. Hallinto-oikeus arvioi, että asemakaavaa laadittaessa on tiedostettu asianmukaisesti hankkeeseen liittyvät suuronnettomuusriskit, maaperän ruhjeisuuteen liittyvät riskit sekä kaavan mahdollistamien toimintojen melu-, haju- ja jätevesipäästöihin liittyvät riskit ihmisille ja ympäristölle. Teollisuusalueiden, suojaviheralueiden ja muiden toimintojen sijoittamisessa sekä asemakaavamerkintöjen ja -määräysten antamisessa on otettu huomioon toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset sekä ihmisille ja ympäristölle aiheutuvat riskit siltä osin kuin niitä voidaan ohjata ja hallita maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvillä toimilla. Kaavamääräyksiä on annettu muun muassa Seveso-direktiivin mukaisen tuotantolaitoksen konsultointivyöhykkeeseen liittyen, sammutusvesisuunnittelusta, kallioperän ruhjeisuuden ja veden johtavuuden huomioon ottamisesta, suoja-aidoista, suojametsistä, suojapuustosta, suoja-aidoista, maavalleista ja meluseinistä sekä suljetun kaatopaikka-alueen pintarakennekerrosten säilymisestä. T/kem-2-korttelialueella maansiirto- ja kaivutyöt edellyttävät ympäristöviranomaisen lupaa. Hallinto-oikeus arvioi asiassa saadun selvityksen perusteella, että suunnittelualueella jo olevien toimintojen sekä uuden biotuotetehtaan meluvaikutukset, päästöjen mukaan lukien hajupäästöjen vaikutukset Kallaveteen ja muuhun ympäristöön sekä ihmisten terveydellisiin oloihin ja viihtyisyyteen on otettu asemakaavan muutoksessa ja laajennuksessa riittävästi huomioon. Asemakaavan sisällön lainmukaisuus ei edellytä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ohjearvoja alempien melutasojen saavuttamista kaavan toteutuksessa. Kaavalla luodaan riittävät edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle eikä valituksenalainen kaava aiheuta kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua nyt kysymyksessä olevan asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen eikä aseteta maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuteta sellaista kohtuutonta haittaa, joka tälle kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen toteuttamisen mahdollisia vaikutuksia lähialueiden maanomistajien kiinteistöjen arvoon ei voida näissä oloissa pitää säännöksessä tarkoitettuna kohtuuttomana haittana. Biotuotetehtaan toiminnan mahdollisesti aiheuttamiin ympäristövahinkoihin liittyvät vastuukysymykset ratkaistaan erikseen.

Kaavaselostuksen mukaan valmisteluvaiheen aineistoon on sisältynyt kaksi vaihtoehtoa eli uuden biotuotetehtaan sijoittaminen alueelle ja aiemman yritysaluekaavan jatkaminen ilman uutta biotuotetehdasta. Edelleen kaavaselostuksessa on todettu, että mikäli biotuotetehtaan toteutuminen ei osoittaudu mahdolliseksi, kaavatyö tulee tulevaisuudessa jatkumaan aiemman yritysaluekaavan pohjalta sitä päivittäen. Hallinto-oikeus toteaa, että kaavaselostus ei ole asemakaavan osa eikä se voi itsessään olla muutoksenhaun kohteena. Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto ja asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Valituksenalainen asemakaavapäätös ei ole lainvastainen sillä G:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksessa esitetyllä perusteella, ettei valituksenalaisessa asemakaavapäätöksessä ole esitetty vaihtoehtoa sille, miten kaavan laadintaa jatketaan, mikäli kaavapäätös kumotaan.

Johtopäätös

Kaupunginvaltuuston valituksenalainen päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä ole muutoinkaan lainvastainen valituksissa esitetyillä perusteilla.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Maankäyttö- ja rakennuslaki 51 §, 52 § ja 55 §

Luonnonsuojelulaki 49 § 1 momentti

Kuntalaki (365/1995) 3 § 1 momentti (81/2002) ja 90 § (1375/2007)

Kuntalaki (410/2015) 145 §, 146 § 1 momentti ja 147 § 1 momentti

Hallintolaki 5 § 1 momentti

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettu laki 3 §, 4 § ja 5 §

Päätöksen ovat tehneet hallinto-oikeuden jäsenet Veijo Tarukannel, Riikka Tiainen ja Ritva Schiestl, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. A on pyytänyt lupaa valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessaan hän on vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan. Kuopion kaupunki on velvoitettava korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Vaatimustensa tueksi A on viitannut hallinto-oikeudessa esittämäänsä sekä esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:

Periaatteessa hanke on hyvä, mutta rakennuspaikka on väärä. Maailman suurinta selluloosatehdasta ei tulisi rakentaa keskelle Kuopiota. Tehtaan rakentaminen tuhoaa Suomen suurimman vesistön.

