KHO:2019:12

Kuntavaalit – Vaalivalitus – Menettely hallinto-oikeudessa – Äänestyslippujen tarkastaminen tuomioistuimessa – Katselmus – Neuvottelusalaisuus

Vuosikirjanumero: KHO:2019:12
Antopäivä: 29.1.2019
Taltionumero: 254
Diaarinumero: 1774/3/18
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2019:12

Hallinto-oikeus oli, toimitettuaan asiassa 15.2.2018 katselmuksen, kahden vaalissa ehdokkaana olleen valittajan valituksesta kumonnut osittain Sodankylän kunnan keskusvaalilautakunnan päätöksen, jolla kuntavaalien tulos oli vahvistettu, ja palauttanut asian keskusvaalilautakunnalle vaalituloksen oikaisemista ja uuden vaalituloksen vahvistamista varten. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan keskusvaalilautakunta oli äänten tarkastuslaskennassa tehnyt eräitä päätöksestä tarkemmin ilmeneviä virheitä, jotka olivat vaikuttaneet vaalien tulokseen siten, että alemmalla vertausluvulla valituksi tullut ehdokas oli vahvistettu virheellisesti.

Keskustan Sodankylän kunnallisjärjestö ry valitti hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kunnallisjärjestö katsoi valituksessaan muun ohella, että hallinto-oikeuden suorittama äänestyslippujen tarkastaminen ja uudelleen laskenta keskittymällä lähinnä Suomen Keskusta r.p:lle ja Vihreä liitto r.p:lle annettuihin ääniin oli lainvastaista.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että hallinto-oikeuden 15.2.2018 suorittamassa äänestyslippujen tarkastamisessa ja ääntenlaskennassa ei ollut ollut kysymys hallintolainkäyttölain 41 §:ssä tarkoitetusta katselmuksesta eikä muustakaan sellaisesta tilaisuudesta, johon oikeudenkäynnin osapuolet tai niiden edustajat olisi tullut kutsua tai jossa he olisivat saaneet olla läsnä. Hallintotuomioistuimen suorittamassa äänestyslippujen tarkastamisessa ja laskennassa oli sen sijaan kysymys hallinto-oikeuden päätösharkintaan liittyvästä toiminnasta, joka kuului oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 15 §:ssä säädetyn neuvottelusalaisuuden piiriin. Äänestyslippujen tarkastus ja laskenta olisi siten tullut suorittaa vain hallinto-oikeuden ratkaisukokoonpanon läsnä ollessa. Hallinto-oikeuden virheellinen menettely ei kuitenkaan ollut johtanut siihen, että kuntavaalien tuloksen vahvistamista koskevan päätöksen sisällöllistä oikeellisuutta ei olisi voitu käytettävissä olevan aineiston perusteella enää arvioida korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että hallintotuomioistuimen tulee vaalivalitusta käsitellessään arvioida, onko valituksessa esitetty sellaisia seikkoja, joiden takia tuomioistuimen tulisi itse tarkastaa äänestyslippuja ja laskea ääniä. Äänestyslippuja on tarkastettava ja ääniä laskettava vain tarvittaessa ja tarpeellisilta osin. Hallinto-oikeuden edellä todetun virheellisen menettelyn takia kaikki äänestysliput tarkastettiin ja laskettiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että keskusvaalilautakunta oli vaalien tulosta laskiessaan ja vahvistaessaan tehnyt eräitä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä tarkemmin ilmeneviä virheitä. Keskusvaalilautakunnan menettely ei kuitenkaan ollut vaikuttanut vaalien tulokseen. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen. Keskusvaalilautakunnan päätös jäi siten voimaan.

Hallintolainkäyttölaki 41 §

Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa 15 §

Vaalilaki 103 §

Ks. KHO 1985 A I 1

Päätös, josta valitetaan

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 23.3.2018 nro 18/0052/1

Asian aikaisempi käsittely

Sodankylän keskusvaalilautakunta on 12.4.2017 (§ 58) vahvistanut 9.4.2017 pidettyjen kuntavaalien tuloksen.

Päätöksestä ilmenee muun ohella, että hyväksyttyjä ääniä oli annettu 4 274 kappaletta ja mitättömiä äänestyslippuja oli 34 kappaletta. Suomen Keskusta r.p:n (jäljempänä myös Keskusta) äänimäärä oli 1 504 ääntä ja Vihreä liitto r.p:n (jäljempänä myös Vihreä liitto) äänimäärä 408 ääntä.

Päätöksen liitteestä ilmenee, että valtuustoon on valittu 27 valtuutettua. Pienimmällä vertausluvulla valitun, Keskustan ehdokkaana olleen Juho Takalan vertausluku oli 136,727. Ensimmäinen valitsematta jäänyt ehdokas oli Vihreän liiton ehdokkaana ollut Seppo Aikio, jonka vertausluku oli 136,000.

Vihreä liitto r.p:n ehdokaslistan ehdokkaille oli ehdokaslistojen yhdistelmässä annettu numerot 2–8 ja Suomen Keskusta r.p:n ehdokaslistan ehdokkaille numerot 46–70.

Asian käsittely Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa

Pekka Kaukko ja Seppo Aikio ovat valittaneet keskusvaalilautakunnan päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen ja vaatineet, että he pääsisivät katsomaan äänestysliput ja että hallinto-oikeus tarkastaa kuntavaalien tuloksen.

Valittajat ovat olleet ehdokkaina käydyissä kuntavaaleissa. He epäilevät, että vaalien tuloslaskenta on ollut lainvastainen. Kuntavaalien alustavaan laskentaan verrattuna kokonaisäänimäärä on tarkastuslaskennassa pienentynyt kahdella äänellä. Tarkastuslaskennassa muiden puolueiden äänimäärä on noussut, mutta Vihreän liiton äänimäärä on laskenut kahdella äänellä. Kun Keskustan äänimäärä on noussut kolmella äänellä, Seppo Aikion paikka viimeiseksi valittuna valtuutettuna on siirtynyt Keskustan ehdokkaalle.

Valittajat eivät ole yrityksestään huolimatta saaneet itse käydä katsomassa äänestyslippuja.

Keskusvaalilautakunta on antamassaan lausunnossa muun ohella todennut, että valittajat saapuivat vaatimaan katsottavakseen puolueensa Vihreän liiton äänestyslippuja 26.4.2017 eli samana päivänä kun valitusaika asiassa päättyi.

Ajankohdasta ja rajallisesta ajasta johtuen keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja saatiin tavoitettua, mutta heillä ei ollut sillä hetkellä mahdollisuutta saapua paikalle, jotta asia olisi saatu ratkaistua. Varapuheenjohtaja saapui vähän myöhemmin paikalle. Keskusvaalilautakunnan sihteeri pyysi valittajia soittamaan asiasta myöhemmin. Yhteydenottoa ei kuitenkaan tullut.

Keskusvaalilautakunta on hallinto-oikeuden pyynnöstä antamassaan lisäselvityksessä vaatinut valituksen hylkäämistä.

Lisäselvityksessä on muun ohella todettu, että kun tarkastuslaskennan yhteydessä havaittiin virhe, kaikki keskusvaalilautakunnan jäsenet tarkastivat äänestyslipun ja äänen kohtalo ratkaistiin yhdessä. Keskusvaalilautakunnassa ei tarvinnut äänestää, sillä kaikki päätökset olivat yksimielisiä. Kaikki havaitut virheet listattiin, ja vaalin tulos on tarkastuksen jälkeen oikea. Kysymyksessä on kuitenkin inhimillinen toiminta. Jos joitakin yksittäisiä virheitä on jäänyt havaitsematta, ne eivät kuitenkaan vaikuta lopputulokseen.

Valittajille oli varattu mahdollisuus tulla tarkastamaan äänestyslippuja kuntavaalien jälkeen. Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle 17.5.2017 annettuun lausuntoon viitaten keskusvaalilautakunta totesi, että lautakunnan sihteeri oli sopinut valittajien kanssa äänestyslippujen tarkastukselle ajankohdaksi 26.4.2017 kello 14.00–16.00. Keskusvaalilautakunnan varapuheenjohtaja ja sihteeri olivat tuolloin odottamassa valittajia, mutta nämä eivät saapuneet paikalle. Valittajat tutustuivat äänestyslippuihin valvotusti Sodankylän kunnanvirastolla 30.10.2017 kello 8.45–11.18.

Keskustan ehdokkaana ja alimman vertausluvun saaneena valtuustoon valituksi tullut Juho Takala ei hallinto-oikeuden päätöksen mukaan ole hänelle varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut selitystä.

Valittajat ovat antamassaan vastaselityksessä tuoneet esiin ääntenlaskennassa havaitsemiaan virheitä ja epäselvyyksiä.

He ovat muun ohella todenneet, että ehdokkaalta numero 7 on vähennetty lopullisessa laskennassa kaksi ääntä, mutta keskusvaalilautakunnan lausuntoon on merkitty vain yksi ääni vähennetyksi. Ehdokkaalta numero 6 on vähennetty lopullisessa laskennassa kaksi ääntä, mutta keskusvaalilautakunnan lausuntoon on merkitty kaksi ääntä vähennetyksi ja yksi lisätyksi. Ehdokkailta numerot 6 ja 7 on lopullisessa ääntenlaskennassa hylätty yhteensä neljä ääntä, mutta hylättyjen äänestyslippujen joukossa ei ole yhtäkään lippua, joista voisi millään kuvitella, että ne olisi voitu alustavassa laskennassa tulkita numeroksi 6 tai 7.

Toisin kuin keskusvaalilautakunnan toimittamassa lisäselvityksessä todetaan, valittajille ei ollut varattu todellista mahdollisuutta tutustua äänestyslippuihin. Myöskään 31.10.2017, oikeastaan 30.10.2017, järjestetyssä tutustumistilaisuudessa valittajilla ei ollut mahdollisuutta tutustua äänestyslippuihin kuin pintapuolisesti. He pystyivät laskemaan vain omat äänimääränsä.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on toimittanut asiassa Sodankylän kuntatalolla 15.2.2018 katselmuksen, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin.

Katselmuksessa ovat olleet läsnä valittajat eli Vihreä liitto r.p:n ehdokkaat Pekka Kaukko ja Seppo Aikio sekä Suomen Keskusta r.p:n ehdokas Juho Takala. Sodankylän keskusvaalilautakunnan edustajina katselmuksessa ovat olleet lautakunnan puheenjohtaja Riitta Sassali, varapuheenjohtaja Anna Maria Jääskeläinen, jäsen Kaarlo Kuusela ja sihteeri Sonja Julkunen sekä varatuomari Hannu Kauppala lautakunnan avustajana.

