KHO:2019:36

Elinkeinotulon verotus – Menon vähennyskelpoisuus – Osakepalkkiojärjestelmä – Palkkiojärjestelmää varten perustettu yhtiö

Vuosikirjanumero: KHO:2019:36
Antopäivä: 8.3.2019
Taltionumero: 825
Diaarinumero: 5948/2/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2019:36

A Oyj aikoi tarjota avainhenkilöilleen osakepalkkiojärjestelmän, jonka hallinnoinnin A Oyj ulkoisti B Oy:lle. B Oy oli perustanut C Holding Oy:n A Oyj:n osakkeiden hankkimista varten. Osapuolet olivat solmineet kolmikantaisen hallinnointisopimuksen sekä siihen liittyvän rahoitussopimuksen. Rahoitussopimuksen perusteella A Oyj myönsi C Holding Oy:lle limiittilainan, jolla C Holding Oy hankki pörssistä omistukseensa A Oyj:n osakkeita annettavaksi A Oyj:n palveluksessa työskenteleville avainhenkilöille. Limiittilainan lainapääomaa oli tarkoitus kuitata osakkeiden hankintamenon määrällä sitä mukaa kuin C Holding Oy luovuttaisi A Oyj:n osakkeita tämän avainhenkilöille.

Asiassa oli kysymys siitä, oliko A Oyj:llä oikeus vähentää osakkeiden hankintamenoa vastaavat C Holding Oy:lle suoritetut maksut täysmääräisesti vai vain elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 3 momentissa säädettyjen rajoitusten puitteissa. Asiassa sovellettavina pääsääntöinä olivat elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 7 §:n säännös ja sitä täsmentävä saman lain 8 §:n 1 momentin 4 kohdan säännös, jonka mukaan vähennyskelpoisia menoja ovat muun muassa elinkeinotoiminnassa työskennelleiden henkilöiden palkat. Koska A Oyj ei järjestelyssä hankkinut omia osakkeitaan, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 §:n 9 kohdan omista osakkeista suoritetun määrän vähennyskieltoa koskeva säännös eikä siten myöskään mainitusta säännöksestä poikkeuksen tekevä saman lain 18 §:n 3 momentin säännös tullut asiassa sovellettavaksi. A Oyj:llä oli oikeus vähentää osakkeiden hankintamenoa vastaavat määrät täysimääräisesti. Äänestys 3-2.

Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu verovuosille 2017–2019.

Laki elinkeinotulon verottamisesta 7 §, 8 § 1 momentti 4 kohta, 16 § 9 kohta ja 18 § 3 momentti.

Päätös, josta valitetaan

Keskusverolautakunta 13.10.2017 nro 55/2017

Asian käsittely keskusverolautakunnassa

Hakemus keskusverolautakunnalle

A Oyj, jäljempänä myös yhtiö, on pyytänyt Keskusverolautakunnalta ennakkoratkaisua seuraaviin kysymyksiin:

1) Katsotaanko A Oyj:n osakepalkkiojärjestelmäänsä liittyen C Holding Oy:lle suorittamat hakemuksessa mainitut A Oyj:n osakkeiden hankintamenoa vastaavat maksut rajoituksitta vähennyskelpoisiksi menoiksi A Oyj:n verotuksessa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 7 §:n ja/tai 8 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla?

2) Jos vastaus ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen on kielteinen, katsotaanko A Oyj:n edellä mainitut osakepalkkiojärjestelmään liittyen C Holding Oy:lle suorittamat A Oyj:n osakkeiden hankintamenoa vastaavat maksut vähennyskelpoisiksi menoiksi hakijan verotuksessa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 3 momentin asettamissa rajoissa?

Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu

Keskusverolautakunta on lausunut ennakkoratkaisuna kysymyksiin 1 ja 2 seuraavaa:

A Oyj:n osakepalkkiojärjestelmäänsä liittyen C Holding Oy:lle suorittamat hakemuksessa mainitut osakkeiden hankintamenoa vastaavat maksut katsotaan vähennyskelpoisiksi menoiksi A Oyj:n verotuksessa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 7 §:n nojalla.

Keskusverolautakunta on selostettuaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 7 §:n ja 18 §:n 3 momentin säännösten sisältöä perustellut päätöstään seuraavasti:

Hakemusasiakirjoissa esitetty selvitys

Hakemuksen mukaan A Oyj aikoo tarjota avainhenkilöilleen osakepalkkiojärjestelmän, jonka hallinnointi on ulkoistettu D Oyj:n tytäryhtiölle B Oy:lle.

Osakepalkkiojärjestelyssä B Oy perustaa A Oyj:n osakkeiden hankintaa varten C Holding Oy:n, jonka jälkeen osapuolet solmivat kolmikantaisesti hallinnointisopimuksen sekä siihen liittyvän rahoitussopimuksen. A Oyj myöntää C Holding Oy:lle limiittilainan, jolla C Holding Oy hankkii pörssistä omistukseensa A Oyj:n osakkeita annettavaksi yhtiön avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelyn puitteissa. Limiittilainan lyhennykset on tarkoitus järjestää siten, että lainapääomaa kuitataan osakkeiden hankintamenon määrällä sitä mukaa kun C Holding Oy luovuttaa A Oyj:n osakkeita osakepalkkiojärjestelyn piirissä oleville avainhenkilöille.

