KHO:2018:31

Yhtiö harjoitti ajoneuvojen renkaiden maahantuontia. Yhtiö oli tehnyt hakemuksen jätelain mukaiseen tuottajarekisteriin hyväksymiseksi. Hakemuksessaan yhtiö oli esittänyt kaksi mallia käytettyjen renkaiden vastaanoton järjestämiseksi koko Suomen alueella. Toisen mallin mukaan asiakas olisi tilannut yhtiöltä maksuttoman palautuspaketin, pakannut palautettavat renkaat palautuspakettiin ja toimittanut paketin lähimpään postin palvelupisteeseen, minkä jälkeen paketti toimitettaisiin postipalveluna yhtiön osoitteeseen. Toisen mallin mukaan käytettyjen renkaiden palautus olisi järjestetty kuljetusliikkeen kanssa tehdyn rahtisopimuksen perusteella asiakkaan luota noutopalveluna.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että jätelain tuottajavastuuta ei voitu rajoittaa koskemaan vain yhtiön omia asiakkaita. Kaikki postin toimipisteet eivät lähtökohtaisesti soveltuneet jätelaissa tarkoitetuiksi käytettyjen renkaiden vastaanottopaikoiksi. Yhtiöllä ei ollut myöskään asianmukaista lupaa postin toimipisteiden käyttämiseen mainittuun tarkoitukseen. Vastaanottopaikkojen korvaaminen yksinomaan noutopalvelulla olisi puolestaan edellyttänyt, että kunnissa ei olisi ollut jätelaissa tarkoitettujen renkaan jakelijoiden vastaanottopisteitä. Pelkästään se seikka, että tuottajalla eli tässä tapauksessa yhtiöllä ei ollut kunnissa vastaanottopisteitä, ei siten oikeuttanut järjestämään renkaiden vastaanottoa yksinomaan noutopalveluna. Yhtiön esitys käytettyjen renkaiden vastaanottamisen järjestämiseksi ei edellä lausuttu huomioon ottaen täyttänyt jätelain ja sen nojalla annetun asetuksen vaatimuksia.

Jätelaki 46 § 1 ja 2 momentti, 48 § 1 momentti 1 kohta, 49 § 1 momentti, 51 § 1 momentti, 56 § 1 momentti 3 kohta ja 4 momentti, 101 § 1 ja 2 momentti, 102 § 1 momentti

Valtioneuvoston asetus käytöstä poistettujen renkaiden erilliskeräyksestä ja hyödyntämisestä 3 § 1 ja 2 momentti, 4 § 1 momentti, 6 §

Päätös, josta valitetaan

Itä-Suomen hallinto-oikeus 30.9.2016 nro 16/0287/3

Asian aikaisempi käsittely

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on jätelain mukaista tuottajarekisteriä koskevassa asiassa valtakunnallisesti toimivaltaisena viranomaisena 17.3.2015 antamallaan päätöksellä dnro PIRELY/306/07.00/2013 hylännyt Iisalmesta olevan Vannetukku.fi Oy:n hakemuksen jätelain mukaiseen tuottajarekisteriin hyväksymiseksi.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Itä-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Vannetukku.fi Oy:n vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta ja yhtiön valituksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut suullisen käsittelyn toimittamista koskevan vaatimuksen hylkäämistä seuraavasti:

Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Siinä voidaan kuulla asianosaisia, 36 §:ssä tarkoitettua viranomaista, todistajia ja asiantuntijoita sekä vastaanottaa muuta selvitystä.

Valittaja on pyytänyt suullisen käsittelyn järjestämistä Suomen Rengaskierrätys Oy:n ja Kuusakoski Oy:n edustajien kuulemiseksi kierrätysrenkaiden keräystavan aiheuttamasta renkaiden tuhoutumisesta ja uudelleenkäytön estymisestä.

Hallinto-oikeus toteaa, että asiassa on kysymys siitä, täyttyvätkö edellytykset valittajan hyväksymiseksi tuottajarekisteriin. Sen selvittämiseksi ei ole tarpeen järjestää suullista käsittelyä, jossa selvitettäisiin Suomen Rengaskierrätys Oy:n ja Kuusakoski Oy:n keräystapaa ja sen mahdollisesti aiheuttamaa renkaiden uudelleenkäytön estymistä. Suullisen käsittelyn järjestäminen valittajan esittämän perusteen johdosta on ilmeisen tarpeetonta.

Hallinto-oikeus on pääasian osalta selostanut sovellettuina oikeusohjeina jätelain 46 §:n 1 momentin, 48 §:n 1 momentin 1 kohdan, 49 §:n 1 momentin, 51 §:n 1 momentin, 101 §:n 1 momentin ja 102 §:n 1 momentin sekä käytöstä poistettujen renkaiden erilliskeräyksestä ja hyödyntämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n 1 momentin, 4 §:n 1 momentin ja 6 §:n sisällön sekä perustellut valituksen hylkäämistä muutoin seuraavasti:

Asiassa saatu selvitys

Valittaja on 27.3.2014 tehnyt Pirkanmaan ELY-keskukselle hakemuksen tuottajarekisteriin hyväksymisestä. Valittaja on jätelain 48 §:ssä tarkoitettu renkaiden tuottaja. Valittaja tuo hakemuksen mukaan maahan vuodessa uusia renkaita noin 600 tonnia ja pinnoitettuja henkilö- ja pakettiauton renkaita noin 100 tonnia.

Hakemuksen mukaan käytöstä poistettujen renkaiden jätehuoltojärjestelmä toimii siten, että asiakas tilaa tuottajan internetsivuilta maksuttoman palautuspakkauksen, johon asiakas pakkaa renkaat. Pakkaukseen pakatut renkaat asiakas toimittaa Itella Posti Oy:n toimipisteeseen. Käytöstä poistettujen renkaiden keräys- ja vastaanottoverkko muodostuu Itella Posti Oy:n palvelupisteistä. Itella Posti Oy toimittaa pakkauksen valittajan Kouvolan toimipaikkaan. Palautuneet renkaat valittaja sijoittaa toimitilakiinteistöllään sijaitsevaan Kuusakoski Oy:n keräyspisteeseen, josta Kuusakoski Oy ne noutaa ja käyttää renkaat pääosin uusiomateriaaleiksi Kuusakoski Oy:n rengaskierrätys -esitteestä ilmenevällä tavalla.

Käytöstä poistettujen renkaiden palautuksesta ja vastaanotosta tiedotetaan hakemuksen mukaan kuluttaja-asiakkaille valittajan internetsivuilla.

ELY-keskus on valituksenalaisen päätöksen mukaan pyytänyt valittajaa 19.8.2014 ja 16.12.2014 täydennyspyynnöillä täydentämään hakemustaan. Selvitystä on pyydetty muun muassa toimintaan liittyvistä sopimuksista sekä siitä, ottaako valittaja vastaan kaikkien valmistajien renkaita.

