KHO:2018:80

Ympäristölupa – Lupamääräysten tarkistaminen – Toiminnan olennainen muuttaminen – Betonin tuotanto – Tuotantomäärä – Melupäästö – Liikenne

Vuosikirjanumero: KHO:2018:80
Antopäivä: 24.5.2018
Taltionumero: 2487
Diaarinumero: 1892/1/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:80

Valmisbetonin ja märkälaastin tuottamiseen myönnetyssä ympäristöluvassa, sellaisena kuin se oli hallinto-oikeuden päätöksellä osittain muutettuna, oli rajoitettu tuotantomäärä 40 000 m3:een/vuosi. Betonitehtaan meluhaitta aiheutui pääasiassa toimintaan liittyvästä liikennöinnistä, kuten valmisbetonia pois kuljettavien autojen liikkumisesta alueella sekä mahdollisesti lastaamisen yhteydessä syntyvästä kolahtelusta. Tehtaan tuotantomäärän lisääminen hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesta olisi lisännyt vastaavasti tehdasalueen liikennöintiä, minkä voitiin arvioida olevan eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentti huomioon ottaen häiritsevää lähiympäristön asukkaille etenkin yöaikaan. Kun yhtiön vaatima tuotantomäärä oli sidoksissa suoraan toiminnasta aiheutuvaan liikenteen määrään ja siitä lähiympäristölle häiriötä aiheutuviin melupäästöistöihin, eikä toiminnan meluvaikutuksia ollut selvitetty, tuotantomäärää oli voitu ympäristönsuojelulain (86/2000) 42 §:n 1 momentti ja 43 §:n 2 momentti huomioon ottaen rajoittaa lupamääräyksellä. Ympäristöhaittojen ehkäiseminen tai rajoittaminen ei ollut mahdollista muilla määräyksillä.

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28 § 3 momentti, 42 § 1 momentti ja 43 § 1 ja 2 momentti Ks. myös ympäristönsuojelulaki (527/2014) 29 § 1 momentti, 49 § ja 52 § 1 ja 2 momentti

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 24.3.2017 nro 17/0099/2

Asian aikaisempi käsittely

Hyvinkään ympäristölautakunta on 29.10.2015 antamallaan päätöksellä (22.10.2015 § 86) Hyvinkään Betoni Oy:n hakemuksesta tarkistanut yhtiön voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräykset. Päätökseen on liitetty lupamääräykset 1–29, joista lupamääräykset 2, 3, 9, 10, 11, 12 ja 17 kuuluvat seuraavasti:

2. Aseman normaali toiminta-aika on arkisin klo 6.00–20.00. Betonin valmistus voidaan aloittaa jo klo 5.00, mutta liikennöinti saa alkaa vasta klo 6.00. Toiminnasta ei saa aiheutua naapurikiinteistöille tai lähistöllä asuville kohtuutonta melu- tai muuta haittaa. Poikkeavat toiminta-ajat tulee kirjata ja tarvittaessa esittää valvontaviranomaiselle.

3. Tehtaan vuosittainen tuotantomäärä valmisbetonille ja märkälaastille saa olla yhteensä enintään 25 000 m3­.

9. Laitoksen toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta meluhaittaa naapurikiinteistöille. Tuotantolaitoksen toiminnasta aiheutuva melutaso teollisuusalueen ulkopuolisissa eniten altistuvissa kohteissa ulkona ei saa ylittää päivällä klo 07–22 keskiäänitasoa 55 dB(A) eikä yöllä klo 22–07 keskiäänitasoa 50 dB(A) ekvivalenttisena äänitasona mitattuna. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Mikäli melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. Tarvittaessa on esitettävä hyväksyttäväksi suunnitelma melutason mittaamisesta sekä mittaustulosten perusteella suunnitelma melutason alentamisesta aikatauluineen.

Kattopeitteentien puoleista aitarakennelmaa tilalla Santala tulee jatkaa ja korottaa meluvaikutusten vähentämiseksi. Toteuttamissuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi 29.2.2016 mennessä ja rakennustyöt on toteutettava 31.8.2016 mennessä.

10. Dieseljakelupisteen tulee täyttää kaikilta osin valtioneuvoston asetuksen (444/2010) nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimukset. Asetusta tulee soveltaa viimeistään 1.1.2020. Rakennusvalvontaviranomaisen lupa muutostöille on haettava viimeistään 1.1.2019.

11. Toiminnanharjoittajan on toimitettava 29.2.2016 mennessä Hyvinkään kaupungin ympäristöviranomaisen sekä rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyttäväksi pätevän suunnittelijan laatima suunnitelma betoniautojen pesupaikan ja dieselöljypisteen täyttö- ja tankkauspaikan hulevesiviemäröinnin rakenteiden (mukaan lukien hiekan- ja öljynerottimet), dieseljakelupisteen suojarakenteiden ja päällysteiden parannustöistä ja työn laadun valvonnasta ennen muutostöiden aloittamista.

Samassa yhteydessä tulee tarkistaa jakelupisteen ympäristössä kallistusten kunto ja riittävyys sekä kaivojen ja putkistojen kunto. Hulevesijärjestelmä tulee varustaa sulkuventtiilillä, joka on voitava sulkea viivytyksettä kaikissa olosuhteissa. Lisäksi Kattopeitteentien purkuoja tulee pitää kunnossa poistamalla tarvittaessa ojaan kertyvä liete ja kiintoaine.

Jakelupisteen ympäristö on päällystettävä standardissa SFS 3352 määritetyllä kestopäällysteellä tai muulla vastaavan tasoisella kestopäällysteellä.

Kaikki edellä mainitut muutostyöt tulee tehdä 31.8.2016 mennessä.

12. Kun jakelupisteen toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, kuten valtioneuvoston asetuksen 444/2010 edellyttämät muutokset, tulee rakentamis- ja korjaustöiden yhteydessä selvittää maaperän puhtaus erillisen, ympäristöviranomaisen hyväksymän tutkimussuunnitelman mukaisesti.

17. Kemikaalien käyttökohteissa lattian tulee olla tiivis ja vahinkotilanteissa vuotojen pääsy maaperään tai viemäriin tulee estää. Kemikaalivarastossa ei saa olla viemäriin johtavia lattiakaivoja. Mikäli lattiakaivot ovat välttämättömiä toiminnan kannalta, tulee ne varustaa sulkuventtiilillä. Sulkuventtiili on pidettävä normaalisti suljettuna, ja se voidaan avata vasta kun on varmistettu, ettei kaivoon ole päässyt kemikaalia tai öljyä. Kemikaalisäiliöiden varastotilat on toteutettava siten, että kemikaaliastioiden täyttöletkujen, käyttöputkistojen tai kemikaalisäiliöiden rikkoutumisen yhteydessä tai muiden kemikaalivahinkojen aiheuttamien vuotojen pääsy maaperään tai viemäriin on estetty ja vuotanut kemikaali saadaan mahdollisimman helposti kerättyä talteen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, Hyvinkään Betoni Oy:n valituksen enemmälti hyläten muuttanut lupamääräyksiä 2, 3, 9, 10, 11 ja 12.

Muutosten jälkeen lupamääräykset kuuluvat seuraavasti (muutokset kursiivilla):

Lupamääräys 2

Aseman normaali toiminta-aika on arkisin klo 6.00–20.00. Betonin ja laastin valmistus voidaan aloittaa jo klo 5.00, mutta liikennöinti saa alkaa vasta klo 6.00. Toiminnasta ei saa aiheutua naapurikiinteistöille tai lähistöllä asuville kohtuutonta melu- tai muuta haittaa. Näiden toiminta-aikojen ulkopuolella tehtäviä satunnaisia yhtäjaksoisia erikoisvaluja varten voi toimintaa olla enintään viitenätoista vuorokautena vuodessa. Poikkeuksellisista toiminta-ajoista on ilmoitettava kirjallisesti kolme päivää etukäteen lupaa valvovalle viranomaiselle.

Lupamääräys 3

Tehtaan vuosittainen tuotantomäärä valmisbetonille ja märkälaastille saa olla yhteensä enintään 40 000 m­3.