Valittajat olivat katselmuksen alussa tarkentaneet valituksen koskemaan Keskustan ja Vihreän liiton saamia ääniä ja sitä, tuleeko Sodankylän kunnanvaltuustoon valituksi Seppo Aikio vai Juho Takala. Tilaisuudessa tutustuttiin äänestyslippuihin ja laskentalomakkeisiin vaalialueittain valittajien tarkoittamilta osin. Valittajat, jotka olivat vielä 14.2.2018 käyneet tutustumassa äänestyslippuihin, ovat katselmuksessa tuoneet esille ääntenlaskennassa tulleita virheitä seuraavasti:

Kirkonkylän äänestysalueen ennakkoäänten osalta numeroiksi 6, 47, 62, 63, 70, 77 ja 79 hyväksyttyjen äänten joukossa on epäselviä ääniä. Lisäksi ääniä on valittajien laskelmien mukaan 1 547, kun pöytäkirjassa äänimääräksi on merkitty 1 542. Sattasen äänestysalueen ennakkoäänissä yksi ehdokkaalle numero 51, niin ikään yksi ehdokkaalle numero 57 ja kaksi ehdokkaalle numero 63 hyväksytyistä äänistä ovat epäselviä. Valittajien laskelmien mukaan Sattasessa oli annettu ennakkoääniä 201, mutta laskentalomakkeessa oli merkitty äänten kokonaismääräksi 202. Valittajat eivät kuitenkaan halunneet, että ääniä lasketaan tältä osin katselmuksessa uudestaan. Edelleen Sattasen äänestysalueella ennakkoäänissä Vihreän liiton ehdokkaalle numero 6 on hyväksytty vain 12 ääntä, mutta hyväksyttyjen äänten pinossa on 14 ääntä. Keskusvaalilautakunnan taholta mainittu laskuvirhe myönnettiin. Vaalajärven äänestysalueen vaalipäivän äänistä yksi äänestyslippu on hylätty, koska siihen on merkitty viiva. Keskusvaalilautakunnan päätöksen 10.4.2017 § 53 mukaan hylkäämisen syyksi on kuitenkin merkitty se, että äänestyslippu on tyhjä. Vuotson äänestysalueen vaalipäivän äänistä kaksi äänestyslippua on hylätty, koska niihin on merkitty viiva. Keskusvaalilautakunnan päätöksen 10.4.2017 § 53 mukaan hylkäämisen syyksi on kuitenkin merkitty se, että liput ovat tyhjiä. Orajärven äänestysalueen vaalipäivän äänistä kaksi äänestyslippua on keskusvaalilautakunnan päätöksen 10.4.2017 § 53 mukaan hylätty, koska liput ovat tyhjiä. Toiseen äänestyslippuun on kuitenkin kirjoitettu Aku. Orajärven äänestysalueen vaalipäivän hyväksytyistä äänistä yksi numeroksi 67 katsottu ääni on epäselvä ja siten hylättävä. Yhteen ehdokkaalle numero 82 hyväksyttyyn äänestyslippuun on numero 82 merkitty kahteen kertaan. Syväjärven äänestysalueen vaalipäivän yhteen äänestyslippuun oli merkitty numero 75 myös lipun kääntöpuolelle. Raudanjoen äänestysalueen vaalipäivän äänten osalta numeroiksi 50 ja 68 hyväksyttyjen äänten joukossa on epäselviä ääniä. Kelujärven äänestysalueen vaalipäivän äänten osalta numeroiksi 35, 55 ja 59 hyväksyttyjen äänten joukossa on epäselviä ääniä. Kirkonkylän äänestysalueen vaalipäivän hyväksytyistä äänistä yksi numeroksi 55 katsottu ääni on epäselvä. Vihreältä liitolta on tarkastuslaskelmassa vähennetty ääniä, mutta hylätyissä äänestyslipuissa ei ole numeroiksi 3, 5 ja 6 tulkittavia merkintöjä. Epäselvää on, mihin kyseiset Vihreälle liitolle alustavassa laskennassa hyväksytyt äänestysliput ovat kadonneet.

Keskusvaalilautakunnan avustaja esitti katselmuksessa pyynnön suullisen käsittelyn järjestämisestä asiassa sen selvittämiseksi, onko valittajille varattu tilaisuus päästä tarkastamaan äänestyslippuja. Lisäksi suullisessa käsittelyssä tulisi kuulla todistajana äänestyslippujen uuden laskennan suorittavaa riippumatonta asiantuntijaa.

Keskusvaalilautakunta on katselmuksen johdosta antamassaan lausumassa muun ohella vedonnut todistelutarkoituksessa oikeusministeriön vaaliohjeisiin vuonna 2017 toimitettavia kuntavaaleja varten (OM 20/51/2016) ja pyytänyt niiden ottamista oikeudenkäyntiaineistoksi.

Katselmuksen yhteydessä havaittu ehdokkaan numero 6 ennakkoäänten määrän laskennassa tapahtunut virhe, jonka seurauksena Vihreälle liitolle tulee kahden äänen lisäys, ei vaikuta vaalien lopputulokseen. Muulta osin tarkastuslaskennassa on menetelty oikeusministeriön vaaliohjeiden mukaisesti, ja vaalien lopputulos on oikea. Valitus tulee hylätä.

Valittajat ja Juho Takala eivät hallinto-oikeuden päätöksen mukaan ole heille siihen varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet katselmuksen johdosta lausumaa. Heille on lähetetty tiedoksi keskusvaalilautakunnan katselmuksen johdosta antama lausuma.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on hylännyt keskusvaalilautakunnan esittämän suullisen käsittelyn järjestämistä koskevan pyynnön.

Hallinto-oikeus on valituksen enemmälti hyläten katsonut, että ehdokkaan numero 6 äänimääräksi ennakkoäänestyksessä Sattasen äänestysalueella on virheellisesti vahvistettu 12 ääntä 14:n asemesta ja yhteen ehdokkaalle numero 57 hyväksyttyyn äänestyslippuun tehdyt merkinnät ovat niin epäselviä, että äänestyslippu on mitättömänä hylättävä. Koska mainitut äänten tarkastuslaskennassa tapahtuneet virheet ovat hallinto-oikeuden päätöksen perusteluista ilmenevällä tavalla vaikuttaneet vaalien tulokseen, hallinto-oikeus on kumonnut valituksenalaisen päätöksen näiltä osin ja palauttanut asian Sodankylän keskusvaalilautakunnalle vaalituloksen oikaisemista ja uuden vaalituloksen vahvistamista varten.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Suullinen käsittely

Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Siinä voidaan kuulla asianosaisia, lain 36 §:ssä tarkoitettua viranomaista, todistajia ja asiantuntijoita sekä vastaanottaa muuta selvitystä.

Hallinto-oikeudella on käytettävissään muun muassa valittajien valitus ja vastaselitys sekä keskusvaalilautakunnan lausunto, lisäselvitys ja valituksenalainen päätös. Lisäksi asian selvittämiseksi on järjestetty katselmus, jossa osapuolet ovat päässeet esittämään kantansa kiistanalaisiin seikkoihin. Osapuolille on myös varattu katselmuksen jälkeen tilaisuus antaa lausuma katselmuksessa esiin tulleista seikoista. Suullisessa käsittelyssä ei todennäköisesti ole saatavissa sellaista asian lopputulokseen vaikuttavaa uutta selvitystä, joka ei jo ilmenisi asiassa saadusta selvityksestä. Ottaen huomioon, että valittajille on varattu tilaisuus tutustua äänestyslippuihin 30.10.2017 ja 14.2.2018, hallinto-oikeus katsoo, että valittajat ovat saaneet tutustua äänestyslippuihin riittävissä määrin ja että äänestyslippuihin tutustumista koskevan viranomaismenettelyn enempi selvittäminen ja sitä koskeva lausuminen on tarpeetonta. Hallinto-oikeuden tehtävänä on itsenäisesti arvioida äänestyslippuihin tehtyjen merkintöjen selvyys ja tarvittaessa tehdä tätä koskevia tulkintoja, eikä suullisen käsittelyn järjestäminen myöskään asiantuntijan kuulemiseksi todistelutarkoituksessa ole asiassa tarpeen. Tämän vuoksi suullisen käsittelyn järjestäminen ei ole asian selvittämiseksi tarpeen.

Pääasiaratkaisuun sovellettavat oikeusohjeet

Vaalilain 85 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan äänestyslippu on mitätön, jos ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa. Saman momentin 6 kohdan mukaan äänestyslippu on mitätön, jos äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä.

Pykälän 2 momentin mukaan asiattomana ei pidetä äänestyslippuun tehtyä merkintää, joka ainoastaan selventää, ketä ehdokasta äänestäjä on tarkoittanut äänestää.

Vaalilain 103 §:n 1 momentin mukaan, jos vaaliviranomaisen päätös tai toimenpide on ollut lainvastainen ja lainvastaisuus on ilmeisesti saattanut vaikuttaa vaalien tulokseen, vaalit on määrättävä uusittaviksi asianomaisessa vaalipiirissä tai kunnassa taikka europarlamenttivaaleissa koko maassa, jollei vaalien tulos ole oikaistavissa.

Pykälän 2 momentin mukaan, jos vaalipiirilautakunta tai kunnan keskusvaalilautakunta on vaalien tulosta laskiessaan tai vahvistaessaan menetellyt lainvastaisesti ja lainvastaisuus on vaikuttanut vaalien tulokseen, vaalien tulosta on oikaistava.

Oikeudellinen arviointi

Tarkastuslaskennassa Vihreä liitto r.p:n (jäljempänä Vihreä liitto) ehdokkaalta numero 6 on vähennetty Sattasen äänestysalueella ennakkoäänistä kaksi ääntä, eli alustavan laskennan äänimäärä on laskenut neljästätoista äänestä kahteentoista ääneen. Katselmuksessa suoritetun laskennan mukaan kyseiselle ehdokkaalle hyväksyttyjen äänestyslippujen nipussa oli kuitenkin neljätoista äänestyslippua. Keskusvaalilautakunnan ei siten olisi tullut vähentää Vihreän liiton mainitulta ehdokkaalta kahta ääntä Sattasen äänestysalueella, vaan ehdokkaalle tulleeksi äänimääräksi ennakkoäänestyksessä olisi tullut vahvistaa neljätoista ääntä.

Yhden valittajien yksilöimän Sattasen äänestysalueen ennakkoääniin sisältyneen äänestyslipun ympyrään on selvästi merkitty numero viisi ja sen jälkeen numero/merkintä, jota ei voida yksiselitteisesti tunnistaa miksikään numeroksi. Keskusvaalilautakunta on tulkinnut merkinnän numeroksi seitsemän ja hyväksynyt äänen Suomen Keskusta r.p:n (jäljempänä Keskusta) ehdokkaalle numero 57. Koska äänestyslipun merkinnästä ei kuitenkaan selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa, äänestyslippu olisi tämän vuoksi tullut jättää mitättömänä huomioon ottamatta.

