KHO:2018:110

Valittaja oli esiintynyt väestötietojärjestelmästä ilmenevällä henkilöllisyydellä kymmenen vuotta siinä vaiheessa, kun hänen kansalaisuushakemuksensa oli ollut vireillä Maahanmuuttovirastossa. Valittaja oli kuitenkin pyytänyt hakemuksen vielä vireillä ollessa maistraattia korjaamaan hänen väestötietojärjestelmään merkittyä syntymäaikaansa. Hän oli pyyntönsä tueksi esittänyt syntymätodistuksen. Valittajan ei näin ollen ollut katsottava esiintyneen ennen kansalaisuushakemusta koskevan päätöksen tekemistä kansalaisuuslain 6 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla vähintään viimeksi kulunutta kymmentä vuotta väestötietojärjestelmästä ilmenevällä henkilöllisyydellä.

Edellä olevan johdosta asiassa oli otettava kantaa siihen, oliko valittajan pyytämää korjausta syntymäaikaan kuitenkin pidettävä kansalaisuuslain 6 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla vähäisenä. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että viiden vuoden eroa ilmoitetuissa syntymäajoissa ei ollut pidettävä mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla vähäisenä. Pyyntö valittajan henkilöllisyyden muuttamiseen oli näin ollen katkaissut kansalaisuuslain 6 §:n 3 momentissa tarkoitetun määräajan kulumisen. Sillä seikalla, että pyydettyä muutosta ei ollut merkitty väestötietojärjestelmään, ei ollut asiassa ratkaisevaa merkitystä.

Kansalaisuuslaki 6 §

Ks. ja vrt. KHO 2004:115 ja KHO 15.5.2014 T 1585

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 30.6.2017 nro 17/0458/3

Asian aikaisempi käsittely

Maahanmuuttovirasto ei ole päätöksellään 20.5.2016 (diaarinumero 3847/310/2015) myöntänyt Sudanin kansalaiselle A:lle Suomen kansalaisuutta, koska hänen henkilöllisyyttään ei voida pitää luotettavasti selvitettynä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen Maahanmuuttoviraston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on selostanut kansalaisuuslain 6 §:n säännökset ja pykälän 4 momentin perusteluja sekä perustellut päätöstään muutoin seuraavasti:

Esitetty selvitys

Valittaja on saapunut Suomeen vuonna 2005 UNHCR:n esittämänä kiintiöpakolaisena. UNHCR:n "Resettlement registration form" -asiakirjaan kirjatun mukaan hänen syntymäaikansa on 25.5.1965. Hän on esittänyt henkilöllisyytensä tueksi sudanilaisen passin, jossa syntymävuodeksi on merkitty 1965. Sama syntymäaika on rekisteröity myös Suomen väestötietojärjestelmään. Hän on myös 12.5.2015 allekirjoittamassaan kansalaisuushakemuksessa ilmoittanut syntymäajakseen 25.5.1965.

Valittaja on 29.6.2015 allekirjoittamallaan lomakkeella pyytänyt Hämeen maistraattia korjaamaan rekisteritietojansa. Hän on lomakkeessa ilmoittanut, että oikea syntymäaika on 25.5.1970, ja että 1965 ei ole hänen oikea syntymäaikansa. Hän on myös ilmoittanut matkustaneensa kotimaastaan salaa ja olleensa vankilassa silloin, kun passi on tehty kotimaassa. Pyyntönsä tueksi hän on esittänyt 27.7.2014 laaditun sudanilaisen syntymätodistuksen, jossa hänen syntymäajakseen on merkitty 25.5.1970.

Hämeen maistraatti on pyytänyt Maahanmuuttovirastolta lausuntoa syntymäaikatietoa koskevasta muutoksesta. Maahanmuuttovirasto on maistraatille 31.7.2015 antamassaan lausunnossa todennut, että se on ollut puhelimitse yhteydessä valittajaan ja tiedustellut syntymäajan 1965 virheellisyydestä. Valittajalta saadun selvityksen mukaan hän olisi kiintiövalintahaastattelussa yrittänyt oikaista merkintää syntymävuodestaan. Virheellisen syntymävuoden merkintää hänen Sudanin passissaan valittaja on selittänyt sillä, että hän ei ole itse hakenut passia, vaan sen on hankkinut hänen serkkunsa. Syntymävuosi on merkitty valittajan kertoman mukaan hänen passiinsa viisi vuotta aikaisemmaksi, koska poistuessaan Sudanista vuonna 2000 hän ei enää olisi ollut syntymävuotensa perusteella asepalvelusvelvollinen ja siten päässyt ikänsä puolesta lähtemään maasta. Valittajalta saadun selvityksen mukaan hän ei ole hakenut itse vuonna 2014 kirjoitettua syntymätodistusta Sudanista, vaan sen on hankkinut hänen pyynnöstään Sudanissa asuvat sukulaiset. Maahanmuuttovirasto ei ole puoltanut syntymäajan muutospyyntöä.

