KHO:2019:75

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen oli myöntänyt A:lle ympäristöluvan kallion louhinta- ja murskaustoimintaan. Valmiin kiviaineksen kuljetus pois varsinaiselta toiminta-alueelta kuului kiinteästi tähän toimintaan. Kuljetukset ohjautuisivat kahta vaihtoehtoista yleiseen liikenteeseen osoitettua väylää pitkin. Kummankin väylän varrella lähimmillään noin 800 metrin etäisyydellä varsinaisesta toiminta-alueesta oli tiivistä kylämäistä asutusta hyvin lähellä tietä. Asiassa oli kysymys siitä, oliko louhinta- ja murskaustoimintaa varten myönnetyssä ympäristöluvassa otettu huomioon tästä toiminnasta aiheutuvan liikenteen päästöt riittävästi siten, että lupa oli voitu myöntää luvassa annetut lupamääräykset huomioon ottaen.

Lähtökohtana ympäristölupaharkinnassa oli yleensä pidettävä sitä, ettei varsinaisesta luvanvaraisesta toiminnasta etäällä yleiseen liikennekäyttöön osoitetulla väylällä aiheutuvat liikenteen päästöt kuulu lupaharkinnan piiriin. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin totesi, että luvanvaraiseen toimintaan välttämättömänä osana kuuluvan liikenteen aiheuttamia päästöjä on perusteltua tarkastella lupaharkinnassa varsinaista toiminta-aluetta laajemmalta alueelta silloin, kun tämä liikenne määrittää yksinomaan tai suurimmaksi osaksi liikennealueelta aiheutuvat päästöt, ja näistä päästöistä voidaan arvioida aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Osana ympäristölupaharkintaa on vastaavasti arvioitava eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaisen rasituksen kohtuuttomuutta. Varsinaisella toiminta-alueella harjoitettuun toimintaan olennaisesti kuuluvasta liikenteestä lähialueella koettua merkittävää meluhaitan lisääntymistä voidaan tällöin pitää toiminta-alueen käytöstä aiheutuvana eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaisena kohtuuttomana rasituksena.

Kun luvanvaraisesta toiminnasta johtuvan raskaan liikenteen määrän lisäyksen oli arvioitu olevan jopa 120 kuorma-auton ohiajoa vuorokaudessa muutoin vähän liikennöidyillä teillä, raskaan liikenteen voitiin katsoa tässä tapauksessa määrittävän kokonaisuudessaan teiden melualueen. Kun otettiin huomioon alueen kaavoitus ja se, että alueen asutus muodostui pitkälti kapeiden teiden varrelle sijoittuneesta nauhamaisesta omakotiasutuksesta, melutason ohjearvojen mahdollisesta ylittymisestä aiheutuvaa meluhaittaa oli pidettävä alueella ennakoimattomana. Kun vielä otettiin huomioon raskaan liikenteen määrän lisäys ja sen ajoittuminen koko vuoden ajalle, oli liikenteestä syntyvän meluhaitan johdosta arvioitava, aiheutuiko toiminnasta jo yksin tästä syystä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kokonaisrasitusta arvioitaessa tuli ottaa huomioon myös kuljetusliikenteestä aiheutuva yöaikainen melu, tärinä sekä pölyhaitta.

Koska asiassa saadun selvityksen perusteella ei voitu varmistua siitä, ettei toiminta siihen liittyvän kuljetuksen osalta aiheuttanut eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, ei lupaan näiltä osin sisältyneitä lupamääräyksiä voitu pitää riittävinä. Lupaharkinta oli siten ollut liikenteen osalta puutteellinen. Hallinto-oikeuden ja ympäristöjaoston päätökset oli kumottava ja asia palautettava jaostolle uudelleen käsiteltäväksi.

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 §, 42 1 ja 2 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti

Eräistä naapuruussuhteista annettu laki 17 § 1 momentti

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 9 § 2 momentti 10 kohta

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 19.4.2018 nro 18/0143/1

Asian aikaisempi käsittely

Lempäälän kunnan ympäristöjaosto on 24.6.2015 antamallaan päätöksellä (16.6.2015 § 57) myöntänyt A:lle 10 vuoden määräaikaisen ympäristöluvan kallion louhintaan ja murskaukseen tilalle Karhumäki (kiinteistötunnus 418-444-6-2), Lempäälän kunnassa Pappilan kylässä. Luvassa on annettu muun ohella seuraavat lupamääräykset:

Kapasiteetti ja raaka-aineet

1. Louheen murskausta saa suorittaa siten, että vuotuinen murskattavan aineksen tuotto on keskimäärin 240 000 tonnia vuodessa (max. 270 000 t/a).

Toiminta-ajat

2. Kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta saa alueella tehdä ajalla 1.9.–30.4. arkisin arkipyhät pois lukien. Toiminnassa on noudatettava seuraavia kellonaikoja:

- Kallionporausta saa tehdä arkipäivisin klo 7.00–21.00

- Murskausta saa tehdä arkipäivisin klo 7.00–22.00

- Räjäytyksiä saa tehdä arkisin klo 8.00–18.00

- Kalliokiviaineksen rikotusta (iskuvasararikotus) saa tehdä arkipäivisin klo 8.00–18.00

Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa etukäteen Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluun louhinnan ja murskauksen arvioitu kestoaika aina, kun uusi louhinta/murskausjakso aloitetaan.

3. Kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen liittyvää aineksien kuormaamista ja kuljetuksia saa tehdä arkipäivisin klo 6.00–18.00. Valmiiden tuotteiden kuljetus ja siihen liittyvä toiminta on sallittua 12 kuukautta vuodessa.

Päästöt ilmaan

4. Laitoksen kaikessa toiminnassa on huolehdittava, ettei pölyämisestä aiheudu haittaa lähimpiin häiriintyviin kohteisiin eikä Birgitan polun käyttäjille. Louhimolta ilmaan pääsevien hengitettävien hiukkasten (PM10) pölypitoisuus ei saa lähimpien asuinrakennusten pihoilla ylittää raja-arvoa 50 mg/m3 vuorokauden keskiarvona määritettynä.

5. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta putoavan kiviaineksen pudotuskorkeus on säädettävä mahdollisimman pieneksi käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Murskauksesta aiheutuvia pölyhaittoja on tarvittaessa ehkäistävä kastelulla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti tai käytettävä pölyn torjumiseksi muuta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

6. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista on estettävä.

Melu

7. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää asumiseen käytettävillä alueilla päivällä klo 7–22 ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq) eikä yöllä klo 22–7 ekvivalenttimelutasoa 50 dB (LAeq). Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melu ei saa ylittää päivällä klo 7–22 ekvivalenttimelutasoa 45 dB (LAeq) eikä yöllä klo 22–7 ekvivalenttimelutasoa 40 dB (LAeq).

8. Melun osalta on huomioitava lähialueen muut toiminnassa olevat kalliokiviaineksen ottotoiminnat (Hämeen Kuljetuksen ottoalue Niinivuoressa). Luvansaajan on osaltaan järjestettävä toimintansa siten, että kalliokiviaineksen ottotoiminnasta aiheutuva yhteismelu ei ylitä melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.

9. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle ja kalliorintauksen suojaan. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Toiminnassa tulee käyttää parhaita käyttökelpoisia tekniikoita. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi.

