KHO:2019:88

Henkilökohtaisen tulon verotus – Tulon jaksotus – Verovuosi – Luovutusvoitto – Suunnattu osakeanti – Osakemerkintä – Joukkovelkakirjalainan konvertointi – Yhtiön hallituksen hyväksyntä

Vuosikirjanumero: KHO:2019:88
Antopäivä: 5.7.2019
Taltionumero: 3209
Diaarinumero: 2603/2/18
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2019:88

B Oyj oli tarjonnut merkittäväksi yhteensä enintään 4 000 000 000 uutta osaketta etuoikeudettomien saneerausvelkojen haltijoille saneerausvelkasaatavia vastaan. Merkintäoikeus osakeannissa oli ollut kaikilla yhtiön saneerausohjelmaehdotuksen mukaisilla etuoikeudettomien saneerausvelkojen haltijoilla. Osakeantia ei voinut yli- tai alimerkitä. Velkojan ilmoitus vaihto-oikeuden käyttämisestä oli osakeannin ehtojen mukaan ollut peruuttamaton ja velkojaa sitova, eikä sitä ole voinut muuttaa tai peruuttaa muutoin kuin arvopaperimarkkinalaissa edellytetyissä tilanteissa. Yhtiöllä oli ollut oikeus hylätä merkintä osittain tai kokonaan, ellei sitä ollut tehty osakeannin ehtojen tai yhtiön antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti. Osakkeiden merkintäaika oli alkanut 28.11.2016 ja päättynyt 28.12.2016.

A oli merkinnyt B Oyj:n osakkeita omistamiensa B Oyj:n joukkovelkakirjalainojen perusteella merkintäajan kuluessa vuonna 2016. B Oyj:n hallitus oli hyväksynyt hänen osakemerkintänsä 3.1.2017. A:n osakeannin ehtojen mukainen osakemerkintä oli merkintähetkellä vuonna 2016 tosiasiassa sitonut sekä häntä itseään että annin tehnyttä yhtiötä. A:lle joukkovelkakirjalainojen luovutuksesta kertyvää voittoa ei näin ollen ollut jaksotettava verovuodelle 2017, vaikka yhtiön hallitus on hyväksynyt hänen osakemerkintänsä vasta 3.1.2017.

Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu verovuodelle 2017.

Tuloverolaki 110 § 2 momentti

Laki verotusmenettelystä 3 § 2 momentti

Osakeyhtiölaki 9 luku 9 §

Vrt. KHO 1987 B 571

Päätös, jota valitus koskee

Keskusverolautakunta 4.5.2018 nro 25/2018

Asian käsittely keskusverolautakunnassa

Hakemus keskusverolautakunnalle

A on 8.2.2018 vireille tulleessa ennakkoratkaisuhakemuksessaan esittänyt muun ohella seuraavaa:

A on vuoden 2013 jälkeen ostanut jälkimarkkinoilta B Oyj:n joukkovelkakirjoja alle lainapääoman nimellisarvon sen jälkeen, kun yhtiö oli asetettu käräjäoikeuden päätöksellä yrityssaneeraukseen. A on vuonna 2016 merkinnyt B Oyj:n osakkeita yhtiön velkojille suunnatussa osakeannissa, joka on liittynyt yhtiön saneerausmenettelyyn ja jonka ehdot ilmenevät yhtiön vuonna 2016 antamista pörssitiedotteista. Osakeantiehtojen mukaan osakkeiden merkintäaika on ollut 28.11.2016–28.12.2016. Osakkeiden merkintähinta on maksettu kokonaisuudessaan kuittaamalla joukkovelkakirjan haltijan yhtiöltä oleva velkakirjasaatava uusien osakkeiden merkintähintaa vastaan.

Velkojen kuittaus ja osakeannissa annettujen uusien osakkeiden maksaminen ovat toteutuneet osakeannin ehtojen mukaisesti yhtiön hallituksen hyväksyttyä merkinnät päätöksellään 3.1.2017. Uudet osakkeet ovat tuottaneet osakkeenomistajan oikeudet yhtiössä siitä alkaen, kun ne on rekisteröity kaupparekisteriin. Yhtiö on tilinpäätöksessään 31.12.2016 esittänyt velka- ja osakemääränsä osakeantia edeltävän tilanteen mukaisina.