Valittaja on 21.10.2014 toimittamassaan täydennyksessä selvittänyt, että valaehtoisesta vakuutuksesta ilmenee se sopimustausta ja -peruste, joiden nojalla Kuusakoski Oy noutaa palautetut renkaat valittajan toimitilakiinteistöllä sijaitsevasta keräyspisteestä. Täydennyksessä on lisäksi todettu, että internetsivuilla olevaa tiedottamista täsmennetään 1.11.2014 mennessä siten, että siitä ilmenee selvästi palautusjärjestelmän koskevan kaikkia renkaan palauttajia.

Valittajan 21.1.2015 toimittamasta täydennyksestä ilmenee, että kuljetus renkaanjakelijan vastaanottopaikasta on järjestetty koko Suomen kattavasti DB Schenker Oy:n tuottamana rahtipalveluna 6.1.2015 päivätyn sopimuksen mukaisesti.

Pirkanmaan ELY-keskus on päätöksellään 17.3.2015 hylännyt valittajan hakemuksen. ELY-keskuksen päätöksen mukaan valittaja ei ole osoittanut, että se täyttää jätelain 102 §:n edellytykset tuottajarekisteriin merkitsemiseksi.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Jätelain mukaan renkaiden tuottajan on tehtävä ELY-keskukselle hakemus tuottajarekisteriin hyväksymiseksi. Tuottaja hyväksytään tuottajarekisteriin, mikäli hän täyttää jätelain 102 §:ssä määritellyt rekisteriin hyväksymisen edellytykset sekä käytöstä poistettujen renkaiden erilliskeräyksestä ja hyödyntämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen mukaiset edellytykset.

ELY-keskus ei ole valituksenalaisella päätöksellään hyväksynyt valittajaa tuottajarekisteriin, koska yhtiö ei ole toimittanut hakemuksensa liitteeksi riittäviä selvityksiä, joiden perusteella hyväksymisen edellytykset olisi voitu selvittää. Asiassa on siten arvioitava, onko ELY-keskus voinut valittajan toimittamien selvitysten perusteella päätyä siihen, ettei valittajan toimittamia selvityksiä ja tietoja ole pidettävä riittävinä tuottajarekisteriin merkitsemiseksi.

Valittaja on 12.8.2015 hallinto-oikeuteen saapuneessa vastineessaan ilmoittanut toimittavansa asiassa uutta selvitystä. Selvitystä ei ole toimitettu. Edellä sanotulla tavalla asiassa on arvioitavana ELY-keskuksen päätöksen lainmukaisuus, minkä vuoksi valittajaa ei ole erikseen pyydetty toimittamaan vastineessa ilmoitettuja selvityksiä hallinto-oikeudelle.

Valituksen mukaan renkaiden palautusmenettely täyttää valtioneuvoston asetuksen (527/2013) 3 §:n edellytykset. ELY-keskus ei ole päätöksessään perustellut DB Schenker Oy:n kanssa solmitun sopimuksen merkitystä asiassa, minkä vuoksi päätös on virheellinen.

Hakemukseen liitetyn asiakirjan mukaan Itella Posti Oy ja valittaja ovat solmineet logistiikan sopimuksen 29.5.2013. ELY-keskus on 3.3.2015 tiedustellut Itella Posti Oyj:ltä, voiko kuluttaja jättää maksimissaan neljä henkilö- tai pakettiauton rengasta mihin tahansa Itella Posti Oy:n palvelupisteeseen, josta posti kuljettaa renkaat Kouvolaan valittajan toimipisteeseen. Edelleen selvityspyynnössä on todettu, että kukin rengas on pakattu valittajan palautuspussiin, suljettu narulla ja pussin päällä on osoitetarra. Selvityspyynnössä on todettu, että pussi lähetetään asiakaspalautuksena/Itella Business Day.

Posti Oy on 4.3.2015 antamassaan selvityksessä todennut, että valittajan ja Posti Oy:n kesken ei ole sovittu valittajan väittämästä toimintamallista. Selvityspyynnön liitteenä olleen toimipaikkaluettelon on todettu olevan tavanomainen pakettipalveluasiakkaalle annettava luettelo Posti Oy:n noutopisteistä eikä sillä ole mitään tekemistä käytettyjen renkaiden palautusprosessin kanssa. Lisäksi Posti Oy on vastauksessa viitannut 10.2.2014 antamaansa selvitykseen, jonka mukaan Itella ei tarjoa valittajalle palvelua, jossa vastaanottajat tai kuluttajat voisivat jättää käytöstä poistettuja henkilö- ja pakettiautojen renkaita Itella Posti Oy:n palvelupisteisiin. Valittajan ja Itella Posti Oy:n välisten sopimusten ja niiden mukaisen yhteistyön on todettu koskevan pelkästään valittajan lähettämien pakettien ja rahdin kuljettamista sekä pakettien nouto- ja jakelupalvelua. Selvityksessä on todettu, että Posti Oy tarjoaa valittajalle paketti- ja rahdinkuljetuspalveluja normaalien Posti Oy:n toimitus- ja tuote-ehtojen mukaisesti. Selvityksen mukaan mistään väitetyistä poikkeavista toimintamalleista kuten erityisesti käytettyjen renkaiden palautus- tai jakeluprosessista ei ole sovittu.

Valittajan mukaan DB Schenker Oy:n (Kiitolinja) kanssa 6.1.2015 solmitusta sopimuksesta ilmenee, että Kiitolinja noutaa palautettavat renkaat suoraan kuluttajan kotoa koko Suomen alueella. Hallinto-oikeus toteaa, että sopimuksen mukaan kuljetettavana tavarana ovat renkaat, mutta siitä ei käy ilmi, onko kyse käytöstä poistettujen renkaiden kuljetuksesta asiakkailta vai uusien renkaiden kuljettamisesta asiakkaille. Sopimuksesta ei myöskään ilmene, mistä renkaita haetaan ja minne ne toimitetaan. Valittajan 21.5.2015 antaman selvityksen mukaan kuljetus renkaanjakelijan vastaanottopaikasta on järjestetty DB Schenker Oy:n tuottamana rahtipalveluna. ELY-keskuksen hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan valittaja ei ole täydennyspyynnöstä huolimatta toimittanut listaa jakelijoista.

Hallinto-oikeus toteaa, että ELY-keskuksen selvityspyyntö 3.3.2015 Posti Oy:lle ei ole ollut harhaanjohtava ja siitä on ilmennyt valittajan ilmoittamalla tavalla ne seikat, miten asiakas palauttaa käytöstä poistetut renkaat valittajalle. Valittajan toimittamista Posti Oy:n ja DB Schenker Oy:n kanssa solmituista sopimuksista ei käy ilmi, että valittaja olisi järjestänyt käytöstä poistettujen renkaiden keräyksen jätelaissa ja sen nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen (527/2013) 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Edellä olevan selvityksen perusteella valittajan esittämä käytöstä poistettujen renkaiden vastaanottopaikkaverkosto ei täytä jätelain 49 §:n eikä sen nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen (527/2013) 3 §:n vaatimuksia.