Edellä mainituilta osin äänten tarkastuslaskennassa on menetelty virheellisesti.

Valittajien on katsottava tosiasiallisesti luopuneen Kirkonkylän ja Sattasen äänestysalueiden ennakkoäänten kokonaismäärän osalta esittämistään väitteistä, koska he eivät ole halunneet, että äänten määrä tarkistettaisiin katselmuksen yhteydessä.

Muiden valittajien äänten epäselvyyksiä koskevien väitteiden osalta hallinto-oikeus toteaa, että epäselviksi väitetyt äänestysliput eivät ole merkinnöiltään epäselviä tai ne ovat sellaisia, että keskusvaalilautakunta on voinut hyväksyä niillä annetut äänet tulkitsemallaan tavalla. Kun kysymyksessä oleviin äänestyslippuihin äänestysnumeron merkitsemiseen tarkoitettuun kohtaan tehty merkintä on selvä, äänestyslippuja, joissa ehdokkaan numero oli merkitty myös lipun kääntöpuolelle tai merkitty äänestyslippuun muutoin kahteen kertaan, ei ole pidettävä mitättöminä. Kun otetaan huomioon, että äänestyslippu olisi joka tapauksessa mitätön, merkitystä ei ole sillä, että hylätty ääni on kirjattu tyhjäksi, vaikka äänestyslippuun todellisuudessa oli merkitty viiva tai kirjoitettu Aku. Valittajat eivät ole esittäneet eikä asiassa ole muutoinkaan tullut esille selvitystä, jonka perusteella voitaisiin katsoa, että äänten tarkastuslaskennan yhteydessä ääniä olisi hävitetty. Edellä todettuun nähden valittajien muut vastaselityksessään ja katselmuksessa esittämät väitteet on hylättävä.

Kun edellä mainitut virheellisesti lasketut äänet ja yksi virheellisesti tulkittu ääni otetaan laskennassa huomioon, Vihreän liiton ehdokkaan Seppo Aikion vertausluvuksi saadaan 136,667 ja Keskustan ehdokkaan Juho Takalan vertausluvuksi 136,636. Edellä lausutun johdosta keskusvaalilautakunta on menetellyt virheellisesti vahvistaessaan vaalin tuloksen siten, että Juho Takala on tullut valituksi kunnanvaltuutetuksi. Koska virheellinen menettely on vaikuttanut vaalien tulokseen, asia on palautettava keskusvaalilautakunnalle vaalituloksen oikaisemista ja uuden vaalituloksen vahvistamista varten.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Vaalilaki 89 §

Merkitään

Pohjois-Suomenhallinto-oikeuden 23.3.2018 antaman päätöksen jälkeen on tullut ilmi, että toisin kuin hallinto-oikeuden päätöksessä on todettu, Takala on hallinto-oikeudessa antanut selityksen valituksen johdosta sekä lausuman katselmuksen johdosta.

Takala on hallinto-oikeudelle antamassaan selityksessä esittänyt epäilyksensä siitä, saako kuka tahansa käydä katsomassa ja laskemassa äänestyslippuja. Hän on omana näkemyksenään lausunut, että hän vaaleissa ehdokkaana olleena olisi jäävi tutkimaan ja laskemaan annettuja ääniä.

Takala oli mukana 15.2.2018 pidetyssä katselmuksessa noin kello 10.00–12.00. Kaukko ja Aikio vaativat katselmuksessa äänten laskennassa tapahtuneiden virheiden johdosta Vihreälle liitolle yhden valtuustopaikan lisää Keskustalta. Muita vaatimuksia he eivät ole enää esittäneet.

Takala on esittänyt näkemyksensä selityspyynnön liitteenä valokuvana olleesta äänestyslipusta, vaikka onkin pitänyt itseään jäävinä esittämään tulkintoja. Äänestyslipussa on numero 53. Numero viisi on selkeä ja numero kolme epäselvä. Numeron kolme voi tulkita myös numeroksi seitsemän tai kaksi. Tulkinnalla ei kuitenkaan ole suurta merkitystä, koska numeroille 50–59 annetut äänet ovat kaikki Keskustalle annettuja ääniä.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on 3.4.2018 antanut kirjoitusvirheen korjaamista koskevan päätöksen, jonka mukaan hallinto-oikeuden 23.3.2018 antamassa päätöksessä nro 18/0052/1 oleva virheellinen maininta " --- Juho Takala ei ole hänelle varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut selitystä" korjataan mainitulla päätöksellä muotoon "--- Juho Takala on antanut selityksen".

Lisäksi päätöksessä oleva virheellinen maininta "Valittajat ja Juho Takala eivät heille varatusta tilaisuudesta huolimatta ole antaneet katselmuksen johdosta lausumaa" korjataan mainitulla päätöksellä muotoon "Valittajat eivät ole heille siihen varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet katselmuksen johdosta lausumaa. Juho Takala on antanut lausuman."

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Martti Raunio, Renne Pulkkinen ja Anna-Leena Heikkinen. Esittelijä Maiju Tero.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Keskustan Sodankylän kunnallisjärjestö ry on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Sodankylän kuntavaalit määrätään uusittaviksi vaalilain 103 §:n mukaisesti. Lisäksi yhdistys on vaatinut, että hallinto-oikeuden päätöksen täytäntöönpano kielletään, kunnes lopullinen päätös asiasta on annettu.

Yhdistys on esittänyt vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Menettelyvirhe asianosaisen kuulemisessa

Asian käsittelyssä on tapahtunut menettelyvirheitä ja päätös on vaalilain vastainen. Hallinto-oikeuden valituksenalaisessa päätöksessä on todettu, että Keskustan ehdokkaana ja alimman vertausluvun saaneena valtuustoon valituksi tullut Juho Takala ei ole hänelle varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut selitystä. Tämä ei pidä paikkaansa.

Hallinto-oikeuden esittelijä on 4.4.2018 Juho Takalalle lähettämässään sähköpostissa todennut, että "hallinto-oikeuden sisäisessä tiedonkulussa tapahtuneen virheen vuoksi toimittamanne selvitys ei valitettavasti ole ollut päätöksentekijöiden käytössä päätöksen antopäivään mennessä. Myös tällä perusteella on mahdollista hakea päätökseen muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Pahoittelen vielä tapahtunutta virhettä."

Sähköpostin jälkeen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelta on tullut 3.4.2018 annettu päätös nro 18/0070/l, jolla hallinto-oikeuden 23.3.2018 antamaa päätöstä nro 18/0052/1 on korjattu kirjoitusvirheenä. Asian on ratkaissut yksi hallinto-oikeuden jäsen.

On erikoista, että ensin hallinto-oikeudelta tulee sähköpostilla viesti, jossa todetaan, että hallinto-oikeuden sisäisessä tiedonkulussa on tapahtunut virhe, ja että tämän jälkeen virhe yritetään korjata kirjoitusvirheenä. Alkuperäisessä 23.3.2018 annetusta päätöksestä ei ilmene, että Juho Takalan selitys olisi otettu huomioon asiaa ratkaistaessa.

Esteellisten henkilöiden osallistuminen keskusvaalilautakunnan työskentelyyn

Keskusvaalilautakunta on 26.10.2017 antanut Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle sen pyytämän lisäselvityksen. Lautakunnan kokouksessa on ollut läsnä kuntavaaleissa 2017 ehdokkaana olleita henkilöitä, jotka ovat olleet esteellisiä. Tällaisia henkilöitä ovat olleet Anna Maria Jääskeläinen, Jorma Mustonen ja Anna-Tytti Sulisalo.

Menettelyvirheet äänestyslippujen tarkastamisessa

Vaaliviranomaisen on tehtävässään toimittava puolueettomasti vaalilain 9 a §:n (714/1998) mukaisesti. Vaaliviranomaisen puolueettomuus on vaarantunut kuntavaaleissa 2017 Sodankylässä seuraavista tekijöistä johtuen:

Äänestyslippujen tarkastamisessa on menetelty virheellisesti, koska kuntavaaleissa ehdokkaina olleet henkilöt (Kaukko, Aikio ja Takala) ovat tutustuneet omiin äänestyslippuihinsa 30.10.2017 ja 14.2.2017 sekä osallistuneet myös Sodankylän kuntatalolla 15.2.2018 järjestettyyn katselmukseen ja koska vaaliasiamiehiä ei ole kutsuttu katselmukseen.

Lienee selvää, että jos kuntavaaleissa ehdolla olleet henkilöt osallistuvat omien ääntensä tarkastukseen tai laskentaan, vaaliviranomaisen puolueettomuus vaarantuu. Samasta syystä johtuen ehdokkaat eivät voi olla esimerkiksi vaalitoimitsijoina tai keskusvaalilautakunnan jäseninä. Vaaliasiamiehillä on puolestaan vaalilain 151 §:n mukaisesti oikeus olla läsnä kokouksissa, jotka pidetään ehdokkaiden numeroiden määräämistä, äänestyslippujen järjestämistä tai laskemista taikka vaalien tuloksen määräämistä varten.

Vaalilain 14 §:n mukaan keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen viisijäsenisenä. Asiassa on tapahtunut menettelyvirhe sillä perusteella, että keskusvaalilautakunta ei kaksijäsenisenä ole ollut päätösvaltainen 14.2.2018 pidetyssä tilaisuudessa, jossa Aikio ja Kaukko ovat tutustuneet äänestyslippuihin, eikä myöskään Sodankylän kuntatalolla 15.2.2018 järjestetyssä katselmuksessa, johon on osallistunut vain osa keskusvaalilautakunnan jäsenistä.

Katselmuksessa on pöytäkirjan mukaan ollut läsnä Sodankylän keskusvaalilautakunta edustajinaan lautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, yksi jäsen ja sihteeri sekä oikeudellinen avustaja. Keskusvaalilautakunnan kokoukseen on osallistunut myös esteellinen henkilö Anna Maria Jääskeläinen. Hän oli ollut kuntavaaleissa 2017 ehdokkaana.

Äänestyslippujen säilytys, katselmus ja tarkastuslaskenta

Sodankylässä ei ole menetelty vaalilain 99 §:n mukaisesti asiakirjojen säilyttämisessä. Hallinto-oikeudessa valittajina olleiden hallinto-oikeudelle antama vastaselitys osoittaa, että kuntavaalien ääntenlaskentaan Sodankylässä on sisältynyt lukuisia epäselvyyksiä. Vastaselityksessä on muun muassa todettu, että "vaalilippulaatikot olivat kiinniteipattuina tavallisella teipillä pöydällä meitä odottamassa ennen laatikoiden avaamista" ja että "vaalilippulaatikot jäivät avonaisina paikalla olleiden vaalilautakunnan jäsenten käsiin". Vastaselityksessä on lisäksi kuvattu useita erimielisyyksiä keskusvaalilautakunnan toiminnassa koskien osaa äänestyslippuja.