Lupamääräys 9

Laitoksen toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta meluhaittaa naapurikiinteistöille. Tuotantolaitoksen toiminnasta aiheutuva melutaso teollisuusalueen ulkopuolisissa eniten altistuvissa kohteissa ulkona ei saa ylittää päivällä klo 07–22 keskiäänitasoa 55 dB (A) eikä yöllä klo 22–07 keskiäänitasoa 50 dB(A) ekvivalenttisena äänitasona mitattuna. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Mikäli melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. Tarvittaessa on esitettävä hyväksyttäväksi suunnitelma melutason mittaamisesta sekä mittaustulosten perusteella suunnitelma melutason alentamisesta aikatauluineen.

Kattopeitteentien puoleista aitarakennelmaa tilalla Santala tulee jatkaa ja korottaa meluvaikutusten vähentämiseksi. Toteuttamissuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi 31.5.2017 mennessä ja rakennustyöt on toteutettava 31.8.2017 mennessä.

Lupamääräys 10

Dieseljakelupisteen ja työkoneiden kevyen polttoöljyn jakelupisteen tulee täyttää kaikilta osin valtioneuvoston asetuksen (444/2010) nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimukset. Asetusta tulee soveltaa viimeistään 1.1.2020.(Poistettu tekstiä.)

Lupamääräys 11

Toiminnanharjoittajan tulee esittää ympäristöviranomaiselle selvitys edellä mainittujen jakelupisteiden suojarakenteiden ja päällysteiden valtioneuvoston (444/2010) asetuksen mukaisuudesta 30.6.2017 mennessä.

Toiminnanharjoittajan tulee tarkistaa polttoaineen jakelupisteiden ympäristössä kallistusten kunto ja riittävyys sekä kaivojen ja putkistojen kunto. Hulevesijärjestelmä tulee varustaa sulkuventtiilillä, joka on voitava sulkea viivytyksettä kaikissa olosuhteissa. Lisäksi Kattopeitteentien purkuoja tulee pitää kunnossa poistamalla tarvittaessa ojaan kertyvä liete ja kiintoaine.

Jakelupisteiden ympäristö on päällystettävä standardissa SFS 3352 määritetyllä kestopäällysteellä tai muulla vastaavan tasoisella kestopäällysteellä, mikäli 30.6.2017 mennessä tehdyn selvityksen perusteella nykyinen päällyste ei vastaa vaatimuksia.

Kaikki edellä mainitut muutostyöt tulee tehdä 31.10.2017 mennessä.

Lupamääräys 12

Kun jakelupisteen toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, kuten valtioneuvoston asetuksen 444/2010 edellyttämät muutokset, tulee rakentamis- ja korjaustöiden yhteydessä selvittää maaperän puhtaus erillisen, ympäristöviranomaisen hyväksymän näytteenoton mukaisesti.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään näiltä osin seuraavasti:

Sovellettuja oikeusohjeita

Asiakirjojen mukaan Hyvinkään Betoni Oy:n hakemus on tullut vireille 29.8.2014. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 226 §:n 1 momentin mukaan laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2014. Lain 229 §:n 1 momentin mukaan hallintoviranomaisessa tai tuomioistuimessa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat käsitellään ja ratkaistaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti, jollei jäljempänä toisin säädetä. Tästä johtuen asiaan sovelletaan vanhaa ympäristönsuojelulakia (86/2000).

Ympäristönsuojelulain 7 §:n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä tai muuta ainetta taikka organismeja tai mikro-organismeja siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto).

Ympäristönsuojelulain 8 §:n 1 momentin mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua, 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto).

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) edellä 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, 2) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, 3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, 4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, 5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Saman pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Ympäristönsuojelulain 51 §:n mukaan lupamääräys voi olla tämän lain tai jätelain nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen sisältyvää yksilöityä ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimusta ankarampi 1) luvan myöntämisen edellysten täyttämiseksi, 2) asetuksella annetun ympäristön laatuvaatimuksen turvaamiseksi, 3) vesien suojelemiseksi tai 4) parhaan käyttökelpoisen tekniikan noudattamiseksi, jos Euroopan yhteisön säädöksen täytäntöönpanemiseksi annetussa valtioneuvoston asetuksessa näin säädetään.

Ympäristönsuojelulain 56 §:n mukaan jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

Jätelain 5 §:n 2 momentin mukaan aine tai esine ei ole jäte vaan sivutuote, jos se syntyy sellaisessa tuotantoprosessissa, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei ole tämän aineen tai esineen valmistaminen, ja: 1) aineen tai esineen jatkokäytöstä on varmuus, 2) ainetta tai esinettä voidaan käyttää suoraan sellaisenaan tai sen jälkeen, kun sitä on muunnettu enintään tavanomaisen teollisen käytännön mukaisesti, 3) aine tai esine syntyy tuotantoprosessin olennaisena osana; sekä 4) aine tai esine täyttää sen suunniteltuun käyttöön liittyvät tuotetta sekä ympäristön- ja terveydensuojelua koskevat vaatimukset eikä sen käyttö kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (444/2010) 1 §:n 1 momentin mukaan kyseistä asetusta sovelletaan nestemäisten polttoaineiden jakeluasemiin, joiden polttoainesäiliöiden kokonaistilavuus on vähintään 10 m3. Asetusta sovelletaan ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksena toimintaan, johon tarvitaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n mukainen lupa. Asetusta sovelletaan myös toimintaan, joka rekisteröidään ympäristönsuojelulain 65 §:n nojalla.

Saman pykälän 2 momentin mukaan asetusta sovelletaan ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksena myös jakeluasemiin sekä puolustusvoimien ja muiden toimijoiden auto- tai konevarikoiden jakelupisteisiin, joiden polttoainesäiliöiden kokonaistilavuus on alle 10 m­3, kun jakeluasema tai jakelupiste sijaitsee tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella ja sen toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

Kyseessä olevan asetuksen voimaantulo- ja siirtymäsäännökset on esitetty asetuksen 18 §:ssä. Sen 1 momentin mukaan asetus on tullut voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2010.

Saman pykälän 2 momentin mukaan asetusta sovelletaan olemassa olevan jakeluaseman toimintaan siitä alkaen, kun 1) jakeluaseman toiminnan olennaiseen muuttamiseen on haettava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 §:n 3 momentin nojalla, 2) hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi ympäristönsuojelulain 55 §:n 2 momentin mukaisesti on tehtävä tai 3) ympäristölupaa on tarpeen muuttaa ympäristönsuojelulain 58 §:n 1 momentin nojalla.

Saman pykälän 3 momentin mukaan sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, tätä asetusta sovelletaan sanotussa momentissa tarkoitettuihin jakeluasemiin kuitenkin viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2020.

Saman pykälän 4 momentin mukaan asetuksen 4 §:ää (Toiminnan sijoittuminen), 5 §:n 2 momenttia (koskien standardin SFS 3352 vaatimuksia laitteisiin ja rakenneosiin), 6 §:n 2 momenttia (koskien polttoainesäiliöiden vuodonilmaisujärjestelmää ja kaksoisvaippasäiliöitä) ja 3 momenttia (koskien polttoaineputkiston ominaisuuksia) ja 7 §:n 3 momenttia (öljynerottimesta sadevesiviemäriin poistettavien vesien öljynerotinta koskevia vaatimuksia) sovelletaan olemassa oleviin jakeluasemiin kuitenkin vasta, kun jakeluaseman toiminta muuttuu olennaisesti ympäristönsuojelulain 28 §:n 3 momentin tarkoittamalla tavalla. Tällöin ympäristölupa raukeaa ympäristönsuojelulain 30 §:n 2 momentin mukaisesti ja viranomainen rekisteröi jakeluaseman ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.

Tämän asetuksen voimaan tullessa jakeluasemaa koskeva vireillä oleva ympäristölupahakemus, jota ei ole kuulutettu, raukeaa asetuksen voimaan tullessa ja viranomainen rekisteröi toiminnan ympäristönsuojelun tietojärjestelmään sekä ilmoittaa siitä toiminnanharjoittajalle, jollei kyse ole ympäristönsuojelulain 30 §:n 4 momentissa tarkoitetusta toiminnasta.

Ympäristönsuojelulain 30 §:n 4 momentin mukaan ympäristölupa vaaditaan kuitenkin aina toimintaan, joka on osa luvanvaraista ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa.

Nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (444/2010) 6 §:n 1 momentin mukaan polttoainesäiliöiden on oltava rakenteeltaan tiiviitä sekä kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on suojattava korroosiolta ja niiden on oltava hyväkuntoisia.