Valittaja on hakemuksessa ja sen täydennyksessä 21.1.2015 esittänyt, että Suomen Rengaskierrätys Oy on sitoutunut Autoalan keskusliiton kanssa tekemässään ns. ryhmäsitoumuksessa noutamaan käytöstä poistetut renkaat kaikista autoalan liikkeistä. Kouvolan Autosompa Oy on ollut edellä yksilöidyn sopimuksen piirissä ja yritysjakautumisen kautta kaikki Kouvolan Autosompa Oy:n sopimukset ovat siirtyneet osakeyhtiölain 17 luvun 1 §:n nojalla valittajalle. Kuusakoski Oy on noutanut ja tyhjentänyt tuottajan toimitilakiinteistöllä olevan käytöstä poistettujen renkaiden keräyspisteen useita kertoja vuodessa.

ELY-keskus on hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa todennut, että Suomessa on yksi hyväksytty renkaiden tuottajayhteisö, Suomen Rengaskierrätys Oy ja sen operaattorina toimii Kuusakoski Oy. Jätelaissa on tuottajayhteisölle määrätty muun muassa renkaiden nouto jakelijoiden eli renkaiden myyjien pisteistä. Lausunnossa on edelleen todettu, että Kuusakoski Oy:n noutaessa renkaita jakelijoilta, kyse on tuottajayhteisön velvollisuuden hoitamisesta eikä asia liity tuottajan eli valittajan velvollisuuksiin ellei sopimuksella toisin osoiteta.

Hallinto-oikeus toteaa, että asiassa ei ole oikeudellista merkitystä sillä, miten Suomen Rengaskierrätys Oy hoitaa tuottajayhteisönä toimiessaan jätelaissa sille asetetut velvoitteet eikä tällä perusteella ole osoitettu, että valittaja täyttäisi jätelaissa sille tuottajana asetetut velvoitteet.

Kuusakoski Oy on 10.12.2014 antamassaan selvityksessä todennut, että Kuusakoski Oy:llä ei ole sopimusta rengasmateriaalin noudosta tai käsittelystä valittajan kanssa. Kuusakoski Oy ei ole vuoden 2014 aikana noutanut rengasmateriaalia valittajan toimipaikan osoitteesta. Edelleen selvityksen mukaan Kuusakoski Oy:llä ei ole rengasmateriaalin noutoon tai käsittelyyn liittyvää sopimusta Autosompa Oy:n kanssa eikä kyseinen yritys ole Suomen Rengaskierrätys Oy:n jäsen.

Hallinto-oikeus toteaa, että valittaja ei ole edellä mainitun selvityksen perusteella osoittanut, että se olisi järjestänyt renkaiden jätehuollon Suomen Rengaskierrätys Oy:n tai Kuusakoski Oy:n kanssa jätehuoltolaissa, oikeastaan jätelaissa, tarkoitetulla tavalla. Se, että Kouvolan Autosompa Oy on ollut Autoalan keskusliiton kanssa tekemässä ns. ryhmäsopimuksessa, ja se, että yritysjakautumisen kautta kaikki Kouvolan Autosompa Oy:n sopimukset ovat siirtyneet osakeyhtiölain nojalla valittajalle, ei anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Valituksen mukaan ELY-keskuksen päätöksen perusteluissa ei ole yksilöity tiedottamisvelvollisuuden minimisisältöä.

Tuottajan on jätelain mukaisesti tiedotettava käytöstä poistettujen tuotteiden vastaanottopaikkojen sijainnista ja aukioloajoista, niissä vastaanotettavista jätteistä sekä muista vastaanoton toimivuuden kannalta tarpeellisista asioista. Valtioneuvoston asetuksen (527/2013) 4 §:n mukaan tuottajan on jätelain 51 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tiedottamisessa julkisin tiedotuskampanjoin sekä muulla tiedottamisella huolehdittava siitä, että renkaiden ja käytöstä poistettujen renkaiden haltijat saavat tarvittavat tiedot käytöstä poistettujen renkaiden erilliskeräysvelvoitteista ja -ohjeista sekä käytettävissä olevista erilliskeräys- ja hyödyntämisjärjestelyistä.

Valittajan hakemuksen mukaan käytöstä poistettujen renkaiden palautuksesta ja vastaanotosta tiedotetaan kuluttaja-asiakkaille valittajan internetsivuilla. Hakemukseen liitetyssä internetsivuilta otetussa tulosteessa on todettu, että "jos olet tilannut valittajalta renkaita, voit tilata valittajalta renkaillesi ilmaisen kierrätyspakkauksen". ELY-keskus on hakemuksen täydennyspyynnössä tiedustellut, ottaako valittaja vastaanottopisteissään vastaan myös muita vastaavia tuotteita kuin mitä valittaja on itse laskenut markkinoille. Valittaja on ilmoittanut vastaanottavansa kaikkien valmistajien renkaita eli myös sellaisia rengasmerkkejä, joita hakija ei ole edustanut. Lisäksi valittaja on ilmoittanut, että internetsivuilla olevaa tiedotusta tullaan täsmentämään 1.11.2014 alkaen siten, että siitä ilmenee selvästi palautusjärjestelmän koskevan kaikkia renkaan palauttajia.

Valituksenalaisen päätöksen tekoaikaan valittajan internetsivuilla on edelleen ollut ohje vain siitä, miten käytöstä poistetut renkaat vastaanotetaan siinä tapauksessa, että kuluttaja on ostanut renkaat valittajalta. Muiden kuin valittajalta ostettujen renkaiden vastaanotosta ei ole ollut saatavilla tietoa.

Jätelain 46 §:n 2 momentin mukaisesti tuottajan on järjestettävä markkinoille saattamiensa tuotteiden jätehuollon lisäksi myös tuottajan markkinaosuuteen nähden kohtuulliseksi katsottava osuus muiden vastaavien tuotteiden jätehuollosta. Tämän velvollisuuden täyttääkseen valittajan on tullut tiedottaa myös viimeksi mainittujen käytöstä poistettujen renkaiden vastaanotosta. Hallinto-oikeus toteaa, että tuottajan tulisi huolehtia riittävästä tiedottamisesta erityisesti silloin, kun pysyviä vastaanottopaikkoja korvataan muulla menettelyllä. Edellä mainitun valtioneuvoston asetuksen (527/2013) mukaan tuottajan on muun muassa tiedotettava käytöstä poistettujen renkaiden vastaanotosta julkisin tiedotuskampanjoin. Valittajan hakemuksessaan ja sen täydennyksissä esittämä selvitys tiedottamisesta ei ole täyttänyt jätelain ja sen nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen (527/2013) vaatimuksia käytöstä poistettujen renkaiden vastaanottoa koskevasta tiedottamisesta.