A on luovuttanut osakeannissa merkitsemänsä osakkeet vuonna 2017.

Ennakkoratkaisukysymykset

A on pyytänyt keskusverolautakunnalta ennakkoratkaisua muun ohessa seuraavaan kysymykseen:

Realisoituuko B Oyj:n yrityssaneeraukseen liittyneessä velkakonversioannissa A:n osakkeiksi vaihtama joukkovelkakirjalainan lainapääoman luovutus, ja voidaanko verovuotena pitää verovuotta 2017?

Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu

Keskusverolautakunta on tutkinut hakemuksen ja lausunut ennakkoratkaisuna seuraavaa:

B Oyj:n osakeantia, jossa A on hakemuksessa kuvatulla tavalla merkinnyt B Oyj:n osakkeita joukkovelkakirjojensa lainapääoman kuittausta vastaan, pidetään hakijan omistamien joukkovelkakirjojen osalta verovuoden 2017 verotuksessa tuloverolain 45 §:n 1 momentissa sekä 50 §:n 1 momentissa tarkoitettuna luovutuksena.

Lainvoiman saanutta ennakkoratkaisua on, jos A niin vaatii, noudatettava verovuodelta 2017 toimitettavassa tuloverotuksessa.

Keskusverolautakunta on, selostettuaan tuloverolain 45 §:n 1 momentin, 46 §:n 1 momentin, 50 §:n 1 momentin ja 110 §:n 2 momentin, perustellut päätöstään seuraavasti:

Hakemuksen mukaan hakija on vaihtanut omistamansa B Oyj:n joukkovelkakirjat yhtiön osakkeisiin osakeannissa, jossa osakkeiden merkintähinta on maksettu joukkovelkakirjojen lainapääomaa kuittaamalla. B Oyj:n toteuttama osakeanti on yhtiön pörssitiedotteiden sekä hakemuksessa esitetyn selvityksen perusteella ollut osa yhtiön taloudellisen tilanteen tervehdyttämiseen tähtäävää saneerausmenettelyä. Osakeannin ehtojen mukaan joukkovelkakirjojen vaihto osakkeiksi on ollut ehdollinen yhtiön hallituksen hyväksynnälle, joka on saadun selvityksen mukaan annettu 3.1.2017. Keskusverolautakunta katsoo, että hakijan joukkovelkakirjojen osalta tuloverolain 45 §:n 1 momentissa sekä 50 §:n 1 momentissa tarkoitettu luovutus on hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa tapahtunut sillä hetkellä, kun B Oyj:n hallitus on hyväksynyt osakeannissa tehdyt osakemerkinnät antiehtojen mukaisesti.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on valituksessaan muun ohella vaatinut, että keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu poistetaan, koska B Oyj:n yrityssaneeraukseen liittyneessä konversioannissa A:n yhtiön osakkeiksi vaihtaman joukkovelkakirjalainan luovutus on tapahtunut vuonna 2016. Keskusverolautakunnan ei siten olisi tullut antaa asiassa ennakkoratkaisua.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on vaatimuksensa perusteluina esittänyt muun ohella seuraavaa:

Omaisuuden luovutuksesta muodostunut luovutusvoitto tai -tappio otetaan huomioon sen verovuoden tulona tai tappiona, jona sitova ja lopullinen luovutuskirja on allekirjoitettu. Tästä pääsäännöstä poiketaan oikeuskäytännön perusteella silloin, kun oikeustoimen toteutuminen perustuu sopimusehtoon, joka edellyttää viranomaisen lupaa (KHO 1994 B 532) tai jonkin perusteen nojalla oikeustoimen osapuolista riippumatonta, erillistä hyväksymistä (KVL 31/2013 valtion pörssin sääntö).