Tärinä

10. Ennen räjäytystöiden aloittamista kohteelle on laadittava louhintatöiden ympäristöselvitys (riskianalyysi), jossa tarkastellaan muun muassa tärinän ja ilmanpainevaikutusten suuruuksia sekä vaikutuksia, kun käytetään suurinta momentaanista räjähdysainemäärää. Selvityksessä on huomioitava myös alueen pohjoispuolella kulkeva maakaasulinja sekä alueen läheisyydessä kulkeva ulkoilureitti (Birgitan polku).

Louhintatöiden ympäristöselvityksessä tulee määritellä sopivat räjäytysainemäärät, tärinän heilahdusnopeuksien raja-arvot ja kiinteistöt, joihin räjäytyksillä voi olla vaikutuksia. Ympäristöselvityksessä on määritettävä alue, jossa suoritetaan kiinteistökatselmukset ja esitettävä tärinänmittaussuunnitelma. Ympäristöselvitykseen tulee sisältyä myös toimintaohje siitä, miten räjäytyksistä tiedotetaan etukäteen melun ja tärinän vaikutusalueen asukkaille, toimijoille ja valvontaviranomaisille.

Louhintatöiden ympäristöselvitys [ja] siihen liittyvä valvonta on teetettävä ulkopuolisella puolueettomalla asiantuntijalla, jolla on riittävä kokemus ja asiantuntemus muun muassa tärinämittauksista. Ympäristöselvitys on toimitettava heti valmistumisen jälkeen tiedoksi Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluun.

(---)

Kaivannaisjätteen huoltosuunnitelma

20. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetuksessa kaivannaisjätteistä (190/2013) annettuja säädöksiä. Luvan saajan on huolehdittava, että alueelta kuorittavat ja kaivettavat maa-ainekset varastoidaan siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava, jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi.

(---)

Melu ja pöly

29. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa valvonnan ja/tai lähimpien häiriintyvien asuinrakennusten valitusten perusteella edellyttää tarkkailutoimenpiteitä melun ja pölyn osalta.

Tärinä

30. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä mahdolliset kiinteistökatselmukset ja tärinämittaukset valvontaviranomaisen hyväksymän louhintatöiden ympäristöselvityksen (riskianalyysin) mukaisessa laajuudessa.

Arseeni

31. Kiviaineksen keskimääräinen arseenipitoisuus tulee varmistaa kuningasvesiuutolla kivituhkasta moniosanäytteenottomenetelmään perustuen. Näyte tulee olla vähintään 30 osanäytteen kokoomanäytteenä ennen kivituhkan toimittamista alueen ulkopuolelle ja viimeistään vuoden kuluttua toiminnan käynnistymisestä. Näytteenottamiseen tulee käyttää asiantuntijaa (geokemiallinen koulutus) ja näytteen tutkimiseen akkreditoitua laboratoriota. Näytteenoton tulokset tulee toimittaa viipymättä Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tulosten perusteella valvontaviranomainen voi edellyttää hakijalta toiminnan riskienarviointia.

(---)

Ympäristöjaosto on perustellut päästöstään seuraavasti:

Päätöksen perusteluina on muun muassa todettu, että lupa myönnetään määräaikaisena, jotta sillä ei vaikeuteta Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan mukaista raideliikenteen yhteystarpeen (Läntinen oikorata) suunnittelua ja mahdollista toteutumista alueelle.

Toiminnan sijoittumisesta on todettu, että lähimmät vakituisen asumisen kiinteistöt sijaitsevat noin 800 metrin etäisyydellä suunnitelma-alueen koillis- ja itäpuolella. Lähin vapaa-ajan kiinteistö on alueen länsipuolella noin 900 metrin etäisyydellä. Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset melutason ohjearvot eivät melumallinnuksen mukaan ylity lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

Birgitan polku, joka on maakuntakaavaan merkitty ulkoilureitti, kulkee tällä hetkellä suunnitelma-alueen läpi. Polku on esitetty siirrettäväksi suunnitelma-alueen reunalle. Vaikka kyseessä on tärkeä ulkoilureitti, ei sitä voida pitää sellaisena virkistysalueena, johon olisi mahdollista soveltaa edellä mainitun valtioneuvoston päätöksen mukaisia melutason ohjearvoja virkistysalueelle. Suunnitelma-alueen läheisyydessä ei ole asemakaavan tai yleiskaavan mukaisia virkistysalueita, joilla melutason ohjearvot ylittyisivät toiminnan vaikutuksesta.

Kuljun-Marjamäen-Moision-Keskustan osayleiskaavassa toiminta-alue sijaitsee MU-3-alueella (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jossa on ulkoilunohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja). Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa suunnitelma-alue on pääasiassa MU-aluetta (maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta). Maa-aineksen otto ei vaikeuta alueen käyttöä kaavan mukaiseen tarkoitukseen, sillä MU-alue on laaja ja ulkoilua voidaan ohjata suunnitelma-alueen ulkopuolelle.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen KHO 2014:115 mukaan liikenteen huomioon ottaminen ympäristölupaharkinnassa on mahdollista vain siltä osin kuin kysymys on liikenteestä aiheutuvasta ympäristön pilaantumisesta. Teiden ja katujen käyttäjien liikenneturvallisuus ei liity toiminnasta aiheutuvaan ympäristön pilaantumiseen, eikä liikenneturvallisuutta voida tämän vuoksi ottaa huomioon lupaharkinnassa. Edelleen päätöksen mukaan, kun liikenne yleisellä tiellä aiheutuu suurelta osin luvanvaraisesta toiminnasta, on lupaharkinnassa liikenne otettava tapauskohtaisesti huomioon varsinaisen toiminnan lähialueella. Suunnitelman mukainen toiminta lisää liikennemääriä ja liikenteestä aiheutuvia haittoja Kylmäkorventiellä ja Sorvalammentiellä. Kuitenkin, kun otetaan huomioon A:n toimittama selvitys liikennöinnin aiheuttamista ympäristövaikutuksista lähiasutukselle, liikenteen lisääntymisestä ja tästä aiheutuvasta melutason noususta ei voida katsoa syntyvän eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Tuotantoalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityisesti suojeltavia lajeja ja luontotyyppejä.

Lupamääräysten osalta on todettu, että kesäaikaista toimintaa on tarpeen rajoittaa vilkkaimpaan retkeilyaikaan Birgitan polun läheisyyden vuoksi.

Kuljetuksia on tarpeen rajoittaa muraus-asetuksen mukaisista kellonajoista, sillä kuljetukset joudutaan tekemään asutuksen läpi. Lisäksi hakija on ilmoittanut kuormauksen ja kuljetuksen tehtäväksi klo 6–18 välillä (lupamääräys 3).

Määräykset 4–6 pölyhaittojen ehkäisystä on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi.

Kallion poraus, räjäytykset, räjäytyksen varoitusäänet, ylisuurten lohkareiden rikotus, murskaus, työkoneiden peruutusäänet sekä kuljetukset aiheuttavat ympäristöön melua, tärinää ja pölyä. Toiminnasta aiheutuvaa melua on tarpeen rajoittaa, jotta toiminnasta ei aiheutuisi lähiseudun asukkaille kohtuutonta rasitusta tai terveyshaittaa. Louhinnan etenemisen suunnittelulla sekä iskuvasararikotuksen ja murskaimen asianmukaisella sijoittamisella on huomattava vaikutus melutasoon lähimmissä melulle alttiissa kohteissa (lupamääräykset 7–9).