Väestötietojärjestelmässä olevia tietoja ei ole esitetyn pyynnön perusteella muutettu.

Maahanmuuttovirasto on kansalaisuushakemuksen täydennyspyynnössä 10.3.2016 pyytänyt valittajaa lausumaan henkilöllisyyttään koskevista tiedoista ja esittämään mahdollista asiakirjaselvitystä henkilöllisyydestään. Valittaja on vastauksessaan täydennyspyyntöön ilmoittanut, että hän ei pysty toimittamaan enempää asiakirjoja. Hän on myös pyytänyt, että syntymäaikaa ei enää yritettäisi muuttaa ja sudanilaisessa passissa oleva syntymäaika 25.5.1965 tulisi hänen syntymäajakseen Suomen passiin.

Oikeudellinen arviointi

Suomen kansalaisuutta hakevan henkilöllisyyden määrittävät nimi, syntymäaika ja kansalaisuus. Valittajan syntymäaika on Suomeen saapumisen jälkeen merkitty väestötietojärjestelmään hänen oman ilmoituksensa ja asiakirjoista saadun selvityksen mukaisesti ja hän on sen jälkeen esiintynyt Suomessa kyseisellä syntymäajalla kymmenen vuotta eli merkittävän pitkän ajan. Valittaja on vuonna 2015 tehnyt ilmoituksen, että hänen väestötietojärjestelmään merkitty syntymävuosi ei ole hänen oikea syntymävuotensa, ja ilmoittanut uuden syntymävuoden. Molempien syntymävuosien tueksi on esitetty asiakirjaselvitystä. Valittaja on siten esittänyt ristiriitaisia tietoja syntymäajastaan.

Vaikka valittajan väestötietojärjestelmässä oleviin henkilötietoihin ei ole syntymävuotta koskevan ilmoituksen perusteella tehty muutoksia, on kyseinen ilmoitus kuitenkin sellainen, jonka perusteella valittajan on katsottava viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana esiintyneen muullakin kuin väestötietojärjestelmästä ilmenevällä henkilöllisyydellä. Hänen henkilöllisyyttään ei voida siten pitää selvitettynä kansalaisuuslain 6 §:n 3 momentin nojalla. Ilmoitettujen syntymävuosien välinen ero on ollut viisi vuotta. Kansalaisuuslain esityöt huomioon ottaen muutosta ei voida pitää kansalaisuuslain 6 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla vähäisenä.

Valittaja on Suomeen saavuttuaan esittänyt henkilöllisyytensä tueksi Sudanin passin ja myöhemmin hän on esittänyt sudanilaisen syntymätodistuksen. Oman ilmoituksensa mukaan valittaja ei ole itse hankkinut kumpaakaan näistä asiakirjoista, vaan hänen sukulaisensa ovat hankkineet ne. Asiakirjoissa olevat tiedot valittajan syntymävuodesta poikkeavat toisistaan. Maahanmuuttovirasto on hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa viitannut asiakirjojen puutteellisiin turvatekijöihin ja niiden hankkimistapaan luotettavuutta vastaan puhuvina seikkoina. Näistä syistä ja kun otetaan huomioon, että valittaja on itse antanut henkilöllisyydestään viranomaisille ristiriitaisia tietoja, ei hänen henkilöllisyytensä voida katsoa tulleen kansalaisuuden myöntämiseksi riittävällä tavalla selvitetyksi.

Maahanmuuttovirasto on voinut hylätä kansalaisuushakemuksen.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Maija-Liisa Marttila, Reima Nieminen ja Anneli Aura. Esittelijä Katja Mäkilä.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset kumotaan ja asia palautetaan Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Valittaja on perustellut vaatimustaan muun ohella seuraavasti:

Hallinto-oikeus on tulkinnut valittajan olosuhteet väärin ja soveltanut kansalaisuuslakia virheellisesti.

Valittajan passi on myönnetty vuonna 2000. Valittajan syntymävuodeksi passiin on merkitty 1965, joten hän on ollut tuolloin 35-vuotias. Sudanissa on yleinen asevelvollisuus 18–33-vuotiaille. Mikäli valittajan syntymävuodeksi passiin olisi merkitty 1970, hän olisi passin myöntämishetkellä ollut 30-vuotias, eli velvollinen suorittamaan pakollisen asevelvollisuuden Sudanissa. Valittajan syntymävuosi merkittiin passiin väärin, jotta hän pääsisi poistumaan maasta asevelvollisuusiästä huolimatta.