Edellytyksenä valittajan hyväksymiselle tuottajarekisteriin on edellä mainituista jätelain säännöksistä ja käytöstä poistettujen renkaiden erilliskeräyksestä ja hyödyntämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (527/2013) 6 §:stä ilmenevien tietojen esittäminen ELY-keskukselle. Nämä tiedot ovat olleet tarpeen sen arvioimiseksi, kuinka toiminta täyttää jätelaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä asetetut vaatimukset. ELY-keskus on siten voinut harkintavaltansa puitteissa edellyttää edellä mainittujen tietojen esittämistä. Kun valittaja ei ole hakemuksessaan ja sen täydennyksissä ilmoittanut vaadittuja tietoja ja selvityksiä, valittajan hakemus tuottajarekisteriin hyväksymiseksi on voitu hylätä. Valituksenalaista päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Terhi Helttunen, Paula Vesterinen ja Riikka Tiainen, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Vannetukku.fi Oy on valituksessaan vaatinut, että Itä-Suomen hallinto-oikeuden ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökset kumotaan ja yhtiö hyväksytään jätelaissa tarkoitettuun tuottajarekisteriin alkuperäisen hakemuksen mukaisesti. Yhtiö on toissijaisesti vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan menettelyvirheen perusteella ja asia palautetaan hallinto-oikeudelle suullisen käsittelyn toimittamiseksi.

Vaatimustensa tueksi Vannetukku.fi Oy (jäljempänä yhtiö) on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Yhtiö on hakemuksessaan ja siihen tehdyissä täydennyksissä osoittanut täyttävänsä jätelain 102 §:ssä säädetyt tuottajarekisteriin hyväksymisen edellytykset.

Koska elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoi, että yhtiön ja Posti Oy:n välinen sopimus ei täytä käytöstä poistettujen tuotteiden vastaanottoverkostolle säädettyjä vaatimuksia, yhtiö on tehnyt DB Schenker Oy:n kanssa sopimuksen käytöstä poistettujen renkaiden noutamiseksi ja palauttamiseksi yhtiön toimipisteeseen Kouvolaan. Sopimuksella on varmistettu koko Suomen kattava käytettyjen renkaiden palautusjärjestelmä. Asiakas voi palauttaa käytöstä poistetut renkaat mihin tahansa DB Schenker Oy:n toimipisteeseen Suomessa toimitettavaksi edelleen yhtiön toimipaikkaan Kouvolaan. Hallinto-oikeus on tulkinnut yhtiön ja DB Schenker Oy:n välisen sopimuksen sisältöä virheellisesti.

Yhtiön toiminta perustuu pääosin renkaiden nettikauppaan. Asiakas tilaa renkaat verkkokaupasta ja renkaat toimitetaan asiakkaan kotiovelle. Tämä toimintamalli on otettu huomioon käytöstä poistettujen renkaiden erilliskeräyksestä ja hyödyntämisestä annetun asetuksen 3 §:n 2 momentissa. Mainitun säännöksen mukaan poistetun renkaan vastaanottopaikka voidaan korvata noutopalvelulla kunnissa, joissa ei ole renkaan jakelijan myyntipistettä.

Edellä esitetyn mukaisesti yhtiö on järjestänyt käytöstä poistettujen renkaiden vastaanottoverkoston jätelain ja sen nojalla annetun asetuksen mukaisesti.

Yhtiö on tiedottanut palautusjärjestelmästään verkkosivuillaan jätelain 51 §:n 1 momentin mukaisesti. Valituksen saatekirjeen mukaan valituksen liitteeksi ilmoitettu tiedote käytetyn renkaan palautusmenettelystä toimitetaan erikseen postitse.

Yhtiö käyttää 99 % käytöstä poistetuista renkaista uudelleen eli rengas pinnoitetaan ja käytetään alkuperäiseen tarkoitukseensa. Tämä edellyttää, että renkaan runkoa ei rikota keräysvaiheessa. Yhtiön järjestämä keräysmenetelmä mahdollistaa renkaiden uudelleenkäytön alkuperäiseen tarkoitukseen.

Yhtiö on pyytänyt hallinto-oikeutta järjestämään asiassa suullisen käsittelyn todistajien kuulemiseksi. Koska hallinto-oikeus on perustellut päätöstään yhtiön ja DB Schenker Oy:n välisen sopimuksen tulkinnalla, olisi suullinen käsittely todistajien kuulemiseksi ollut tarpeen sopimuksen sisällön selvittämiseksi. Hallinto-oikeudessa on tästä syystä tapahtunut menettelyvirhe, joka on loukannut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusteita.

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut lausunnon. Lausunnossa on esitetty, että valitus hylätään, sekä lausuttu muun ohella seuraavaa:
Vannetukku.fi Oy:n ja DB Schenker Oy:n välinen sopimus on tavanomainen kuljetussopimus, jossa DB Schenker Oy toimittaa asiakkaalle sen tilaamat renkaat ja vie mennessään käytetyt. Vannetukku.fi Oy on lisäksi ilmoittanut, että asiakas voi palauttaa käytöstä poistetut renkaat mihin tahansa DB Schenker Oy:n toimipisteeseen.

Jätelain mukainen tuottajavastuu ei koske vain tuottajan itse markkinoille saattamia tuotteita, vaan myös tuottajan markkinaosuuteen nähden kohtuulliseksi katsottavaa osuutta muista vastaavista tuotteista. Muidenkin kuin Vannetukku.fi Oy:n omien asiakkaiden tulee voida palauttaa renkaita yhtiön järjestelmään. Lisäksi tuottajan on järjestettävä kerättyjen ja käytöstä poistettujen tuotteiden kuljetus maksutta tuotteen jakelijan vastaanottopaikasta. Tuotteen jakelijoita ovat kaikki renkaita myyvät toimijat, kuten autoliikkeet ja huoltamot. Sopimuksessa ei ole sovittu järjestelyä, jossa DB Schenker Oy noutaisi käytöstä poistetut renkaat jakelijoiden pisteistä. Renkaiden vastaanotto voidaan toteuttaa noutopalvelulla niissä kunnissa, joissa ei ole yhdenkään jakelijan myyntipistettä. Renkaiden tuottajan omien myyntipisteiden sijainti ei ole ratkaisevaa. Sopimus ei riitä osoittamaan, että Vannetukku.fi Oy on järjestänyt käytöstä poistettavien renkaiden vastaanoton ja kuljetuksen jätelaissa edellytetyllä tavalla.

Vannetukku.fi Oy ilmoittaa järjestäneensä tiedottamisen verkkosivuillaan. Yhtiön verkkosivujen mukaan kierrätyspakkauksen tilaamisen edellytyksenä on, että asiakas on tilannut renkaita yhtiöltä. Tuottajan vastuu koskee tuottajan itse markkinoille saattamien renkaiden lisäksi myös muita vastaavia tuotteita, joten tiedotuksen tulee vastaavasti kohdistua omia asiakkaita laajemmalle joukolle. Tiedottaminen pelkästään internetin kautta ei täytä jätelain ja asetuksen vaatimuksia julkisista tiedotuskampanjoista ja tiedottamisesta yhdessä kunnan ja jätehuollon toimijoiden kanssa.