Räjäytyksiä koskee oma lainsäädäntönsä eikä ympäristöluvassa ole mahdollisuutta antaa määräyksiä esimerkiksi räjäytysaineen määristä tai räjäytettävien kenttien enimmäiskoosta. Louhintatöiden räjäytyksistä aiheutuu maapohjan kautta välittyvää tärinää ja osin ääni- ja ilmanpaineilmiöitä. Kallio- ja maaperässä välittyvä värinä vaimenee nopeasti etäisyyksien kasvaessa. Sen sijaan ilman kautta välittyvät ilmanpaine- ja äänivaikutukset ulottuvat etäämmälle. Ympäristöluvassa on katsottu tarpeelliseksi antaa määräys louhintatöiden ympäristöselvityksen tekemisestä. Räjäytyksistä ennakolta ilmoittamista pidetään tarpeellisena.

Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Luvan hakuvaiheessa otettu arseenimittaus on tehty yhdestä palanäytteestä 13.6.2013. Arseenipitoisuuden määrittäminen yhdestä palanäytteestä ei ole täysin luotettava. Näytteenoton jälkeen on ilmestynyt Kiviainesten otto arseenialueilla -opas (Geologian tutkimuskeskus, 2014), joka on syntynyt ASROCKS-hankkeen pohjalta. Oppaan mukaan luotettavin tulos alueen arseenipitoisuudesta saadaan asiantuntijan tekemällä moniosanäytteenottomenetelmällä. Mikäli tutkimustulokset viittaavat uuden selvityksen jälkeen korkeisiin arseenipitoisuuksiin, tulee toimintavaihtoehdot punnita riskiperusteisesti (lupamääräys 31).

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt muiden ohella Kuljun Asemakylän Omakotiyhdistys ry:n valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään tältä osin seuraavasti:

Selvitysten riittävyys

Jäljempänä mainituilla perusteilla liikenneturvallisuuteen liittyvät seikat eivät tule arvioitaviksi ympäristölupapäätöstä koskevan valituksen yhteydessä. Lupaviranomainen ei ole laiminlyönyt selvitysvelvollisuuttaan näiltä osin.

Toiminnan aiheuttamasta melusta on laadittu 29.5.2012 päivätty meluselvitys. Laskennallinen melumallinnus sisältää myös yhteismelumallin, jossa on huomioitu alueen läheisyydessä sijaitseva toinen kiviainesten ottoalue. Selvitystä on täydennetty 20.5.2015 päivätyllä selvityksellä lupahakemuksen mukaisen liikennöinnin aiheuttamista melu-, pöly- ja tärinähaitoista lähiasutukselle (Kylmäkorventiellä ja Sorvalammentiellä) sekä viimeksi mainitun täydennyksellä 2.6.2015. Lupapäätös sisältää määräykset melu-, pöly- ja tärinähaittojen tarkkailusta ja selvittämisestä. Hallinto-oikeus katsoo, että mainittuja seikkoja on riittävästi selvitetty.

Asiassa on laadittu 30.9.2011 päivätty Lempäälän Karhumäen luontoselvitys. Selvityksen mukaan suunnittelualueella ei tiedetä olevan uhanalaisten tai direktiivilajien esiintymiä. Ottoalue on tavanomaista metsätalouskäytössä olevaa metsää. Myös ympäristöjaosto on katsonut, että kyse on tavanomaisesta talousmetsästä. Valituksissa on esitetty, että alueella olisi tehty havaintoja lepakoista tai ilveksestä. Ympäristöjaoston mukaan sillä ei ole tiedossa havaintoja kyseisistä eläimistä alueelta. Pirkanmaan ELY-keskus ei ole esittänyt, että alueella olisi suojeltavia lajeja. Hallinto-oikeus katsoo, että väitteet lepakoiden tai ilveksen esiintymisestä alueella eivät ole siten yksilöityjä, että ne antaisivat aihetta pitää selvityksiä riittämättöminä. Ympäristöjaosto on riittävästi selvittänyt alueen luontoarvoja.

Arseenin osalta hallinto-oikeus katsoo, että riittävänä voidaan pitää, että lupamääräyksessä 31 on määrätty selvittämään tarkemmin arseenipitoisuuksia.

Hallinto-oikeus katsoo, että ympäristöjaosto on riittävästi selvittänyt asiaa. Selvitysten sisältöä arvioidaan jäljempänä.

Asiat, joita ei käsitellä ympäristöluvan yhteydessä

Ympäristönsuojelulain 2 §:n 1 momentin mukaan ympäristönsuojelulakia sovelletaan toimintaan, josta aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista siten kuin jäljempänä säädetään. Tienkäyttö ei ole sellaista toimintaa, josta sellaisenaan saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista ympäristönsuojelulain tarkoittamalla tavalla. Arvioinnissa otetaan huomioon vain sellainen onnettomuusriski, joka voi johtaa pilaantumiseen. Hallinto-oikeus katsoo, että tässä asiassa ei ole kyse sellaisesta. Muutoksenhakijoiden huolenaiheet liittyvät tavanomaiseen liikenneturvallisuuteen eikä sitä voida arvioida tämän asian yhteydessä.

Liikennöintiä yksityisillä teillä koskevia kysymyksiä ei voida ratkaista ympäristöluvassa, vaan ne käsitellään yksityisistä teistä annetussa laissa säädetyssä järjestyksessä. Muutoinkaan ympäristöluvan yhteydessä ei tutkita oikeutta käyttää teitä kuljetuksiin.

Kuljetuksia ja niiden päästöjä arvioidaan jäljempänä ympäristönsuojelulain 6, 41 ja 42 §:n nojalla.

Hankkeen yleiskuvaus

Asiassa on kysymys kallion louhintaa ja murskausta koskevasta ympäristölupahakemuksesta. Toimintaa harjoitettaisiin Lempäälän kunnassa, Pappilan kylässä sijaitsevalla Karhumäen tilalla. Suunnittelualue on luonnontilaista metsätalousvaltaista aluetta. Ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 2 mukaan kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta saa tehdä ajalla 1.9.–30.4. arkisin.

Kaavoitus

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 42 §:n 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään. Lain 6 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset.

Hallinto-oikeus toteaa, että suunnitellulla alueella ei ole asemakaavaa. Kuljun-Marjamäen-Moision-Keskustan osayleiskaavan mukaan toiminta-aluetta koskee kaavamerkintä MU-3: maa- ja metsätalousvaltainen alue, ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja. Toiminta-alueen itäistä reunaa pitkin on yleiskaavaan merkitty ohjeellinen ulkoilu- ja retkeilyreitti tai kevyen liikenteen yhteys. Ympäristölupapäätöksen antopäivänä suunnitelma-alueella on ollut voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava (vahvistettu 2007). Maakuntakaavassa suunnitelma-alue on pääasiassa MU-aluetta (maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilunohjaustarvetta). Alueen itäreuna on osoitettu merkinnällä V (virkistysalue) ja alueen koillisnurkka on osoitettu merkinnällä A (taajamatoimintojen alue). Myös maakuntakaavaan on merkitty ulkoilureitti. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä olemassa olevia tai kehitettäviä ohjeellisia polku- ja/tai latureittejä. Alueella on voimassa myös 25.11.2013 vahvistettu Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava, jossa alueelle osoitetaan maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävä liikenteen ja logistiikan solmukohta (ls2). Kehittämisperiaatemerkintään ls2 liittyy erityismääräys (em14), jossa alueelle on annettu suunnittelumääräys, jonka mukaan alueen kehittämisessä on varmistuttava siitä, etteivät alueella suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä Pulkajärven Natura-alueen suojelun perusteena olevia arvoja. Ympäristölupapäätöksen antamispäivän aikaan Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on ollut valmisteltavana. Hakemusasiakirjojen mukaan luonnoksessa hakemuksen kohteena oleva alue on sijainnut itäreunaa lukuun ottamatta maa- ja kiviainesten ottamisalueella (EO/k). Hallinto-oikeuskäsittelyn aikana Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on hyväksytty.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kallion louhinta- ja murskaustoiminta voidaan sijoittaa alueelle, joka yleiskaavassa on varattu maa- ja metsätalouskäyttöön. Hallinto-oikeus toteaa, että hanketta ei voi pitää kaavan vastaisena sillä perusteella, että maakuntakaavassa on ollut maininta virkistysalueesta, kun merkintää ei ole yleiskaavassa tai asemakaavassa.