Asian arviointi ja johtopäätökset

Hakemuksessa kuvatussa järjestelyssä on kysymys A Oyj:n avainhenkilöiden palkitsemisesta, johon liittyvät menot yhtiöllä on lähtökohtaisesti oikeus elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 7 §:n sekä 8 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla vähentää. Osakepalkkiojärjestelmiä varten hankittavien omien osakkeiden hankintamenon vähennyskelpoisuutta on kuitenkin rajoitettu elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 3 momentin säännöksellä.

Hakemuksessa kuvatussa järjestelyssä A Oyj ei hanki osakepalkkiojärjestelmän perusteella annettavia omia osakkeitaan. Sen sijaan hankinnat tekee B Oy:n omistama C Holding Oy, joka myöhemmin luovuttaa osakkeet sopimusperusteisesti suoraan A Oyj:n palkitsemisjärjestelyn piiriin kuuluville henkilöille.

Kun otetaan huomioon elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 3 momentin säännöksen sanamuoto, keskusverolautakunta katsoo, että osakkeiden hankintamenoa vastaavat suoritukset C Holding Oy:lle ovat ilman kyseisessä säännöksessä säädettyjä rajoituksia elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 7 §:n nojalla A Oyj:n verotuksessa vähennyskelpoisia menoja.

Ennakkoratkaisu on annettu verovuosille 2017–2019.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on valituksessaan vaatinut, että keskusverolautakunnan antama ennakkoratkaisu kumotaan ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan, että A Oyj:n C Holding Oy:lle suorittamat hakemuksessa mainitut osakkeiden hankintamenoa vastaavat maksut katsotaan vähennyskelpoisiksi menoiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 3 momentin asettamissa rajoissa.

Perusteluinaan oikeudenvalvontayksikkö on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Asiassa on sääntelyn osalta arvioitavana, ovatko A Oyj:n suorittamat osakkeiden hankintamenoa vastaavat maksut verotuksessa rajoituksetta vähennyskelpoisia vai onko maksuihin sovellettava elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 3 momentin säännöstä säännöksen normaalitulkinnalla tai vaihtoehtoisesti verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n nojalla.

Asiassa on kysymys erityisesti siitä, onko toteutettavia järjestelyjä käsiteltävä A Oyj:n verotuksessa toimenpiteiden yksityisoikeudelliseen muotoon lähtökohtaisesti liittyvien veroseuraamusten mukaisesti vai johtaako järjestelyjen muodostama kokonaisuus muunlaiseen verotukselliseen lopputulokseen. Lisäksi on arvioitava, onko asiassa perusteita soveltaa verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n säännöstä. Verovelvollisilla on sinänsä lähtökohtaisesti oikeus valita erilaisista toimintavaihtoehdoista verotuksellisesti edullisin menettely. Toisaalta verotuksessa on pyrittävä arvioimaan tehtyjä toimenpiteitä niiden tosiasiallisen taloudellisen luonteen mukaan. Verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n tyypillisessä soveltamistilanteessa verotusta toimitettaessa on meneteltävä niin kuin asiassa olisi käytetty oikeaa muotoa.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 3 momentti on poikkeussäännös, jossa on rajoitetusti annettu oikeus omien osakkeiden hankintamenon vähentämiseen. Asiallisesti ja taloudelliselta luonteeltaan tässä puheena oleva järjestely vastaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 3 momentissa tarkoitettua tilannetta. Järjestely on vain teknisesti toteutettu eri tavoin kuin säännöksessä todetaan.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 3 momentti on poikkeussäännös, joka myöntää tietyin edellytyksin osakeyhtiölle rajoitetun oikeuden vähentää verotuksessa omien osakkeiden hankintamenon.

A Oyj:n osakepalkkiojärjestelmä on ulkoistettu siten, että A Oyj ei itse hanki omia osakkeitaan vaan rahoittaa osakehankinnat limiittilainamuotoisella rahoituksella. Limiittilainaa kuitattaisiin maksetuksi osakkeiden hankintahintaa vastaava määrä sitä mukaa kuin osakkeita luovutettaisiin työntekijöille osakepalkkiojärjestelmän maksuna.

Asialliselta ja taloudelliselta luonteeltaan järjestely vastaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 3 momentissa säänneltyä tilannetta. Kun otetaan huomioon säännöksen tarkoitus, niin osakkeiden hankintamenon vähentämiseen tulee siten soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 3 momenttia.