Vannetukku.fi Oy:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen. Vastaselitystä ei ole annettu.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Suullisen käsittelyn toimittamatta jättäminen hallinto-oikeudessa

Hallintolainkäyttölain 33 §:n 1 momentin mukaan valitusviranomaisen on huolehdittava siitä, että asia tulee selvitetyksi, ja tarvittaessa osoitettava asianosaiselle tai päätöksen tehneelle hallintoviranomaiselle, mitä lisäselvitystä asiassa tulee esittää.

Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Siinä voidaan kuulla muun ohella asianosaisia ja todistajia sekä vastaanottaa muuta selvitystä.

Hallintolainkäyttölain 38 §:n 1 momentin mukaan hallinto-oikeuden on toimitettava suullinen käsittely, jos yksityinen asianosainen pyytää sitä. Asianosaisen pyytämä suullinen käsittely voidaan jättää toimittamatta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos suullinen käsittely on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tarpeeton. Pykälän 3 momentin mukaan, jos asianosainen pyytää suullisen käsittelyn toimittamista, hänen on ilmoitettava, minkä vuoksi sen toimittaminen on tarpeen ja mitä selvitystä hän esittäisi suullisessa käsittelyssä.

Vannetukku.fi Oy oli hallinto-oikeudessa pyytänyt, että asiassa toimitetaan suullinen käsittely Rengaskierrätys Oy:n ja Kuusakoski Oy:n edustajien kuulemista varten. Pyynnön tarkoituksena on ollut selvittää kierrätysrenkaiden keräystavan aiheuttamaa renkaiden tuhoutumista. Hallinto-oikeudessa on Vannetukku.fi Oy:n valituksesta ollut ratkaistavana, oliko elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voinut hylätä yhtiön hakemuksen, joka koskee yhtiön hyväksymistä tuottajarekisteriin. Hallinto-oikeudessa ratkaistavana olleen asian arvioimisessa ei ole ollut merkitystä sillä, miten edellä mainitut toimijat ovat järjestäneet käytöstä poistettujen renkaiden vastaanoton ja käsittelyn. Suullisen käsittelyn järjestäminen hallinto-oikeudessa Vannetukku.fi Oy:n pyynnöstä on siten ollut hallintolainkäyttölain 38 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen tarpeetonta.

Valituksessaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa Vannetukku.fi Oy on katsonut, että hallinto-oikeuden päätöksessä on menettelyvirhe, koska hallinto-oikeus on suullista käsittelyä toimittamatta perustellut päätöstään yhtiön ja DB Schenker Oy:n välisen sopimuksen tulkinnalla. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että puheena oleva kirjallinen sopimus on asiakirjoissa. Suullisen käsittelyn toimittaminen sopimuksen sisällön selvittämiseksi ei ole ollut hallinto-oikeudessa tarpeen. Asiaa ei siten tule korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyllä perusteella palauttaa hallinto-oikeudelle suullisen käsittelyn toimittamista varten.

Tuottajarekisteriin hyväksymisen edellytykset

Sovellettavat säännökset

Jätelain 46 §:n 1 momentin mukaan tuottajan on järjestettävä markkinoille saattamiensa 48 §:ssä tarkoitettujen tuotteiden jätehuolto sekä vastattava siitä aiheutuvista kustannuksista, jollei jäljempänä toisin säädetä. Tuottajan velvollisuus koskee käytöstä poistettuja tuotteita, jotka luovutetaan 49 §:ssä tai 56 §:ssä tarkoitettuun vastaanottopaikkaan tai kuljetukseen. Pykälän 2 momentin mukaan tuottajan 1 momentin mukainen velvollisuus koskee tuottajan Suomen markkinoille saattamia tuotteita ja tuottajan markkinaosuuteen nähden kohtuulliseksi katsottavaa osuutta muista vastaavista tuotteista riippumatta tuotteiden markkinoille saattamisen ajankohdasta.
Lain 48 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tuottajavastuu koskee myyntitavasta riippumatta seuraavia tuotteita ja niitä ammattimaisesti markkinoille saattavia tuottajia: moottorikäyttöisen ja muun ajoneuvon tai laitteen renkaat, joiden tuottajana pidetään tällaisen renkaan valmistajaa, maahantuojaa tai pinnoittajaa taikka renkailla varustetun ajoneuvon tai laitteen maahantuojaa.

Lain 49 §:n 1 momentin mukaan tuottajan on järjestettävä käytöstä poistettavien tuotteiden vastaanottopaikkoja siten, että tuotteen voi maksutta ja vaivattomasti luovuttaa näin järjestettyyn vastaanottoon. Tarvittavien vastaanottopaikkojen määrää alueittain määritettäessä otetaan huomioon niihin luovutettavien käytöstä poistettujen tuotteiden laji, laatu ja ennakoitu määrä sekä vastaanotosta ja kuljetuksesta aiheutuvat ympäristövaikutukset ja kustannukset. Määrä voi olla tuoteryhmittäin ja alueittain erilainen. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä vastaanottopaikkojen määrästä.

Lain 51 §:n 1 momentin mukaan tuottajan on tiedotettava käytöstä poistettujen tuotteiden vastaanottopaikkojen sijainnista ja aukioloajoista, niissä vastaanotettavista jätteistä sekä muista vastaanoton toimivuuden kannalta tarpeellisista asioista. Tuottajan on tarvittaessa järjestettävä tiedottaminen yhdessä kunnan ja muiden jätehuollon toimijoiden kanssa.

Lain 56 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan tuotteen jakelijan on myyntipisteessään otettava haltijalta maksutta vastaan moottorikäyttöisen ja muun ajoneuvon tai laitteen renkaat, jos ne lajiltaan ja määrältään vastaavat ostettavia uusia renkaita. Pykälän 4 momentin mukaan tuotteen jakelijan on koottava käytöstä poistetut tuotteet kuljetuksen järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaisiksi eriksi. Jakelija saa luovuttaa käytöstä poistetut tuotteet vain tuottajan lukuun toimivalle kuljettajalle tai käsittelijälle. Tuotteen jakelija vastaa järjestämänsä vastaanoton kustannuksista.

Lain 101 §:n 1 momentin mukaan muun ohella 48 §:ssä säädetyn tuottajan on tehtävä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hakemus 142 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun tuottajarekisteriin hyväksymiseksi. Pykälän 2 momentin mukaan hakemuksessa on yksilöitävä hakija ja selostettava tämän harjoittama toiminta. Hakemuksessa on oltava sen käsittelemiseksi ja toiminnan asianmukaisuuden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot käytöstä poistettujen tuotteiden vastaanotosta ja siitä tiedottamisesta, uudelleenkäytöstä, hyödyntämisestä ja muusta jätehuollosta.

Lain 102 §:n 1 momentin mukaan tuottaja, tuottajayhteisö tai juomapakkausten palautusjärjestelmän ylläpitäjä hyväksytään tuottajarekisteriin, jos:

1) toiminta täyttää jätelaissa ja sen nojalla säädetyt vaatimukset;

2) käytöstä poistettavien tuotteiden tai juomapakkausten vastaanotto järjestetään jätelain ja sen nojalla säädettyjen vaatimusten mukaisesti;

3) tuotteiden uudelleenkäytössä ja käytöstä poistettujen tuotteiden jätehuollossa noudatetaan jätelaissa ja sen nojalla säädettyjä uudelleenkäyttöä ja hyödyntämistä koskevia velvoitteita ja otetaan huomioon näitä koskevat tavoitteet.