Asemakaavan hyväksymistä koskeva päätös on lainvastainen ja syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Päätös loukkaa sekä Kuopion kaupunkilaisten että Saimaan vesistön varrella asuvien ihmisten etua ja oikeutta.

Hallinto-oikeudelle esittämässään valituksessa A on muun ohella todennut, että kaavan hyväksymistä koskeva päätös on tehty puutteellisilla, harhauttavilla ja lainvastaisiksi katsottavilla tiedoilla.

2. B ja hänen asiakumppaninsa ovat pyytäneet lupaa valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessaan he ovat valituskirjelmästä tarkemmin ilmenevin perustein vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan.

3. Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry on pyytänyt lupaa valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessaan yhdistys on valituskirjelmästä tarkemmin ilmenevin perustein vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan.

4. G ja hänen asiakumppaninsa ovat pyytäneet lupaa valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessaan he ovat vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan.

Vaatimustensa tueksi G ja hänen asiakumppaninsa ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Toteutuessaan Finnpulp Oy:n havusellutehdas aiheuttaisi merkittävän lisäkuormituksen Kallaveteen. Vesipäästöt olisivat moninkertaiset järveen nykyisin kohdistuvaan kuormitukseen nähden ja ne tulisivat vaikuttamaan merkittävästi Kallaveden tilaan. Osa tehtaan vaikutuksista on vaikeasti ennakoitavia ja ne muodostavat vakavan riskin Kallaveden ekologialle ja myös Kuopion kaupungin raakaveden laadulle. Jo nykyinen kuormitus on aiheuttanut Kallavedessä rehevöitymistä ja syvänteiden hapettomuutta.

Laadittuihin kuormituslaskelmiin liittyy epävarmuuksia, eikä laskemiin ole sisällytetty häiriötilanteita, joiden aikana päästöt voivat olla moninkertaiset normaalikäyttöön verrattuna. On ilmeistä, että tehtaan välittömät ja välilliset päästöt Kallaveteen olisivat huomattavasti suuremmat kuin YVA-menettelyssä on arvioitu.

Asemakaavaa laadittaessa olisi tullut selvittää kaavan toteutumisen vaikutukset koko sen vaikutusalueella eli käytännössä koko Kallansiltojen eteläpuolisella Kallaveden alueella. Vaikutukset on arvioitava siten, että otetaan huomioon myös häiriö- ja satunnaispäästöt, joita ei rajoiteta ympäristölupamääräyksin. Kaupunki on kaavapäätöksessään nojautunut yksinomaan hankeyhtiön teettämiin selvityksiin ja arvioihin.

Kaavan toteuttamisesta tulee aiheutumaan merkittävää ympäristön pilaantumista ja luonnonarvojen turmeltumista. Kaavan vaikutukset ovat siten maankäyttö- ja rakennuslain 1 ja 5 §:issä asetettujen tavoitteiden vastaisia.

5. M ja hänen asiakumppaninsa ovat pyytäneet lupaa valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessaan he ovat vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan.

Vaatimustensa tueksi M ja hänen asiakumppaninsa ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Asemakaava mahdollistaa maailman suurimman havusellutehtaan rakentamisen keskelle kaupunkirakennetta. Tehtaasta aiheutuisi runsaasti erilaisia ympäristöhaittoja. Muutoksenhakijoiden omistamat kiinteistöt sijaitsevat tehtaan välittömässä läheisyydessä ja tehtaan rakentaminen tulisi ratkaisevalla tavalla vaikuttamaan heidän asumis- ja loma-asumisolosuhteisiinsa.

Koska kysymys on ympäristöä laajasti muuttavasta toiminnasta, kaavoittajan olisi tullut selvittää kaavan toteuttamisen vaikutukset koko sen vaikutusalueella. Vaikutukset on arvioitava siten, että otetaan huomioon myös häiriö- ja satunnaispäästöt, joita ei rajoiteta ympäristölupamääräyksin. Kaupunki on kaavapäätöksessään nojautunut yksinomaan hankeyhtiön teettämiin selvityksiin ja arvioihin.