Jos korkein hallinto-oikeus katsoo, että lain normaalitulkinnalla elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 3 momenttia ei voida soveltaa, niin järjestelyyn on sovellettava myös verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n 1 momenttia, kun ulkoistaminen ei vastaa asian varsinaista luonnetta ja tarkoitusta. Järjestelyn tavoitteena on ilmeisesti saada mahdollisimman laaja osakkeiden hankintamenon vähennyskelpoisuus ja siten välttää veroa.

A Oyj on antanut vastineen ja vaatinut valituksen hylkäämistä.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 3 momenttia ei voida soveltaa ulkoistetun osakepalkkiojärjestelyn puitteissa riippumattomalle palveluntarjoajalle suoritettuihin osakkeiden hankintamenoa vastaaviin maksuihin. Säännös ei sanamuotonsa mukaan sovellu nyt kyseessä olevaan järjestelyyn, jossa osakepalkkiojärjestelmän hallinnointi ja toteutus on ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntarjoajalle, vaan ainoastaan tilanteeseen, jossa listattu yhtiö itse hankkii omia osakkeitaan markkinoilta antaakseen niitä kannustinjärjestelmiensä piirissä oleville työntekijöille.

Vuonna 2008 elinkeinotulon verottamisesta annetun lain osakepalkkioita koskevaa säännöstä valmisteltaessa oli pohdinnassa myös vaihtoehto, että osakepalkkioita koskeva elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 3 momentin mukainen leikkuri olisi ulotettu koskemaan myös muiden yhtiöiden tekemiä veloituksia. Tähän ei kuitenkaan päädytty. Kun rajoitus on nimenomaisesti jätetty laista pois, ei sitä tule myöskään tulkinnalla luoda.

Kun otetaan huomioon myös verotuksessa sovellettava yleinen laillisuusperiaate ja korostunut lailla säätämisen vaatimus, joka ilmenee perustuslain 81 §:stä, sekä erityisesti edellä kuvattu lainsäätäjän tahtotila, yhtiö katsoo, ettei elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 3 momentin säännöstä voida tulkita sanamuotonsa vastaisesti laajentavasti niin, että se rajoittaisi myös riippumattomalle palveluntarjoajalle osakepalkkiojärjestelmän ulkoistamisesta suoritettujen osakkeiden hankintamenoa vastaavien maksujen vähennyskelpoisuutta.

Kuten A Oyj on ennakkoratkaisuhakemuksessaan esittänyt, järjestelyllä on selvät verotuksesta riippumattomat liiketaloudelliset perusteet. Järjestelyllä A Oyj ensinnäkin ulkoistaa osakepalkkiojärjestelmänsä hallinnoinnin ja toteutuksen riippumattomalle palveluntarjoajalle, joka perii tästä palvelusta A Oyj:ltä markkinaehtoisen hallinnointipalkkion. Kyse on siis pohjimmiltaan hallinnollisen tehtävän ulkoistamisesta, joka mahdollistaa sen, että A Oyj voi keskittää resurssinsa tehokkaammin päivittäisen liiketoiminnan harjoittamiseen. Ulkoistamisen myötä A Oyj ei myöskään tarvitse yhtiökokouksen valtuutusta omien osakkeiden hankkimiselle (eikä hankintoja kulloinkin tarvitse erikseen tiedottaa), vaan järjestelystä voi päättää A Oyj:n hallitus.

Järjestelyn myötä A Oyj myös pystyy suojautumaan osakkeensa kurssilaskua vastaan ja varmistamaan osakkeiden toimituksen ajallaan. Osakepalkkiojärjestelmän ulkoistaminen hakemuksessa esitetyllä tavalla on lisäksi käytännöllinen sisäpiirisääntelyn näkökulmasta, koska osakkeiden hankinta ja luovutus voidaan lähtökohtaisesti toteuttaa palveluntarjoajan toimesta A Oyj:n johdon tai avainhenkilöiden hankinta- tai luovutushetkellä hallussa olevasta sisäpiiritiedosta huolimatta.

Edellä esitetyn perusteella tulisi olla selvää, että ennakkoratkaisuhakemuksessa kuvatulle järjestelylle on olemassa verotuksesta riippumattomat liiketaloudelliset perusteet. A Oyj katsoo näin ollen että verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n mukaista veronkiertosäännöstä ei voida soveltaa nyt tarkasteltavana olevaan järjestelyyn.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on antanut vastaselityksen ja A Oyj lausuman, joka on lähetetty tiedoksi oikeudenvalvontayksikölle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus hylätään. Keskusverolautakunnan päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Sovellettavat säännökset ja niiden esitöitä

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 7 §:n mukaan elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset ovat vähennyskelpoisia.

Saman lain 8 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoisia menoja ovat muun ohella elinkeinotoiminnassa työskennelleiden henkilöiden palkat.

Saman lain 16 §:n 9 kohdan mukaan tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneita menoja eivät ole osakeyhtiön omista osakkeista suorittama määrä, ellei 18 §:n 3 momentissa toisin säädetä.