Valittaja on tullut Suomeen kiintiöpakolaisena vuonna 2005. Valittaja oli kiintiövalintahaastattelussa kertonut, että hänen syntymäaikansa on merkitty väärin hänen passiinsa ja siten myös kiintiövalintaan liittyviin asiakirjoihin. Kiintiövalinnan yhteydessä viranomaiset neuvoivat, että valittaja voi korjata syntymäaikansa sitten, kun hän on Suomessa. Valittajalle on tuolloin myös sanottu, että hän tarvitsee syntymäajan muuttamiseksi asiakirjanäyttöä. Valittaja ei ole Suomeen tultuaan yrittänyt korjata syntymäaikaansa, koska hänellä ei tuolloin ollut esittää mitään asiakirjanäyttöä uuden syntymäajan tueksi.

Valittaja on saanut hankittua sukulaistensa avulla syntymätodistuksensa Sudanista vuonna 2014. Tämä on Sudanissa normaalia, sillä vain kuvallisia asiakirjoja hankittaessa tulee olla itse henkilökohtaisesti läsnä. Valittajan esittämässä syntymätodistuksessa ovat kaikki muut henkilötiedot vastanneet valittajan väestötietojärjestelmään merkittyjä tietoja, mutta syntymävuosi on ollut toinen. Valittaja on 29.6.2015 pyytänyt Hämeen maistraattia korjaamaan hänen syntymäaikansa väestötietojärjestelmään vuodesta 1965 vuodeksi 1970, mutta hakemus on hylätty ja henkilötiedot ovat pysyneet väestötietojärjestelmässä muuttumattomina.

Hallituksen esityksen (HE 80/2010 vp) mukaan henkilötietojen muutosta ei lähtökohtaisesti pidettäisi vähäisenä, jos syntymäaikaa korjataan usealla vuodella. Vaikka ilmoitettujen syntymäaikojen ero on ollut viisi vuotta, valittajan on katsottava yrittäneen johdonmukaisesti oikaista syntymävuotensa, eikä muuttaa henkilöllisyyttään ja esiintyä uudella henkilöllisyydellä.

Valittajalla on Suomessa pakolaisasema. Hän ei voi palata kotimaahansa hankkimaan henkilöllisyysasiakirjoja, eikä hän suojelullisista syistä voi itse olla yhteydessä kotimaansa viranomaisiin. Valittaja on kuitenkin kaikin käytettävissään olevin keinoin pyrkinyt oikaisemaan syntymävuotta koskevan virheen. Hän on esiintynyt koko ajan samalla nimellä, kotipaikalla, kansalaisuudella ja syntymäpäivällä sekä -kuukaudella. Kun valittajalle on selvinnyt, ettei hän pysty hankkimaan vaadittua asiakirjaselvitystä eikä syntymävuoden muuttaminen onnistu, hän on päättänyt jättää asian sillensä ja tyytyä hänelle rekisteröityyn syntymävuoteen.

Valittajan oikaisuyritykseen ei liity minkäänlaista väärinkäytösyritystä tai harhaanjohtamistarkoitusta. Hän on pitänyt epäoikeudenmukaisena sitä, että hän pääsee muihin nähden viisi vuotta aikaisemmin eläkkeelle virheellisen syntymäajan vuoksi. On myös otettava huomioon, että mikäli valittaja ei olisi edes yrittänyt oikaista syntymäaikaansa, olisi Maahanmuuttovirasto mitä todennäköisimmin jo myöntänyt hänelle Suomen kansalaisuuden. Valittajan ei tulisi katsoa esiintyneen missään vaiheessa useammalla kuin yhdellä henkilöllisyydellä. Valittajan tuloksetonta oikaisuyritystä ei saa lukea hänen vahingokseen. Hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos on kohtuuton ja kansalaisuuslain vastainen.

Valittaja on todellisuudessa esiintynyt väestötietojärjestelmästä ilmenevällä henkilöllisyydellä jo yli 12 vuotta. Joka tapauksessa hän oli pian kansalaisuushakemuksen vireille laittamisen jälkeen ja ennen syntymävuotta koskevaa oikaisupyyntöä ehtinyt jo esiintyä väestötietojärjestelmästä ilmenevällä henkilöllisyydellä 10 vuoden ajan. Näin ollen kansalaisuuslain 6 §:n 3 momentin edellytykset ovat täyttyneet ja hänelle tulee myöntää Suomen kansalaisuus.