Hallinto-oikeus toteaa, että valituksissa on vedottu siihen, että ympäristölupahakemuksen mukainen hanke vaikuttaa kielteisesti ulkoilu- ja retkeilyreitti Birgitan polkuun. Ympäristöluvan hakija on esittänyt, että hän siirtää Birgitan polun kulkemaan kiinteistöllään suunnitelma-alueen rajalle. Valituksissa on katsottu, että tämä ei ole mahdollista. Lupapäätöksen mukaan maanomistajan ja kunnan välillä ei ole sopimusta polun sijoittamisesta nykyiselle paikalleen. Hallinto-oikeus katsoo, että maakuntakaavan tai osayleiskaavan merkinnöillä ei ole ratkaistu Birgitan polun tarkkaa sijaintia. Valituksissa on myös otettu kantaa hiihtoladun sijaintiin. Hallinto-oikeus toteaa, että kaavalla ei ole myöskään ratkaistu hiihtoladun tarkkaa sijaintia. Tässä tapauksessa ympäristölupapäätöstä ei voida pitää ympäristönsuojelulain (86/2000) 6 §:n tai 42 §:n 2 momentin vastaisena, vaikka Birgitan polun reitin sijainti ja valituksissa mainitun hiihtoladun sijainti jatkossa jää jossain määrin epäselväksi. Hallinto-oikeus ottaa jäljempänä kantaa alueen virkistyskäyttöön.

Hankkeen vaikutukset lähikiinteistöihin

(---) valituksissa on vedottu muun muassa siihen, että toiminnasta aiheutuu kohtuutonta rasitusta toimintakiinteistön rajanaapureille. Hallinto-oikeus katsoo, että tavanomaisena pidettävästä louhinta- ja murskaushankkeesta aiheutuu naapurikiinteistöille jonkin verran rasitusta melun, pölyn ja tärinän muodossa. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että rajanaapurikiinteistöillä ei ole asuintaloja, että toiminnassa on kesätauko sekä muut lupamääräykset, hallinto-oikeus katsoo, että hankkeesta ei aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Hallinto-oikeus ottaa jäljempänä kantaa kuljetuksiin ja alueen virkistyskäyttöön.

Asuintaloille aiheutettu rasitus sekä kuljetusten aiheuttama rasitus

Muutoksenhakijoiden asuintalot sijaitsevat yli 800 metrin etäisyydellä louhinta- ja murskaustoiminnasta. Kun otetaan huomioon maasto-olosuhteet ja muu asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeus katsoo, että varsinaisen toiminnan melu, pöly ja tärinä ei aiheuta asuintaloja edustaville muutoksenhakijoille kohtuutonta rasitusta ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 5 kohdan tarkoittamalla tavalla eivätkä säädetyt raja-arvot ylity näiltä osin.

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 6, 41 ja 42 §:ien mukaan ympäristölupa-asiassa voidaan tutkia, soveltuuko toiminnan sijoituspaikka liikennejärjestelyineen tarkoitukseensa sekä aiheutuuko toiminnasta lähialueen liikenteen lisäys mukaan lukien ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa taikka naapureille kohtuutonta rasitusta esimerkiksi melun tai pölyn muodossa.

Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 9 §:n 2 momentin 10 kohdan mukaan lupahakemuksen tulee lisäksi sisältää, ottaen huomioon toiminnan luonne ja sen vaikutukset, lupaharkinnan kannalta tarpeelliset tiedot liikenteestä ja liikennejärjestelyistä.

Muutoksenhakijat ovat kiinnittäneet huomiota erityisesti kuljetusten aiheuttamaan rasitukseen. Oikeuskäytännössä on katsottu, että lupaharkintaan ei lähtökohtaisesti kuulu liikenteen yleisten ympäristöhaittojen huomioon ottaminen alueella, joka ei kuulu suoranaisesti toiminnanharjoittajan vastuulle ja joka on osoitettu yleiseen liikenteeseen. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 42 §:n osalta on kuitenkin katsottu, että kun liikenne yleisellä tiellä aiheutuu suurelta osin vain luvanvaraisesta toiminnasta, on lupaharkinnassa liikenne otettava tapauskohtaisesti huomioon varsinaisen toiminnan lähialueella (KHO 2014:115).

Muutoksenhakijoista suuri osa asuu Kylmäkorventiellä tai sen läheisyydessä. Merkittävä osa kuljetuksista kulkee Kylmäkorventien kautta. Louhinta- ja murskaushankkeesta aiheutuu ajoittain merkittävä raskaiden kuljetusten määrän lisääntyminen.

Hallinto-oikeus katsoo, että nyt käsiteltävässä asiassa kuljetusten aiheuttamaa rasitusta voidaan arvioida. Lähtökohtaisesti tien lähellä sijaitsevien talojen omistajat, haltijat ja asukkaat joutuvat sietämään jonkin verran liikenteen aiheuttamaa rasitusta.

Hallinto-oikeus toteaa, että rasitusta on arvioitu FCG Finnish Consulting Group Oy:n 20.5.2015 päivätyssä selvityksessä lupahakemuksen mukaisen liikennöinnin aiheuttamista melu-, pöly- ja tärinähaitoista lähiasutukselle (Kylmäkorventiellä ja Sorvalammentiellä) sekä FCG:n 2.6.2015 päivätyssä täydennyksessä.

Ensiksi mainitussa selvityksessä on todettu, että tilalta Karhumäki raskas liikenne suuntautuu joko etelään Sorvalammentietä tai pohjoiseen Kylmäkorventietä. Teiden välittömässä läheisyydessä olevat kiinteistöt ovat vakituiseen asutukseen käytettäviä. Tiet ovat häiriintyvien kohteiden kohdalla kestopäällysteisiä. Hankkeesta aiheutuu enimmillään 120 ohiajoa vuorokaudessa. Käyntejä ottamisalueelle on arvioitu olevan vuorokaudessa 30–60. Melusta on todettu seuraavaa:

Laskennallisesti putkimallilla päiväajan melualue 55 dB yltää noin 40 metrin etäisyydelle tiestä ja yöajan 50 dB 20 metrin etäisyydelle tiestä. Putkimalli ei huomioi maastonmuotoja eikä rakennuksia.

Oletuksina on käytetty sitä, että kaikki liikenne suuntautuu joko etelään tai pohjoiseen, KVL 620 ja raskaiden osuus 20 % (hankkeen osuus 15 %). Nopeus on kummallekin tielle 40 km/h.

