KHO:2019:49

Ampuma-ase – Hallussapitoluvan peruuttaminen – Peruuttamiseen liittyvä kuuleminen – Velvollisuus ilmoittaa oikeudesta käyttää avustajaa

Vuosikirjanumero: KHO:2019:49
Antopäivä: 11.4.2019
Taltionumero: 1480
Diaarinumero: 5728/1/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2019:49

Asiassa oli kysymys siitä, oliko poliisilaitos menetellyt lainvastaisesti siltä osin kuin A:lle ei ollut ilmoitettu oikeudesta käyttää avustajaa A:n ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavan luvan peruuttamista koskevassa kuulemisessa.

Ampuma-aselain mukaisessa ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavan luvan peruuttamista koskevassa asiassa ei ollut kysymys rangaistukseen verrattavan seuraamuksen määräämisestä. Luvanhaltijaan ei siten tullut tällaisessa asiassa soveltaa kuulemisessa rikoksesta epäiltyä koskevia esitutkintalain säännöksiä.

Ampuma-aselain 98 §:n mukaan poliisitutkinta ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavan luvan peruuttamista koskevassa asiassa toimitettiin poliisilain 6 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun henkilön oikeuteen vaikuttavan seikan selvittämiseksi ja luvan haltijaan sovellettiin poliisitutkinnassa esitutkintalain 4 luvun 10 §:n asianosaista koskevia säännöksiä. Esitutkintalain mukaan asianosaisella oli oikeus käyttää valitsemaansa avustajaa esitutkinnassa. Esitutkintalaissa ei ollut kuitenkaan säädetty poliisille yleistä velvollisuutta ilmoittaa asianosaiselle tästä oikeudesta. Esitutkintalain tai muunkaan lain mukaan poliisilaitoksella ei siten ollut velvollisuutta ilmoittaa luvan haltijalle hänen oikeudestaan käyttää avustajaa kuulemisessa. Poliisilaitoksen oli kuitenkin huolehdittava, että luvanhaltijan oikeus käyttää avustajaa kuulemisessa tosiasiallisesti toteutui hänen sitä halutessaan.

Hallintolaki 5 § 1 momentti ja 12 § 1 momentti

Ampuma-aselaki 98 §

Poliisilaki 6 luku 1 § ja 2 § 1 ja 2 momentti

Esitutkintalaki 4 luku 10 § 1 momentti

Ks. myös KHO 2013:172

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 17.10.2017 nro 17/0748/4

Asian aikaisempi käsittely

Itä-Uudenmaan poliisilaitos on 9.3.2017 tekemällään päätöksellä (nro 2017/12240) ampuma-aselain 67 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla peruuttanut A:n pienoispistoolin hallussapitoon oikeuttavan luvan toistaiseksi, koska hänen on katsottu olevan sopimaton terveydentilansa ja käyttäytymisensä vuoksi pitämään hallussaan luvanvaraisia ampuma-aseita. Valittajan ampuma-ase on otettu poliisilaitoksen haltuun ampuma-aselain 91 §:n nojalla.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen poliisilaitoksen päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Ampuma-aselain 67 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttava lupa voidaan peruuttaa, jos luvanhaltijaa on hänen terveydentilansa taikka omaa tai toisen turvallisuutta vaarantavan elämäntapansa tai käyttäytymisensä vuoksi pidettävä sopimattomana hankkimaan tai pitämään hallussa ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia.

Ampuma-aselain 69 §:n 1 momentin mukaan lupaviranomainen voi ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden tai erityisen vaarallisten ammusten hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttavan luvan peruuttamisen sijasta antaa varoituksen, jos luvan peruuttaminen olisi olosuhteisiin nähden kohtuutonta.