Saman pykälän 2 momentin mukaan jakeluaseman polttoainesäiliöiden on oltava vuodonilmaisujärjestelmällä varustettuja kaksoisvaippasäiliöitä ja 3 momentin mukaan polttoaineputkisto ei saa läpäistä hiilivetyjä eikä muita polttoaineiden aineosia ja se on suojattava korroosiolta. Putkisto on asennettava ja suojattava siten, että se kestää mekaanista ja kemiallista rasitusta. 4 momentin mukaan viemäriputkiston ja siihen liitettyjen tarkastuskaivojen, hiekanerottimien ja öljynerottimien sekä liitoksissa käytettävien tiivisteiden on kestettävä polttoaineiden kemiallista vaikutusta. Pesuhallin lattian, hiekanerottimien ja viemäreiden on kestettävä käytettävien pesuaineiden vaikutusta. Viemärijärjestelmä on asennettava siten, että se kestää mekaanista rasitusta.

Saman pykälän 5 momentin mukaan säiliöiden täyttöpaikka ja jakelualue on päällystettävä standardissa SFS 3352 määritellyllä kestopäällysteellä tai muulla vastaavan tasoisella kestopäällysteellä. Alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden jakeluasemalla käsiteltävien ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estyy ja 6 momentin mukaan säiliöiden täyttöpaikan ja jakelualueen maaperä on tehtävä niin kantavaksi, ettei ajoneuvojen paino aiheuta painumia eikä vaurioita maanalaisia putkistoja ja suojarakenteita.

Saman asetuksen 7 §:n 1 momentin mukaan jakelualue, säiliöiden täyttöpaikka, maanalaisten tiivistyskerrosten salaojitus ja muut kohteet, joista voi tulla polttonestevalumia, on viemäröitävä öljynerottimeen. Pesuhallin ja huoltohallin lattiakaivot on viemäröitävä omaan öljynerottimeen. Käytettävät öljynerottimet on varustettava öljytilan täyttymisestä ilmoittavalla hälytysjärjestelmällä, jota voidaan seurata jatkuvasti.

Saman pykälän 2 momentin mukaan jos öljynerottimesta poistuvat vedet johdetaan jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön, ne on käsiteltävä standardin SFS-EN-858-1 mukaisessa II luokan öljynerottimessa, josta poistuvan veden hiilivetypitoisuus on alle 100 mg/l.

Saman pykälän 3 momentin mukaan jos öljynerottimesta poistuvia vesiä ei johdeta jätevesiviemäriin, ne on käsiteltävä standardin SFS-EN-858-1 mukaisessa I luokan öljynerottimessa, josta poistuvan veden hiilivetypitoisuus on alle 5 mg/l. Tämän jälkeen ne voidaan johtaa sadevesiviemäriin tai vesistöön.

Saman pykälän 4 momentin mukaan viemärissä on oltava välittömästi öljynerottimen jälkeen näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo, josta voidaan sulkea jakeluaseman jätevesien pääsy vesihuoltolaitoksen viemäriin tai muuhun jakeluaseman jätevesien purkupaikkaan. Näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo on sijoitettava, merkittävä ja suojattava siten, että kaivoon on esteetön pääsy. Sulkuventtiili on voitava sulkea viivytyksettä kaikissa olosuhteissa.

Asiassa saatu selvitys

Hyvinkään Betoni Oy:n hakemus koskee Hyvinkään ympäristölautakunnan yhtiölle 20.4.2005 (14.4.2005 § 40) myöntämän ympäristöluvan tarkistamista yhtiön hakemuksesta. Samalla yhtiö on hakenut muutosta tuotantolaitoksen toiminta-aikoihin ja kokonaistuotantomäärään.

Hyvinkään Betoni Oy on laasti- ja betonitehdas, joka toimii Hyvinkään kaupungissa kiinteistöillä Santala (106-403-29-62) ja Putkila (106-403-29-154). Lisäksi naapurikiinteistöllä Toivola (106-403-29-161) sijaitsee autojen tankkauspiste ja 15 m3:n suuruinen dieselöljysäiliö. Betonitehdas on toiminut kiinteistöillä vuodesta 1946 lähtien. Kiinteistöjen Santala ja Putkila välissä kulkee Kattopeitteentie. Tehtaan ympäristössä on pääasiassa omakotiasutusta.

Hyvinkään Betoni Oy valmistaa märkälaastia ja valmisbetonia. Tuotannossa käytetään kiviaineksen, sementin, kalkin ja veden lisäksi lisäaineita, joita on tuotteissa korkeintaan 2–4 %. Kaikissa betonilaaduissa ei käytetä lisäaineita. Hakemuksen mukaan toiminnassa betonin tuotantomäärä on ollut aikaisempina vuosina keskimäärin 6 000–24 000 m3­. Vuonna 2013 märkälaastia on tuotettu 2 400 m ja valmisbetonia 21 000 m3­. Valmisbetonin ja märkälaastin tuotantomäärä on parhaimmillaan ollut 40 000 m­3.

Kiinteistöllä Santala sijaitsevat laasti- ja betoniasema sekä sideainevarastot. Lisäksi kiinteistöllä pestään palaavia betoniautoja ja säilytetään polttoaineita lämmitykseen ja toiminnan omassa käytössä olevien koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tankkaamiseen. Asiakirjojen mukaan työkoneiden tankkaamiseen tarkoitettu kevyen polttoaineen säiliö on tilavuudeltaan 3 000 l ja se sijaitsee betoniasemalla maan alla, mutta säiliön tarkempi rakenne ja sijainti eivät asiakirjoista selviä. Kiinteistöllä Putkila sijaitsevat toimistorakennus ja varasto/konehalli. Kiinteistöllä varastoidaan myös raaka-aineita, pussitetaan märkälaastia sekä käsitellään betoniautojen ja -kuuppien pesuvedet.

Tehdaskiinteistöt sijaitsevat Rajamäen I-luokan pohjavesialueella sekä osittain tai kokonaan sillä sijaitsevan Kaunissyrjän pohjavedenottamon suoja-alueella. Pohjavedenottamo sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä tehdasalueesta. Altia Oyj:n Kaunissyrjän pohjavedenottamo sijaitsee kilometrin etäisyydellä tehdasalueesta lounaaseen. Kyseisen vedenottamon suoja-aluepäätöksen kaukosuojavyöhykettä koskevassa määräyksessä b) on kielletty nestemäisen polttoaineen jakelupaikan perustaminen. Määräyksessä c) vaaditaan, että polttoaine- ja öljysäiliöt varustetaan asianmukaisin suojalaittein.

Kiinteistön Putkila rajalta noin 25 metriä itään ja noin 70 metriä luoteeseen alkaa Natura 2000 -verkostoon kuuluva Petkelsuon soidensuojeluohjelmaan kuuluva alue.

Hyvinkään Betoni Oy on teettänyt maaperää ja pohjavettä koskevan tutkimuksen (PTI-Soil Oy, 8.12.2005). Tutkimuksen tulosten mukaan otettujen näytteiden perusteella maaperä ei ollut pilaantunut eikä pohjavesinäytteissä havaittu öljyhiilivety-yhdisteitä eikä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Vuosina 2013 ja 2014 tehdasalueen vesistä on otettu vesinäytteitä. Tulosten perusteella myllyn pesuvedessä ja altaan vedessä havaittiin vuonna 2013 korkeita pH-arvoja (pH 11,7–11,8) sekä korkeita kromi (Cr 21–47 µg/l)- ja sulfaattipitoisuuksia (13–170 mg/l).

Oikeudellinen arvio ja johtopäätökset

Hallinto-oikeus toteaa ensinnäkin, että Hyvinkään ympäristölautakunnan olisi tullut käsitellä hakemus ja ratkaista asia vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) säännösten mukaisesti. Väärän lain soveltaminen ei kuitenkaan anna aihetta kumota päätöstä ja palauttaa asiaa lautakuntaan uudelleen käsiteltäväksi, koska ympäristönsuojelulain (527/2015) 229 §:n 2 momentin mukaan jos muutoksenhakutuomioistuin kumoaa päätöksen, johon on sovellettava lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, ja palauttaa asian kokonaisuudessaan uudelleen käsiteltäväksi, asia käsitellään ja ratkaistaan uuden lain säännösten mukaisesti. Lisäksi lainvalinta ei ole olennaisesti vaikuttanut päätöksen sisältöön.