Myös hallinto-oikeuden katselmuspöytäkirjasta 15.2.2018 ilmenee, että Sodankylässä on ollut puutteita äänestyslippujen ja laskentalomakkeiden osalta. Pöytäkirjassa on todettu, että laskentalomake puuttuu osasta äänestysalueita ja että äänestyslippu ja laskentalomakkeet ovat kahdessa laatikossa, jotka on suljettu teipillä. Laatikoita ei siten ollut sinetöity vaalilain 99 §:n mukaisesti.

Juho Takala on lisäksi 26.2.2018 päivätyssä selityksessään todennut kokeneensa katselmuksen suhteellisen sekavaksi. Hän on selityksessään tuonut ilmi, että kyseisiä lippuja oli jo käsitelty useita kertoja ja niiden järjestyksessä pitäminen huolestutti häntä. Takala on antanut lausuman myös lähetteen mukana tulleesta lipusta, vaikka hän on mielestään ollut jäävi antamaan tulkintoja siitä, koska on ollut ehdokkaana kyseisissä vaaleissa.

Hallinto-oikeuden katselmuksessa 15.2.2018 tutustuttiin äänestyslippuihin ja laskentalomakkeisiin vaalialueittain valittajien tarkoittamilta osin. Katselmuksessa sovittiin, että toimituksessa keskitytään lähinnä Keskustalle ja Vihreälle liitolle annettuihin ja tarkoitettuihin ääniin. Tällainen äänestyslippujen osittainen tarkastaminen ei mahdollista vaalilaissa tarkoitetun kokonaisvaalin toteutumista vaalilain 88 §:n mukaisesti ja on näin ollen vaalilain vastaista. Lisäksi huomion arvoista on, että katselmuksessa oli edellä mainitusta menettelystä sopimassa ehdokkaita, jotka ovat olleet esteellisiä.

Sodankylän keskusvaalilautakunta on antanut selityksen.

Lautakunta on viitannut asiassa aikaisemmin lausumaansa ja esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa.

Hallinto-oikeuden menettelystä

Hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenee, että valtuustoon valituksi tulleen Juho Takalan hallinto-oikeudelle antamaa 26.2.2018 päivättyä selitystä ei ole hallinto-oikeuden päätöksenteon yhteydessä otettu huomioon. Asianosaisen kuulemisessa on tapahtunut virhe, jota ei voi korjata kirjoitusvirheenä. Jutun osapuolen kuuleminen on laiminlyöty ja tehty hänelle vastainen päätös. Keskusvaalilautakunta pyytää, että korkein hallinto-oikeus tästä menettelyvirheestä huolimatta enemmän viivytyksen välttämiseksi ottaisi asian välittömästi ratkaistavakseen.

Kunnallisjärjestö ei voine vaatia valtuustopaikkaa Takalalle, joka jo hallinto-oikeuden katselmustilaisuudessa on lausunut, että hänen kannaltaan on samantekevää, miten asia ratkaistaan. Takala on myös hallinto-oikeudelle antamassaan lausumassa myöntänyt, että ratkaisevaksi muodostunut äänestyslippu on epäselvä. Tästä johtuen vertausluvut Aikion ja Takalan välillä muodostuvat Takalalle epäedullisiksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden on harkittava, onko kunnallisjärjestöllä valitukselleen riittävä oikeudellinen intressi. Sekä Takala että Aikio olivat katselmuksessa sitä mieltä, että valituksessa oli kysymys vain siitä, kumpi heistä on valtuutettu.

Vaatimus kuntavaalien uusimisesta

Vaatimus kuntavaalien uusimisesta on perusteeton ja aiheeton. Kunnallisjärjestö on esittänyt vaatimukselleen lukuisia perusteita, jotka ovat epäselviä, osittain lakiin perustumattomia ja koskevat pääosin hallinto-oikeuden määräyksiä, prosessinjohtoa ja päätöksiä.

Vaalilain 103 §:n mukaan ensisijaisena keinona on vaalien tuloksen oikaiseminen. Mikäli kunnan keskusvaalilautakunnan todetaan menetelleen virheellisesti tulosta laskiessaan tai vahvistaessaan ja tämä virheellisyys on ilmeisesti saattanut vaikuttaa vaalien tulokseen, asia joko palautetaan tai valitusviranomainen enemmän viivytyksen välttämiseksi ratkaisee asian itse. Tässä asiassa hallinto-oikeus valitsi toimintamalliksi palauttamisen oikaistavaksi.

Uusintavaalien toimittamisen edellytyksenä on sekä lainvastaisuus että sen vaikutus vaalien tulokseen. Kynnys on asetettava korkealle ja lähtökohtana on pidettävä sitä, ettei vaalien tulos ole oikaistavissa. Vaalien uusiminen tulee kysymykseen silloin, kun äänestäjien tahtoa ei enää voida saada selville (ks. Lauri Tarasti - Arto Jääskeläinen: Vaali- ja puoluelainsäädäntö, kuudes painos sivu 362).

Nyt kysymyksessä olevassa asiassa kaikki vaalimateriaali on tallella ja hyvässä järjestyksessä lukkojen takana. Äänestäjien tahto sellaisena kuin se on ilmennyt vaalien aikaisessa poliittisessa ilmastossa voidaan milloin tahansa todeta.

Oikeuskäytännössäkään ei ole lähdetty uusintavaaleihin kevyin perustein, kuten esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut KHO 2013:112 ja KHO 14.12.1983 taltionumero 5317 osoittavat.

Valituksessa on perusteellisesti erehdytty vaaliviranomaisen käsitteestä. Vaalilain nojalla vaaliviranomaisia ovat kuntavaaleissa oikeusministeriö, kuntien keskusvaalilautakunnat, vaalilautakunnat, vaalitoimikunnat, yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsija, kotiäänestyksen vaalitoimitsija ja vaaliavustaja vaalipäivän äänestyspaikalla. Tuomioistuimet eivät ole vaaliviranomaisia.

Vaaliviranomaiset toimivat vaalilain 2 luvun perusteella itsenäisesti päätöksenteossaan. Näistä kunnan keskusvaalilautakunta on lakisääteinen pysyvä lautakunta kaikkia valtiollisia ja kunnallisia vaaleja varten ja se asetetaan aina uudelleen kunnallisen vaalikauden alkaessa.

Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa eli 9.4.2017 pidettyjen, 12.4.2017 vahvistettujen kuntavaalien aikana on ollut eri keskusvaalilautakunta kuin nyt kysymyksessä olevan tuomioistuinmenettelyn aikana. Vaalikauden 2013–2017 keskusvaalilautakunta on ollut esteetön, ja se on antanut hallinto-oikeudelle 17.5.2017 päivätyn lausunnon Kaukon ja Aikion valituksesta.

Nykyinen, kunnanvaltuuston 8.6.2017 valitsema keskusvaalilautakunta on 26.10.2017 antanut hallinto-oikeudelle lisäselvityksen hallinto-oikeuden yksilöidystä pyynnöstä. Selvitys on ollut teknillisluonteinen eikä se ole voinut vaikuttaa vaalien tulokseen.

Nykyisen keskusvaalilautakunnan jäseniksi ja varajäseniksi on Riitta Sassalia ja Kaarlo Kuuselaa lukuun ottamatta valittu Sodankylässä noudatetun vakiintuneen tavan mukaisesti vaaleissa valtuuston ulkopuolelle jääneitä ehdokkaita. Tämän kunnallisjärjestökin on hyvin tiennyt asettaessaan omia ehdokkaitaan vakiintuneen tavan mukaisesti keskusvaalilautakunnan jäseniksi ja varajäseniksi.

Valituksessa väitetään, että vaaliviranomaisen puolueettomuus on vaarantunut, kun Kaukko ja Aikio ovat saaneet tutustua äänestyslippuihin 30.10.2017 ja 14.2.2018 ja kun he ovat osallistuneet hallinto-oikeuden katselmukseen 15.2.2018. Näiltä osin kysymys on ollut tuomioistuinmenettelyn osista, ei vaaliviranomaisen toiminnasta. Mainitut henkilöt ovat olleet valitusasian osapuolia, ja ajatus siitä, että he eivät olisi saaneet tutustua oikeudenkäyntiaineistoon, jopa disponoida siitä, on mahdoton.

Keskusvaalilautakunta on 14.2.2018 järjestänyt hallinto-oikeuden kirjeessä 4.10.2017 annetun määräyksen mukaisesti silloisille valittajille Kaukolle ja Aikiolle tilaisuuden käydä läpi kuntavaalien 2017 äänestysliput. Kyseessä ei ole ollut keskusvaalilautakunnan kokous, vaan hallinto-oikeuden määräämä katselmuksen valmistelutoimi.

Hallinto-oikeus kutsui keskusvaalilautakunnan edustettuna 15.2.2018 pidettyyn katselmukseen. Ennen katselmusta keskusvaalilautakunnasta tiedusteltiin useita kertoja sekä hallinto-oikeudelta että oikeusministeriöstä, oliko koko keskusvaalilautakunnan oltava läsnä katselmuksessa vai ei. Edustus on ollut saatujen ohjeiden mukainen.

Katselmuspöytäkirjassa on virhe, joka koskee laskentalomakkeita. Kaikki laskentalomakkeet olivat katselmuksessa käytettävissä. Osa niistä oli laatikoissa ja osa äänestyslippupusseissa.

Vaaliasiamiesten tehtävät rajoittuvat vaaliviranomaisten laissa yksilöityihin vaalilain mukaisiin toimiin. Näihin ei kuulu oikeuden istuntoihin tai katselmuksiin osallistuminen, eikä heille tarvitse kutsuja niihin lähettää.

Äänestysliput ja muu materiaali pakattiin vaalien jälkeen pahvilaatikoihin ja pantiin kiireessä ja vahingossa kiinni pakkausteipeillä ja vietiin lukittuun arkistotilaan, johon vain nimetyt henkilöt pääsevät. Kun laatikot haettiin säilytyksestä, todettiin, että teippejä ei ollut avattu, toisin sanoen aineisto oli koskematon.

Epäselväksi on jäänyt, mitä viittaus laskennan tai käsittelyn keskeyttämiseen liittyvästä säilytyksestä tarkoittaa. Esimerkiksi valitusasiakirjoissa olevat valvontapöytäkirjat Kaukon ja Aikion vaalilipputarkastelujen osalta osoittavat, kuinka tarkasti huolellisuus- ja varomääräyksiä noudatettiin. Tästä esimerkkinä on myös taukojen sopiminen yhtä aikaa pidettäviksi ja käytettyjen huonetilojen lukitsemiset.