Saman lain 18 §:n 3 momentin mukaan vähennyskelpoista on 16 §:n 9 kohdasta poiketen osakeyhtiön työsuhteen perusteella luovuttamista omista osakkeista suorittama määrä, kuitenkin enintään osakkeiden antamis- tai merkintähetken käypä arvo, vähennettynä osakkeen saajan suorittamalla merkintähinnalla, jos osakeyhtiö on hankkinut osakkeet arvopaperimarkkinalain 3 §:ssä tarkoitetussa julkisessa kaupankäynnissä tai sitä vastaavassa julkisessa kaupankäynnissä muualla kuin Suomessa.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 176/2008 vp) yleisperusteluissa on elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 §:n 9 kohdasta lausuttu seuraavaa:

"Omien osakkeiden luovuttamisen verokohtelu on poikennut sen kohtelusta kirjanpidossa. Kirjanpidossa omien osakkeiden luovuttamista on käsitelty tulokseen vaikuttamattomana eränä suoraan oman pääoman muutoksena, kun taas verotuksessa omien osakkeiden luovuttamisesta on voinut muodostua veronalainen luovutusvoitto tai vähennyskelpoinen luovutustappio.

Osakeyhtiölain mukaan omien osakkeiden luovutukseen sovelletaan osakeantia koskevia säännöksiä myös silloin, kun yhtiö luovuttaa hallussaan olevia omia osakkeita. Myös osakeyhtiölain mukaan omien osakkeiden luovuttamisessa on näin kyse pääomasijoituksesta yhtiöön.

Omien osakkeiden luovuttamista on perusteltua kohdella verotuksessakin pääomasijoitukseen rinnastettavana eränä. Vaikka omien osakkeiden hankkiminen on listatuissa yhtiöissä yksi tapa jakaa varoja osakkaille, omien osakkeiden käsittelyssä on kyse osakkaiden omaan pääomaan tekemien sijoitusten muutoksista.

Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan säädettäväksi, että omien osakkeiden luovutuksesta saatu vastike ei olisi luovuttajayhtiölle veronalaista tuloa eikä osakkeista suoritettu määrä vähennyskelpoista menoa. Tällöin omien osakkeiden luovutuksesta ei syntyisi verotuksessa luovutusvoittoa eikä luovutustappiota. Ehdotus koskisi sekä elinkeinoverolain että tuloverolain mukaan verotettavia yhtiöitä."

Samassa hallituksen esityksessä on elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 3 momentista lausuttu seuraavaa:

"Esityksessä ehdotetaan sisällytettäväksi lakiin nimenomainen säännös osakeyhtiön luovuttamista omista osakkeista suorittaman määrän vähennyskelpoisuudesta tietyin edellytyksin. Optio-oikeuksien luovuttamisesta ei aiheudu yhtiölle menoa. Merkittäessä optioilla uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia, sille maksuttomassa annissa annettuja osakkeita, osakkeista ei aiheudu yhtiölle verotuksessa vähennyskelpoista menoa. Jos työ- tai palvelussuhteeseen perustuen saaduilla optioilla merkitään osakkeita, jotka yhtiö on ostanut julkisessa kaupankäynnissä, osakkeista suoritettu määrä olisi yhtiölle tietyin edellytyksin vähennyskelpoista. Vähennyskelpoista olisi myös yhtiön alihintaan tai vastikkeettomasti luovuttamista omista osakkeista maksettu määrä silloin, kun osakkeet on ostettu julkisessa kaupankäynnissä ja ne luovutetaan yhtiön työntekijöille työsuhteeseen liittyen ilman optiojärjestelmää.

Yhtiön hankkimien omien osakkeiden luovuttamisen verokohtelu poikkeaisi edellä ehdotetusta yleisestä säännöksestä silloin, kun luovuttaminen perustuu työsuhteeseen. Vaikka yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovutuksessa on kyse osakeannista ja sen seurauksena sitä on pidettävä tulokseen vaikuttamattomana tapahtumana, perustuessaan työsuhteeseen hankituista osakkeista suoritetun määrän vähennyskelpoisuus voidaan katsoa palkkamenoon rinnastettavana menona tarkoituksenmukaiseksi. Vähennyskelpoisuus koskisi niitä työ- tai muussa palvelussuhteessa oleville henkilöille tehtyjä osakeluovutuksia, joissa on kyse tuloverolain 66 §:ssä tarkoitetuista työsuhteeseen perustuvista osakesaannoista.