Käsillä olevassa suunnatussa konversioannissa on kysymys vaihdosta, jossa joukkovelkakirjalainan velkoja vaihtaa saamisensa yhtiön liikkeelle laskemia uusia osakkeita vastaan. Kysymyksessä on siten luovutus. Tästä ei kuitenkaan ole laadittu luovutussopimusta, jonka allekirjoitus osoittaisi luovutushetken, vaan konversioannissa on tapahtunut osakemerkintä. Suunnatussa osakeannissa osake katsotaan hankituksi silloin, kun osake merkitään. Tämä merkintäajankohta osoittaa käsillä olevassa tapauksessa myös joukkovelkakirjalainan luovutuksen ajankohdan.

Pörssitiedotteen mukaan ilmoitus vaihto-oikeuden käyttämisestä on peruuttamaton ja velkojaa sitova. Lisäksi velkojen konvertointiin liittyvät yhtiöoikeudelliset toimenpiteet osakemerkintöineen olivat lopullisia ja peruuttamattomia. Osakeantiin liittyvät toimenpiteet olivat myös pysyviä, vaikka saneerausohjelmaehdotusta ei olisi voitu vahvistaa tai vaikka saneerausohjelman toteuttaminen syystä tai toisesta olisi keskeytynyt tai rauennut. Asiassa on otettava myös huomioon, että jos osakeantia ei olisi toteutettu, velkojien tekemät merkinnät olisi mitätöity automaattisesti. Nämä osakeannin ehdot korostavat osakkeen merkinnän merkitystä konversioannissa ja tukevat käsitystä, jonka mukaan osakkeen merkintähetki määrää joukkovelkakirjalainan luovutuksen ajankohdan.

Keskusverolautakunta antoi esillä olevassa asiassa keskeisen merkityksen yhtiön hallituksen 3.1.2017 tapahtuneelle hyväksymiselle. Pörssitiedotteen mukaan yhtiö pystyi oman harkintansa mukaan päättämään, että osakeantia ei toteuteta. Yhtiön hyväksyminen ei ollut konversioannin ajankohdan kannalta ehdoton edellytys, vaikka yhtiön toteuttama osakeanti on ollut osa yhtiön taloudellisen tilanteen tervehdyttämiseen tähtäävää saneerausmenettelyä. Yhtiön ehdollinen hyväksyminen on rinnastettavissa sopimuksenvaraiseen ehtoon, jolla ei ole joukkovelkakirjalainan luovutuksen ajankohdan kannalta merkitystä. Merkinnän jälkeiset tapahtumat ovat olleet ennakkoratkaisun hakijasta riippumattomia seikkoja, joille ei voida antaa ratkaisevaa merkitystä, kun luovutusvoittoverotuksessa arvioidaan joukkovelkakirjalainan luovutusajankohtaa.

A on antanut vastineen, jossa on vaadittu valituksen hylkäämistä ja esitetty muun ohella seuraavaa:

Pääsääntönä tuloverotuksessa voidaan pitää sitä, että luovutus tapahtuu samalla hetkellä, kun siviilioikeudellisesti molempia osapuolia sitova sopimus syntyy. Sitovuudella on katsottava tarkoitettavan siviilioikeudellista sitovuutta. Vaikka vero-oikeudessa ei sinänsä aina sovelleta siviilioikeudellisia periaatteita, tätä perussääntöä on noudatettava verotuksessa, ellei erikseen ole lailla säädetty poikkeusta. Luovutusvoittoverotuksen osalta tällaista poikkeusta ei ole tehty.

Sitova tarjous muodostaa lopullisen kauppasopimuksen vasta ja vain, jos toinen osapuoli hyväksyy tarjouksen. Oikeustoimilain 1 §:n mukaan tarjous sopimuksen tekemisestä ja sellaiseen tarjoukseen annettu vastaus sitovat tarjouksen tekijää ja vastauksen antajaa. Esillä olevassa asiassa voimassa on ollut vain A:n tekemä vaihtotarjous joukkovelkakirjalainojen luovuttamisesta. Sopimus on syntynyt vasta, kun yhtiön hallitus on hyväksynyt A:n tarjouksen 3.1.2017.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on antanut vastaselityksen, jossa on muun ohella esitetty, ettei yhtiön antamia pörssitiedotteita 24.11.2016 ja 21.12.2016 voida tulkita tarjouspyynnöiksi, koska niiden perusteella ei edellytetty yhtiön erillistä merkintöjen hyväksymistä. Yhtiö on pörssitiedotteissaan esittänyt velkojillensa tarjouksen vaihtaa saatavia yhtiön uusiin osakkeisiin, ja velkoja on hyväksynyt tarjouksen, kun velkoja on päättänyt merkitä yhtiön uusia osakkeita. Siten siviilioikeudellisesti pätevä sopimus on esillä olevassa asiassa syntynyt vuonna 2016.