Valituksenalaisen päätöksen mukaan A on 15.11.2015 Porvoossa käyttäytynyt aggressiivisesti ja heilunut linkkuveitsi kädessä Porvoon Rauhankadulla. A on otettu poliisin säilöön. A on 27.12.2015 Kouvolassa häiriköinyt vahvasti humaltuneena ravintola Mulligansin edustalla ja uhannut ohikulkijoita muun muassa hakkaamisella. A on otettu poliisin säilöön jatkamisvaaran perusteella. A on 30.1.2016 häiriköinyt Vantaalla poliiseja näiden ollessa virkatehtävissä Lauri Lairalan aukiolla. A ei ollut poistunut paikalta, vaikka häntä käskettiin useaan kertaan poistumaan. A:lle on annettu 12 päiväsakon suuruinen rangaistusvaatimus niskoittelusta poliisia vastaan. A on otettu poliisin säilöön yöksi. A:n pois lähtiessä ilmeni seikkoja, joiden perusteella paikalle jouduttiin kutsumaan ambulanssi ja A vietiin mielenterveydellisten perusteiden johdosta sairaalaan tarkempiin tutkimuksiin. A on 13.11.2016 Kouvolassa käyttäytynyt aggressiivisesti hyökkäillen ihmisten päälle Käsityöläiskadulla, jonka johdosta hänet on otettu kiinni.

A on 9.3.2017 poliisin suorittamassa ampuma-aselupaa koskevassa kuulemistilaisuudessa kertonut sairastaneensa masennusta. A:n kertoman mukaan hänen lääkityksensä on loppunut joulukuussa 2016. Asiassa ei ole esitetty lääkärintodistusta A:n mahdollisesta sairaudesta.

A on ollut poliisin kiinniottamana neljä kertaa vuoden aikana. Kiinniottoihin johtaneista tapahtumista esitetty selvitys osoittaa, että hän on toistuvasti käyttäytynyt aggressiivisesti muiden turvallisuutta vaarantaen.

Hallinto-oikeus katsoo, että A:n käyttäytymistä kokonaisuutena arvioiden poliisilaitoksella on ollut ampuma-aselain 67 §:n 2 momentin 4 kohdan tarkoittama peruste peruuttaa A:n ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttava lupa A:n käyttäytymisen perusteella ja ottaa ampuma-ase ampuma-aselain 91 §:n nojalla poliisin haltuun. Luvan peruuttamista ei voida pitää kohtuuttomana A:n kertoma ampumaharrastus huomioon ottaen. Asiassa ei ole näytetty muutenkaan loukatun hallinto-oikeudellisia periaatteita siten, että asia tulisi palauttaa poliisilaitokselle uudelleen käsiteltäväksi tai päätöstä tulisi muuttaa. Varoitusta ei voida myöskään pitää riittävänä toimenpiteenä asiassa. Valituksenalaista päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Olli Kurkela, Heidi Kärkiö ja Pasi Mäkelä. Esittelijä Elisa Aukeela.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja poliisilaitoksen päätökset kumotaan. Poliisilaitoksen päätöksen asia- ja menettelyvirheet on korjattava. Vaihtoehtoisesti ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavan luvan peruuttaminen on muutettava varoitukseksi.

Vaatimustensa tueksi A on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Poliisilaitoksen päätöksessä on menettelyvirhe siltä osin kuin A:lle ei ole kerrottu oikeudesta käyttää avustajaa aseluvan peruuttamiseen liittyvässä kuulemisessa. Tästä oikeudesta olisi tullut ilmoittaa A:lle.

Poliisihallitus on antanut lausunnon, jossa on vaadittu valituslupahakemuksen hylkäämistä. Poliisihallitus on lausunnossaan todennut, että poliisitutkinnassa on mahdollisuus käyttää avustajaa. Kuultaville on annettu heidän asiaa kysyessään aina tieto avustajan käyttämismahdollisuudesta. Tarvittaessa tilaisuuden aikana kuultavalle on voitu myös kertoa, että hänellä on oikeus avustajaan. Lausunnon mukaan poliisin tekemiin hallintopäätöksiin ei ole kirjattu erikseen tiedustelua avustajan käytöstä eikä lainsäädäntö myöskään edellytä avustajan käyttämismahdollisuudesta ilmoittamista.

Itä-Uudenmaan poliisilaitos on antanut lausunnon.

A on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian siltä osin kuin poliisilaitoksen päätöstä on vaadittu kumottavaksi sillä perusteella, että valittajalle ei ollut ilmoitettu oikeudesta käyttää avustajaa ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavan luvan peruuttamista koskevassa kuulemistilaisuudessa. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Valituslupahakemus hylätään muilta kuin kohdassa 1 mainituilta osin. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua valitukseen muilta kuin kohdassa 1 mainituilta osin.