Vähennysoikeus koskisi vain julkisessa kaupankäynnissä hankittuja osakkeita. Käytännössä osakekannustinjärjestelmissä annetaan yleensä julkisesti noteeratun konserniyhtiön osakkeita, joilla on julkisessa kaupankäynnissä määritetty käypä arvo ja jotka edunsaajat voivat myös realisoida myymällä osakkeet pörssissä. Rajauksen tarkoituksena on myös estää tilanteet, joissa esimerkiksi noteeraamaton yhtiö myisi maksuttomassa annissa itselleen antamia osakkeita uuden ehdotettavan 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan verovapaasti yhtiön intressipiirissä olevalle taholle, konserniyhtiölle tai määräävässä asemassa olevalle henkilöosakkaalle, ja sitten ostaisi ne takaisin saaden osakkeista suoritetun määrän vähennyskelpoiseksi. Myös julkisessa kaupankäynnissä on mahdollista toteuttaa etukäteen sovittuja kauppoja listattuun osakesarjaan kuuluvilla osakkeilla, jos ne tehdään pörssin sääntöjen mukaisesti. Jos yhtiö tekee omilla osakkeilla edestakaisia kauppoja saadakseen osakkeista suoritetun määrän vähennyskelpoiseksi, tilanteeseen tulisi puuttua veronkiertosäännöksellä.

Vähennysoikeus rajattaisiin kuitenkin enintään osakkeiden merkintä- tai antamishetken käypään arvoon. Käypä arvo kuvaa annettavan edun arvoa osakkeiden antamishetkellä ja myös työntekijälle syntyvän veronalaisen edun määrä lasketaan käyvän arvon perusteella. Rajoituksella otettaisiin lisäksi huomioon tilanteet, joissa yhtiön osakkeen arvo laskee esimerkiksi yritysjärjestelyiden vuoksi ja osakkeesta aikanaan suoritettu määrä olisi ehkä huomattavastikin korkeampi.

Edellä mainittu osakkeista suoritettu määrä olisi osakeyhtiölle vähennyskelpoista sinä verovuonna, jonka aikana työsuhteeseen liittyen annetut osakkeet on merkitty tai annettu. Vähennysoikeus kohdistuisi näin siihen verovuoteen, jolloin työntekijä käyttää oikeuttaan merkitä osakkeet tai saa osakkeet, ja työntekijän saama etuus olisi veronalaista tuloa.

Yhtiön suorittaman määrän vähennyskelpoisuus verotuksessa ei olisi sidottu sen vähennyskelpoisuuteen tuloslaskelmassa. Näin siksi, että osakepalkitsemisjärjestelmistä tuloslaskelmaan aiheutuva kulukirjaus on mahdollinen vain IFRS-tilinpäätöksessä, ja sekin poikkeaa verotuksessa vähennyskelpoiseksi ehdotetusta määrästä. Lisäksi IFRS 2 -standardin mukaisen kulukirjauksen vastakirjaus tehdään omaan pääomaan, joten oma pääoma ei kulukirjauksen myötä vähene."

Verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n 1 momentin mukaan, jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, on verotusta toimitettaessa meneteltävä niin kuin asiassa olisi käytetty oikeaa muotoa. Jos kauppahinta, muu vastike tai suoritusaika on kauppa- tai muussa sopimuksessa määrätty taikka muuhun toimenpiteeseen on ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin, voidaan verotettava tulo ja omaisuus arvioida.

Saman pykälän 2 momentin mukaan jos on ilmeistä, että verotusta toimitettaessa olisi meneteltävä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, on verotusta toimitettaessa huolellisesti tutkittava kaikki ne seikat, jotka voivat vaikuttaa asian arvostelemiseen, sekä annettava verovelvolliselle tilaisuus esittää selvitys havaituista seikoista. Mikäli verovelvollinen ei tällöin esitä selvitystä siitä, että olosuhteelle tai toimenpiteelle annettu oikeudellinen muoto vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta taikka ettei toimenpiteeseen ole ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin, verotusta toimitettaessa on meneteltävä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Ennakkoratkaisuhakemuksesta saatu selvitys

B Oy tarjoaa A Oyj:lle osakepalkkioiden toteutus- ja suojauspalvelua, jossa B Oy toteuttaa A Oyj:n osakekannustinjärjestelmät hankkimalla A Oyj:n osakkeita annettavaksi A Oyj:n avainhenkilöille näille suunnattujen osakepohjaisten kannustinjärjestelmien puitteissa. Järjestelyä varten B Oy perustaa A Oyj:lle B Oy:n täysin omistaman apuyhtiön C Holding Oy:n, joka jatkossa olisi se taho, jonka nimissä ja omistukseen A Oyj:n osakkeet ostetaan. Järjestelyllä suojaudutaan osakkeiden kurssilaskua vastaan ja varmistetaan osakkeiden toimitus.

Hallinnointimallissa B Oy ja A Oyj sopivat kannustinjärjestelmän hallinnointisopimuksen sekä siihen liittyvän rahoitussopimuksen kolmikantaisesti C Holding Oy:n kanssa. C Holding Oy hankkisi rahoitussopimuksen perusteella sopimuksessa määritellyn enimmäismäärän A Oyj:n osakkeita luovutettavaksi aikanaan edelleen kannustusjärjestelmän ehtojen mukaisesti A Oyj:n ja sen kanssa osakeyhtiölain 8 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lähipiiriin kuuluvan yhtiön työntekijöille. C Holding Oy hankkisi osakkeet omissa nimissään ja ne tulisivat C Holding Oy:n arvo-osuustilille ja omistukseen. Osakkeiden hankkimisen ja toimituksen välillä saattaa kulua A Oyj:n kannustusjärjestelmän ehdoista ja aikajänteestä riippuen useita vuosia.