Kaukon ja Aikion päätettyä tarkistustoimensa laatikot, joissa vaaliaineisto oli, teipattiin ja vietiin edellä mainittuun turvalliseen säilytystilaan. Vaaliaineiston sisältävät laatikot on katsomisten jälkeen suljettu virallisin sinettisitein. Näiltä osin aineiston käsittelyn ovat hoitaneet esteettömät henkilöt. Aineistoa on käsitelty ja säilytetty huolellisesti. Vaalisalaisuutta ei ole rikottu. Pakkausteipin käyttö on ollut inhimillinen virhe.

Väite siitä, että Kaukon ja Aikion katsomisen jälkeen vaaliaineistoa olisi jäänyt avonaisena pöydälle, ei pidä paikkaansa. Aineisto pakattiin ja laatikot suljettiin. Lisäksi aineisto näin pakattuna kuvattiin ennen lukittuun säilöön viemistä.

Keskusvaalilautakunta on tunnollisesti noudattanut toimessaan vaaleja koskeneita määräyksiä ja ohjeita sekä hallinto-oikeuden asian käsittelyn yhteydessä antamia määräyksiä ja ohjeita. Epäselvissä tapauksissa on oltu yhteydessä oikeusministeriöön, Kuntaliittoon ja myös hallinto-oikeuteen.

Yhteenveto

Vaaleissa ei ole tapahtunut muuta lopputulokseen vaikuttavaa suoranaista virhettä kuin inhimilliseksi katsottava erehdys edellä todetun kahden äänen osalta. Hallinto-oikeuden mitättömäksi julistaman ja Takalan niin ikään epäselväksi eli mitättömäksi katsoman äänestyslipun numero on tulkintakysymys, johon keskusvaalilautakunta pidättyy ottamasta kantaa. Kaikki muut tässä asiassa esiin nostetut seikat koskevat vaalien jälkeistä prosessia hallinto-oikeudessa. Näilläkin perusteilla kysymys voi olla vain vaalien lopputuloksen oikaisemisesta.

Täytäntöönpanokiellon määrääminen ei ole tarpeen eikä muutenkaan aiheellista, sillä ennen vaalien lopputuloksen lopullista vahvistamista ei tapahdu tosiasiallisia muutoksia.

Pekka Kaukko ja Seppo Aikio eivät ole käyttäneet heille varattua tilaisuutta antaa selitys.

Juho Takala ei ole käyttänyt hänelle varattua tilaisuutta antaa selitys.

Keskustan Sodankylän kunnallisjärjestö ry on antanut keskusvaalilautakunnan selityksen johdosta vastaselityksen.

Länsimaisen demokratian lähtökohtana on vaalituloksen luotettavuus. Sodankylän kuntavaalin tulos on valituksessa esiin tuoduin tavoin vaarantunut niin monen tekijän johdosta, että vaalin tulos ei ole oikaistavissa. Menettelyvirheitä on tapahtunut sekä asianomaisen kuulemisessa että äänestyslippujen tarkastuslaskennassa. Virheitä on ollut sekä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden että keskusvaalilautakunnan toiminnassa.

Keskusvaalilautakunta on selityksessään vähätellyt sekä vaalilain keskeistä sisältöä että hallintolaissa määriteltyjä hyvän hallintotavan periaatteita, kuten esteellisyyssäännöksiä ja lautakunnan päätösvaltaisuutta. Keskusvaalilautakunta ei selityksessään myöskään ole riittävästi ottanut huomioon vaalilippujen tarkastuslaskennassa tapahtuneita useita menettelyvirheitä. Erityisesti äänestyslippujen säilyttämisessä ennen tarkastuslaskentaa ja laskennan aikana on ollut vaalilain ja hallintolain näkökulmasta vakavia puutteita, minkä vuoksi vaalin tulosta ei voida enää luotettavasti oikaista.

Äänestyslippujen katselmus on tapahtunut hallinnollisten menettelyvirheiden lisäksi siten puutteellisesti, että vain osa äänestyslipuista on tarkastettu, kuten hallinto-oikeuden katselmuspöytäkirjastakin ilmenee. Koska kuntavaaleissa on kysymys vaalilain mukaisesti kokonaisvaalista, tarkastuslaskenta kahden puolueen osalta ei riitä varsinkaan tilanteessa, jossa äänestyslippujen säilytyksessä on ollut puutteita. Näin ollen keskusvaalilautakunnan kannanotto koskien vaalien uusimista on virheellinen.

Korkeimman hallinto-oikeuden tarkastama aineisto

Sodankylän keskusvaalilautakunta on toimittanut korkeimmalle hallinto-oikeudelle kaikki Sodankylän kuntavaaleissa annetun äänestysliput.

Korkein hallinto-oikeus on ratkaisukokoonpanossaan tarkastanut kaikki ennakkoäänet ja kaikki vaalipäivänä annetut äänet sekä äänestysliput, jotka keskusvaalilautakunta oli jättänyt mitättöminä huomioon ottamatta. Huomiota on lisäksi kiinnitetty erityisesti niihin kohtiin, joissa hallinto-oikeus on todennut keskusvaalilautakunnan suorittamassa tarkastuslaskennassa tapahtuneen virheitä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

I Kuntavaalien tulos

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan Keskustan Sodankylän kunnallisjärjestö ry:n valituksesta.

Sodankylän keskusvaalilautakunnan 12.4.2017 tekemä päätös vuoden 2017 kuntavaalien tuloksen vahvistamisesta jää siten voimaan.

II Täytäntöönpanon kieltämistä koskeva vaatimus

Lausuminen hallinto-oikeuden päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

I Kuntavaalien tulos

1. Lähtökohdat

Vaali- ja osallistumisoikeudet turvataan Suomen perustuslain 14 §:ssä. Pykälän 3 momentin mukaan jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään.

Säännökset kuntavaalien keskeisistä periaatteisista sisältyvät kuntalakiin ja säännökset kuntavaalien toimittamisesta vaalilakiin (714/1998) ja kuntarakennelakiin (1698/2009).

Kuntalain 15 §:n mukaan valtuutetut ja varavaltuutetut valtuustoon valitaan kunnassa toimitettavissa kuntavaaleissa. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta ja se alkaa vaalivuoden kesäkuun alusta. Kuntavaalit toimitetaan välittöminä, salaisina ja suhteellisina.

Vaalilain 1 §:n 1 momentin mukaan mainitussa laissa säädetään sen lisäksi, mitä perustuslaissa ja kuntalaissa (410/2015) vaaleista säädetään, miten toimitetaan eduskuntavaalit, presidentinvaali, kuntavaalit ja europarlamenttivaalit.

Vaalilain I osa sisältää vaaleja koskevat yhteiset säännökset. Tällaisia ovat muun ohessa vaaliviranomaisia, ennakkoäänestystä, vaalipäivän äänestystä sekä vaalien tuloksen laskentaa ja vahvistamista koskevat säännökset. Vaalilain II osa sisältää vaalikohtaiset säännökset. Vaalilain 11 luku koskee kuntavaaleja.

Vaalilain 2 luvussa säädetään vaaliviranomaisista ja näiden työskentelystä. Luvusta ilmenee, että kuntavaaleissa vaaliviranomaisia ovat oikeusministeriö, kuntien keskusvaalilautakunnat, vaalilautakunnat, laitoksissa toimitettavaa ennakkoäänestystä ja kotiäänestystä varten asetetut vaalitoimikunnat sekä laissa tarkoitetut vaalitoimitsijat.

Yleisissä vaaleissa ylimpänä vaaliviranomaisena toimii oikeusministeriö, joka on 19.12.2016 antanut vuonna 2017 toimitettavia kuntavaaleja varten muun ohella vaaliohjeen 1) Kunnan keskusvaalilautakunnan tehtävät. Mainitussa ohjeessa käsitellään muun ohella ennakkoäänestysasiakirjojen käsittelyä, äänten laskentaa ja vaalien tuloksen vahvistamista sekä vaalien jälkitoimenpiteitä.

Tässä jaksossa viitattuja säännöksiä ja ohjeita selostetaan tarpeellisilta osin asianomaisessa kohdassa jäljempänä.

2. Kysymyksenasettelu

Hallinto-oikeus on osin kumonnut Sodankylän keskusvaalilautakunnan päätöksen 12.4.2017 (§ 58), jolla keskusvaalilautakunta on vahvistanut 9.4.2017 pidettyjen kuntavaalien tuloksen, ja palauttanut asian keskusvaalilautakunnalle vaalituloksen oikaisemista ja uuden vaalituloksen vahvistamista varten.

Hallinto-oikeus on katsonut, että keskusvaalilautakunnan suorittamassa tarkastuslaskennassa on menetelty virheellisesti, kun ehdokkaan numero 6 äänimääräksi ennakkoäänestyksessä Sattasen äänestysalueella on vahvistettu 12 ääntä 14:n asemesta ja kun ehdokkaalle numero 57 on luettu hyväksi yksi äänestyslippu, johon tehdyt merkinnät ovat niin epäselviä, että äänestyslippu on mitättömänä hylättävä. Ehdokas numero 6 on Vihreän liiton ehdokas ja ehdokas numero 57 Keskustan ehdokas.

Kun hallinto-oikeus on ottanut mainitut virheellisyydet huomioon vaalituloksen laskennassa, se on päätynyt siihen, että Vihreän liiton ehdokkaan Seppo Aikion vertausluvuksi saadaan 136,667 ja Keskustan ehdokkaan Juho Takalan vertausluvuksi 136,636. Tämän mukaisesti vaalin tulos olisi tullut vahvistaa siten, että Seppo Aikio on tullut valituksi valtuustoon ja vastaavasti Juho Takala ei ole tullut valituksi.

Keskustan Sodankylän kunnallisjärjestö ry on valituksessaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen ja määrää kuntavaalit uusittaviksi Sodankylän kunnassa. Valittaja on katsonut, että hallinto-oikeuden päätös on vaalilain vastainen ja että asian käsittelyssä on tapahtunut useita menettelyvirheitä.

Valituksen johdosta korkeimman hallinto-oikeuden on ensinnäkin arvioitava, onko asian käsittelyssä hallinto-oikeudessa tapahtunut sellaisia menettelyvirheitä, joiden vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava. Toiseksi on arvioitava, onko asian käsittelyssä keskusvaalilautakunnassa tai hallinto-oikeudessa tapahtunut sellaisia virheitä, joiden vuoksi vaalien tuloksen vahvistamista koskevan päätöksen sisällöllistä oikeellisuutta ei voida käytettävissä olevien äänestyslippujen perusteella enää selvittää. Jos näin ei ole asianlaita, on vielä äänestyslippuja tarpeellisessa laajuudessa tarkastamalla selvitettävä, vastaako vaalien vahvistettu tulos vaaleissa annettuja ääniä.