Kuopion kaupunki ottaa noin puolet vedestä suoraan tai välillisesti Kallavedestä. Järven rannoilla on kaupungin lisäksi runsaasti muuta asutusta, ja järvellä on suuri merkitys virkistykselle, kalastukselle ja luonnonsuojelulle. Uuden tehtaan päästöt olisivat mittavat ja niiden vaikutukset vaikeasti ennakoitavissa.

Kaupunki on painostanut hallinto-oikeutta nopeaan ratkaisuun. Tämä on herättänyt epäilyksen hallinto-oikeuden riippumattomuudesta sekä siitä, onko hallinto-oikeus käsitellyt laajoja valituksia riittävällä huolellisuudella. Hallinto-oikeus on lisäksi jättänyt perusteettomasti tutkimatta osan muutoksenhakijoiden esittämistä vaatimuksista.

6. Ranta-Toivala-Uuhimäki kyläyhdistys ry on pyytänyt lupaa valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessaan yhdistys on vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan ja asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

Vaatimustensa tueksi yhdistys on uudistanut hallinto-oikeudessa esittämänsä sekä lausunut lisäksi muun ohella seuraavaa:

Asemakaava mahdollistaa maailman suurimman havusellutehtaan rakentamisen keskelle kaupunkirakennetta. Tehtaasta aiheutuisi runsaasti erilaisia ympäristöhaittoja. Muutoksenhakijoiden omistamat kiinteistöt sijaitsevat tehtaan välittömässä läheisyydessä ja tehtaan rakentaminen muuttaisi kiinteistöt todennäköisesti asumiskelvottomiksi. Kysymys ei ole yhteiskunnallisten palvelujen ja toimintojen kannalta elintärkeästä kaavasta, vaan sillä luodaan edellytykset ainoastaan yksityisen tahon omistaman tehtaan rakentamiselle.

Asemakaavan kaavaprosessissa on rikottu maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n vuorovaikutusvaikutusta erityisesti kaavaprosessin alkuvaiheessa. Asukkailta on salattu toimenpiteet ja muutokset Sorsasalon teollisista suunnitelmista ja asemakaavoituksesta vuosilta 2013–2015. Kaupunki ei ole missään vaiheessa tiedottanut asukkaille luonnosvaiheeseen edenneen yritysaluekaavaehdotuksen pysäyttämisestä, sen tilalle tulleen maailman suurimman havusellutehtaan suunnittelusta eikä maa-alueen vuokrauksesta tehdystä esisopimuksesta kaupungin ja Finnpulp Oy:n kanssa. Kaupungin velvollisuus olisi ollut tiedottaa siitä, että alueelle on tulossa merkittävä muutos, joka tulee vaikuttamaan alueen käyttöön, asumisviihtyvyyteen ja kiinteistöjen arvoon.

Asemakaava on maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä säädettyjen sisältövaatimusten vastainen. Kysymys on siitä, kuinka paljon tehtaan naapurissa asuvat ovat velvoitettuja sietämään yksityisen yrityksen aiheuttamia haittoja asumisterveydelle ja -viihtyvyydelle. Kaupunki on päätöksellään asettanut muutoksenhakijat omaisuudenturvan osalta epätasa-arvoiseen asemaan.

Kaupunki on painostanut hallinto-oikeutta nopeaan ratkaisuun. Tämä on herättänyt epäilyksen hallinto-oikeuden riippumattomuudesta sekä siitä, onko hallinto-oikeus käsitellyt laajoja valituksia riittävällä huolellisuudella. Hallinto-oikeus on lisäksi jättänyt perusteettomasti tutkimatta osan yhdistyksen esittämistä vaatimuksista.

Valituksessaan hallinto-oikeudelle kyläyhdistys on esittänyt muun ohella, että Finnpulp Oy:n havusellutehtaan ympäristövaikutusten arviointi ei ole ollut riittävä kaavan vaikutusten arviointiin ja että kaava ei täytä vaikutustenarvioinnin osalta maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia.

B ja hänen asiakumppaninsa ovat tänne 15.5.2017 saapuneessa kirjelmässä ilmoittaneet peruuttavansa valituslupahakemuksensa.

Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry on tänne 15.5.2017 saapuneessa kirjelmässä ilmoittanut peruuttavansa valituslupahakemuksensa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Lausuminen B:n ja hänen asiakumppaneidensa sekä Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry:n valituslupahakemuksista raukeaa.

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii A:n, G:n ja hänen asiakumppaneidensa, M:n ja hänen asiakumppaneidensa sekä Ranta-Toivala-Uuhimäki kyläyhdistys ry:n valitukset.