Rahoitus järjestetään A Oyj:n C Holding Oy:lle antamana limiittilainamuotoisena rahoituksena, ja C Holding Oy:n osakkeet pantataan A Oyj:n antaman lainan vakuudeksi. Limiittilainaa kuitattaisiin maksetuksi osakkeiden hankintahintaa vastaava määrä sitä mukaan kuin osakkeita luovutettaisiin työntekijöille osakepalkkiojärjestelmän maksuna.

A Oyj:n osakkeet eivät palautuisi missään vaiheessa A Oyj:lle, eikä niitä pantattaisi A Oyj:n hyväksi. Mikäli kaikkia A Oyj:n osakkeita ei luovutettaisi palkkiona kannustinjärjestelmästä, niitä voitaisiin säilyttää seuraavien ansaintajaksojen maksuja varten tai myydä julkisessa kaupankäynnissä ja palauttaa myynnistä saadut varat A Oyj:lle.

Järjestelyä pidetään osakeyhtiölain 13 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitettuna omien osakkeiden hankinnan rahoittamisena. Järjestelyssä ei siis osakeyhtiöoikeudellisesti ole kyse omien osakkeiden hankkimisesta. Tästä syystä järjestelyn käyttöönotosta päättäisi A Oyj:n hallitus, eikä yhtiökokouksen valtuutusta omien osakkeiden hankkimiseksi tarvittaisi. Koska A Oyj:n osakkeita ei hankittaisi A Oyj:n kannustinjärjestelmästä enintään maksettavaksi tulevien osakkeiden määrää enempää, ja osakkeita toimitettaisiin vain A Oyj:n työntekijöille ja/tai lähipiiriin kuuluville, kyseessä ei olisi A Oyj:n voitonjako.

Järjestelyn rakenteesta ja sopimuksista johtuen B Oy:llä ja/tai sen omistamalla C Holding Oy:llä ei olisi tosiasiallista kurssi- tai asiakasriskiä. Osakkeiden kurssiriskin suojauksesta koituva hyöty tai haitta eli laskennallinen suojausvoitto tai -tappio koituisi täysimääräisesti A Oyj:lle. IFRS:n mukaisessa konsernitilinpäätöksessä A Oyj käsittelisi C Holding Oy:n ostamat osakkeet lähtökohtaisesti IFRS:n mukaisesti kuten omien osakkeiden hankinnat (C Holding Oy konsolidoidaan A Oyj:n konsernitilinpäätökseen).

Nyt käsillä olevassa tilanteessa C Holding Oy:stä ei muodostuisi konsolidoitavaa entiteettiä B-konserniin, koska B Oy:llä ei ole tosiasiallista määräysvaltaa yhtiössä, eikä se kanna muuttuvien tuottojen riskiä. Koska C Holding Oy jäisi tällöin konsolidointiryhmän ulkopuolelle, se ei myöskään aiheuttaisi vakavaraisuusrasitetta B Oy:n emoyhtiölle D Oyj:lle.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

Asiassa on kysymys siitä, ovatko A Oyj:n suorittamat osakkeiden hankintamenoa vastaavat maksut rajoituksetta vähennyskelpoisia elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 7 §:n nojalla vai ovatko maksut vähennyskelpoisia saman lain 18 §:n 3 momentissa säädetyin rajoituksin.

Asiassa sovellettavana pääsääntönä on elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) 7 §:n säännös, jonka mukaan elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ovat vähennyskelpoisia. Tätä on täsmennetty EVL 8 §:n 1 momentin 4 kohdan säännöksellä siten, että lain 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoisia menoja ovat muun muassa elinkeinotoiminnassa työskennelleiden henkilöiden palkat. Tämän perusteella vähennyskelpoisia ovat myös henkilöstölle annetuista luontois- ja muista eduista aiheutuneet menot.

EVL 16 §:n 9 kohdan mukaan osakeyhtiön omista osakkeista suorittama määrä ei ole vähennyskelpoinen. Tätä on perusteltu hallituksen esityksessä (HE 176/2008 vp) muun muassa sillä seikalla, että kysymyksessä on pääomansijoitukseen rinnastettava erä myös siinä tapauksessa, että kysymys ei ole osakeannista, vaan yhtiö luovuttaa omia osakkeitaan, joiden hankinnasta syntyy yhtiölle menoja. Viimeksi mainitut menot ovat kuitenkin EVL 18 §:n 3 momentin mukaan vähennyskelpoisia, kun osakkeet luovutetaan työsuhteen perusteella, lainkohdassa mainituin rajoituksin. EVL 18 §:n 3 momentin säännös on siten poikkeus EVL 16 §:n 9 kohdan mukaiseen vähennysoikeutta koskevaan rajoitukseen, jonka perusteena on se, että omien osakkeiden luovutusta on pidettävä pääomansijoitukseen rinnastettavana eränä.

Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa yhtiö ei hanki omia osakkeitaan. Yhtiölle ei siten synny menoa omien osakkeiden hankkimisesta EVL 16 §:n 9 kohdassa tarkoitetulla tavalla, eikä osakkeiden luovutuksesta työtekijöille aiheudu yhtiölle pääomansijoitukseen rinnastettavaa erää. Vaikka nyt kysymyksessä olevan järjestelyn tarkoituksena ja lopputuloksena on se, että yhtiön avainhenkilöt saavat työnantajayhtiönsä osakkeita osakepalkkiona, EVL 16 §:n 9 kohdan säännös ei sanamuotonsa tai tarkoituksensa perusteella ole sovellettavissa asiaan. Tämän vuoksi asiassa ei ole syytä poiketa EVL 7 §:n ja sitä täsmentävän EVL 8 §:n 1 momentin 4 kohdan säännöksistä. Tämän vuoksi myöskään EVL 18 §:n 3 momentin säännös, joka sisältää poikkeuksen EVL 16 §:n 9 kohdan säännöksestä, ei tule asiassa sovellettavaksi.

Asiassa ei ole esitetty perusteita kysymyksessä olevan palkkiojärjestelmän oikeudellisen muodon sivuuttamiselle. Tämän vuoksi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vaatimukselle siitä, että asiassa olisi sovellettava verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n säännöstä, ei ole perusteita.

Edellä esitetyillä perusteilla yhtiöllä on oikeus vähentää C Holding Oy:lle maksettavat osakkeiden hankintamenoa vastaavat maksut täysimääräisesti. Keskusverolautakunnan päätöksen lopputulosta ei ole syytä muuttaa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Hannele Ranta-Lassila, Leena Äärilä, Janne Aer, Vesa-Pekka Nuotio ja Antti Pekkala. Asian esittelijä Anu Punavaara.

Äänestyslausunto

Eri mieltä olleen oikeusneuvos Antti Pekkalan äänestyslausunto, johon oikeusneuvos Vesa-Pekka Nuotio yhtyi:

"Hyväksyn valituksen. Kumoan Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisun ja lausun uutena ennakkoratkaisuna, että A Oyj:n C Holding Oy:lle suorittamat ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitetut osakkeiden hankintamenoa vastaavat maksut ovat vähennyskelpoisia elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 3 momentissa säädettyjen rajoitusten mukaisesti.

Perustelut

Enemmistön soveltamien oikeusohjeiden lisäksi otan huomioon seuraavat säännökset:

Tuloverolain 66 §:n 1 momentin mukaan ansiotuloa on etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää hintaa alempaan hintaan. Etu on veronalaista siltä osin kuin osakkeen tai osuuden hinnasta saatu alennus on enemmän kuin 10 prosenttia osakkeen tai osuuden käyvästä hinnasta. Jos etu ei ole henkilöstön enemmistön käytettävissä, saatu alennus on koko määrältään veronalaista tuloa.

Saman pykälän 3 momentin (584/1997) mukaan veronalaista ansiotuloa on myös etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta saada tai hankkia yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan vaihtovelkakirjalainan, optiolainan, optio-oikeuden tai muun näihin rinnastettavan sopimuksen tai sitoumuksen perusteella (työsuhdeoptio). Edun arvoksi katsotaan osakkeen tai osuuden käypä arvo sillä hetkellä, kun työsuhdeoptiota käytetään, vähennettynä verovelvollisen osakkeesta tai osuudesta ja työsuhdeoptiosta yhteensä maksamalla hinnalla. Etu katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona työsuhdeoptiota käytetään. Työsuhdeoptiota katsotaan käytettävän, kun verovelvollinen saa tai hankkii sen kohteena olevat osakkeet tai osuudet. Työsuhdeoption käyttämiseen rinnastetaan sen luovutus. Tällöin edun arvoksi katsotaan työsuhdeoption luovutushinta vähennettynä luovuttajan maksamalla hinnalla. Työsuhdeoption perusteella saatua etua pidetään työsuhdeoption alkuperäisen saajan veronalaisena ansiotulona siinäkin tapauksessa, että hän on luopunut oikeudestaan lahjoittamalla työsuhdeoption edelleen tai muutoin luovuttanut työsuhdeoption intressipiirissään olevalle taholle. Näitä luovutuksia ei pidetä työsuhdeoption käyttämisenä.

Ennakkoperintälain 9 §:n 1 momentin mukaan suorituksen maksaja on velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen, jollei asiasta jäljempänä toisin säädetä tai 6 §:n nojalla toisin määrätä. Suorituksen maksajaa koskevia säännöksiä sovelletaan suorituksen sijaismaksajaan, jollei asiasta erikseen säädetä tai määrätä.