Siltä osin kuin Hyvinkään Betoni Oy on valituksessaan tuonut esiin sen, että ympäristölautakunta on tarkistamishakemuksesta poiketen antanut lupamääräyksiä, hallinto-oikeus toteaa, että tarkistettaessa ympäristöluvan lupamääräyksiä ympäristönsuojelulain 42 §:ssä asetettujen luvan myöntämisedellytysten tulee täyttyä. Lupaviranomainen voi siten lupaa tarkistaessaan tarvittaessa antaa uusia lupamääräyksiä ja tarkentaa aiempia määräyksiä riippumatta siitä minkä sisältöinen hakemus on ollut.

Muutetut lupamääräykset

Lupamääräys 2

Ympäristöluvan 20.4.2005 lupamääräys 1 on kuulunut seuraavasti: "Laitos saa toimia arkisin (ma–pe) kello 6.00–18.00 välisenä aikana. Poikkeuksellisesti erityistapauksissa toimintaa saa olla iltaisin ja viikonloppuisin." Valituksessa on vaadittu, että maininta toiminnan sallimisesta iltaisin ja viikonloppuisin säilytetään tarkistetussa ympäristöluvassa. Hallinto-oikeus katsoo, että kyseinen maininta ei ole riittävän tarkka ja selkeä, jotta se voitaisiin lisätä lupamääräykseen. Valituksenalaisen päätöksen lupamääräys on poikkeuksellisten toiminta-aikojen osalta epäselvä. Tältä osin hallinto-oikeus on tarkentanut poikkeavien toiminta-aikojen määrän 15 vuorokauteen.

Selvyyden vuoksi hallinto-oikeus toteaa, ettei toiminta iltaisin ja viikonloppuisin ole aiemmankaan ympäristöluvan mukaan ollut normaalitilanteessa sallittua, siten kuin muutoksenhakija on valituksesta ilmenevällä tavalla käsittänyt.

Siltä osin kuin valituksessa on vaadittu poistamaan lupamääräyksestä maininta siitä, että toiminnasta ei saa aiheutua naapurikiinteistöille tai lähistöllä asuville kohtuutonta melu- tai muuta haittaa, hallinto-oikeus toteaa, että kyseinen kohta tarkentuu meluntorjunnasta ja ilmapäästöistä annetuissa lupamääräyksissä 7–9, joissa naapurusto on otettu huomioon.

Toiminnasta aiheutuva melutaso ei lupamääräyksen 9 mukaan saa ylittää teollisuusalueen ulkopuolisissa eniten altistuvissa kohteissa ulkona päivällä kello 7.00–22.00 keskiäänitasoa 55 dB(A) eikä yöllä kello 22.00–7.00 keskiäänitasoa 50 dB(A) ekvivalenttisena äänitasona mitattuna. Toiminnan aiheuttamasta melusta ei ole kuitenkaan esitetty meluselvitystä tai mittausta, jonka perusteella voitaisiin todeta aiheutuuko toiminta-ajan jatkamisesta kohtuutonta haittaa. Näin ollen toiminta-ajan jatkamiselle etenkin yöaikaan kello 22–7, jolloin toiminnan aiheuttamasta liikenteestä aiheutuu suurimmat haitat, ei ole vaaditussa laajuudessa edellytyksiä. Mikäli toiminnanharjoittaja haluaa lupamääräyksestä poikkeavat toiminta-ajat, tulee asiassa esittää selvitys toiminnan aiheuttamasta melutasosta ja hakea ympäristönsuojeluviranomaiselta muutosta lupamääräykseen.

Hallinto-oikeus on valituksen johdosta ja Hyvinkään ympäristölautakunnan valituksesta antama lausunto huomioon ottaen lisännyt määräykseen maininnan laastin valmistuksesta.

Lupamääräys 3

Selvyyden vuoksi hallinto-oikeus toteaa, että aiemmassa 20.4.2005 annetussa ympäristöluvassa lupa on asian ratkaisukohdasta ilmenevin tavoin myönnetty hakemuksen mukaisesti. Hakemuksessa vuosittaiseksi tuotantomääräksi on ilmoitettu noin 6 000 m3­. Valituksen mukaan korkeinta tuotantomäärää ei ollut haettu. Tarkistamishakemuksessa vuosittaiseksi keskimääräiseksi tuotantomääräksi valmisbetonin ja märkälaastin osalta on haettu 40 000 m ja enimmäismääräksi 60 000 m3­. Hakemuksen mukaan suurin osa aikaisemmasta tuotannosta on ollut valmisbetonia. Keskimääräinen vuosittainen tuotantomäärä aikaisempaan hakemukseen verrattuna on siten moninkertainen.

Tuotantomäärän lisääminen lisää vastaavasti liikennöintiä tehdasalueelle, mikä häiritsee lähiympäristön asukkaita etenkin yöaikaan. Sinänsä liikennemäärät eivät kuulu ympäristöluvassa käsiteltäviin asioihin, mutta liikenteen aiheuttamat päästöt melu ja pöly toiminnan lähiympäristöön ovat ympäristönsuojelulaissa tarkoitettuja päästöjä, jotka on otettava huomioon ympäristölupakäsittelyssä. Hakemuksessa on ilmoitettu raskaiden ajoneuvojen määräksi noin 10 kappaletta vuorokaudessa. Nykyinen ajoneuvomäärä sekä toiminta-aika huomioon ottaen liikenteestä ei arvioida aiheutuvan kohtuutonta rasitusta lähiympäristölle.

Yhtiön omilla internet-sivuilla on ilmoitettu valmisbetoniautojen säiliöiden tilavuudeksi 7,5–11 m3. Yhtiön toiminta-aika keskittyy arkipäiviin. Kun lasketaan valmisbetonikuljetusten ja laastikuljetusten tarve käyttäen yhtiön ilmoittamaa maksimituotantomäärää, betoniautojen maksimitilavuutta ja vuosittaista arkipäivien määrää, päivittäisten betonikuljetusten määrä kaksinkertaistuisi kyseisellä tuotantomäärällä. Lisäksi päivittäisten kuljetusten määrää lisää tuotannossa käytettyjen raaka-aineiden kuljetukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuun arvioon. Kuljetusten meluhaittaa ei ole mitattu tai sitä ei ole arvioitu.

Asiassa saadun selvityksen mukaan tuotantomääriin ei ole odotettavissa muutosta aiempaan nähden eikä toimintaa ole tarkoitus laajentaa. Näin ollen hakemuksen mukainen 60 000 m­3:n tuotantomäärä on hallinto-oikeuden käsityksen mukaan liian suuri ottaen huomioon, että kyseisen toiminnan vaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty hakemuksessa. Kun lisäksi otetaan huomioon, että hakemuksessa on ilmoitettu tuotannon tähänastiseksi suurimmaksi määräksi vuositasolla 40 000 m­3 ja keskimäärin 6 000–24 000 m3­ vuodessa, hallinto-oikeus pitää 40 000 m3­:n maksimituotantomäärää vuodessa selvitysten pohjalta perusteltuna.

= = =

Lupamääräys 9

Toiminnanharjoittaja ei valituksessaan vastustanut aidan rakentamista koskevaa määräystä. Ajan kulumisen vuoksi hallinto-oikeus on pidentänyt määräyksessä asetettuja määräaikoja.

Lupamääräykset 10 ja 11

Hyvinkään Betoni Oy:n dieseljakelupiste ja työkoneiden kevyen polttoöljyn jakelupiste sijaitsevat Rajamäen I-luokan pohjavesialueella. Näin ollen nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen nro 444/2010 1 §:n mukaisesti asetusta sovelletaan Hyvinkään Betoni Oy:n kyseisiin polttoaineen jakelupisteisiin, vaikka ne ovatkin yrityksen omassa käytössä. Kyseistä 2 momenttia sovelletaan juuri muihin kuin yleisessä käytössä oleviin, pohjavesialueella sijaitseviin jakelupisteisiin, joiden säiliötilavuus on alle 10 m­3.

Määräajan asettaminen dieseljakelupisteen muutostöihin liittyvään mahdolliseen rakennusvalvontaviranomaisen myöntämään lupaan ei ole tarpeen. Nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen nro 444/2010 18 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan asetusta sovelletaan olemassa olevan jakeluaseman toimintaan siitä alkaen, kun hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi ympäristönsuojelulain 55 §:n 2 momentin mukaisesti on tehtävä. Näin ollen hakijan on tullut noudattaa kyseistä asetusta 1.1.2016 lähtien.