3. Asiakirjoista saatu selvitys

Sodankylän keskusvaalilautakunta on 12.4.2017 (§ 58) vahvistanut 9.4.2017 pidettyjen kuntavaalien tuloksen. Pöytäkirjan mukaan ääniä on annettu yhteensä 4 308 kappaletta, joista hyväksyttyjä ääniä oli 4 274 kappaletta ja mitättömiä 34 kappaletta. Suomen Keskusta r.p:n äänimäärä on ollut 1 504 ääntä ja Vihreä liitto r.p:n äänimäärä 408 ääntä. Pöytäkirjan liitteen mukaan pienimmällä vertausluvulla valtuustoon valitun, Keskustan ehdokkaana olleen Juho Takalan vertausluku oli 136,727. Ensimmäinen valitsematta jäänyt ehdokas oli Vihreän liiton ehdokkaana ollut Seppo Aikio, jonka vertausluku oli 136,000.

Kaukko ja Aikio ovat valituksessaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle muun ohella todenneet, että tarkastuslaskennassa muiden puolueiden äänimäärä oli noussut paitsi Vihreä liitto r.p:n, jonka äänimäärä oli laskenut kahdella. Mainittu kahden äänen häviäminen ja Suomen Keskusta r.p:n kolmen äänen lisäys on aiheuttanut Seppo Aikion paikan siirtymisen Keskustan ehdokkaalle.

Koska valittajat eivät olleet ennen valitusajan päättymistä itse päässeet tarkistamaan äänestyslippuja, he ovat Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa pyytäneet päästä tarkistamaan äänestysliput ja vaatineet, että hallinto-oikeus tarkastaa myös itse tuloksen.

Hallinto-oikeus oli 4.10.2017 päivätyllä lähetteellä pyytänyt keskusvaalilautakuntaa täydentämään Kaukon ja Aikion valituksen johdosta antamaansa lausuntoa ilmoittamalla lautakunnan kannan valittajien valituksessaan esittämään väitteeseen, jonka mukaan kuntavaalien 2017 tuloslaskenta ei ole tapahtunut lainmukaisesti, sekä perusteet kannan tueksi. Lisäksi on pyydetty ilmoittamaan kaikkien ehdokkaiden alustavassa ääntenlaskennassa saamat äänimäärät sekä vertausluvut.

Hallinto-oikeuden lähetteessä on todettu, että valittajille on varattava tilaisuus tutustua äänestyslippuihin kunnan toimitiloissa ennen lausunnolle asetettua määräaikaa.

Keskusvaalilautakunta on kokouksessaan 26.10.2017 päättänyt lisäselvityksen antamisesta hallinto-oikeudelle ja päättänyt hyväksyä lisäselvityksen antamiseen liittyvän lausunnon. Asiasta keskusvaalilautakunnan kokouksessa ovat olleet päättämässä Anna Maria Jääskeläinen, Jorma Mustonen ja Anna-Tytti Sulisalo.

Hallinto-oikeus on Sodankylän kuntatalolla 15.2.2018 suorittanut kyseessä olevassa kuntavaaleja koskevassa asiassa äänestyslippujen tarkastuksen ja laskenut äänestysliput osittain uudelleen. Tähän tilaisuuteen on kutsuttu valittajina olleet Vihreä liitto r.p:n ehdokkaat Pekka Kaukko ja Seppo Aikio sekä Suomen Keskusta r.p:n ehdokas Juho Takala ja Sodankylän keskusvaalilautakunta edustettuna.

Tilaisuudesta laaditun pöytäkirjan mukaan siinä ovat olleet saapuvilla edellä mainitut henkilöt ja Kaukon avustajana Tiina Sarste sekä Sodankylän keskusvaalilautakunnan edustajina lautakunnan puheenjohtaja Riitta Sassali, varapuheenjohtaja Anna Maria Jääskeläinen, jäsen Kaarlo Kuusela ja sihteeri Sonja Julkunen sekä lautakunnan avustajana varatuomari Hannu Kauppala.

Pöytäkirjan mukaan tilaisuudessa tutustuttiin äänestyslippuihin ja laskentalomakkeisiin vaalialueittain valittajien tarkoittamilta osin. Asiassa sovittiin, että toimituksessa keskitytään lähinnä Suomen Keskusta r.p:lle ja Vihreä liitto r.p:lle annettuihin ja tarkoitettuihin ääniin. Valittajat olivat katselmuksen alussa tarkentaneet valituksensa koskemaan Keskustan ja Vihreän liiton saamia ääniä ja sitä, tuleeko Sodankylän kunnanvaltuustoon valituksi Seppo Aikio vai Juho Takala.

4. Oikeudellinen arviointi

4.1 Juho Takalan selitys hallinto-oikeudessa

Valittajan mukaan hallinto-oikeuden valituksenalaista päätöstä rasittaa menettelyvirhe, kun siinä on virheellisesti todettu, että Juho Takala ei olisi antanut selitystä hallinto-oikeudessa. Valittaja kummeksuu myös hallinto-oikeuden menettelyä, kun se on pyrkinyt korjaamaan virheen kirjoitusvirheen korjaamista koskevien säännösten perusteella.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että asiakirjoista ei ole saatavissa luotettavaa selvitystä siitä, ovatko Takalan hallinto-oikeudelle valituksen johdosta antama selitys ja katselmuksen johdosta antama lausuma olleet hallinto-oikeudessa ratkaisukokoonpanon tiedossa valituksenalaista päätöstä annettaessa. Hallinto-oikeuden valituksenalaisen päätöksen mukaan näin ei ole ollut asian laita. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että Takalan selityksessään ja katselmuksen johdosta antamassaan lausumassa lausuttu on voitu korkeimmassa hallinto-oikeudessa ottaa huomioon, sekä korkeimman hallinto-oikeuden käytettävissä ollut koko muu asiakirja-aineisto, hallinto-oikeuden päätöstä ei ole kumottava hallinto-oikeuden edellä todetun menettelyn johdosta.

4.2 Esteellisyys keskusvaalilautakunnan kokouksessa 26.10.2017

Valittaja on korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimittamassaan valituksessa todennut, että keskusvaalilautakunnan päättäessä 26.10.2017 hallinto-oikeudelle tämän pyynnöstä annetusta lisäselvityksestä lautakunnan kokouksessa on ollut läsnä kuntavaaleissa 2017 ehdokkaana olleita ja siten esteellisiä henkilöitä. Tällaisina henkilöinä valituksessa on mainittu Anna Maria Jääskeläinen, Jorma Mustonen ja Anna-Tytti Sulisalo.

Keskusvaalilautakunnan korkeimmalle hallinto-oikeudelle antaman selityksen mukaan lisäselvityksen hallinto-oikeudelle on antanut vaalien jälkeinen Sodankylän kunnan kunnanvaltuuston 8.6.2017 (§ 60) valitsema uusi keskusvaalilautakunta, jonka jäseniksi ja varajäseniksi on Riitta Sassalia ja Kaarlo Kuuselaa lukuun ottamatta valittu Sodankylässä noudatetun vakiintuneen tavan mukaisesti vaaleissa valtuuston ulkopuolelle jääneitä ehdokkaita.

Vaalilain 13 §:n 1 momentin mukaan valtuuston on asetettava kuntaan toimikaudekseen kunnan keskusvaalilautakunta. Pykälän 2 momentin (563/2015) mukaan kunnan keskusvaalilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään viisi. Varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Sekä jäsenten että varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa kunnassa edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Jäsen tai varajäsen, joka keskusvaalilautakunnalle toimitetun ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ei voi osallistua keskusvaalilautakunnan työskentelyyn kyseisissä vaaleissa.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että vaalilain 13 §:n 2 momentista ilmenee, että keskusvaalilautakunnan jäsen tai varajäsen, joka keskusvaalilautakunnalle toimitetun ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ei voi osallistua keskusvaalilautakunnan työskentelyyn kyseisissä vaaleissa. Tällä perusteella myöskään uuden keskusvaalilautakunnan sellaisten jäsenten, jotka ovat olleet ehdokkaina edellisissä vaaleissa, ei olisi tullut osallistua keskusvaalilautakunnan työskentelyyn, kun keskusvaalilautakunta on päättänyt lisäselvityksen antamisesta hallinto-oikeudelle edellisiä vaaleja koskevassa asiassa.

Hallinto-oikeus on kuitenkin voinut ja korkein hallinto-oikeus voi valitusviranomaisena asiaa ratkaistessaan tästä seikasta tietoisena itse arvioida, mikä merkitys keskusvaalilautakunnan lisäselvitystä koskevalle lausunnolle on annettava osana asiassa esitettyä muuta asiakirja-aineistoa. Hallinto-oikeuden päätöstä ei ole tällä perusteella kumottava.

4.3 Menettely hallinto-oikeudessa

Valittajan mukaan asiassa on tapahtunut menettelyvirhe ja vaaliviranomaisen puolueettomuus on vaarantunut sen vuoksi, että hallinto-oikeuden Sodankylän kuntatalolla 15.2.2018 suorittamassa äänestyslippujen tarkastamisessa ja laskennassa on keskusvaalilautakunnan edustajana ollut läsnä kuntavaaleissa 2017 ehdokkaana ollut ja siten esteellinen henkilö Anna Maria Jääskeläinen.

Asiassa on tapahtunut menettelyvirhe myös sillä perusteella, että keskusvaalilautakunta ei kaksijäsenisenä ole ollut päätösvaltainen 14.2.2018 pidetyssä tilaisuudessa, jossa Seppo Aikio ja Pekka Kaukko ovat tutustuneet äänestyslippuihin, eikä myöskään Sodankylän kuntatalolla 15.2.2018 järjestetyssä tilaisuudessa, johon on osallistunut vain osa keskusvaalilautakunnan jäsenistä (kolme jäsentä).

Lisäksi äänestyslippujen tarkastamisessa on menetelty virheellisesti, koska kuntavaaleissa ehdokkaina olleet henkilöt (Kaukko, Aikio ja Takala) ovat tutustuneet omiin äänestyslippuihinsa ja osallistuneet omia ääniään koskevaan Sodankylän kuntatalolla 15.2.2018 järjestettyyn tilaisuuteen ja koska vaaliasiamiehiä ei ole kutsuttu viimeksi mainittuun tilaisuuteen.