Sen perusteella, mitä muutoksenhakija on esittänyt ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole ampuma-aselain 118 §:n 1 momentissa ja hallintolainkäyttölain 13 §:n 2 momentissa säädettyä valitusluvan myöntämisen perustetta.

Perustelut siltä osin kuin valitus on tutkittu (kohta 1)

Sovellettavat oikeusohjeet

Hallintolain 12 §:n 1 momentin mukaan hallintoasiassa saa käyttää asiamiestä ja avustajaa. Jos muussa laissa on hallintolaista poikkeavia säännöksiä, niitä sovelletaan hallintolain 5 §:n 1 momentin mukaan mainitun lain asemesta.

Ampuma-aselain 98 §:n mukaan mainitun lain nojalla annetun luvan peruuttamista koskevassa tutkinnassa noudatetaan, mitä poliisilain 6 luvussa säädetään.

Poliisilain (872/2011) 6 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan poliisitutkinnalla tarkoitetaan muuta poliisin toimitettavaksi laissa säädettyä tutkintaa kuin rikoksen johdosta toimitettavaa esitutkintaa. Pykälän 2 momentin mukaan poliisitutkinta toimitetaan noudattaen tutkinnan laadun edellyttämällä tavalla soveltuvin osin esitutkintalain säännöksiä.

Poliisilain 6 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan, jos poliisitutkinta toimitetaan henkilön oikeuksiin tai velvollisuuksiin vaikuttavan asian selvittämiseksi, häneen sovelletaan esitutkintalain asianosaista koskevia säännöksiä. Pykälän 2 momentin mukaan, jos poliisitutkinta toimitetaan sen selvittämiseksi, onko jollekin henkilölle tuomittava tai määrättävä rangaistukseen verrattava seuraamus, häneen sovelletaan rikoksesta epäiltyä koskevia esitutkintalain säännöksiä.

Esitutkintalain (805/2011) 4 luvun 10 §:n 1 momentin mukaan asianosaisella on oikeus käyttää valitsemaansa avustajaa esitutkinnassa. Rikoksesta epäillylle on ilmoitettava mainitusta oikeudesta siten kuin 16 ja 17 §:ssä säädetään. Asianomistajalle on ennen hänen kuulemistaan kirjallisesti ilmoitettava mainitusta oikeudesta, jollei asia ole suppeassa esitutkinnassa käsiteltävä. Esitutkintaviranomaisen on muutenkin selvitettävään rikokseen, rikoksen selvittämiseen ja asianosaisen henkilöön liittyvät seikat huomioon ottaen huolehdittava siitä, että asianosaisen oikeus käyttää avustajaa tosiasiallisesti toteutuu hänen sitä halutessaan tai oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen sitä edellyttäessä.

Ampuma-aselakia koskevan hallituksen esityksen (HE 183/1997 vp) 98 §:ää koskevien perustelujen mukaan luvan peruuttamista koskevassa tutkinnassa olisi noudatettava poliisitutkintaa koskevia poliisilain 4 luvun säännöksiä. Poliisitutkinnan tarkoituksena on virallisen selvityksen hankkiminen muissa kuin rikosasioissa silloin, kun poliisi on siihen muussa lainsäädännössä olevien säännösten perusteella velvollinen. (---) Poliisilain 38 §:n 2 momentin mukaan sen asemaan, jolle on tuomittava tai määrättävä rangaistukseen verrattava seuraamus, on sovellettava rikoksesta epäiltyä koskevia säännöksiä. (---) Luvan peruuttamista voidaan pitää siinä määrin kielteisenä seuraamuksena, että sitä on pidettävä lähes rangaistukseen verrattavana seuraamuksena.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

A:n valituksen johdosta on otettava kantaa siihen, onko poliisilaitos menetellyt lainvastaisesti siltä osin kuin hänelle ei ollut ilmoitettu oikeudesta käyttää avustajaa hänen ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavan lupansa peruuttamista koskevassa kuulemisessa.