Asetuksen 18 §:n 4 momentin mukaan pykälässä mainittuja asetuksen kohtia sovelletaan olemassa oleviin jakeluasemiin kuitenkin vasta kun jakeluaseman toiminta muuttuu olennaisesti. Valituksenalaisessa päätöksessä on määrätty noudattamaan asetusta nro 444/2010 kokonaisuudessaan 1.1.2020 alkaen. Päätöstä on perusteltu uuden ympäristönsuojelulain 70 §:llä ja sijainnilla pohjavesialueella.

Hallinto-oikeus on selvyyden vuoksi lisännyt lupamääräykseen 10 maininnan myös työkoneiden kevyen polttoöljyn jakelupisteen asetuksen mukaisuudesta ja katsoo, ettei kyseistä lupamääräystä ole muutoin tarpeen muuttaa. Toiminta ja siten myös kyseiset polttoaineen jakelusäiliöt sijaitsevat I-luokan pohjavesialueella ja pohjavedenottamon suoja-alueella. Lisäksi asiassa ei ole tarkemmin esitetty selvitystä alueen pohjaveden korkeudesta, virtaussuunnasta tai maaperän rakenteesta, jotta mahdollista pohjaveden pilaantumisriskiä olisi voitu tarkemmin arvioida. Näin ollen ympäristönsuojelulain 8 §:n 1 momentin pohjaveden pilaamiskielto ja saman lain 42 §:n 1 momentin 3 kohdan luvan myöntämisedellytys, 43 §:n 1 momentin 5 kohdan lupamääräysten antamisesta säädetty sekä 51 §:n 1 kohta huomioon ottaen asiassa on voitu antaa asetuksen 444/2010 18 §:n 4 momentista poikkeava määräaika asetuksen noudattamisesta kokonaisuudessaan.

Lupamääräyksen 11 osalta hallinto-oikeus katsoo, että Hyvinkään Betoni Oy on esittänyt hakemuksessaan riittävät tiedot ja suunnitelmat betoniautojen pesupaikan hulevesiviemäröinnin rakenteiden osalta ja siksi lupamääräyksen 11 ensimmäinen kappale on muutettu koskemaan ainoastaan asetuksen 444/2010 mukaisia polttoaineen jakelupisteitä.

Ajan kulumisen vuoksi hallinto-oikeus on pidentänyt selvityksille asetettuja määräaikoja 30.6.2017 sekä muutostöille esitettyä määräaikaa 31.10.2017 saakka. Muilta osin lupamääräystä ei ole perusteltua muuttaa. Lupamääräys koskee jakelupisteen hulevesiviemäröintiä, suojarakenteita ja päällysteitä, joita ei koske saman asetuksen 18 §:n 4 momentin mukainen vanhojen jakeluasemien siirtymäaika. Lisäksi kyseiset toimenpiteet ovat välttämättömiä suorittaa pohjaveden pilaantumisen estämiseksi mahdollisimman nopeasti. Näin ollen toiminnanharjoittajan tulee esittää selvitys saman asetuksen 6 ja 7 §:n mukaisten (lukuun ottamatta 6 §:n 2 ja 3 momenttia ja 7 §:n 3 momenttia) suojarakenteiden ja päällysteiden valtioneuvoston asetuksen mukaisuudesta ja tehdä tarvittavat muutokset niihin ratkaisuosasta ilmenevän aikataulun mukaisesti.

Lupamääräys 12

Kun otetaan huomioon jakelupisteen sijainti I-luokan pohjavesialueella ja siitä pohjavesialueelle aiheutuvat riskit, on olennaisten muutosten yhteydessä tehtävä näytteenotto tarpeen kyseisten riskien vähentämiseksi ja ympäristönsuojelulain selvilläolovelvollisuuden toteuttamiseksi. Selvyyden vuoksi ei näytteenotosta tarvitse tehdä erillistä suunnitelmaa vaan asiasta voidaan sopia erikseen ympäristöviranomaisen kanssa.

Hylätyt vaatimukset

= = =

Lupamääräykset = = = ja 17

Määräykset ovat tarpeen, koska toiminta sijaitsee Rajamäen I-luokan pohjavesialueella. Kemikaalien mahdolliset vuodot aiheuttavat vaaran pohjaveden pilaantumisesta.

= = =

Pesukiven ja pesulietteen hyväksyminen sivutuotteeksi

Hyvinkään Betoni Oy on hakemuksessaan pyytänyt lupaviranomaista hyväksymään pesukiven ja pesulietteen jätelain 5 §:n 2 momentissa tarkoitetuksi sivutuotteeksi. Hyvinkään Betoni Oy on valituksessaan katsonut, että ympäristölautakunta ei ole riittävästi perustellut hylkäävää ratkaisuaan sivutuotemäärittelyn osalta.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on useassa päätöksessään edellyttänyt, että sivutuotteiden uudelleenkäyttö ilman edeltäviä muuntamistoimia ja tuotantoprosessin jatkeena joko tuottajan tai muiden talouden toimijoiden tarpeisiin on varmaa eikä vain mahdollista. Asiassa ei ole esitetty selvitystä uudelleenkäytön varmuudesta.

Asiassa esitetyillä selvityksillä hallinto-oikeus on päätynyt samaan lopputulokseen kuin ympäristölautakunta. Selvyyden vuoksi hallinto-oikeus toteaa, että toiminnanharjoittaja voi halutessaan jättää uuden hakemuksen lisäselvityksineen koskien sivutuotehyväksyntää kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Marjatta Korsbäck, Merja Manninen ja Janne Marttila. Esittelijä Heli Ala-Tulijoki.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Hyvinkään Betoni Oy on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä muutetaan lupamääräysten 2, 3, 9, 10, 11, 12 ja 17 osalta. Lisäksi yhtiö on vaatinut, että hallinto-oikeuden päätöstä muutetaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on hylännyt yhtiön valituksen pesukiven ja pesulietteen hyväksymisestä sivutuotteeksi.

Lupamääräys 2 on ensisijaisesti muutettava kuulumaan seuraavasti:

"Asemalla sallittu toiminta-aika on arkisin kello 4.00–20.00. Toiminnasta ei saa aiheutua naapurikiinteistöille tai lähistöllä asuville kohtuutonta melu- tai pölyhaittaa. Näiden toiminta-aikojen ulkopuolella tehtäviä satunnaisia yhtäjaksoisia valuja varten voi toimintaa olla enintään kolmenakymmenenä (30) vuorokautena vuodessa. Poikkeuksellisista toiminta-ajoista on ilmoitettava kirjallisesti vähintään edellisenä päivänä lupaa valvovalle viranomaiselle."

Mikäli määräystä ei muuteta edellä esitetyn mukaiseksi, määräystä on toissijaisesti muutettava vähintään siten, että liikennöinnin saa aloittaa jo kello 5.00, poikkeuksellisia toimintavuorokausia saa olla 30 ja että poikkeuksellisten toiminta-aikojen ilmoittamiseksi riittäisi edellinen päivä.

Lupamääräys 3 on muutettava kuulumaan seuraavasti:

Tehtaan vuosittainen tuotantomäärä valmisbetonille ja märkälaastille saa olla yhteensä enintään 60 000 m3­.

Lupamääräys 9 on kumottava aitarakennelman jakamista koskevan määräyksen osalta ainakin, mikäli toiminta-aikaa ei laajenneta. Mikäli lupamääräystä ei tältä osin kumota, tulee määräystä tältä osin muuttaa siten, että toteuttamissuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttämisen sijasta tiedoksi viranomaiselle.

Lupamääräyksiä 10 ja 11 on muutettava jakelupisteen osalta siten, että valtioneuvoston asetuksen 444/2010 tullessa 1.1.2020 noudatettavaksi polttoainesäiliöiden ja polttoaineiden jakeluun liittyvien rakenteiden ja laitteiden osalta tulee kuitenkin noudattaa rakennusaikaisia standardeja.

Lupamääräystä 12 on muutettava näytteenoton osalta siten, että mikäli kaivutöiden yhteydessä on aistinvaraisesti epäiltävissä likaantumista, tulee ottaa edustavat näytteet ja tulosten perusteella laatia tarpeen mukaan puhdistussuunnitelma. Mahdollisesti pilaantuneen maaperän osalta on toimittava ympäristönsuojelulain 14 luvun mukaisesti.