Mikäli valittajalle ei nyt myönnetä Suomen kansalaisuutta, jää epäselväksi, milloin kansalaisuuslain 6 §:n 3 momentin edellytykset hänen kohdallaan täyttyvät.

Maahanmuuttovirasto on antanut lausunnon.

Valittaja on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Sovellettavat säännökset, lain esityöt ja oikeuskäytäntöä

Kansalaisuuslain 6 §:n 1 momentin mukaan Suomen kansalaisuuden saaminen edellyttää, että hakijan henkilöllisyys on luotettavasti selvitetty.

Pykälän 2 momentin mukaan selvitystä henkilöllisyydestä voidaan esittää asiakirjanäytöllä tai antamalla muutoin luotettavina pidettäviä tietoja asianomaisen henkilön nimestä, syntymäajasta, perhesuhteista, kansalaisuudesta ja muista asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisista henkilötiedoista. Henkilöllisyyttä selvitettäessä tulee ottaa huomioon ne tiedot, jotka henkilö on aikaisemmin antanut viranomaiselle omasta ja lapsensa henkilöllisyydestä.

Pykälän 3 momentin mukaan, jos ulkomaalainen on vähintään viimeksi kuluneet kymmenen vuotta esiintynyt väestötietojärjestelmästä ilmenevällä henkilöllisyydellä, hänen henkilöllisyyttään pidetään 1 momentin mukaisesti selvitettynä, vaikka hän on aiemmin esiintynyt useammalla kuin yhdellä henkilöllisyydellä.

Korkein hallinto-oikeus on 22.12.2004 antamassaan vuosikirjapäätöksessä KHO 2004:115 katsonut, että se, että kansalaisuutta hakeva henkilö on pyrkinyt oikaisemaan väestötietojärjestelmässä olevan virheelliseksi katsomansa tiedon, ei voi heikentää hänen oikeudellista asemaansa siitä, mikä se olisi jätettäessä mahdollinen virhe ilmoittamatta. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan väestötietojärjestelmään tehdyn muutoksen ei näin ollen ollut katsottava kansalaisuuslain 6 §:n 3 momentin tarkoittamassa mielessä vaikuttaneen kansalaisuutta hakevan henkilön henkilöllisyyden pysyvyyteen ja todennäköisyyteen siitä, mikä se oli ennen tehtyä korjausta.

Kansalaisuuslain 6 §:ään on lisätty uusi 4 momentti 20.5.2011 annetulla lailla. Pykälän 4 momentin (579/2011) mukaan muutos henkilön nimeen, syntymäaikaan tai kansalaisuuteen katkaisee 3 momentissa tarkoitetun kymmenen vuoden määräajan kulumisen, jos muutosta ei voida pitää vähäisenä. Myös muu henkilöllisyyttä koskeva muutos voi katkaista määräajan kulumisen, jos muutoksen katsotaan selvitetyn henkilöllisyyden kokonaisarvioinnin kannalta muodostavan uuden henkilöllisyyden.

Kansalaisuuslain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 80/2010 vp) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan kansalaisuuslain 6 §:n 4 momentissa tarkoitetun muutoksen merkitystä arvioitaessa kiinnitettäisiin huomiota muutettavan tiedon merkitykseen henkilöllisyyden arvioinnin kannalta kokonaisuutena sekä muun muassa siihen, kuinka kauan hakija on oleskellut maassa ennen henkilöllisyyden muuttamista koskevan uuden tiedon antamista. Muutosta ei lähtökohtaisesti pidettäisi vähäisenä, jos henkilön syntymäaikaa korjataan usealla vuodella tai jos henkilö on oleskellut Suomessa useita vuosia ennen henkilöllisyyden muuttamista.

Korkein hallinto-oikeus on antanut 15.5.2014 taltionumerolla 1585 lyhyenä ratkaisuselosteena julkaistun päätöksen, joka on koskenut kansalaisuuslain 6 §:n 3 ja 4 momentin soveltamista. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että väestötietojärjestelmään tehtyä syntymävuoden muutosta oli tapauksen olosuhteissa pidettävä kansalaisuuslain 6 §:n 4 momentissa tarkoitettuna vähäisenä muutoksena eikä se siten ollut katkaissut kansalaisuuslain 6 §:n 3 momentissa tarkoitetun kymmenen vuoden määräajan kulumista. Tapauksessa X oli tullut kiintiöpakolaisena Suomeen 3.6.2002. Kiintiövalinta-asiakirjojen mukaan X oli ilmoittanut syntyneensä vuonna 1971. Maahan saapuessaan hänellä oli ollut 11.3.2002 myönnetty Afganistanin Teheranin suurlähetystön myöntämä passi, jossa hänen syntymävuodekseen oli merkitty 1973. Tällä syntymäajalla X oli merkitty väestötietojärjestelmään 3.6.2002. Oikeata syntymäaikaa oli selvitetty poliisin kuulemisessa 27.1.2003. Tämän perusteella maistraatti oli 18.2.2003 muuttanut X:n syntymävuodeksi väestötietojärjestelmään vuoden 1971.