Kaikille häiriintyville kohteille jää kiinteistöjen alueelle oleskelualueita, joissa ohjearvot eivät ylity. Melualueissa ei ole mukana maastonmuotoja eikä rakennuksia, jolloin todellisessa tilanteessa melualueet ovat monin paikoin putkimallin esittämää suppeammat.

Liikenne tulee jakautumaan sekä etelään että pohjoiseen eikä liikennemäärä tule koko aikaa olemaan suurin mahdollinen. Tällöin melualueet pienenevät edellä mainitusta, ja haitat vastaavasti myös.

(---)

FCG:n täydennyksessä 2.6.2015 on muun ohella todettu, että kaikilta tutkittujen teiden välittömässä läheisyydessä olevilta kiinteistöiltä löytyy oleskelualueita, joilla ohjearvo 55 dB ei ylity. Hankkeen aiheuttama lisäys keskiäänitasoihin nykytilanteeseen verrattuna on vähäinen ja ilmenee pääosin teiden välittömässä läheisyydessä. Hankkeesta aiheutuvan liikenteen ja nykytilanteen liikenteen aiheuttamat keskiäänitasot jäävät kaikilla kiinteistöillä alle 55 dB.

Melumallinnusmenetelmästä todettiin, että melulle laskettiin keskiäänitasot. Ohjelmalla laskettiin laskennan tulosten perusteella päiväajan, eli klo 7–22, keskiäänitasovyöhykkeet 5 dB:n välein välille 40–70 dB.

Hallinto-oikeus toteaa, että jotkut muutoksenhakijoista asuvat hyvin lähellä Kylmäkorventietä. Hakijan ilmoituksen mukaan yhdensuuntaisia raskaiden ajoneuvojen käyntejä olisi vuorokaudessa korkeintaan 120 kappaletta. Mallinnuksessa on lähdetty siitä, että näistä Kylmäkorventielle ajaisi 60 ajoneuvoa ja Sorvalammentielle ajaisi 60 ajoneuvoa. Hakijan mukaan vielä ei ole tietoa siitä, kuinka kuljetukset jakaantuvat näille teille. Hallinto-oikeus katsoo, että kun kyse on maksimimäärästä, melu on vähäisempää osan ajasta, kun määrä on pienempi. Toisaalta arvioitaessa melua on otettava huomioon, että melu voi ajoittain olla jonkin verran suurempaa, koska yhteen suuntaan voi ajaa esimerkiksi 80 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Arvioitaessa melun häiritsevyyttä on lisäksi otettava huomioon, että ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 3 mukaan kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen liittyvää aineksien kuormaamista ja kuljetuksia saa tehdä arkipäivisin klo 6.00–18.00. Määräyksen mukaan valmiiden tuotteiden kuljetus ja siihen liittyvä toiminta on sallittua 12 kuukautta vuodessa. Kun kuljetuksia suoritetaan vain klo 6.00–18.00, niistä ei aiheudu haittaa kello 18 jälkeen, mutta kuljetuksia on sallittuna aikana enemmän kuin selvityksessä liikennöinnin aiheuttamasta melusta 2.6.2015, jossa melua on arvioitu klo 7–22. Melurasitusta ja muuta rasitusta on arvioitu kokonaisuutena jäljempänä.

Melun lisäksi kuljetukset voivat aiheuttaa myös pöly- ja tärinähaittaa. Sorvalammentiellä kuljetuksista voi aiheutua enemmän pölyä kuin Kylmäkorventiellä. Hallinto-oikeus toteaa, että ympäristölupahakemuksen mukaan Sorvalammentietä ja Muurannotkontietä kastellaan tarvittaessa. Ympäristölupaan sisältyvät kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaiset määräykset pölyntorjunnasta (lupamääräykset 4–6). Lisäksi lupamääräyksessä 29 on todettu, että ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa valvonnan ja/tai lähimpien häiriintyvien asuinrakennusten valitusten perusteella edellyttää tarkkailutoimenpiteitä melun ja pölyn osalta. Määräyksiä voidaan pitää riittävinä.

Tärinän osalta ympäristöluvan lupamääräyksessä 10 on edellytetty, että ennen räjäytystöiden aloittamista kohteelle on laadittava louhintatöiden ympäristöselvitys (riskianalyysi), jossa arvioidaan myös tärinää. Hallinto-oikeus pitää lupamääräystä riittävänä.

Arvioidessaan edellä mainittuja seikkoja kokonaisuutena hallinto-oikeus katsoo, että kuljetukset aiheuttavat tien lähellä asuville muutoksenhakijoille melu-, pöly- ja tärinärasitusta, mutta lupamääräysten mukaan toimittaessa rasitusta ei voida pitää luvan myöntämisen esteenä.

Luontoarvot

Edellä on katsottu, että asiassa ei ole ollut tarpeen selvittää tarkemmin lepakoiden tai ilveksen esiintymistä alueelta. Hallinto-oikeus katsoo, etteivät alueen luontoarvot muodosta estettä ympäristöluvalle.

Alueen virkistyskäyttö

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 3 §:n 1 momentin 1 d) -kohdan mukaan ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan muun muassa ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä ja e-kohdan mukaan ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä.

Valituksissa on katsottu, että Birgitan polkua on melua arvioitaessa pidettävä sellaisena virkistysalueena, jota valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) melutason ohjearvoista tarkoitetaan. Hallinto-oikeus katsoo, että melko pitkää reittiä ei ole perusteltua pitää mainitunlaisena alueena, vaikka polku on virkistyskäytössä. Ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 4 mukaan laitoksen kaikessa toiminnassa on huolehdittava, ettei pölyämisestä aiheudu haittaa Birgitan polun käyttäjille. Lupamääräyksen 10 mukaan räjäytysten vaikutus Birgitan polkuun on selvitettävä.

Valituksissa on vedottu siihen, että murskaushankkeen vuoksi hiihtolatuja on siirrettävä tai niiden käyttäminen vaarantuu. Ympäristöjaoston lausunnon mukaan jaosto on ympäristölupaharkinnan yhteydessä arvioinut, että Pirkkala-Hakkarin latu voidaan siirtää kulkemaan Muurannotkontien reunassa. Lausunnon mukaan Lempäälän Kisan valituksessa tuodaan esille seikkoja, joiden perusteella voidaan arvioida, että ladun siirto tien reunaan ei olisi mahdollista nykyisellään. Hallinto-oikeus toteaa, että asiakirjojen perusteella jää epäselväksi, miten hiihtolatu voitaisiin näiltä osin jatkossa toteuttaa. Kyse on metsätalousvaltaisesta alueesta. Lähtökohtaisesti alueen virkistyskäyttö on mahdollista, vaikka hiihtolatu ei kulkisi ympäristöluvan hakijan kiinteistön kautta tai sen välittömässä läheisyydessä.

Asiassa on lisäksi otettava huomioon, että lupamääräyksen 2 mukaan louhintaa ja murskausta saa tehdä vain 1.9.–30.4. Hallinto-oikeus katsoo, että ympäristölupapäätöstä ei voida pitää ympäristönsuojelulain (86/2000) vastaisena sen perusteella, mitä valituksissa on esitetty Birgitan polusta, hiihtoladuista tai alueen virkistyskäytöstä.