Lupamääräys 17 muutettava siten, että määräykseen lisätään vaihtoehtona esimerkiksi lattiakaivon sulkumatto.

Vaatimustensa tueksi yhtiö on aiemmin lausumansa lisäksi esittänyt muun ohella seuraavaa:

Toimintaa on aikaisemminkin harjoitettu tarvittaessa ympäri vuorokauden. Toiminta-ajan supistamista lupamääräyksessä 2 ei voida perustella eräistä naapuruussuhteista annetun lain mukaisella kohtuuttomalla rasituksella, koska naapurusto on tottunut ja ollut tietoinen tehtaan toiminta-ajoista koko asumisaikansa ajan. Tehtaan läheisyydessä on vain kaksi ulkopuolisten käytössä olevaa asuinrakennusta. Lähin asuinrakennus on rakennettu 1950-luvulla. Seuraavaksi lähin asuinrakennus on rakennettu 2000-luvun alussa. Kumpikin asuinrakennus on rakennettu alueelle toiminnan oltua käynnissä ja asukkaat ovat olleet tietoisia tehtaasta ja sen toiminnasta. Muut asuinrakennukset ovat kaukana ylätontin tehdasrakennuksesta.

Rakennusvalvonnassa on oltu tietoisia tehtaan toiminnasta, kun asuinrakennusten rakennusluvat on myönnetty. Rakennusvalvonnassa on tuolloin arvioitu, että asuinrakennuksen rakentaminen tehtaan läheisyyteen ei aiheuta haittaa. Alue on merkitty yleiskaavassa teollisuusalueeksi. Rakennettaessa omakotitalo sen yhteyteen ollaan tietoisia tehtaan toiminnasta ja sen olemassaolosta. Alue ei ole tiivistä omakotitaloaluetta, vaan teollisuusaluetta ja harvaan rakennettua haja-asutusaluetta.

Pääsääntöisesti toiminta aloitetaan kello 6, mutta toimintaedellytysten turvaamiseksi tulee erityishankkeiden osalta voida aloittaa aikaisemmin. Betonin ja laastin valmistuksen aloittaminen vaatii joka tapauksessa pihalla ajoa. Tielle liittyminen ei aiheuta muuta ajoa enempää häiriötä. Valmistuksen aloittamisesta ensimmäisten autojen tulee päästä lähtemään jo noin 10 minuutin kuluttua.

Ainoastaan yhtiön oma ajoneuvokalusto ajaisi aamuyöstä kello 4.00–6.00 välisenä aikana. Toiminnanharjoittaja on uusinut kuljetusautot (7 kpl) kaikkein vähäpäästöisimmiksi autoiksi, joissa myös melutaso on alhaisin. Tehtaan toiminnasta ei aiheudu melutasojen nousua. Sen ovat myös viranomaiset todenneet tarkastuksilla. Tehdas on toiminnassa hyvin hiljainen.

Yhtiö on perustellut lupamääräystä 2 koskevia toissijaisia vaatimuksia sillä, että vaatimus poikkeuksellisista toiminta-ajoista ilmoittamisesta kolme päivää etukäteen on pääsääntöisesti mahdotonta, koska rakentamisalalla työmailla niistä tiedetään korkeintaan edellisenä päivänä. Lisäksi poikkeuksellisen, mutta mahdollisen muotin tai koneen hajoamiseen reagoinnin takia tulee ilmoitusajan olla riittävän lyhyt. Poikkeuksellisia toimintavuorokausia tarvitaan enemmän, mikä antaa paremmin joustoa rakentamisen suhdanteille (lähinnä voimakkaan rakentamisen nousukaudella). Raskas liikenne liikennöinti (betonin ja laastin kuljetus kohteeseen) tulee voida aloittaa jo noin 10 minuutin kuluttua tehtaan toiminnan aloittamisesta.

Yhtiön vaatimat muutokset eivät lisää päästöjä eikä niistä aiheudu haittoja ympäristöön. Aikaisemmassa ympäristöluvassa ei ollut rajoitettu poikkeuksellisten toiminta-aikojen määrää. Valituksenalaisessa luvassa niiden rajoittaminen viiteentoista on kohtuutonta. Myöskään niistä etukäteen ilmoittamista ei aikaisemmin ole vaadittu ja ilmoittaminen on kohtuutonta ja myös tarpeetonta. Ilmoittamisvelvoitteeseen ei ole esitetty ympäristönsuojelullisia perusteita.

Lupamääräyksen 3 osalta yhtiö on esittänyt, että alle 60 000 m3:n vuosittaista tuotantomäärää valmisbetonille ja märkälaastille ei voida pitää perusteltuna. Tuotantomäärä on laskettu keskimääräisen kahdeksan tunnin työpäivän mukaan ja tuon kapasiteetin antava mylly on asennettu jo vuonna 1971. Myöhemmin on muutettu ainoastaan tietotekniikkaa, mutta kapasiteettia ei ole muutettu. Tuotanto on ollut 1980- ja 1990-luvuilla joinakin vuosina yli 60 000 m3/a, kun rakentaminen on ollut vilkasta. Kapasiteetiksi on haettu aikaisemmin käytössä ollutta kapasiteettia. Lisäystä siihen ei siis ole haettu. Siten perusteita kapasiteetin alentamiseen ei ole olemassa.

Kuljetuskalusto huomioon ottaen päästöt vähenevät. Pesuveden määrä ei lisäänny, koska myllyt pestään aina työpäivän päätteeksi. Toiminta-aika on kapasiteetista erillinen asia, koska toimintaa on hyvänä rakentamiskautena enemmän ja huonona aikana päivittäinen toiminta-aika vähenee. Tehdasta pitää pystyä silti käyttämään rakentamisen noususuhdanteen aikana tehtaan enimmäiskapasiteettimäärällä.

Aitarakennelman rakentamista koskeva lupamääräys 9 on kohtuuton. Aidan korottamista voidaan suunnitella, mikäli toiminta-aikaa pidennetään. Mikäli määräystä ei kumota, toteuttamissuunnitelma tulee määrätä toimitettavaksi hyväksyttämisen sijaan tiedoksi viranomaiselle. Tällöin toiminnanharjoittajan on mahdollista suunnitella aidan korottaminen melupäästöjen leviämisen estämistä silmällä pitäen siten, että liikenneturvallisuus ei vaarannu. Aitarakennelmaa on tarkastuksella esitetty lupaviranomaisen edustajalle toiminta-ajan laajentamisen helpottamiseksi. Lupapäätös sisältää määräykset melutasosta ja siitä, että toiminta ei saa aiheuttaa kohtuutonta rasitusta. Liikenteen liittyminen tehdasalueelta Kattopeitteentielle ei aiheuta normaalista poikkeavaa melutason nousua kahdella naapurikiinteistöillä, eivätkä naapurit eivät ole valittaneet liikenteestä. Kokemuksen mukaan ohjearvot ylittäviä melutasoja tehtaan toiminnasta sen liikenne mukaan lukien ei aiheudu. Liikenne on verrattavissa yleisen tien liikenteeseen, eikä alueen tehdasliikenne ole kohtuutonta. Kattopeitteentie on yksityistie, jolla rengasmelu on vallitsevin. Rengasmelua aiheutuu ohi kulkevista autoista, ei tehdaskiinteistöltä lähtevistä autoista.

Lupamääräysten 10 ja 11 osalta yhtiö on esittänyt, että jakelupiste vastaa rakentamisen aikaisia standardeja. Kun valtioneuvoston asetus 444/2010 tulee viimeistään 1.1.2020 alkaen noudatettavaksi, tulee jakelupisteen polttoainesäiliöiden ja polttoaineiden jakeluun liittyvien rakenteiden ja laitteiden tason tai tekniikan perustua rakentamisaikaiseen standardiin. Yhtiö on pyytänyt tämän tarkennuksen lisäämistä päätökseen.

Maaperän puhtauden selvittämistä koskevan näytteenoton hyväksyttäminen lupamääräyksen 12 mukaisesti etukäteen ympäristöviranomaisella viivyttää tarpeettomasti selvittämistä ja toimenpiteisiin ryhtymistä. Maa-peränäytteenoton hyväksyttäminen kunnan ympäristöviranomaisella ei ole lainsäädännöllä perusteltavissa. Asia kuuluu toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuteen.