2. Valitukset hylätään. Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

3. A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta jätetään tutkimatta siltä osin kuin se koskee hänen oikeudenkäyntikulujaan hallinto-oikeudessa. A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa hylätään.

Perustelut

1. Valituslupahakemusten raukeaminen

B ja hänen asiakumppaninsa sekä Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry ovat peruuttaneet valituslupahakemuksensa. Tämän vuoksi lausuminen heidän valituslupahakemuksistaan raukeaa.

2. Valitusten hylkääminen

Kysymyksenasettelu

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on A:n, G:n ja hänen asiakumppaneidensa, M:n ja hänen asiakumppaneidensa sekä Ranta-Toivala-Uuhimäki kyläyhdistys ry:n valituksista ratkaistavana erityisesti kysymys siitä, onko Sorsasalon itäosan asemakaava ja asemakaavan muutos perustunut maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin.

Asiassa on lisäksi kysymys siitä, täyttääkö valituksenalainen asemakaava maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä säädetyt sisältövaatimukset. A:n sekä G:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksissa on tältä osin kysymys erityisesti vesistöön kohdistuvista vaikutuksista ja terveellisen elinympäristön luomista ja luonnonympäristön vaalimista koskevien sisältövaatimusten täyttymisestä. M:n ja hänen asiakumppaneidensa sekä Ranta-Toivala-Uuhimäki kyläyhdistys ry:n valituksissa on kysymys erityisesti siitä, aiheutetaanko asemakaavalla sellaista elinympäristön laadun merkityksellistä heikentymistä, joka ei ole asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen perusteltua, tai sellaista kohtuutonta haittaa, joka asemakaavalle asetettuja tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voitaisiin välttää.

Asemakaavahanke

Sorsasalon itäosan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen keskeisimpänä tarkoituksena on kaavaselostuksen mukaan mahdollistaa alueelle uuden biotuote-/havusellutehtaan rakentaminen ja lisäksi varata alueet olemassa oleville toiminnoille.

Kaava-alue sijaitsee Sorsasalossa noin 9 kilometrin etäisyydellä Kuopion keskustasta välittömästi Valtatie 5:n ja Kuopio–Kajaani rautatien itäpuolella. Muutoin kaava-alue rajautuu karttatarkastelun perusteella pääosin Saimaan vesistöön kuuluvaan Kallaveteen. Kaava-alueen koillispuolella on tähän vesistöön kuuluva Virtasalmi. Kaava-aluetta lähimmät asuinalueet ovat kaava-alueen pohjoispuolella sijaitseva Siilinjärven Vuorelan alue noin yhden kilometrin etäisyydellä sekä kaava-alueen eteläpuolella noin 2–3 kilometrin etäisyydellä sijaitsevat Päivärannan, Kettulanlahden ja Kelloniemen asuinalueet. Kaava-alueen koillispuolella ja Virtasalmeen nähden vastakkaisella rannalla ovat Uuhimäen ja Ranta-Toivalan alueet, joilla on rantaan ulottuvaa rakennuskantaa.

Asemakaavan vaikutusten arvioinnin lähtökohtana on ollut biotuotetehdashanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus), joka on valmistunut marraskuussa 2015. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on arvioitu muun ohella tehdashankkeen toteuttamisen vaikutuksia alueen maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen, vaikutuksia liikenteeseen, meluvaikutuksia, tärinävaikutuksia, ilmanlaatuun kohdistuvia vaikutuksia, vaikutuksia vesistöihin, vaikutuksia maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin, vaikutuksia kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin, vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön sekä vaikutuksia ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen. Selvitysten yhteydessä on arvioitu myös mahdollisuuksia haittavaikutuksien ehkäisemiseen ja lieventämiseen. Vaikutusten arvioinnissa on tunnistettu ja arvioitu myös tehtaan toimintaan liittyvät mahdolliset onnettomuustilanteet, joilla voi tapahtuessaan olla vaikutuksia laitosalueen ulkopuolelle. YVA-menettelyssä laadittuja selvityksiä on asemakaavan laatimisprosessin aikana lisäksi täydennetty muun ohella vesistövaikutuksia, turvallisuutta, riskianalyysejä, meluvaikutuksia ja meluntorjuntaa, liikenteen toimivuutta, massatasapainoa sekä maisemavaikutuksia koskevilla tarkentavilla selvityksillä.