Muut lausumat

Valituksenalaista päätöstä ei muutoinkaan ole syytä muuttaa muutoksenhakijoiden esittämillä perusteilla.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Hallintolainkäyttölaki 26 §, 41 § ja 51 § 2 momentti

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 §, 35 § 2 momentti, 42 § ja 97 §

Laki eräistä naapuruussuhteista 17 § 2 momentti

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 9 § 2 momentti 10 kohta ja 16 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Sinikka Kangasmaa, Varpu Kujanpää (eri mieltä), Juha Väisänen (eri mieltä) ja Janika Gummerus. Esittelijä Peik Strömsholm.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Kuljun Asemakylän Omakotiyhdistys ry on pyytänyt asiassa valituslupaa. Yhdistys on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Lempäälän ympäristöjaoston päätökset kumotaan. Asiassa on toimitettava katselmus.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Kuljun Asemakylän asuinalue ja Kylmäkorventie ovat olleet samalla paikalla kymmeniä vuosia. Kaavassa alue on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi. Alueen tontit ovat kiinni tiessä ja asuinrakennukset lähellä tietä. Kylmäkorventie on kapea ja huonossa kunnossa. Tie ei sovellu raskaalle liikenteelle. Tällä hetkellä tien laskennallinen liikennemäärä on noin 410 autoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus siitä on noin kolme prosenttia.

Lupahakemuksen kohteena olevan toiminnan murskekuljetukset on tarkoitus toteuttaa ottamisalueelta Muurannotkontietä pitkin edelleen joko pohjoiseen Kylmäkorventielle tai etelään Sorvalammentielle. Teiden varrella sijaitsee tiiviisti tiehen kiinni rakennettuja asuinalueita. Keskimäärin 60–120 raskaan ajoneuvon lisäys vuorokaudessa on suurelta osin luvanvaraisesta toiminnasta aiheutuvaa liikennettä, joten liikenne on otettava huomioon lupaharkinnassa.

Hakijan teettämän meluselvityksen perusteella asuinalueelle sallitut melutason ohjearvot tulevat ylittymään. Selvitystä ei ole siitä, miten liikenne tullaan järjestämään siten, että melutason ohjearvot alittuvat.

Meluselvitys on muutoinkin kyseenalainen. Meluselvityksen mukaan kaikilta tutkittujen teiden välittömässä läheisyydessä olevilta kiinteistöiltä löytyy oleskelualueita, joilla melutason ohjearvo 55 dB ei ylity. Kaikilta kiinteistöiltä löytyy siten myös alueita, joilla ohjearvot ylittyvät. Selvityksessä on myös todettu, että ohjearvot ylittyvät tien välittömässä läheisyydessä olevilla alueilla, joita ei voi tulkita oleskelualueiksi. Kylmäkorventien varren piha-alueet ulottuvat tiehen saakka eikä tiellä ole piennarta. Asukkailla on oikeus oleskella melusta häiriintymättä koko piha-alueellaan. Melumallinnuskartat ovat epäselviä ja laadittu suureen mittakaavaan. Kokonaismeluvaikutuksia ei ole selvitetty.

Raskas liikenne nostattaa tiestä pölyä ja myös tärinähaitat tiestä lisääntyvät, kun jo ennestään huonokuntoisen tien kunto heikkenee raskaan liikenteen johdosta.

Hankkeen ympäristövaikutukset ovat merkittäviä.

Katselmuksen toimittaminen on tarpeen liikenneturvallisuusriskien selvittämiseksi ja sen selvittämiseksi, että alue ei sovellu haettuun toimintaan.

Lempäälän kunnan ympäristöjaostolle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen. Vastinetta ei ole annettu.

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on antanut vastineen. ELY-keskus on vastineessaan todennut, että alueen liikennöinnin häiritsevyyteen on jäänyt epäselvyyttä hallinto-oikeuden päätöksen jälkeenkin. Selkeää kannanottoa ei ole saatu siihen, onko kyseessä sellainen yleinen tie, jota voidaan käyttää tällaiseen toimintaan. Hallinto-oikeuden päätöksestä jätetty eriävä mielipide koski merkittävässä määrin liikennöinnin aiheuttaman haitan arviointia. Oikeudellisesti epäselvää on, kuinka laajasti erilaisia vaihtoehtoisia liikennöintireittejä tulisi selvittää ja toisaalta, mikä on kohtuullista liikennöitävän alueen kulloisetkin erityispiirteet huomioon ottaen. Ennakkopäätös selkeyttäisi sekä haitankärsijöiden asemaa että toimintojen sijoittamisen suunnittelua samoin kuin viranomaisvalvontaa.

A on antanut vastineen. A on vastineessaan muun ohella todennut, että toiminnan sijaintipaikka on sopiva, koska hankkeella on jo lainvoimainen maa-ainesten ottolupa. Hankkeen kuljetusreitit kulkevat yleisiä teitä pitkin, eikä liikenneturvallisuus liity toiminnasta aiheutuvaan ympäristön pilaantumiseen. Liikenteen melu-, pöly- ja tärinäselvityksessä on todettu, ettei toiminnasta aiheudu sellaista kohtuutonta rasitusta, jota olisi pidettävä luvan myöntämisen esteenä. Mallinnettu tieosuus on noin 2,5 kilometriä, joten mallinnuksessa käytetty tarkkuustaso on selvitysalueen laajuus huomioon ottaen riittävä. Meluselvitysten mukaan tien välittömässä läheisyydessä keskiäänitaso on 55 dB eli päiväaikaisen ohjearvon tasoa. Ajoneuvoliikenteelle voidaan sallia ohjearvoja suurempia melutasoja etenkin taajaan asutuilla jo rakennetuilla alueilla. Jo nykytilanteessa 55 dB ylittyy tien välittömässä läheisyydessä. Tiestä irtoava pöly on karkeaa ja laskeutuu nopeasti.

Kuljun Asemakylän Omakotiyhdistys ry on antanut vastaselityksen. Yhdistys on vastaselityksessään muun ohella todennut, että tien välittömässä läheisyydessä oleva piha on usean talon kohdalla ainoa ulko-oleskelualue.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

1. Valittajan vaatimus katselmuksen toimittamisesta hylätään.

2. Vaasan hallinto-oikeuden ja Lempäälän kunnan ympäristöjaoston päätökset kumotaan ja asia palautetaan Lempäälän ympäristöjaostolle uudelleen käsiteltäväksi.

Perustelut

1. Katselmus

Hallintolainkäyttölain 41 §:n mukaan asian selvittämiseksi voidaan toimittaa katselmus. Kun otetaan huomioon perusteet, joiden vuoksi Kuljun Asemakylän Omakotiyhdistys ry on pyytänyt katselmuksen toimittamista, sekä asiakirjoista saatava selvitys ja jäljempänä lausuttu, katselmuksen toimittaminen ei ole asian selvittämiseksi tarpeen.

2. Pääasia

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 2 kohdan (252/2005) mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavalla toiminnalla tarkoitetaan ympäristönsuojelulaissa laitoksen perustamista tai käyttämistä sekä siihen teknisesti ja toiminnallisesti kiinteästi liittyvää toimintaa taikka alueen käyttämistä tai toiminnan järjestämistä siten, että siitä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista.

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 6 §:n mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa otetaan huomioon muun ohella toiminnan luonne, pilaantumisen todennäköisyys, alueen kaavoitus ja muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 ja 2 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) edellä 79 §:ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset: 1) päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; 2) jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä; 3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä; 5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Mainitun pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. 2 momentin mukaan arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat.

Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 9 §:n 2 momentin 10 kohdan mukaan lupahakemuksen tulee lisäksi sisältää, ottaen huomioon toiminnan luonne ja sen vaikutukset, lupaharkinnan kannalta tarpeelliset tiedot liikenteestä ja liikennejärjestelyistä.