Korkein hallinto-oikeus toteaa ensinnäkin, että hallinto-oikeuden 15.2.2018 suorittamassa äänestyslippujen tarkastamisessa ja ääntenlaskennassa ei ole ollut kysymys hallintolainkäyttölain 41 §:ssä tarkoitetusta katselmuksesta eikä muustakaan sellaisesta tilaisuudesta, johon oikeudenkäynnin osapuolet tai niiden edustajat olisi tullut kutsua tai jossa he olisivat saaneet olla läsnä. Hallintotuomioistuimen suorittamassa äänestyslippujen tarkastamisessa ja laskennassa on sen sijaan kysymys hallinto-oikeuden päätösharkintaan liittyvästä toiminnasta, joka kuuluu oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 15 §:ssä säädetyn neuvottelusalaisuuden piiriin. Äänestyslippujen tarkastus ja laskenta olisi siten tullut suorittaa vain hallinto-oikeuden ratkaisukokoonpanon läsnä ollessa.

Edellä todettuun nähden hallinto-oikeus on menetellyt virheellisesti, kun se on tarkastanut äänestyslippuja ja suorittanut ääntenlaskentaa jutun osapuolten saapuvilla ollessa. Sen sijaan hallinto-oikeus ei ole menetellyt virheellisesti jättäessään vaaliasiamiehet kutsumatta kyseiseen tilaisuuteen.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei hallinto-oikeuden päätöstä ole kuitenkaan kumottava hallinto-oikeuden edellä tarkoitetun virheellisen menettelytavan vuoksi, kun otetaan huomioon, että asiassa on kysymys kuntavaalien tuloksen vahvistamista koskevan päätöksen lainmukaisuudesta, eikä hallinto-oikeuden virheellinen menettely ole johtanut siihen, että kuntavaalien tuloksen vahvistamista koskevan päätöksen sisällöllistä oikeellisuutta ei voitaisi käytettävissä olevan aineiston perusteella enää arvioida korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Valittaja katsoo, että hallinto-oikeuden päätöstä rasittaa menettelyvirhe siitä syystä, että kunnan keskusvaalilautakunta ei ole ollut päätösvaltaisena läsnä niissä tilaisuuksissa, joissa Kaukolle ja Aikiolle on hallinto-oikeuden antaman ohjeistuksen perusteella varattu mahdollisuus tutustua äänestyslippuihin.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että näissä tilaisuuksissa ei ole ollut kysymys sellaisesta kunnan keskusvaalilautakunnan työskentelystä, jota tarkoitetaan vaalilain 14 §:ssä ja jonka mukaan kunnan keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen viisijäsenisenä. Kysymys on sen sijaan ollut siitä, että hallinto-oikeuden edellytettyä, että hallinto-oikeudessa valittajina olleiden Kaukon ja Aikion tulee voida tutustua äänestyslippuihin, kunnan keskusvaalilautakunnan on tullut järjestää heille tämä mahdollisuus valvottuina ja samalla myös varmistuen siitä, ettei äänestyslippuihin tutustuminen vaaranna vaalisalaisuutta. Hallinto-oikeuden päätöksen ei voida katsoa syntyneen virheellisessä menettelyssä sen takia, että tilaisuuksiin on tässä tarkoituksessa osallistunut vain osa kunnan keskusvaalilautakunnan jäsenistä.

Valittaja katsoo, että hallinto-oikeuden päätöstä rasittaa menettelyvirhe, koska kuntavaalissa ehdokkaina olleet Kaukko, Aikio ja Takala ovat päässeet tutustumaan äänestyslippuihin.

Korkein hallinto-oikeus on jo edellä todennut, että hallinto-oikeus on menetellyt virheellisesti siltä osin kuin se on sallinut hallinto-oikeuden ratkaisukokoonpanoon kuulumattomien osallistua tilaisuuteen, jossa hallinto-oikeus on tarkastanut ääntenlaskentaa ja laskenut ääniä. Sen sijaan siltä osin kuin Kaukko ja Aikio ovat valvottuina voineet tutustua äänestyslippuihin hallinto-oikeuden tätä edellytettyä, korkein hallinto-oikeus katsoo, ottaen myös huomioon korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisusta KHO 1985 A I 1 ilmenevä äänestyslippua koskeva julkisuusperiaate, että hallinto-oikeuden päätöstä ei rasita menettelyvirhe.

Korkein hallinto-oikeus ei tässä yhteydessä ota kantaa siihen, missä laajuudessa Kaukolla ja Aikiolla on ollut oikeus tutustua äänestyslippuihin ja onko hallinto-oikeuden tullut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin varmistamiseksi tai muusta syystä lähetekirjeessään 4.10.2017 mainituin tavoin edellyttää, että valittajille varataan tällainen tilaisuus.

4.4 Äänestyslippujen säilytys

Äänestyslippujen säilytys on valittajan mukaan ollut vaalilain 99 §:n vastaista.

Vaalilain 99 §:n 1 momentin mukaan, jos äänestyslippujen laskenta tai käsittely keskeytetään, kaikki äänestysliput ja laskelmat on säilytettävä siten, ettei kukaan ulkopuolinen saa niitä käsiinsä. Pykälän 2 momentin mukaan vaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen äänestysliput ja kappale ehdokaslistojen yhdistelmää tai presidentinvaalin ehdokasluetteloa on pantava päällykseen, joka sinetöidään oikeusministeriön määräämällä tavalla. Ne on säilytettävä, kunnes lähinnä seuraavat vastaavat vaalit on toimitettu. Laskelmat on säilytettävä pöytäkirjan liitteenä. Hallussaan olevat asiakirjat ja vaaleissa käytetyt tarvikkeet vaalipiirilautakunnan on luovutettava aluehallintovirastolle säilytettäviksi.

Keskusvaalilautakunnan päätöksen 10.4.2017 (§ 53) mukaan tarkastuslaskennan jälkeen keskusvaalilautakunta paketoi äänestysliput laatikkoon, joka sinetöitiin ja vietiin kunnan keskusarkistoon säilytettäväksi. Keskusvaalilautakunta on korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamassaan selityksessä kuitenkin todennut, että vaalien jälkeen äänestysliput ja muu materiaali oli pakattu pahvilaatikoihin ja pantu kiireessä vahingossa kiinni pakkausteipeillä. Laatikot oli viety lukittuun arkistotilaan, johon vain nimetyt henkilöt pääsevät. Kun laatikot haettiin 14.2.2018 säilytyksestä, todettiin, että teippejä ei ollut avattu, toisin sanoen aineisto oli koskematon. Kaukon ja Aikion päätettyä mainittuna päivänä tarkastustoimensa vaaliaineisto pakattiin uudelleen laatikoihin, teipattiin ja vietiin edellä mainittuun turvalliseen säilytystilaan. Vaaliaineiston sisältävät laatikot on katsomisten jälkeen suljettu virallisin sinettisitein. Näiltä osin aineiston käsittelyn ovat hoitaneet esteettömät henkilöt. Aineistoa on käsitelty ja säilytetty huolellisesti. Vaalisalaisuutta ei ole rikottu. Pakkausteipin käyttö on keskusvaalilautakunnan mukaan ollut inhimillinen virhe.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että asiassa saadun selvityksen mukaan vaaliasiakirjoja ei keskusvaalilautakunnan suorittaman tarkastuslaskennan jälkeen ollut oikeusministeriön määräämällä tavalla säilytetty sinetöimisnauhalla sinetöityinä. Tämä virheellinen menettely ei ole kuitenkaan voinut vaikuttaa keskusvaalilautakunnan päätökseen, jolla kuntavaalin tulos on vahvistettu. Virheellisellä menettelyllä on sen sijaan merkitystä arvioitaessa, onko vaalien tuloksen vahvistamista koskevan päätöksen sisällöllinen oikeellisuus edelleen selvitettävissä käytettävissä olevan aineiston perusteella.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että kukaan valittajista ei ole väittänyt, että äänestyslippuihin olisi virheellisen säilytyksen aikana kajottu, eikä merkkejä tällaisesta ole asiassa muutoinkaan ilmennyt, ei myöskään korkeimman hallinto-oikeuden tarkastaessa äänestyslippuja. Korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei virheellinen menettely vaaliasiakirjojen säilytyksessä näin ollen muodostu esteeksi sille, että vaalien tuloksen vahvistamista koskevan päätöksen sisällöllinen oikeellisuus voidaan selvittää käytettävissä olevan aineiston perusteella.

4.5 Korkeimman hallinto-oikeuden havainnot äänestyslippujen tarkastuksessa ja uudelleen laskennassa

4.5.1 Vaalien tuloksen laskentaa ja vahvistamista koskevia oikeusohjeita

Vaalilain 78 §:n 1 momentin mukaan vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan julistettua vaalipäivän äänestyksen päättyneeksi otetaan äänestysliput viipymättä vaaliuurnasta ja lasketaan niiden lukumäärä. Samoin lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaaliluetteloon tai äänioikeusrekisteriin tehtyjen merkintöjen mukaan ovat käyttäneet äänioikeuttaan vaalipäivänä. Saman pykälän 2 momentin mukaan, kun äänestyslippujen lukumäärä on laskettu, vaalilautakunta tarkastaa äänestysliput. Ne äänestysliput, jotka on katsottava mitättömiksi, erotetaan eri ryhmäksi. Jäljellä olevat liput jaotellaan siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput ovat omana ryhmänään. Kussakin ryhmässä olevien äänestyslippujen lukumäärä lasketaan (alustava ääntenlaskenta). Saman pykälän 4 momentin mukaan sen jälkeen kun alustava ääntenlaskenta on suoritettu, laitetaan äänestysliput, jaoteltuina 2 momentin mukaisesti, kestävään päällykseen, joka suljetaan huolellisesti sinetöimällä se oikeusministeriön määräämällä tavalla. Päällykseen merkitään 81 §:n 1 momentissa tarkoitetun vastaanottajan osoite, lähetyksen sisältö ja lähettäjä.

Vaalilain 84 §:n 2 kohdan mukaan ennakkoäänestyksessä annettujen äänestyslippujen laskennasta ja vaalipäivän äänestyksessä annettujen äänestyslippujen tarkastuslaskennasta huolehtii kokouksessaan kunnallisvaaleissa kunnan keskusvaalilautakunta.

Vaalilain 85 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan äänestyslippu on mitätön, jos ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa. Saman momentin 6 kohdan mukaan äänestyslippu on mitätön, jos äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä. Pykälän 2 momentin mukaan asiattomana ei pidetä äänestyslippuun tehtyä merkintää, joka ainoastaan selventää, ketä ehdokasta äänestäjä on tarkoittanut äänestää.