Asiassa saatu selvitys

Valittaja on saapunut Suomeen vuonna 2005 UNHCR:n esittämänä kiintiöpakolaisena. UNHCR:n henkilötietolomakkeeseen valittajan syntymäajaksi on merkitty 25.5.1965. Hän on Suomeen saapuessaan esittänyt henkilöllisyytensä tueksi Sudanin passin. Passin mukaan valittajan syntymäaika on 25.5.1965. Valittaja on rekisteröity Suomen väestötietojärjestelmään 2.6.2005 ja hänen syntymäajakseen on merkitty 25.5.1965.

Valittaja on tehnyt Maahanmuuttovirastolle kansalaisuushakemuksen 12.5.2015. Hän on hakemuksessaan ilmoittanut syntymäajakseen 25.5.1965.

Valittaja on tehnyt maistraatille hakemuksen väestötietojärjestelmässä olevien henkilötietojen korjaamiseksi 29.6.2015. Hän on hakemuksessaan pyytänyt, että hänen syntymäajakseen korjataan 25.5.1970. Hän on ilmoittanut, että vuosi 1965 ei ole hänen oikea syntymävuotensa. Valittaja on esittänyt maistraatille 27.7.2014 laaditun sudanilaisen syntymätodistuksen, jossa hänen syntymäajakseen on merkitty 25.5.1970. Valittaja ei ole itse hankkinut mainittua asiakirjaa. Hän on samalla ilmoittanut olleensa vankilassa silloin, kun hänen aikaisemmin esittämänsä passi on tehty kotimaassa, ja että hän on matkustanut kotimaastaan salaa.

Valittaja on vastauksena Maahanmuuttoviraston lisäselvityspyyntöön kansalaisuusasiassa ilmoittanut 11.3.2016, että hänellä ei ole esittää muita asiakirjoja henkilöllisyydestään. Valittaja on myös ilmoittanut, että sudanilaisessa passissa olevaa syntymäaikaa 25.5.1965 voidaan pitää hänen syntymäaikanaan.

Maahanmuuttovirasto on hylännyt valittajan kansalaisuushakemuksen päätöksellään 20.5.2016.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Asiassa on sinänsä riidatonta, että valittaja on esiintynyt väestötietojärjestelmästä ilmenevällä henkilöllisyydellä kymmenen vuotta siinä vaiheessa, kun hänen kansalaisuushakemuksensa on ollut vireillä Maahanmuuttovirastossa. Hän on kuitenkin pyytänyt kansalaisuushakemuksen vielä vireillä ollessa maistraattia korjaamaan hänen väestötietojärjestelmään merkittyä syntymäaikaansa. Hän on pyyntönsä tueksi esittänyt syntymätodistuksen. Valittajan ei näin ollen ole katsottava esiintyneen ennen kansalaisuushakemusta koskevan päätöksen tekemistä kansalaisuuslain 6 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla vähintään viimeksi kulunutta kymmentä vuotta väestötietojärjestelmästä ilmenevällä henkilöllisyydellä.

Edellä olevan johdosta asiassa on otettava kantaa siihen, onko valittajan pyytämää korjausta syntymäaikaan kuitenkin pidettävä kansalaisuuslain 6 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla vähäisenä. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että viiden vuoden eroa ilmoitetuissa syntymäajoissa ei ole pidettävä mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla vähäisenä. Pyyntö valittajan henkilöllisyyden muuttamiseen on näin ollen katkaissut kansalaisuuslain 6 §:n 3 momentissa tarkoitetun määräajan kulumisen. Sillä seikalla, että pyydettyä muutosta ei ole merkitty väestötietojärjestelmään, ei ole asiassa ratkaisevaa merkitystä.

Kun otetaan huomioon henkilöllisyysasiakirjojen hankkimistapa ja niistä ilmenevät ristiriitaiset tiedot, valittajan henkilöllisyyttä ei voida pitää kansalaisuuslain 6 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla luotettavasti selvitettynä myöskään kokonaisharkinnan perusteella.

Tämän vuoksi ja kun lisäksi otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Liisa Leiniö.