Ratkaisun lähtökohdat

Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella ratkaistaan maankäytölliset edellytykset tehtaan sijoittamiselle kysymyksessä olevalle kaava-alueelle. Suunnitellun maankäytön merkittävät vaikutukset on selvitettävä sillä tavoin ja siinä laajuudessa kuin se asemakaavan suunnittelutarkkuus huomioon ottaen on tarpeen ja mahdollista. Laadittujen selvitysten perusteella on voitava varmistaa asemakaavalle maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä asetettujen sisältövaatimusten täyttyminen.

Oikeudellinen arviointi

Kaavaratkaisun perusteena olevissa selvityksissä on arvioitu kattavasti suunnitellun maankäytön vaikutuksia. Laadittujen selvitysten on katsottava antavan riittävät tiedot kaavan merkittävistä vaikutuksista sillä tavoin, että selvitysten perusteella vaikutusarviointi on mahdollista tehdä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Selvityksissä ei ole todettavissa sellaisia virheitä tai puutteita, joiden johdosta niiden luotettavuutta olisi aihetta epäillä. Kaavaratkaisun on siten katsottava perustuvan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuun kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin.

Laadittujen selvitysten perusteella biotuote-/havusellutehtaan rakentamisen merkittävimmät vaikutukset liittyvät tehtaan toiminnan aikaisiin vesistö-, liikenne- ja maisemavaikutuksiin. YVA-selostuksen mukaan hanke muuttaa Sorsasalon lähiympäristöä ja sen maankäyttöä, ja alueen teollisten toimintojen laajentaminen aiheuttaa vaikutuksia lähialueisiin kasvavien liikennemäärien myötä varsinkin Sorsasalon itäosan liikenneverkossa. Myös maisema- ja kaupunkikuvan muutos ja koettu ympäristön muutos hankkeen lähialueella on suuri. Merkittävimmät ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat YVA-selostuksen mukaan lisääntyvästä liikenteestä, melu-, pöly- ja tärinävaikutuksista, muutoksista maisemakuvaan sekä ilma- ja vesipäästöistä.

Kaavaselostuksessa todetaan, että biotuotetehdas tulee olemaan Seveso III -direktiivin mukainen vaarallisia aineita käsittelevä laitos, johon voi liittyä suuronnettomuusvaara. Tukesin arvioima tehtaan konsultointivyöhyke tulee olemaan noin yksi kilometri. Kaavaselostuksen mukaan konsultointivyöhykkeelle jäävät yleis- ja asemakaavoissa esitetyt maankäyttömuodot ovat asumisen ja loma-asumisen osalta jo rakentuneet, joten alueelle ei ole tulossa uudisrakentamista, eikä konsultointivyöhykkeen ole siltä osin arvioitu rajoittavan kaavoissa osoitetun maankäytön toteuttamista.

Alustavassa meluntorjuntasuunnitelmassa, joka on päivätty 11.3.2016, on arvioitu pääasiallisia teollisuusmelun lähteitä sekä mahdollisuuksia vaikuttaa melutasoihin, melun leviämiseen sekä muun ohella melun kapeakaistaisuuteen. Lisäksi on arvioitu liikennemelun lisääntymistä ja tieliikennemelun meluntorjuntaa. Alustavassa arvioinnissa tarkastelluilla meluntorjuntatoimenpiteillä arvioidut melutasot pysyvät muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ohjearvojen mukaisina. Melutason ohjearvojen on arvioitu ylittyvän neljässä kohteessa johtuen ennen kaikkea kuljetusten aiheuttamasta liikennemelusta valtatie 5:llä. Näissä kohteissa jo nykyinen laskennallinen melutaso on todettu hyvin merkittäväksi ja kaavan toteuttamisen vaikutus nykytilaan on arvioitu vähäiseksi.

Tehtaan rakentamisesta aiheutuvan maisemakuvan muutoksen on todettu olevan merkittävä erityisesti pohjoisen suuntaan, koska tehtaan kokoluokasta johtuen sen rakenteet tulevat muuttamaan maisemaa selkeästi teolliseksi. Myöskään tehdasalueen valaistuksesta aiheutuvia häiriövaikutuksia ei pystytä kokonaan eliminoimaan. Eniten maisemavaikutusten on todettu kohdistuvan lähialueisiin Virtasalmen pohjoispuolella, Vuorelan lähimmillä asuinalueilla sekä Potkunsaaressa.