Ampuma-aselain 98 §:n mukaan ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavaa lupaa peruutettaessa toimitetaan poliisilaissa tarkoitettu poliisitutkinta. Poliisilaissa on poliisitutkinnassa noudatettavan menettelyn osalta viitattu soveltuvin osin esitutkintalakiin. Poliisilain 6 luvun 2 §:stä ja esitutkintalain 10 §:stä ilmenee, että poliisin velvollisuus ilmoittaa henkilölle hänen oikeudestaan käyttää avustajaa poliisitutkinnassa, riippuu siitä, sovelletaanko henkilöön asianosaista vai rikoksesta epäiltyä koskevia esitutkintalain säännöksiä. Asianosaisella on esitutkintalain mukaan oikeus käyttää avustajaa, kun taas rikoksesta epäillylle on myös ilmoitettava tästä oikeudesta.

Ampuma-aselain 98 §:ää koskevissa lain esitöissä todetaan, että luvan peruuttamista voidaan pitää siinä määrin kielteisenä seuraamuksena, että sitä on pidettävä lähes rangaistukseen verrattavana seuraamuksena. Pelkästään tästä lain esitöihin sisältyvästä vertauksesta tai siitä, että ampuma-aselain 98 §:ssä viitataan poliisilakiin, ei kuitenkaan voida tehdä sitä johtopäätöstä, että ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavan luvan peruuttamiseen liittyvässä kuulemisessa olisi sovellettava rikoksesta epäiltyä koskevia poliisilain säännöksiä. Kuten korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisussaan KHO 2013:172 todennut, ampuma-aseen hallussapitolupien peruuttamista ei ole tarkoitettu luvanhaltijan tiettyyn tekoon liittyväksi rangaistukseksi eikä rikosluonteiseksi seuraamukseksi. Ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavan luvan peruuttaminen on sen sijaan hallinnollinen turvaamistoimenpide.

Koska ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavan luvan peruuttamista koskevassa poliisitutkinnassa luvanhaltijalle ei edellä lausuttu huomioon ottaen määrätä rangaistukseen verrattavaa seuraamusta, ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavan luvan haltijaan ei myöskään sovelleta luvan peruuttamiseen liittyvässä poliisitutkinnassa rikoksesta epäiltyä koskevia esitutkintalain säännöksiä.

Ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavan luvan peruuttamismenettelyssä puututaan luvanhaltijan oikeuteen pitää hallussaan ampuma-asetta. Luvan peruuttamista koskeva poliisitutkinta toimitetaan siten poliisilain 6 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun henkilön oikeuteen vaikuttavan asian selvittämiseksi, jolloin luvanhaltijaan sovelletaan poliisitutkinnassa esitutkintalain asianosaista koskevia säännöksiä. Esitutkintalain 4 luvun 10 §:n mukaan asianosaisella on oikeus käyttää valitsemaansa avustajaa esitutkinnassa. Esitutkintalaissa ei ole kuitenkaan säädetty poliisille velvollisuutta ilmoittaa asianosaiselle tästä oikeudesta silloin, kun poliisitutkinta tapahtuu poliisilain 6 luvun 2 §:n 1 momentin mukaisessa tarkoituksessa. Poliisilaitoksen on kuitenkin huolehdittava, että asianosaisen oikeus käyttää avustajaa tosiasiallisesti toteutuu hänen sitä halutessaan.

Asiassa saadun selvityksen mukaan A ei ollut ilmoittanut poliisilaitokselle, että hän olisi halunnut käyttää avustajaa kysymyksessä olevan ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavan luvan peruuttamista koskevassa kuulemisessa. Poliisilaitos ei myöskään ollut nimenomaisesti ilmoittanut A:lle tästä oikeudesta. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että A:lla olisi edellä esitetyn perusteella ollut oikeus käyttää kuulemisessa avustajaa. Se, että poliisilaitos ei ollut ilmoittanut mainitusta oikeudesta A:lle, ei ole kuitenkaan ollut hallintolain tai esitutkintalain säännösten vastaista. Poliisilaitoksen päätöstä ei siten ole kumottava sillä perusteella, että poliisilaitoksen menettely kuulemisen yhteydessä olisi ollut virheellistä.

Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei, siltä osin kuin valituslupa on myönnetty, ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Joonas Ahtonen.

 
Julkaistu 11.4.2019