Asiassa saatu selvitys

Lempäälän kunnan ympäristöjaosto on myöntänyt A:lle ympäristöluvan Lempäälän kunnassa sijaitsevalla Karhumäen tilalla (418-444-6-2) harjoitettavaan kiviaineksen louhinta- ja murskaustoimintaan kymmenen vuoden määräajaksi. Vuotuinen tuotantomäärä on keskimäärin 240 000 tonnia ja enintään 270 000 tonnia vuodessa.

Louhinta- ja murskaustoimintaan liittyy olennaisena osana kiviaineksen kuljetus toiminta-alueelta. Ympäristölupamääräyksen mukaan kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen liittyvää kuormaamista ja kuljetusta saa tehdä arkipäivisin klo 6–18. Valmiiden tuotteiden kuljetus ja siihen liittyvä toiminta on sallittua 12 kuukautta vuodessa.

Lupahakemuksesta ilmenee, että edellä mainittu kuljetusliikenne suunnataan toiminta-alueelta Muurannotkontietä pitkin joko pohjoiseen Kylmäkorventielle tai etelään Sorvalammentielle, jotka ovat yleiseen liikenteeseen tarkoitettuja teitä. Ajot suuntautuvat pohjoiseen tai etelään kysynnän mukaan. Kuljetusten määrä on luvan hakijan arvion mukaan keskimäärin 60–120 raskaan liikenteen ohiajoa arkipäivässä.

Kuljun Asemakylän taajama-alue sijaitsee Kylmäkorventien varrella. Alueen asuinrakennukset sijoittuvat lähimmillään noin 800 metrin etäisyydelle louhinta-alueesta koilliseen. Karttatarkastelun perusteella asuinrakennukset sijaitsevat lähellä Kylmäkorventietä, useat taloista selvästi alle 10 metrin etäisyydellä tiestä. Asuinkiinteistöjen piha-alueet jatkuvat tiehen saakka.

Lempäälän kunnasta saatujen tietojen mukaan Kylmäkorventien vuorokausittainen liikennemäärä on nykytilanteessa ollut noin 410 autoa. Meluselvityksessä on arvioitu, että raskaan liikenteen osuus Kylmäkorventien ja Sorvalammentien liikenteestä on tällä hetkellä noin 3 prosenttia. Saadun selvityksen perusteella on näin ollen pääteltävissä, että louhinta- ja murskaustoiminnan johdosta raskaan liikenteen osuus Kylmäkorventien liikenteestä voi enimmillään kasvaa lähes neljäsosaan kokonaisliikennemäärästä.

Ympäristölupamääräyksen mukaan toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää asumiseen käytettävillä alueilla päivällä klo 7–22 ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq) eikä yöllä klo 22–7 ekvivalenttimelutasoa 50 dB (LAeq).

Kylmäkorventien ja Sorvalammentien liikenteen osalta laaditun meluselvityksen (FCG Finnish Consulting Group Oy 20.5.2015 ja 2.6.2015) mukaan nykytilanteessa samoin kuin hankkeen aikaisessa tilanteessa kaikilta tutkittujen teiden välittömässä läheisyydessä olevilta kiinteistöiltä löytyy oleskelualueita, joilla ohjearvo 55 dB ei ylity. Selvityksen mukaan hankkeen aiheuttama lisäys keskiäänitasoihin verrattuna nykytilanteeseen on vähäinen ja ilmenee pääosin teiden välittömässä läheisyydessä.

Liikennemelumallinnus on tehty päiväajan (klo 7–22) osalta, mutta yöaikaisen kuljetuksen eli tässä hankkeessa klo 6–7 välisen ajan melutasoja ei ole mallinnettu. Melumallinnuksessa ei ole myöskään selvitetty alueen muita mahdollisia melunlähteitä tai liikennemelun yhteisvaikutusta varsinaisesta louhinta- ja murskaustoiminnasta aiheutuvan melun kanssa.

Kysymyksenasettelu

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on Kuljun Asemakylän omakotiyhdistys ry:n valituksen johdosta otettava kantaa siihen, onko A:lle murskaus- ja louhintatoimintaa varten myönnetyssä ympäristöluvassa otettu huomioon tästä toiminnasta aiheutuvan liikenteen päästöt riittävästi siten, että lupa on voitu myöntää luvassa annetut lupamääräykset huomioon ottaen.

Selvyyden vuoksi korkein hallinto-oikeus samalla myös toteaa, että raskaan liikenteen kuljetuksista aiheutuvat liikenneturvallisuuteen liittyvät näkökohdat eivät kuulu ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla ympäristölupa-asian yhteydessä huomioon otettaviin seikkoihin.

Oikeudellinen arviointi

Ympäristölupa myönnetään toimintaan, johon on haettava lupaa ympäristönsuojelulain perusteella. Luvanvaraista toimintaa koskevan lupaharkinnan ulottuvuutta ei ole laissa määritelty tarkkarajaisesti. Luvanvaraisuuden kohdetta täsmentää lähinnä ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan määritelmä. Mainittua lainkohtaa koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 227/2004 vp) todetaan muun ohella seuraavaa: ”Pykälän 1 momentin 2 kohdan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan määritelmää ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että siinä mainittaisiin myös laitokseen teknisesti ja toiminnallisesti kiinteästi liittyvät toiminnan osat. Säännöksellä olisi käytännön merkitystä erityisesti ympäristölupa-asioissa, sillä se määrittelisi laitosmaisen toiminnan lupaharkinnan ulottuvuuden selventämällä, että toiminnan tarkastelu ei rajoitu ahtaasti pelkästään luvanvaraisen toiminnan määritelmän mukaiseen toimintaan.” Mainittu perustelu kuvaa erityisesti laitosmaisen toiminnan kiinteistöllä sijaitsevien, itsenäisesti ei-luvanvaraisten osatoimintojen liittymistä lupaharkintaan. Tapauskohtaisesti lupaharkintaan voi kuulua myös muita toiminnallisia osatoimintoja. Tällainen muu toiminnallinen osatoiminto voi olla esimerkiksi liikenne.

Korkein hallinto-oikeus on tapauksessa KHO 2014:115 todennut, että ympäristölupaharkintaan ei lähtökohtaisesti kuulu liikenteen yleisten ympäristöhaittojen huomioon ottaminen alueella, joka ei kuulu suoranaisesti toiminnanharjoittajan vastuulle ja joka on osoitettu yleiseen liikenteeseen. Luvan myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa on kuitenkin varmistauduttava siitä, ettei toiminnasta aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa laissa tarkoitettuja kiellettyjä seurauksia. Tällöin harkinnassa on otettava huomioon myös alueen taustamelu sekä muun ohella liikenteestä johtuva melu. Kun liikenne yleisellä tiellä aiheutuu suurelta osin vain luvanvaraisesta toiminnasta, on lupaharkinnassa liikenne otettava tapauskohtaisesti huomioon varsinaisen toiminnan lähialueella.