Asemakaavassa on annettu tehtaan toimintojen sijoittelua ohjaavia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä. Maisemavaikutuksien lieventämiseksi kaava-alueen koillisosaan on osoitettu suojaviheralue. Maisemavaikutuksia on lisäksi pyritty lieventämään rakentamisen väritystä ja materiaaleja koskevilla määräyksillä, tehdasalueen ja sen ympäristön sekä ranta-alueen puuston säilyttämistä ja istuttamista koskevilla määräyksillä, muutosalueiden maisemointia koskevilla määräyksillä sekä laitosalueen valaistuksen suuntaamista koskevilla määräyksillä. Melun leviämisen estämiseksi asemakaavassa on lisäksi määrätty maavallien toteuttamisesta. Asemakaavamerkinnöissä ja -määräyksissä on siten pyritty huomioimaan toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset sekä ihmiselle ja ympäristölle aiheutuvat riskit.

Kun otetaan huomioon kaava-alueen sijainti suhteellisen lähellä Kuopion keskustaa sekä asemakaavassa osoitetut maisemavaikutuksia lieventävät toimenpiteet, maisemakuvan muuttumista aikaisempaa teollisemmaksi ei voida pitää sellaisena elinympäristön laadun merkityksellisenä heikentymisenä, joka ei olisi perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen.

YVA-menettelyn ja asemakaavaprosessin yhteydessä laadittujen selvitysten perusteella kaava-alueelle suunnitellun biotuote-/havusellutehtaan ympäristövaikutukset ovat sillä tavoin hallittavissa, että maankäytölliset edellytykset tehtaan sijoittamiselle kysymyksessä olevalle alueelle ovat lähtökohtaisesti olemassa. Elinympäristön laatuun kielteisesti vaikuttavia tekijöitä on pyritty asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin minimoimaan siltä osin kuin se maankäytön suunnittelun keinoin on mahdollista. Erityisesti vesiin kohdistuvien vaikutusten osalta kyse on tässä vaiheessa ollut asemakaavoituksen yhteydessä tehdystä yleisarviosta, jonka perusteella on ainoastaan selvitetty, onko alueelle suunniteltujen toimintojen sijoittamiselle maankäytön suunnittelun kannalta periaatteellisia esteitä.

Suunnitellun tehtaan suuruusluokasta, toiminnoista ja sijainnista johtuen hanke on myös ympäristönsuojelulain, vesilain ja kemikaalilain mukaisten lupa- ja valvontamenettelyjen piirissä. Näissä asemakaavoitukseen ja maankäyttö- ja rakennuslain lupajärjestelmään nähden erillisissä menettelyissä lopullisesti ratkaistaan, ovatko tehtaan toiminnalliset edellytykset alueella ylipäätään olemassa, sekä selvitetään yksityiskohtaisesti toiminnan tekniset vaatimukset ja ympäristökuormituksen sallittavuus. Mikäli toiminta sallitaan, annetaan näissä menettelyissä yksityiskohtaiset määräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitetuista toimista sekä ympäristöpäästöjen raja-arvoista ja rajoittamisesta muun ohella melu- ja vesistöpäästöjen osalta. Myös toimintaan mahdollisesti liittyvät häiriö- ja onnettomuustilanteet on otettava huomioon muiden lakien mukaisessa päätösharkinnassa. Vastaavia tietoja ei voida edellyttää sen arvioimiseksi täyttyvätkö asemakaavan sisältövaatimukset.

Asemakaavaa ja asemakaavan muutosta laadittaessa tehdyt selvitykset ovat edellä lausuttu huomioon ottaen riittävän yksityiskohtaisia ja kattavia, jotta voidaan varmistua siitä, että alueen käyttämisestä kaavassa osoitettuun tarkoitukseen ei ennalta arvioiden aiheudu sellaisia haittavaikutuksia, joita olisi pidettävä terveellisen elinympäristön luomista tai luonnonympäristön vaalimista koskevien asemakaavan sisältövaatimusten vastaisena, ja ettei tehtaan toiminnoista aiheudu sellaista elinympäristön laadun merkityksellistä heikentymistä, joka ei olisi perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen tai sellaisia kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen käyttöä rajoittavia vaikutuksia, joista voitaisiin katsoa aiheutuvan maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 3 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa.

Täydentävät perustelut ja lopputulos

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

3. Oikeudenkäyntikulut

A ei ole vaatinut hänelle hallinto-oikeudessa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista ennen asian käsittelyn päättymistä hallinto-oikeudessa. Näin ollen vaatimus on jätettävä tältä osin tutkimatta.

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Petri Hellstén.

 
Julkaistu 18.1.2018