KHO:2018:129

Lahjaverotus – Käypä arvo – Osakkeen todennäköinen luovutushinta – Lunastuslauseke

Vuosikirjanumero: KHO:2018:129
Antopäivä: 14.9.2018
Taltionumero: 4182
Diaarinumero: 562/2/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:129

A oli vuonna 2012 lahjoittanut tyttärelleen B:lle X-konsernin emoyhtiön osakkeita. Yhtiöjärjestykseen sisältyvän lunastuslausekkeen mukaan osakkeenomistajilla oli ensisijainen ja yhtiöllä toissijainen oikeus lunastaa ulkopuoliselle uudelle omistajalle siirtyvä osake. Lunastusoikeus ei koskenut luovutusta omille tai muiden osakkeenomistajien jälkeläisille suoraan alenevassa polvessa. Lunastushinta oli osakkeen luovuttajan ja saajan sopima hinta mutta korkeintaan osakkeen matemaattinen arvo.

Toimitetussa lahjaverotuksessa kunkin lahjoitetun osakkeen käyväksi arvoksi katsottiin konsernitilinpäätökseen perustuva substanssiarvo 843,24 euroa. Osakkeen lunastuslausekkeessa tarkoitettu matemaattinen arvo oli 377,21 euroa.

Osakkeilla ei ollut tehty sellaisia vertailukauppoja, joissa osakkeista olisi maksettu yhtiöjärjestyksen mukaisen lunastushinnan ylittävä hinta. Korkein hallinto-oikeus katsoi asiassa selvitetyksi, että lunastuslausekkeen avulla oli muodostettu tehokas ja toimiva lunastusuhka osakekaupan estämiseksi. Lahjansaajan ja hänen lähipiirinsä osakeomistuksen määrä oli niin vähäinen, ettei heillä ollut yhtiössä sellaista vaikutusvaltaa, johon tukeutuen lunastuslauseke olisi ollut poistettavissa yhtiöjärjestyksestä tai sen luoma lunastusuhka torjuttavissa yksittäisessä myyntitilanteessa. Korkein hallinto-oikeus arvioi, että kunkin osakkeen todennäköiseksi luovutushinnaksi ja samalla lahjaverotuksen perusteeksi oli katsottava osakkeen matemaattinen arvo.

Perintö- ja lahjaverolaki 9 § 1 momentti ja 21 §

Asian ovat ratkaisset oikeusneuvokset Irma Telivuo, Hannele Ranta-Lassila, Leena Äärilä, Mikko Pikkujämsä ja Antti Pekkala. Asian esittelijä Katja Syväkangas.

Seloste on kokonaisuudessaan ruotsinkielisellä päätössivustolla.

HFD:2018:129

 
Julkaistu 14.9.2018