Vaalilain 87 §:n 1 momentin mukaan vaalipäivää seuraavana maanantaina kello 9 on ryhdyttävä tarkastamaan vaalipäivän äänestyksessä annettuja äänestyslippuja sekä vaalilautakuntien ja 82 §:n 4 momentissa tarkoitettuja kuntien keskusvaalilautakuntien laskelmia. Tarkastuslaskennassa on päätettävä, mitkä äänestysliput luetaan ehdokkaiden hyväksi ja mitkä jätetään mitättöminä huomioon ottamatta.

Vaalilain 88 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden saamat äänimäärät lasketaan yhteen siten, että samaan vaaliliittoon kuuluvien puolueiden ehdokkaiden äänimäärät tulevat vaaliliiton hyväksi, vaaliliittoon kuulumattoman puolueen ehdokkaiden äänimäärät puolueen hyväksi ja yhteislistaan kuuluvien valitsijayhdistysten ehdokkaiden äänimäärät yhteislistan hyväksi.

Vaalilain 89 § koskee vaalien tuloksen laskentatapaa. Pykälän 1 momentin mukaan vaaliliittoon kuulumattomaan puolueeseen ja kuhunkin yhteislistaan kuuluvien ehdokkaiden keskinäinen järjestys puolueessa tai yhteislistassa määräytyy heidän saamiensa henkilökohtaisten äänimäärien mukaan. Tässä järjestyksessä ehdokkaille annetaan vertausluvut siten, että kunkin puolueen tai yhteislistan ensimmäinen ehdokas saa vertausluvukseen puolueen tai yhteislistan hyväksi annettujen äänten koko lukumäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmanneksen, neljäs neljänneksen ja niin edelleen.

4.5.2 Äänestyslippujen tarkastaminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Korkein hallinto-oikeus on edellä katsonut, että hallinto-oikeus on menetellyt virheellisesti, kun se on tarkastanut äänestyslippuja ja suorittanut ääntenlaskentaa jutun osapuolten saapuvilla ollessa. Valittajan mukaan hallinto-oikeuden 15.12.2018 Sodankylän kuntatalolla suorittama äänestyslippujen tarkastaminen ja uudelleen laskenta keskittymällä lähinnä Suomen Keskusta r.p:lle ja Vihreä liitto r.p:lle annettuihin ja tarkoitettuihin ääniin ei ole mahdollistanut vaalilaissa tarkoitetun kokonaisvaalin toteutumista vaalilain 88 §:n mukaisesti ja on siten ollut vaalilain vastaista.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että hallintotuomioistuimen tulee vaalivalituksia käsitellessään arvioida, onko valituksessa esitetty sellaisia seikkoja, joiden takia tuomioistuimen tulisi itse tarkastaa äänestyslippuja ja laskea ääniä. Äänestyslippuja on tarkastettava ja ääniä laskettava vain tarvittaessa ja tarpeellisilta osin.

Korkein hallinto-oikeus on esillä olevassa asiassa pitänyt hallinto-oikeuden edellä todetun virheellisen menettelyn takia tarpeellisena sitä, että kaikki äänestysliput tarkastetaan ja lasketaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa sillä tavoin kuin on kuvattu edellä kohdassa "Korkeimman hallinto-oikeuden tarkastama aineisto".

Korkeimman hallinto-oikeuden suorittamassa tarkastuksessa ilmeni, että äänestysliput olivat asianmukaisesti sinetöidyissä laatikoissa jaoteltuina eri kuoriin äänestysalueittain ja sen mukaan, oliko kysymys ennakkoäänistä vai varsinaisen vaalipäivän äänistä. Pienten äänestysalueiden ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet oli yhdistetty samaan kuoreen. Kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput olivat omana ryhmänään ja mitättömiksi katsotut äänet oli eroteltu omiksi nipuikseen. Laskentalomakkeet oli asianmukaisesti täytetty. Kirkonkylän äänestysalueen laskentalomakkeet kuitenkin puuttuivat.

Tarkastuksessa ei ilmennyt yhtään äänestyslippua, joka olisi hylätty virheellisesti. Korkeimman hallinto-oikeuden tekemien havaintojen mukaan Kirkonkylän äänestysalueella oli ennakkoäänten tarkastuslaskennassa yhdelle ehdokkaalle annetuksi ääneksi hyväksytty toisen puolueen ehdokkaalle annettu ääni. Sattasen äänestysalueella oli yhden ehdokkaan hyväksi luettu yksi leimaamaton äänestyslippu. Leimaamaton äänestyslippu on vaalilain mukaan mitätön. Lisäksi yhden ehdokkaan hyväksi ei ollut luettu yhtään ennakkoääntä, vaikka kyseisen ehdokkaan äänestyslippunipussa on ollut yksi hyväksytty äänestyslippu. Näiltä osin korkeimman hallinto-oikeuden suorittamassa laskennassa havaittujen virheiden vaikutus vertailulukuihin on kuitenkin niin vähäinen, ettei vaalien tulos olisi muuttunut.

Kirkonkylän äänestysalueella on ennakkoäänten tarkastuslaskennassa Suomen Keskusta r.p:n ehdokkaalle numero 69 hyväksytty 17 ääntä. Korkeimman hallinto-oikeuden suorittaman laskennan mukaan kyseiselle ehdokkaalle hyväksyttyjen äänestyslippujen nipussa on kuitenkin ollut 19 äänestyslippua.

Sattasen äänestysalueella Vihreä liitto r.p:n ehdokkaan numero 6 hyväksi on tarkastuslaskennassa luettu kaksi ennakkoääntä vähemmän kuin alustavassa ääntenlaskennassa, jolloin tarkastuslaskennan mukainen äänimäärä on ollut kaksitoista ääntä. Korkeimman hallinto-oikeuden suorittaman laskennan mukaan kyseiselle ehdokkaalle hyväksyttyjen äänestyslippujen nipussa on ollut 14 äänestyslippua. Suomen Keskusta r.p:n ehdokkaan numero 57 hyväksi luetuissa ennakkoäänissä on yksi Kaukon ja Aikionkin yksilöimä äänestyslippu, jonka ympyrään on selvästi merkitty numero viisi ja sen jälkeen numero/merkintä, jota ei voida yksiselitteisesti tunnistaa miksikään numeroksi. Koska äänestyslipusta ei selvästi ilmene, kenelle ehdokkaalle ääni on annettu, äänestyslippu on vaalilain 85 §:n nojalla jätettävä mitättömänä huomioon ottamatta.

Vaalajärven äänestysalueella Suomen Keskusta r.p:n ehdokkaan numero 52 hyväksi ei ole vaalipäivän äänten tarkastuslaskennassa luettu yhtään ääntä. Alustavassa ääntenlaskennassa hänen hyväkseen oli luettu kolme ääntä. Korkeimman hallinto-oikeuden suorittaman laskennan mukaan kyseiselle ehdokkaalle hyväksyttyjen äänestyslippujen nipussa on ollut kolme äänestyslippua. Suomen Keskusta r.p:n ehdokkaan numero 57 hyväksi on vaalipäivän tarkastuslaskennassa puolestaan luettu seitsemän ääntä, mikä on kolme ääntä enemmän kuin alustavassa ääntenlaskennassa. Korkeimman hallinto-oikeuden suorittaman laskennan mukaan kyseiselle ehdokkaalle hyväksyttyjen äänestyslippujen nipussa on ollut neljä äänestyslippua.

Korkeimman hallinto-oikeuden suorittamassa tarkastuslaskennassa tehtyjen havaintojen perusteella Suomen Keskusta r.p:n äänimäärä on 1 505 ääntä ja Vihreä liitto r.p:n äänimäärä 410 ääntä.

4.6 Hallinto-oikeuden päätöksen kumoaminen

Vaalilain 103 §:n 2 momentin mukaan, jos kunnan keskusvaalilautakunta on vaalien tulosta laskiessaan tai vahvistaessaan menetellyt lainvastaisesti ja lainvastaisuus on vaikuttanut vaalien tulokseen, vaalien tulosta on oikaistava.

Edellä todetun perusteella Sodankylän keskusvaalilautakunta on vaalien tulosta laskiessaan ja vahvistaessaan menetellyt lainvastaisesti siltä osin kuin yhtä leimaamatonta ja yhtä epäselvää äänestyslippua ei ole todettu mitättömiksi. Lisäksi keskusvaalilautakunta on tehnyt virheen lukiessaan Vihreä liitto r.p:n ehdokkaan numero 6 hyväksi Sattasen äänestysalueella kaksitoista (12) ennakkoäänestyksessä annettua ääntä, vaikka ehdokkaalle ennakkoäänestyksessä tulleeksi äänimääräksi olisi tullut vahvistaa neljätoista (14) ääntä. Keskusvaalilautakunta on tehnyt virheen myös lukiessaan Suomen Keskusta r.p:n ehdokkaan numero 69 hyväksi seitsemäntoista (17) Kirkonkylän äänestysalueella ennakkoäänestyksessä annettua ääntä, vaikka ehdokkaalle tulleeksi äänimääräksi ennakkoäänestyksessä olisi tullut vahvistaa yhdeksäntoista (19) ääntä.

Kun edellä mainitut virheellisesti Suomen Keskusta r.p:n osalta lasketut äänet ja yksi virheellisesti tulkittu ääni otetaan laskennassa huomioon, Suomen Keskusta r.p:n äänimääräksi muodostuu 1 505 ääntä ja ehdokas Juho Takalan vertausluvuksi saadaan 136,818. Kun edellä mainitut virheellisesti Vihreä liitto r.p:n osalta lasketut äänet otetaan laskennassa huomioon, Vihreä liitto r.p:n äänimääräksi muodostuu 410 ääntä ja ehdokas Seppo Aikion vertausluvuksi saadaan 136,667.

Toisin kuin hallinto-oikeus on todennut, keskusvaalilautakunta ei edellä todetun perusteella ole menetellyt virheellisesti vahvistaessaan vaalien tuloksen siten, että Juho Takala on tullut valituksi kunnanvaltuutetuksi. Koska keskusvaalilautakunnan lainvastainen menettely ei siten valituksenalaiselta osalta ole vaikuttanut vaalien tulokseen, hallinto-oikeuden ei olisi tullut kumota Sodankylän keskusvaalilautakunnan päätöstä valituksenalaiselta osalta eikä palauttaa asiaa Sodankylän keskusvaalilautakunnalle vaalituloksen oikaisemista ja uuden vaalituloksen vahvistamista varten. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava. Keskusvaalilautakunnan päätös jää siten voimaan.

II Vaatimus hallinto-oikeuden päätöksen täytäntöönpanon kieltämisestä

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Outi Suviranta, Timo Räbinä, Pekka Aalto ja Ari Wirén. Asian esittelijä Riitta Kreula.

 
Julkaistu 29.1.2019