A on antanut lisävastineen, joka on annettu tiedoksi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus hyväksytään. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu kumotaan ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan, että B Oyj:n yrityssaneeraukseen liittyneessä velkakonversioannissa A:n joukkovelkakirjalainan luovutus ei ole tapahtunut verovuonna 2017.

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Tuloverolain tulon jaksottamisen yleissäännöstä koskevan 110 §:n 2 momentin mukaan luovutusvoitto katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona kauppa tai vaihto on tehty tai muu luovutus on tapahtunut.

Verotusmenettelystä annetun lain 3 §:n 2 momentin mukaan verovuosi on kalenterivuosi tai, jos kirjanpitolaissa (1336/1997) tarkoitettuna tilikautena ei ole kalenterivuosi, se tai ne tilikaudet, jotka ovat kalenterivuoden aikana päättyneet.

Osakeyhtiölain 9 luvun 9 §:n mukaan osakkeen merkinnän tulee tapahtua todisteellisesti. Merkinnästä on käytävä ilmi merkitsijä, mihin osakeantipäätökseen merkintä perustuu ja merkinnän kohteena olevat osakkeet.

Asiassa saatu selvitys

B Oyj:n osakeannin ehtojen mukaan yhtiön hallitus on 24.11.2016 päättänyt varsinaisen yhtiökokouksen 25.6.2015 antaman valtuutuksen perusteella suunnatusta konversio-osakeannista, jossa yhtiö on tarjonnut merkittäväksi yhteensä enintään 4 000 000 000 uutta osaketta etuoikeudettomien saneerausvelkojen haltijoille saneerausvelkasaatavia vastaan. Osakeannissa merkintäoikeus on ollut kaikilla yhtiön saneerausohjelmaehdotuksen mukaisilla etuoikeudettomien saneerausvelkojen haltijoilla. Koska osakeannissa merkittävillä uusilla osakkeilla ei ole ollut vähimmäismäärää, alimerkintätilanne ei ole ollut mahdollinen. Koska osakeanti on rajoitettu velkojien etuoikeudettomien saneerausvelkasaatavien enimmäismäärään asti, myöskään ylimerkintätilanne ei ole ollut mahdollinen.

Ilmoitus vaihto-oikeuden käyttämisestä on osakeannin ehtojen mukaan ollut peruuttamaton ja velkojaa sitova, eikä sitä ole voinut muuttaa tai peruuttaa muutoin kuin arvopaperimarkkinalaissa edellytetyissä tilanteissa. Yhtiöllä on ollut oikeus hylätä merkintä osittain tai kokonaan, ellei sitä ole tehty osakeannin ehtojen tai yhtiön antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti. Yhtiö on voinut oman harkintansa mukaan päättää olla toteuttamatta osakeantia. Jos osakeantia ei olisi toteutettu, velkojien tekemät merkinnät olisi mitätöity automaattisesti. Uusien osakkeiden merkintähinta on maksettu kokonaisuudessaan kuittaamalla velkojalla yhtiöltä oleva saneerausvelkasaatava uusien osakkeiden merkintähintaa vastaan. Kuittaus ja osakeannissa annettavien uusien osakkeiden maksaminen ovat tapahtuneet hallituksen hyväksyessä merkinnät.