Lähtökohtana ympäristölupaharkinnassa on yleensä pidettävä sitä, ettei varsinaisesta luvanvaraisesta toiminnasta etäällä yleiseen liikennekäyttöön osoitetulla väylällä aiheutuvat liikenteen päästöt kuulu lupaharkinnan piiriin. Liikennejärjestelmässä tapahtuva luvanvaraisesta toiminnasta aiheutuva liikenteen lisäys on usein sattumanvaraista ja sen haitat ovat vaikeasti erotettavissa muusta liikennevirrasta. Väylien käytöstä aiheutuvien yhteisvaikutusten ei voida myöskään katsoa kuuluvan toiminnanharjoittajan vastuulle. Liikennekäytössä olevien väylien läheisyydessä olevien kiinteistöjen sietovelvollisuuteen on lisäksi katsottava yleensä kuuluvan liikenteestä tavanomaisesti aiheutuvat haitat ja näihin haittoihin puuttuminen ratkaistaan muussa menettelyssä kuin ympäristölupamenettelyssä, esimerkiksi tiesuunnittelussa, tienpidossa tai toimitusmenettelyssä.

Edellä todetusta huolimatta luvanvaraiseen toimintaan välttämättömänä osana kuuluvan liikenteen aiheuttamia päästöjä on perusteltua tarkastella lupaharkinnassa varsinaista toiminta-aluetta laajemmalta alueelta silloin, kun tämä liikenne määrittää yksinomaan tai suurimmaksi osaksi liikennealueelta aiheutuvat päästöt ja näistä päästöistä voidaan arvioida aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Osana ympäristölupaharkintaa on vastaavasti arvioitava eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaisen rasituksen kohtuuttomuutta. Varsinaisella toiminta-alueella harjoitettuun toimintaan olennaisesti kuuluvasta liikenteestä lähialueella koettua merkittävää meluhaitan lisääntymistä voidaan tällöin pitää toiminta-alueen käytöstä aiheutuvana eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaisena kohtuuttomana rasituksena.

Kysymyksessä olevalla Karhumäen kiinteistöllä harjoitettavasta louhinta- ja murskaustoiminnasta aiheutuva liikenne ohjautuisi Muurannotkontieltä niin sanotun T-risteyksen kautta pohjoisen suuntaan (Kylmäkorventie) tai etelän suuntaan (Sorvalammentie). Näiden teiden varrella ja lähimmillään noin 800 metrin päässä varsinaisesta toiminta-alueesta on suhteellisen tiivistä kylämäistä asutusta. Useat asuinrakennukset ovat noin 8–10 metrin päässä ajoradasta. Maankäytönsuunnittelussa alueen läheisyyteen ei ole osoitettu raskasta liikennettä aiheuttavaa maankäyttöä, kuten teollisuutta tai maa-ainesten ottoa. Asiakirjoista saatavan selvityksen ja karttatarkastelun perusteella voidaan päätellä, että asuinrakennusten ohi kulkeva Kylmäkorventie ja välittömästi sen jatkeena oleva Sorvalammentie ovat olleet pitkään käytössä lähinnä niiden varrella olevien taajamien asukkaiden omaa liikennettä varten. Lisäksi taajamien välistä liikennettä Kylmäkorventieltä Sorvalammentielle tai toiseen suuntaan Sorvalammentieltä Kylmäkorventielle on ollut ilmeisesti vähän. Nopeusrajoitus näillä teillä on ollut alhainen, eikä raskasta liikennettä ole ollut sanottavasti.

Saadun selvityksen mukaan kysymyksessä olevan louhinta- ja murskaustoiminnan edellyttämä kuljetusliikenne aiheuttaa huomattavan raskaan liikenteen määrän lisäyksen edellä mainituilla teillä. Kun luvanvaraisesta toiminnasta johtuvan raskaan liikenteen määrän lisäyksen on arvioitu olevan jopa 120 kuorma-auton ohiajoa vuorokaudessa muutoin vähän liikennöidyillä teillä, raskaan liikenteen voidaan katsoa tässä tapauksessa määrittävän käytännössä kokonaisuudessaan näiden teiden melualueen. Melun leviämismallin kartan mittakaava on suuri, mikä vaikeuttaa tarkan melualueen arviointia. Mallinnuksesta voidaan kuitenkin päätellä, että päiväaikainen (klo 07−22) melutaso LAeq 55 dB voi ylittyä useiden tietä lähellä sijaitsevien asuinrakennusten kohdalla. Selvitys ulko-oleskelualueiden melutasoista on lisäksi osin epäselvä. Melutason ylittyminen joiltakin osin asuinrakennuksen kiinteistöllä ei kuitenkaan sinänsä tarkoita ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun terveyshaitan aiheutumista. Kun kuitenkin otetaan huomioon alueen kaavoitus ja se, että alueen asutus muodostuu pitkälti kapeiden teiden varrelle sijoittuneesta nauhamaisesta omakotiasutuksesta, melutason ohjearvojen mahdollisesta ylittymisestä aiheutuvaa meluhaittaa on pidettävä alueella ennakoimattomana. Kun vielä otetaan huomioon raskaan liikenteen määrän lisäys ja sen ajoittuminen koko vuoden ajalle, on liikenteestä syntyvän meluhaitan johdosta arvioitava, aiheutuuko toiminnasta jo yksin tästä syystä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Melun leviämismallin tuloksissa ei ole erikseen arvioitu, mikä merkitys on sillä, että liikennettä tiellä voi toiminta-aika huomioon ottaen olla myös aamulla yöaikaan (klo 22−07). Raskaasta kuljetusliikenteestä voi aiheutua myös tärinää maaperäolosuhteista riippuen, mitä on pidettävä erityisen häiritsevänä erityisesti yöaikaan. Kuljetuksista voi aiheutua lisäksi pölyämistä ajoneuvojen vaakapinnoilta ja kuormista sekä päällystämättömän tien pinnasta nousevan pölyn vuoksi. Mainitut seikat on otettava huomioon yhdessä melutasoista saatavan selvityksen kanssa arvioitaessa toiminnasta aiheutuvaa rasitusta.

Edellä todetun mukaisesti kysymyksessä olevan louhinta- ja murskaushankkeen lupaharkinnassa on tullut ottaa huomioon myös raskaan liikenteen aiheuttama melu-, tärinä- ja pölyhaitta osana ympäristönsuojelulain 6 §:n, 42 §:n ja 43 §:n mukaista harkintaa. Tarpeellisten lupamääräysten asettaminen esimerkiksi liikenteen toiminta-ajoista, liikennemääristä ja kuljetusreiteistä sekä liikenteeseen liittyvistä melu- ja tärinämittauksista ovat osa mainittua lupaharkintaa. Koska asiassa saadun selvityksen perusteella ei voida varmistua siitä, ettei toiminta siihen liittyvän kuljetuksen osalta aiheuta eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, ei lupaan näiltä osin sisältyviä lupamääräyksiä voida pitää riittävinä. Lupaharkinta on liikenteen osalta ollut siten puutteellinen.

Johtopäätös

Kun lupaharkintaa on edellä lausuttu huomioon ottaen pidettävä puutteellisena, on Vaasan hallinto-oikeuden ja Lempäälän kunnan ympäristöjaoston päätökset kumottava ja asia on palautettava ympäristöjaostolle uudelleen käsiteltäväksi.

Asiaa uudelleen käsiteltäessä on toiminnanharjoittajalle varattava tilaisuus tarvittaessa täydentää lupahakemustaan liikenteen johdosta mahdollisesti asetettavien tarpeellisten lupamääräysten johdosta.

Asiaa uudelleen käsiteltäessä on sovellettava uutta ympäristönsuojelulakia (527/2014) mainitun lain 229 §:n 2 momentin nojalla.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Tuomas Kuokkanen, Pekka Aalto ja Monica Gullans sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Riku Vahala ja Anna-Liisa Kivimäki. Asian esittelijä Päivi Korkeakoski.