Toiminnanharjoittajan tulee voida ratkaista asia itse, eikä tiettyä tekniikkaa voida velvoittaa käyttämään lupamääräyksessä 17.

Pesukiven ja pesulietteen hyväksymistä sivutuotteeksi koskevan vaatimuksensa osalta yhtiö on todennut, että pesukiveä ja pesulietettä on nykyisin käytetty eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen eli niin sanotun MARA-asetuksen mukaisen ilmoituksen turvin vähintään vuosittain. Aikaisemmin, jolloin MARA-asetusta ja CE-merkintää ei ollut sovellettavana, tuotetta on noudettu tehtaalta jatkuvasti rakentamiseen. MARA-asetuksen soveltaminen tuotteeseen on kallista, joten tuotteet on kohdistettu yksittäisiin suurempiin sijoituskohteisiin. Ainekset ovat puhtaita. Niissä ei ole rautoja, eikä tuotetta tarvitse murskata. Pesukivi ja pesuliete ovat käytettävissä ilman minkäänlaisia muuntamis- ja esikäsittelytoimia tuotantoprosessin jatkeena. Pesukiven markkinat ovat valmiina ja uudelleenkäyttö on varmaa, koska tuote on vastaavaa kuin soraraaka-aine. Sitä käytetään rakentamiseen ja kunnossapitokohteissa. Uudelleenkäytön tekee kalliiksi tarpeeton MARA-asetuksen mukainen puhtauden määrittely jokaisesta toimituserästä erikseen, vaikka tuote on kaikkialta tasalaatuista myllyjen pesussa käytettyä puhdasta soraa/kiviainesta.

Hyvinkään ympäristölautakunta on ilmoittanut, että se ei anna vastinetta valituksen johdosta.

Hyvinkään terveydensuojeluviranomaiselle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen valituksen johdosta.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa esitetty seuraavaa:

Sivutuoteasian osalta ELY-keskus on viitannut aikaisempaan lausuntoonsa ja katsonut, että hallinto-oikeuden ratkaisu on tältä osin oikea.

Lupamääräykset 2, 3 ja 9 on lupapäätöksen perustelujen mukaan annettu meluhaittojen vähentämiseksi. Määräykset ja Vaasan hallinto-oikeuden niihin tekemät muutokset ovat perusteltuja. Valitukseen meluvaikutusten osalta on vaikeaa ottaa kantaa, kun ei ole tietoa minkälaista melua toiminta aiheuttaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Hallinto-oikeus on perusteluissaan todennut, että mikäli toiminnanharjoittaja haluaa lupa-määräyksestä poikkeavat toiminta-ajat, tulee asiassa esittää selvitys toiminnan aiheuttamasta melutasosta ja hakea ympäristönsuojeluviranomaiselta lupamääräyksen muuttamista. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tämä toimintatapa on oikea.

Polttonesteiden jakelupisteen toiminnasta voi aiheutua maaperän pilaantumista. Tämän vuoksi alueen maaperän tila on selvitettävä ympäristönsuojelulain 135 §:n mukaisesti viimeistään siinä vaiheessa, kun jakelupisteen käyttö lopetetaan tai jakelupisteen alueella tehdään muutostöitä. Maaperän pilaantumista koskevissa asioissa toimivaltainen viranomainen on ELY-keskus. Etukäteen laadittavalla tutkimussuunnitelmalla varmistetaan, että tutkimukset kohdistuvat toiminnan kannalta oleellisille alueille ja ovat riittävän kattavat. Mikäli maaperässä todetaan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) liitteessä säädetyt kynnysarvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava asetuksen mukaisesti. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi ELY-keskukselle. Tarvittaessa maaperän puhdistamisesta on tehtävä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukainen ilmoitus ELY-keskukselle. Mikäli valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot ylittäviä maa-aineksia kaivetaan joka tapauksessa esimerkiksi jakelupisteen muutostöiden yhteydessä, on kaivutyöt tehtävä pilaantuneen maaperän puhdistustyönä, mikä edellyttää ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaista ilmoitusta. Hallinto-oikeuden päätöstä lupamääräyksen 12 osalta ei ole tarvetta muuttaa.

A on antanut yhtiön valituksen johdosta vastineen, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa:

Betonitehtaan melu- ja pölyhaitta aiheutuu toimintaan liittyvästä liikennöinnistä. Yhtiön tehdasalue Kattopeitteentien molemmin puolin on päällystämätön, mistä aiheutuu huomattavia pölyhaittoja. Tehtaan yöaikaan tapahtuva liikenne häiritsee merkittävästi tehdasalueen välittömässä läheisyydessä asuvia. Viisi lähintä asuntoa on 10–30 metrin päässä tehdasalueesta. Yhtiön vaatima tuotantomäärän lisäys merkitsisi käytännössä Kattopeitteentien liikenteen ja siis melu- ja pölyhaittojen lisääntymistä huomattavasti.

A on vaatinut, että betonitehtaan puoleiselle maalle, josta valuu sade- ja sulamisvesiä hänen pihalleen, tehdään maaperätutkimus. A:n pihalle on vuosia valunut tehdasalueelta peräisin olevaa öljynsekaista sade- ja sulamisvettä, minkä vuoksi hän ei ole voinut vuosiin käyttää kaivonsa vettä juomavetenä. Koska Hyvinkään kaupunki on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, kaupunki on velvoitettava kunnostamaan kaivo ja pesemään A:n asfaltoidulta pihalta valumavesistä aiheutunut liete.

Altia Oyj on antanut valituksen johdosta vastineen, jossa on esitetty Hyvinkään Betoni Oy:n valituksen hylkäämistä ja hallinto-oikeuden päätöksen pysyttämistä lupamääräysten 10–12 osalta voimassa.

Kaunissyrjän pohjavedenottamo sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä laasti- ja betonitehtaalta. Vedenottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden 23.4.1964 myöntämä vedenottolupa 46/1964. Vesioikeus on päätöksellään 21.12.1978 nro 197/1978A määrännyt pohjavedenottamon suoja-alueesta lähi- ja kaukosuojavyöhykkeineen.

Kaunissyrjän pohjavedenottamo on Altialle erittäin tärkeä varavesilähde. Lisäksi Altialla on samalla Rajamäen pohjavesialueella Marsin, Solttilan, Sörkän ja Pihakaivon pohjavedenottamot, joiden vettä käytetään tehdasalueella jatkuvasti alkoholijuomien valmistukseen ja muuhun talousvesikäyttöön sekä myydään Nurmijärven kunnan vesilaitokselle yhteiskunnan talousveden saannin turvaamiseksi.

Pohjavedenottamon suoja-aluepäätöksen kaukosuojavyöhykettä koskevassa määräyksessä b) on kielletty nestemäisen polttoaineen jakelupaikan perustaminen kaukosuojavyöhykkeelle. Määräyksessä c) vaaditaan, että polttoaine- ja öljysäiliöt varustetaan asianmukaisin suojalaittein. Suoja-aluepäätös huomioon ottaen tulee tankkaustoiminta ja polttoaineiden ja öljysäiliöiden säilyttäminen kiinteistöllä harkita tarkkaan ja lupamääräyksin määrätä saatettavaksi mahdollisimman pian pohjaveden suojelun kannalta asianmukaiseen kuntoon.

Lupamääräysten 10–12 muuttaminen Hyvinkään Betoni Oy:n valituksen mukaisiksi voisi aiheuttaa vakavaa haittaa pohjavedelle ja siten myös Altian liiketoiminnan turvaamiseen tarkoitetulle Kaunissyrjän pohjavedenottamolle. Polttoainesäiliöiden ja polttoaineiden jakeluun liittyvien rakenteiden ja laitteiden rakennusaikaisten standardien noudattaminen, kuten Hyvinkään Betoni Oy on esittänyt, ei anna riittävää suojaa pohjavedelle. Vaatimus ympäristöviranomaisen hyväksymästä näytteenotosta on perusteltu ja tulee säilyttää muuttamattomana, jotta mahdolliset pitkän toimintahistorian aikana tapahtuneet vahingot tulee selvitetyksi riittävällä tarkkuudella.

B ja C ovat omasta aloitteestaan toimittaneet tänne 18.7.2017 saapuneen kirjoituksen, joka on lähetetty tiedoksi Hyvinkään Betoni Oy:lle.