Uusien osakkeiden merkintäaika on osakeannin ehtojen mukaan alkanut 28.11.2016 ja päättynyt 22.12.2016, mutta yhtiön hallitus on voinut oman harkintansa mukaan keskeyttää merkintäajan tai lyhentää taikka pidentää sitä. Osakkeiden merkintäaikaa on pidennetty 28.12.2016 asti. Osakeannin ehtojen mukaan yhtiö on ilmoittanut uudet osakkeet rekisteröitäväksi kaupparekisteriin niin pian kuin se on ollut mahdollista uusien osakkeiden merkintöjen hyväksymisen jälkeen. Uudet osakkeet ovat tuottaneet osakkeenomistajan oikeudet kaupparekisteriin merkitsemisestä ja merkitsijän arvo-osuustilille kirjaamisesta lukien.

A on tehnyt yhtiön osakkeiden merkintäilmoituksen niiden merkintäaikana eli viimeistään 28.12.2016. Yhtiön hallitus on hyväksynyt merkinnän 3.1.2017, ja uudet osakkeet on kirjattu tammikuussa 2017 A:n arvo-osuustileille. Yhtiö on ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan esittänyt tilinpäätöksessään 31.12.2016 velka- ja osakemääränsä osakeantia edeltävän tilanteen mukaisina.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Asiassa on ratkaistavana, onko B Oyj:n joukkovelkakirjalainojen luovutuksesta A:lle kertyvä luovutusvoitto tai -tappio jaksotettava hänen verovuoden 2017 veronalaiseksi tulokseen.

Henkilöverotuksessa luovutusvoittojen jaksottamisen pääsääntö on, että luovutusvoitto tai -tappio jaksotetaan verovuodelle, jonka aikana sitova luovutussopimus on tehty. Korkein hallinto-oikeus on osakeannissa merkittyjen osakkeiden hankinta-ajankohtaa koskevassa vuosikirjaratkaisussaan KHO 1987 B 571 poikennut sanotusta pääsäännöstä. Mainitussa ratkaisussa korkein hallinto-oikeus katsoi, että osakkeet oli kokonaisuudessaan hankittu sinä päivänä, jona uusia osakkeita tarjousosakeannissa liikkeelle laskenut pankki oli hyväksynyt merkintätarjouksen, koska pankin hallintoneuvosto oli päättänyt osakkeenomistajien tarjousten perusteella osakepääoman lopullisesta korotuksesta, osakkeiden määrästä ja osakkeiden merkintähinnasta ja koska merkintä ei riippunut siitä, minkä määrän tarjousmerkinnän tehnyt osakas oli ennestään omistanut pankin osakkeita.

B Oyj:n esillä olevassa osakeannissa ei ole ollut kyse tarjousosakeannista. Osakeannin ehdot ovat sisältäneet täsmälliset ratkaisut siitä, kuka on saanut osakkeita merkitä ja millä ehdoilla. Yhtiön osakeantia ei ole voitu ylimerkitä, kuten edellä mainitussa vuosikirjaratkaisussa tarkoitetussa tarjousannissa on ollut mahdollista tehdä. Yhtiön oikeus hylätä merkintäilmoitukset on rajoittunut vain tilanteisiin, joissa merkintäilmoituksia ei ole tehty osakeannin ehtojen tai yhtiön antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti. A:n ilmoitus joukkovelkakirjojen vaihto-oikeuden käyttämisestä on osakeannin ehtojen mukaan ollut peruuttamaton ja A:ta sitova.

Edellä esitetyn perusteella A:n osakeannin ehtojen mukainen vuonna 2016 tehty osakemerkintä on tosiasiassa sitonut sekä häntä itseään että annin tehnyttä yhtiötä jo vuonna 2016. A:lle joukkovelkakirjalainojen luovutuksesta kertyvää voittoa ja tappiota ei näin ollen ole edellä mainitusta pääsäännöstä poiketen jaksotettava verovuodelle 2017, vaikka yhtiön hallitus on hyväksynyt hänen osakemerkintänsä vasta 3.1.2017.

Tämän vuoksi keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu on kumottava ja uutena ennakkoratkaisuna on lausuttava edellä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Leenä Äärilä, Vesa-Pekka Nuotio, Timo Räbinä ja Anne Nenonen. Asian esittelijä Katja Syväkangas.

 
Julkaistu 5.7.2019