Jätelain nojalla on annettu valtioneuvoston asetus käytöstä poistettujen renkaiden erilliskeräyksestä ja hyödyntämisestä (527/2013, rengasasetus).

Rengasasetuksen 3 §:n 1 momentin mukaan tuottajan on jätelain 49 §:n 1 momentissa säädetyn velvollisuutensa noudattamiseksi järjestettävä käytöstä poistettujen renkaiden maksuton ja jätteen haltijan kannalta vaivaton vastaanotto koko maassa. Tämän mukaisesti tuottajan on järjestettävä vähintään 350 vastaanottopaikkaa siten, että jokaisessa kunnassa on vähintään yksi vastaanottopaikka. Pykälän 2 momentin mukaan edellä 1 momentista poiketen voidaan kunnissa, joissa ei ole renkaan jakelijan myyntipistettä, korvata vastaanottopaikka noutopalvelulla, liikkuvalla keräyksellä tai muulla tavoin järjestetyllä keräyksellä, jos näin järjestetty keräys on jätteen haltijan kannalta vaivattomasti saavutettavissa.

Rengasasetuksen 4 §:n 1 momentin mukaan tuottajan on jätelain 51 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tiedottamisessa julkisin tiedotuskampanjoin sekä muulla tiedottamisella huolehdittava siitä, että renkaiden ja käytöstä poistettujen renkaiden haltijat saavat tarvittavat tiedot käytöstä poistettujen renkaiden erilliskeräysvelvoitteista ja -ohjeista sekä käytettävissä olevista erilliskeräys- ja hyödyntämisjärjestelyistä.

Rengasasetuksen 6 §:n mukaan tuottajan hakemuksessa tuottajarekisteriin hyväksymiseksi on oltava:

1) tuottajan nimi, yhteystiedot sekä yritys- ja yhteisötunnus;

2) yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot;

3) jäljennös kauppa- tai yhdistysrekisteriotteesta;

4) tiedot tuottajan markkinoille saattamista renkaista sekä arvio niiden määrästä tonneina vuodessa;

5) tiedot tuottajan järjestämästä käytöstä poistettujen renkaiden erilliskeräys- ja vastaanottopaikkaverkostosta, kuljetuksesta, uudelleenkäytön valmistelusta, kierrätyksestä ja muusta hyödyntämisestä sekä loppukäsittelystä;

6) arvio tuottajan järjestämän jätehuollon piiriin vuosittain tulevien käytöstä poistettujen renkaiden määrästä tonneina;

7) selvitys käytöstä poistettujen renkaiden vastaanottoa koskevasta tiedottamisesta;

8) selvitys uudelleenkäytön valmisteluun ja jätehuollon järjestämiseen liittyvistä sopimuksista sekä sopimuskumppaneiden ympäristöluvista ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmistä.

Jätelain esityöt

Hallituksen esityksessä jätelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 199/2010 vp) todetaan 46 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa muun ohella seuraavaa:

"Tuottajavastuussa jätehuollon järjestämisvelvollisuus (keräys, kuljetus, hyödyntäminen ja loppukäsittely sekä näiden toimintojen tarkkailu ja jälkihoito) ja vastuu siitä aiheutuvista kustannuksista kohdennettaisiin lähtökohtaisesti tuotteet markkinoille saattaneisiin valmistajiin ja maahantuojiin. Tämä merkitsisi poikkeusta 4 luvussa säädetystä jätteen haltijan ja 5 luvussa säädetystä kunnan jätehuoltovastuusta.

Tuottajan vastuu jätehuollosta rajoittuisi niihin käytöstä poistettuihin tuotteisiin, jotka on luovutettu tuottajan tai tuotteen jakelijan ylläpitämään vastaanottoon. Tuottajan järjestämästä vastaanotosta ja vaadittavien vastaanottopaikkojen määrästä säädettäisiin 49 §:ssä. - - -

- - - Ehdotuksen mukaan tuottaja vastaisi ensisijaisesti markkinoille saattamiensa tuotteiden jätehuollosta. Lisäksi tuottajalla olisi toissijainen vastuu sellaisten muiden vastaavien tuotteiden jätehuollosta, joiden tuottajat ovat lakanneet olemasta tai eivät ole ammattimaisia. - - - Käytännössä tuottajan toissijaisen vastuun piiriin kuuluisi lisäksi laissa säädetyt velvoitteensa hoitamatta jättäneiden tuottajien eli niin sanottujen vapaamatkustajien markkinoille saattamien tuotteiden jätehuolto. Yksittäisen tuottajan toissijainen vastuu muiden vastaavien tuotteiden jätehuollosta rajoittuisi tuottajan sen hetkisen markkinaosuuden mukaiseen osuuteen."

Mainitun hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan 49 §:n osalta muun ohella seuraavaa:

"Pykälässä säädettävän tuottajan vastaanottovelvoitteen laajuus määrittäisi oleellisesti tuottajan jätehuoltovastuuta, koska 46 §:n 1 momentin mukaan tuottajan velvollisuus järjestää kuljetus ja käsittely koskisi vain tuottajan järjestämään vastaanottoon tai kuljetukseen ja tuotteen jakelijoiden järjestämään vastaanottoon palautettuja käytöstä poistettuja tuotteita. - - -

- - - Eduskunnan ympäristövaliokunnan (YmVM 4/2004 vp) mukaan tuottajavastuun piiriin kuuluvien tuotteiden jätehuolto tulee nähdä välttämättömyyspalveluna, jonka saatavuus ja laatu on turvattava kaikissa olosuhteissa. Jätteiden kerääminen on siten hoidettava asianmukaisesti myös kustannuksiltaan epäedullisimmista paikoista. Valiokunnan mukaan tuottajavastuun toiminnan kannalta on olennaisen tärkeää, että tuotteen haltijalla on käytännössä kohtuullinen mahdollisuus luovuttaa käytöstä poistettava tuote järjestelmään. Kohtuullisuus edellyttää valiokunnan mielestä koko maan kattavaa vastaanottopaikkojen verkostoa niin, että matka vastaanottopisteeseen vastaa normaalia matkaa erityisjätteen vastaanottopaikalle tai kyseisten tuotteiden myymälään. Tuotteen luovuttamisen tulisi olla sen viimeiselle haltijalle maksutonta.

Tuottajalta vaadittavien vastaanottopaikkojen määrä määritettäisiin käytännössä 11 luvun mukaisen rekisteröintimenettelyn yhteydessä valvontaviranomaisen hyväksyessä tuottajan tai tuottajayhteisön tuottajarekisteriin. Tuottajilta vaadittavien vastaanottopaikkojen vähimmäismäärästä voitaisiin säätää tarkemmin myös 1 momentin nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella, jolloin erillistä jokaiseen tuottajaan tai tuottajayhteisöön kohdistuvaa valvontaviranomaisen määräystä ei välttämättä tarvittaisi.