Hyvinkään Betoni Oy on antanut vastaselityksen ELY-keskuksen lausunnon sekä A:n ja Altia Oy:n vastineiden johdosta. Yhtiö on muun ohella lausunut, että A ei voi tässä yhteydessä esittää uusia vaatimuksia. Hyvinkään Betoni Oy:n toiminnalla ja A:n kaivolla tai piha-alueelle valuvilla vesillä ei ole syy-yhteyttä, eikä betonitehtaan toiminnasta synny mitään sellaisia päästöjä, jotka vaikuttaisivat A:n kaivoon.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. A:n vastineessa esitettyjä vaatimuksia maaperätutkimuksen teettämisestä sekä Hyvinkään kaupungin velvoittamisesta vastineessa vaadittuihin kunnostustöihin ei tutkita.

2. Hyvinkään Betoni Oy:n vaatimusta lupamääräyksen 9 aitarakennelman jatkamista koskevan määräyksen kumoamisesta ei tutkita.

3. Korkein hallinto-oikeus on muutoin Hyvinkään Betoni Oy:n valituksesta tutkinut asian.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta muutoin kuin pidentämällä lupamääräysten 9 ja 11 määräaikoja seuraavasti (muutokset kursiivilla):

9. Kattopeitteentien puoleista aitarakennelmaa tilalla Santala tulee jatkaa ja korottaa meluvaikutusten vähentämiseksi. Toteuttamissuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi 31.8.2018 mennessä ja rakennustyöt on toteutettava 30.11.2018 mennessä.

11. Toiminnanharjoittajan tulee esittää ympäristöviranomaiselle selvitys edellä mainittujen jakelupisteiden suojarakenteiden ja päällysteiden valtioneuvoston (444/2010) asetuksen mukaisuudesta 31.8.2018 mennessä.

Toiminnanharjoittajan tulee tarkistaa polttoaineen jakelupisteiden ympäristössä kallistusten kunto ja riittävyys sekä kaivojen ja putkistojen kunto. Hulevesijärjestelmä tulee varustaa sulkuventtiilillä, joka on voitava sulkea viivytyksettä kaikissa olosuhteissa. Lisäksi Kattopeitteentien purkuoja tulee pitää kunnossa poistamalla tarvittaessa ojaan kertyvä liete ja kiintoaine.

Jakelupisteiden ympäristö on päällystettävä standardissa SFS 3352 määritetyllä kestopäällysteellä tai muulla vastaavan tasoisella kestopäällysteellä, mikäli 31.8.2018 mennessä tehdyn selvityksen perusteella nykyinen päällyste ei vastaa vaatimuksia.

Kaikki edellä mainitut muutostyöt tulee tehdä 31.12.2018 mennessä.

Perustelut

1. A, joka ei ole asiassa valittanut Vaasan hallinto-oikeuteen, on Hyvinkään Betoni Oy:n valituksen johdosta antamassaan, 20.7.2017 saapuneessa vastineessa esittänyt vaatimuksia maaperätutkimuksen teettämisestä sekä Hyvinkään kaupungin velvoittamisesta vastineessa vaadittuihin kunnostustöihin. Mainitut vaatimukset on jätettävä valitusajan jälkeen tehtyinä ja tähän ympäristöluvan tarkistamista koskevaan asiaan kuulumattomina tutkimatta.

2. Yhtiö ei ole valituksessaan Vaasan hallinto-oikeudelle vaatinut lupamääräyksen 9 aitarakennelman jatkamista koskevan määräyksen kumoamista, vaan on vaatinut määräykseen eräitä muutoksia. Hallinto-oikeus ei ole yhtiön vahingoksi muuttanut lupamääräystä 9 siten, että yhtiö voisi valituksessaan vaatia mainitun lupamääräyksen kumoamista kokonaan. Tämän vuoksi mainittu vaatimus on jätettävä vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa tehtynä tutkimatta.

3.

Lupamääräystä 3 koskevat vaatimukset

Asiassa sovellettavan vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) 43 §:n 2 momentin mukaan, jos pykälän 1 momentin mukaisilla määräyksillä muussa kuin teollisessa toiminnassa tai energiantuotannossa ei toiminnan luonteesta johtuen voida riittävästi ehkäistä tai vähentää ympäristöhaittoja, voidaan luvassa antaa tarpeelliset määräykset tuotantomäärästä, -ravinnosta tai -energiasta.

Hallituksen esityksestä ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön uudistamiseksi (HE 84/1999 vp) ilmenevien lainkohdan perustelujen mukaan säännöksessä tarkoitettuja toimintoja voisivat olla esimerkiksi kalankasvatuslaitokset, kivenmurskaamot ja romuttamot sekä eräissä tapauksissa eläinsuojat. Momentin mukainen määräys olisi mahdollinen vain, jos ympäristöhaittoja ei voitaisi muutoin ehkäistä tai rajoittaa muilla 1 momentissa tarkoitetuilla määräyksillä.

Aiempi 20.4.2005 annettu ympäristölupa on myönnetty hakemuksen mukaisesti. Hakemuksessa vuosittaiseksi tuotantomääräksi oli ilmoitettu noin 6 000 m3­. Ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemuksessa vuosittaiseksi keskimääräiseksi tuotantomääräksi valmisbetonin ja märkälaastin osalta on haettu 40 000 m­3 ja enimmäismääräksi 60 000 m3­. Hakemus sisältää siten myös vanhan ympäristönsuojelulain 28 §:n 3 momentissa tarkoitetun hakemuksen toiminnan olennaiseksi muuttamiseksi. Asia on siten tullut arvioida myös toiminnan muuttamista koskevana hakemuksena.

Ympäristölautakunta on lupamääräyksessä 3 rajoittanut tehtaan vuosittaiseksi tuotantomääräksi valmisbetonille ja märkälaastille yhteensä enintään 25 000 m3­. Hallinto-oikeus on yhtiön valituksen enemmälti hyläten korottanut tuotantomäärää siten, että tehtaan vuosittainen tuotantomäärä valmisbetonille ja märkälaastille saa lupamääräyksen 3 mukaan olla yhteensä enintään 40 000 m­3.

Hallinto-oikeus on arvioinut, että toiminnan päivittäisten betonikuljetusten määrä kaksinkertaistuisi yhtiön vaatimalla 60 000 m3­:n enimmäistuotantomäärällä. Lisäksi päivittäisten kuljetusten määrää lisäävät tuotannossa käytettyjen raaka-aineiden kuljetukset. Kuljetusten meluhaittaa ei ole mitattu eikä arvioitu. Hallinto-oikeus on pitänyt hakemuksen mukaista 60 000 m3­:n enimmäistuotantomäärä liian suurena ottaen huomioon, että kyseisen toiminnan vaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty hakemuksessa.

Muun muassa toiminnan liikenteestä lähiympäristöön aiheutuvat melupäästöt ovat vanhan ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja päästöjä, jotka on otettava huomioon ympäristölupamenettelyssä. Betonitehtaan meluhaitta aiheutuu pääasiassa toimintaan liittyvästä liikennöinnistä, kuten valmisbetonia pois kuljettavien autojen liikkumisesta alueella sekä mahdollisesti lastaamisen yhteydessä syntyvästä kolahtelusta. Tehtaan tuotantomäärän lisääminen hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesta lisäisi vastaavasti tehdasalueen liikennöintiä, minkä voidaan arvioida olevan eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentti huomioon ottaen häiritsevää lähiympäristön asukkaille etenkin yöaikaan eli ennen klo 7:ää. Kun haettu tuotantomäärä tässä tapauksessa on sidoksissa suoraan toiminnasta aiheutuvaan liikenteen määrään ja siitä lähiympäristölle häiriötä aiheutuviin melupäästöistöihin, eikä toiminnan meluvaikutuksia ole selvitetty, tuotantomäärää on voitu vanhan ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentti ja 43 §:n 2 momentti huomioon ottaen rajoittaa lupamääräyksellä. Ympäristöhaittojen rajoittaminen ei ole mahdollista muilla määräyksillä.

Muut vaatimukset ja lopputulos

Näillä perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Valituksen vireilläolosta johtuvan ajan kulumisen johdosta lupamääräysten 9 ja 11 mukaiset määräajat on pidennettävä edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Olli Dahl ja Anna-Liisa Kivimäki. Asian esittelijä Irene Mäenpää.

 
Julkaistu 24.5.2018