Ennakkoperintälain 13 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan palkalla tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa. Saman pykälän 4 momentin mukaan palkkaan luetaan luontoisedut, jotka arvioidaan tuloverolaissa säädetyllä tavalla. Palkaksi katsotaan myös tuloverolain 66–68 §:ssä tarkoitetut edut sekä 69 §:ssä tarkoitetut edut siltä osin kuin ne eivät ole tavanomaisia ja kohtuullisia.

Asiassa on ratkaistava, ovatko A Oyj:n suorittamat osakkeiden hankintamenoa vastaavat maksut vähennyskelpoisia elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 3 momentissa säädetyin rajoituksin.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain esitöiden (HE 176/2008 vp, jakso 3.14) mukaan lakiin on ehdotettu sisällytettäväksi nimenomainen säännös osakeyhtiön luovuttamista omista osakkeista suorittaman määrän vähennyskelpoisuudesta tietyin edellytyksin. Jos työ- tai palvelussuhteeseen perustuen saaduilla optioilla merkitään osakkeita, jotka yhtiö on ostanut julkisessa kaupankäynnissä, osakkeista suoritettu määrä olisi yhtiölle tietyin edellytyksin vähennyskelpoista. Vähennyskelpoista olisi myös yhtiön alihintaan tai vastikkeettomasti luovuttamista omista osakkeista maksettu määrä silloin, kun osakkeet on ostettu julkisessa kaupankäynnissä ja ne luovutetaan yhtiön työntekijöille työsuhteeseen liittyen ilman optiojärjestelmää. Yhtiön hankkimien omien osakkeiden luovuttamisen verokohtelu poikkeaisi hallituksen esityksessä ehdotetusta yleisestä säännöksestä silloin, kun luovuttaminen perustuu työsuhteeseen. Perustuessaan työsuhteeseen hankituista osakkeista suoritetun määrän vähennyskelpoisuus voidaan katsoa palkkamenoon rinnastettavana menona tarkoituksenmukaiseksi. Vähennyskelpoisuus koskisi niitä työ- tai muussa palvelussuhteessa oleville henkilöille tehtyjä osakeluovutuksia, joissa on kyse tuloverolain 66 §:ssä tarkoitetuista työsuhteeseen perustuvista osakesaannoista.

Näin ollen elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 3 momentin soveltamisalan piiriin on katsottava kuuluvan kaikki ne osakeluovutukset, joissa on kyse tuloverolain 66 §:ssä tarkoitetuista työsuhteeseen perustuvista osakesaannoista. Siten esillä olevassa asiassa on otettava lukuun, millaisen edun A Oyj avainhenkilöilleen antaa.

A Oyj on ennakkoratkaisuhakemuksessaan esittänyt, että asiassa on kysymys järjestelystä, jossa A Oyj:n avainhenkilöille suunnattujen osakepohjaisten kannustinjärjestelmien hallinnointi, toteutus ja suojaus on ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntarjoajalle B Oy:lle. B Oy on perustanut osakepalkkioina annettavien A Oyj:n osakkeiden hankkimista varten C Holding Oy:n, ja osapuolet ovat solmineet keskenään kolmikantaisen hallinnointisopimuksen sekä siihen liittyvän rahoitussopimuksen. A Oyj:llä on tarkoitus myöntää C Holding Oy:lle limiittilaina, jolla C Holding Oy ostaa pörssistä A Oyj:n osakkeita omistukseensa annettaviksi A Oyj:n ja sen kanssa lähipiiriin kuuluvan yhtiön työntekijöille. Limiittilainaa kuitattaisiin maksetuksi osakkeiden hankintahintaa vastaava määrä sitä mukaa kuin A Oyj:n osakkeita luovutettaisiin työntekijöille osakepalkkiojärjestelmän maksuna. Osakkeiden kurssiriskin suojauksesta koituva hyöty tai haitta koituisi täysimääräisesti A Oyj:lle.

Yllä kuvatusta osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä A Oyj:n avainhenkilölle kertyvää etua on pidettävä ennakkoperintälain 13 §:ssä tarkoitettuna palkkana, jonka osalta avainhenkilön työnantaja eli A Oyj on velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen. Kun lisäksi otan huomioon, että A Oyj:n tulee kirjata kannustinjärjestelmien puitteissa antamansa edut palkkakirjanpitoonsa ja siten myös kirjanpitoonsa, katson, että A Oyj:n C Holding Oy:lle suorittamat määrät eivät ole yhtiön tuloverotuksessa vähennyskelpoisia täysimääräisesti vaan että nämä määrät ovat vähennyskelpoisia elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 3 momentissa säädettyjen rajoitusten puitteissa.

Edellä esitetyn vuoksi asiassa ei ole lausuttava siitä, olisiko A Oyj:n suorittamien maksujen verotuksessa sovellettava verotusmenettelystä annetun lain 28 §:ä. "

Asian esittelijän Anu Punavaaran esitys asian ratkaisuksi oli samansisältöinen kuin oikeusneuvos Antti Pekkalan äänestyslausunto.

 
Julkaistu 8.3.2019