Valvontaviranomainen ja valtioneuvosto asetusta antaessaan arvioisivat tarvittavien vastaanottopaikkojen määrää alueellisesti. Tällöin tulisi tarkastella vastaanottopaikkoihin luovutettavien käytöstä poistettavien tuotteiden lajia, laatua ja todennäköistä määrää sekä vastaanotosta ja kuljetuksesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Arvioitaessa perustettaviin vastaanottopaikkoihin luovutettavien käytöstä poistettavien tuotteiden määrää voitaisiin tarkastella muun ohella alueen väestötiheyttä. Vastaanoton ja kuljetuksen ympäristövaikutuksia voitaisiin arvioida yleisellä tasolla esimerkiksi käytöstä poistettavien tuotteiden määrän ja kuljetusmatkojen perusteella. Säännös muodostaisi yhteisen perusvelvoitteen kaikille tuottajavastuualoille, mutta mahdollistaisi samalla niiden välisten erojen huomioon ottamisen vastaanottoverkoston laajuutta määritettäessä. Säännös vastaisi nykykäytäntöä useimpien tuottajavastuualojen osalta. Esimerkiksi kotitalouksista ja yrityksistä peräisin oleville tuotteille voitaisiin tarvittaessa säätää erilaiset vaatimukset. Yritysten käyttämien tuotteiden osalta ei aina tarvita yhtä kattavaa verkostoa kohtuullisen palautusmahdollisuuden toteuttamiseksi. Käytöstä poistetun tuotteen vastaanotto saattaa esimerkiksi suurten sairaala- tai teollisuuslaitteiden osalta edellyttää erityistoimia. Tuottaja voisi halutessaan järjestää alueelle enemmän vastaanottopaikkoja kuin mitä säännöksessä tai valvovan viranomaisen antamassa määräyksessä vaaditaan, jos esimerkiksi kierrätys- tai hyödyntämistavoitteiden saavuttaminen tätä edellyttää.

Valtioneuvoston asetuksella säädettävät vaatimukset vastaanottopaikkojen määrästä olisivat käytännössä tuoteryhmäkohtaisia. Vaatimuksissa tulisi ottaa huomioon jätehuollon alueelliset erityisolosuhteet. Tällöin vastaanottoverkon tiheysvaatimus voisi olla taajamissa eri kuin haja-asutusalueilla. Vaatimusten taso voisi vaihdella myös tuotteittain, kuten eri pakkauslajeittain tai sähkölaitetyypeittäin. Nykyisen jätelain 18 d §:n nojalla on annettu tarkempia säännöksiä paristojen ja akkujen keräyksestä valtioneuvoston asetuksella.
- - -

Ehdotetussa 3 momentissa säädettäisiin 56 §:ssä tarkoitettujen käytöstä poistettujen tuotteiden kuljetuksesta jakelijan vastaanottopaikasta. Velvollisuudesta on käytännössä ollut epäselvyyttä. Säännöksellä täsmennettäisiin tuottajavastuun yleisperiaatetta noudattaen, että tuottajan on järjestettävä kuljetus jakelijan vastaanottopisteestä."

Asiassa saatu selvitys

Vannetukku.fi Oy on Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 28.3.2014 toimittamassaan hakemuksessa ilmoittanut saattavansa Suomen markkinoille uusia henkilö- ja pakettiauton renkaita arviolta 600 tonnia vuodessa sekä pinnoitettuja henkilö- ja pakettiauton renkaita arviolta 100 tonnia vuodessa.

Vannetukku.fi Oy:n hakemuksen mukaan kuluttaja-asiakas voi palauttaa käytöstä poistetut renkaat maksutta kaikkialla Suomessa Itella Posti Oy:n palvelupisteisiin. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että asiakas tilaa yhtiön verkkosivuilta maksuttoman palautuspaketin, pakkaa palautettavat renkaat palautuspakettiin ja toimittaa paketin lähimpään Itella Posti Oy:n palvelupisteeseen. Itella Posti Oy toimittaa palautuksen Vannetukku.fi Oy:n kanssa 29.3.2013 tekemänsä logistiikkasopimuksen mukaisesti Vannetukku.fi Oy:n osoitteeseen Kouvolaan.
Vannetukku.fi Oy on ilmoittanut hakemuksessaan, että sille palautetut renkaat sijoitetaan yhtiön toimitilakiinteistöllä sijaitsevaan Kuusakoski Oy:n rengaskeräyspisteeseen. Keräyspisteen tyhjentämisen on ilmoitettu tapahtuvan noin 20 vuotta voimassa olleen sopimuksen perusteella. Vannetukku.fi Oy:n mukaan Kuusakoski Oy käyttää noutamansa käytetyt renkaat pääosin uusiomateriaaliksi. Vannetukku.fi Oy on edelleen ilmoittanut, että sen maahantuomien renkaiden kesto- ja kiertoaika on renkaiden laadukkuuden vuoksi 8,5 vuotta. Tämän vuoksi Vannetukku.fi Oy:n järjestämän jätehuollon piiriin vuosittain tulevien käytöstä poistettujen renkaiden määrä on yhtiön ilmoituksen mukaan arviolta 22 tonnia.

Vannetukku.fi Oy:n hakemuksessa on myös ilmoitettu, että käytöstä poistetun renkaan palautuksesta ja vastaanotosta tiedotetaan kuluttaja-asiakkaille yhtiön verkkosivuilla hakemuksen liitteenä olevan mallitulosteen mukaan. Mallitulosteessa todetaan muun ohella seuraavaa: "Jos olet tilannut vannetukku.fi:stä renkaita, voit tilata meiltä renkaillesi ilmaisen kierrätyspakkauksen." Yhtiö ei ole toimittanut tältä osin asiaan uutta selvitystä.

Itella Oyj on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen selvityspyynnön johdosta ilmoittanut 10.2.2014, että Itella Oyj:n tytäryhtiön Itella Posti Oy:n väliset sopimukset ja niiden mukainen yhteistyö koskevat pelkästään Vannetukku.fi Oy:n lähettämien pakettien ja rahdin kuljettamista sekä pakettien nouto-jakelupalvelua. Itella Posti Oy ei tarjoa Vannetukku.fi Oy:lle palvelua, jossa kuluttajat voisivat jättää käytöstä poistettuja henkilö- ja pakettiauton renkaita Posti Oy:n palvelupisteisiin.

Vannetukku.fi Oy on 21.1.2015 täydentänyt hakemustaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sähköpostiviestillä, jossa yhtiö on ilmoittanut muuttaneensa toimintaansa siten, että rungoltaan ehjät renkaat toimitetaan uudelleen pinnoitettavaksi ja pinnoitukseen kelpaamattomat renkaat Paalupaikka Oy:n kautta Kuusakoski Oy:lle. Lisäksi Vannetukku.fi Oy on hakemuksen täydennyksessään ilmoittanut, että kuljetus renkaan jakelijan vastaanottopaikasta on järjestetty koko Suomen kattavasti DB Schenker Oy:n tuottamana rahtipalveluna. Täydennykseen on liitetty 6.1.2015 päivätty DB Schenker Oy:n ja Vannetukku.fi Oy:n välinen kuljetussopimus. Sopimuksen mukaan kuljetettava tavara on renkaat.
Valituksessaan hallinto-oikeudelle Vannetukku.fi Oy on ilmoittanut, että DB Schenker Oy:n kanssa tehdyn sopimuksen perusteella käytöstä poistetut renkaat noudetaan suoraan kuluttajan kotoa koko Suomen alueella. Valituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle Vannetukku.fi Oy on ilmoittanut, että asiakas voi palauttaa käytöstä poistetut renkaat mihin tahansa DB Schenker Oy:n toimipisteeseen.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Vannetukku.fi Oy on esittänyt Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kaksi mallia käytöstä poistettavien renkaiden vastaanoton järjestämiseksi. Toinen malli perustuu käytöstä poistettujen renkaiden toimittamiseen yhtiölle postitse yhtiön verkkokaupan kautta tilattavassa palautuspakkauksessa ja toinen malli perustuu DB Schenker Oy:n kanssa solmittuun kuljetussopimukseen. Yhtiön jätehuoltoa koskeva tiedote sen verkkosivuilla on vastannut ensiksi mainittua mallia. Muun jätehuollon on ilmoitettu perustuvan vanhaan sopimuskäytäntöön. Tältä osin yhtiö on korostanut sitä, että sen käyttämä järjestelmä mahdollistaa renkaiden uudelleenkäytön alkuperäiseen tarkoitukseen.

Asiassa on ratkaistavana, täyttääkö Vannetukku.fi Oy sen perusteella, mitä se on esittänyt hakemuksessaan ja sitä koskevissa täydennyksissä, edellä selostetut jätelaissa ja sen nojalla annetussa rengasasetuksessa säädetyt edellytykset tuottajarekisteriin hyväksymiseksi.

Jätelain 46 §:n 2 momentista ja sitä koskevista lain esitöistä ilmenee yksiselitteisesti, että tuottajan vastuu jätehuollosta ei rajoitu vain sen itse markkinoille saattamiin tuotteisiin. Renkaiden tuottaja on siten lähtökohtaisesti velvollinen ottamaan vastaan myös sellaisia käytöstä poistettuja renkaita, jotka muut tuottajat ovat saattaneet markkinoille. Vannetukku.fi Oy:n alkuperäisessä hakemuksessa ja tiedotteessa renkaiden vastaanotto on kuitenkin tarkoitettu koskemaan vain sen omia asiakkaita. Myöskään Vannetukku.fi Oy:n myöhemmin esittämästä DB Schenker Oy:n kanssa tehdystä kirjallisesta sopimuksesta ei nimenomaisesti ilmene, että renkaiden kuljetus kattaisi myös muiden tuottajien markkinoille saattamia käytöstä poistettuja renkaita.

Jätelain 49 §:ssä säädetään käytöstä poistettavien tuotteiden vastaanottopaikoista. Vaikka tuottajavastuun piiriin kuuluvien jätteiden asianmukainen vastaanottopaikkaverkosto voidaankin järjestää monin eri tavoin, mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla vastaanottopaikalla on tarkoitettu kyseessä olevan käytöstä poistettavan tuotteen ominaispiirteet huomioon ottavaa ja nimenomaisesti käytöstä poistettujen tuotteiden vastaanottotarkoitusta varten järjestettyä paikkaa, jonka tulee soveltua kyseessä olevien jätteiden vastaanottamiseen. Vannetukku.fi Oy ei ole esittänyt tarkempaa selvitystä siitä, miten kaikki postin omat toimipisteet tai niin sanotut asiamiespostit soveltuisivat tiloiltaan käytöstä poistettujen renkaiden vastaanottopaikoiksi. Korkein hallinto-oikeus myös toteaa, että toisen yhtiön tiloja ei voida käyttää jätelaissa tarkoitettuina vastaanotto-paikkoina pelkästään yksipuolisen ilmoituksen perusteella. Posti Oyj on ilmoittanut, että se ei tarjoa Vannetukku.fi Oy:lle palvelua, jossa kuluttajat voisivat jättää käytöstä poistettuja renkaita postin palvelupisteisiin.

Rengasasetuksen 3 §:n mukaan käytöstä poistettujen renkaiden vastaanottopaikkoja tulee olla joka kunnassa. Asetuksen mukaan tuottaja voi korvata varsinaisen vastaanottopaikan noutopalvelulla tai muulla järjestelyllä, jos kunnassa ei ole renkaan jakelijan myyntipistettä. Kuten lain esitöissä todetaan, tuottajan on järjestettävä kuljetus myös tuotteen jakelijan vastaanottopisteestä. Pelkästään se seikka, että tuottajalla ei ole jokaisessa kunnassa vastaanottopistettä, ei siten oikeuta järjestämään renkaiden vastaanottoa yksinomaan noutopalveluna. Näin ollen Vannetukku.fi Oy:n esittämä yhtiön DB Schenker Oy:n kanssa tekemään kuljetussopimukseen perustuva malli, jonka mukaan vastaanottopaikkaverkosto koko Suomen alueella korvataan noutopalvelulla, on jätelain vastainen. Korkein hallinto-oikeus myös toteaa, että kuljetussopimukseen ei ole sisältynyt nimenomaista mainintaa mahdollisista vastaanottopaikoista tai muistakaan renkaiden vastaanottamiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä.

Jätelain 51 §:n 1 momentissa säädetään tuottajan velvollisuudesta tiedottaa järjestämästään käytöstä poistettujen tuotteiden vastaanottamisesta. Vannetukku.fi Oy on sinänsä täyttänyt mainitun tiedottamisvelvollisuuden. Yhtiön esittämä toimintamalli jätehuollon järjestämiseksi tältä osin ei kuitenkaan ole edellä lausuttu huomioon ottaen täyttänyt jätelain ja sen nojalla annetun rengasasetuksen vaatimuksia.

Vannetukku.fi Oy:n hakemukseen ei ole liitetty selvitystä niistä sopimuksista, joihin käytöstä poistettujen renkaiden uudelleen käytön valmistelu tai jätehuolto perustuu. Hakemuksen perusteella ei ole siten voitu varmistua siitä, että käytöstä poistettujen renkaiden jätehuolto tältäkään osin on järjestetty jätelain ja sen nojalla säädettyjen vaatimusten mukaisesti.

Edellä olevan perusteella ja kun otetaan huomioon se, mitä Vannetukku.fi Oy on jätelain mukaiseen tuottajarekisteriin hyväksymistä koskevan hakemuksensa tueksi esittänyt, ei voida katsoa, että yhtiön järjestämä käytöstä poistettujen renkaiden jätehuolto täyttäisi jätelaissa ja sen nojalla annetussa rengasasetuksessa säädetyt vaatimukset. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on siten tullut hylätä yhtiön hakemus.

Edellä lausutuista syistä ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Hanna Lehtinen.