KHO:2019:125

Maankäyttö ja rakentaminen – Rakennuslupa – Rakennusluvan myöntämisedellytykset – Tuulivoimala – Toteutettavan tuulivoimalan ominaisuuksia koskevat tiedot – Hankkeen vaikutuksia koskevan selvityksen riittävyys − Yleiskaavamääräys

Vuosikirjanumero: KHO:2019:125
Antopäivä: 1.10.2019
Taltionumero: 4372
Diaarinumero: 302/1/18 ja 313/1/18
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2019:125

Kunnan ympäristölautakunta oli myöntänyt rakennusluvan tuulivoimalalle, jonka suurin sallittu kokonaiskorkeus oli 210 metriä ja enimmäisteho 3 MW. Toteutettavan tuulivoimalan tyyppiä ei ollut rakennuslupahakemuksessa yksilöity ja pääpiirustuksissa oli esitetty ainoastaan voimalan alustavat päämitat sekä todettu, että yksityiskohtaiset rakenne- ja mittapiirrokset määräytyvät valituksi tulevan voimalatyypin ja laitetoimittajan vaatimusten mukaisesti. Rakennuspaikka sijoittui maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:ssä tarkoitetun tuulivoimaosayleiskaavan alueelle ja osayleiskaavassa oli muun ohella määrätty, että rakennusluvan yhteydessä tulee esittää melu- ja varjostusmallinnukset toteutettavalle voimalatyypille laadittuna.

Maankäyttö- ja rakennuslaki tai sen nojalla annetut säädökset eivät edellyttäneet, että tuulivoimalaa koskevasta rakennusluvasta päätettäessä olisi esitettävä hankkeen tekniset yksilöintitiedot, kuten jonkin tuulivoimalavalmistajan tietty voimalamalli. Rakennuslupamenettelyssä oli kuitenkin varmistettava, että rakentaminen täyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena olevassa osayleiskaavassa annetut määräykset sekä muut maankäyttö- ja rakennuslaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä asetetut rakennusluvan myöntämisen edellytykset. Rakennusluvasta päätettäessä oli myös oltava käytettävissä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 64 §:ssä tarkoitettu selvitys hankkeen vaikutuksista maisemaan ja naapureihin.

Toteutettavaa voimalatyyppiä ei tässä tapauksessa ollut yksilöity rakennuslupahakemuksessa, eikä toteutettavaa voimalatyyppiä koskevaa meluselvitystä ja välkemallinnusta ollut esitetty rakennuslupaa haettaessa, vaan mainitut selvitykset oli lupapäätökseen liitetyllä lupaehdolla edellytetty toimitettavaksi vasta rakennusluvan myöntämisen jälkeen ennen töiden aloittamista. Rakennusluvasta päätettäessä ei siten ollut ollut käytettävissä osayleiskaavassa edellytettyjä selvityksiä toteutettavan tuulivoimalan melu- ja välkevaikutuksista.

Kun lisäksi otettiin huomioon, ettei rakennuslupahakemuksessa ollut yksilöity rakennettavan tuulivoimalan tyyppiä muutoin kuin suurimman sallitun kokonaiskorkeuden ja enimmäistehon osalta ja että tuulivoimalan päämitoista oli esitetty pääpiirustuksissa ainoastaan alustavat tiedot, lupahakemuksessa esitettyjen toteutettavaa tuulivoimalaa koskevien yksilöintitietojen perusteella ei ollut rakennusluvasta päätettäessä muutoinkaan ollut luotettavasti arvioitavissa, oliko suunniteltu rakentaminen osayleiskaavan määräysten mukaista, ja täyttikö rakennushanke muut maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt rakennusluvan myöntämisen edellytykset.

Hallinto-oikeuden ja ympäristölautakunnan päätökset oli tämän vuoksi kumottava ja rakennuslupahakemus oli hylättävä.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 77 a §, 131 § 1 momentti, 136 § 1 momentti, 141 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 64 §

Vrt. KHO 2019:126

Päätös, jota valitus koskee

Turun hallinto-oikeus 19.12.2017 nro 17/0384/1

Asian aikaisempi käsittely

Merikarvian ympäristölautakunta on 28.2.2017 (§ 8) tekemällään päätöksellä myöntänyt CPC Finland Oy:lle rakennusluvan tuulivoimalan WT1 rakentamiseen määräalalle kiinteistöstä Tommila (484-407-3-155) Merikarvian kunnan Köörtilän kylässä. Rakennuslupapäätöksen mukaan tuulivoimalan suurin sallittu kokonaiskorkeus on 210 metriä ja enimmäisteho 3 MW.

Rakennuslupapäätökseen liitettyjen ehtojen mukaan:

- ennen rakennustyöhön ryhtymistä on tuulivoimapuiston osayleiskaavan oltava lainvoimainen. Lupa katsotaan rauenneeksi, jos tuulivoimapuiston osayleiskaava ei saa lainvoimaa.

- rakennuslupahankkeeseen ryhtyvän on varmistettava, että ennen töihin ryhtymistä lentoestelupa on saatu ja voimassa sekä toimitettu rakennusvalvontaan ja että ennen töihin ryhtymistä on valitun voimalatyypin mukainen meluselvitys ja välkemallinnus, jotka eivät ylitä raja-arvoja, toimitettu rakennusvalvontaan.

- rakennuslupahankkeeseen ryhtyvän on varmistettava ennen töiden aloittamista, että hanketta koskevat maanvuokrasopimukset ovat voimassa ja ajantasaisia.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin asiasta on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys, hylännyt A:n valituksen sekä jättänyt B:n ja C:n valituksen tutkimatta.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään näiltä osin seuraavasti:

Rakennuspaikka ja Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava

Rakennuspaikalla on voimassa Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava. Kaava-alueen pinta-ala on noin 4,9 km2 ja se on asumatonta maa- ja metsätalousaluetta. Osayleiskaavassa on osoitettu yhdeksän tuulivoimaloiden aluetta (tv). Kullekin tv-alueelle on merkitty ohjeellinen tuulivoimalan sijainti ja alue, jolle tuulivoimalan roottorit saavat ulottua. Kaavamääräyksen mukaan voimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä edellyttäen, että voimalan kokonaiskorkeus merenpinnasta ei ylitä lentoesteluvassa asetettavia korkeusrajoituksia. Tuulivoimalan kaikkien rakenteiden on sijoituttava kokonaan alueen sisäpuolelle.

Pääosa osayleiskaava-alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1). Kaavamääräyksen mukaan alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja.

Kaavamääräysten mukaan:

- yleiskaavaa voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77 a §).

- tuulivoimaloista ei saa aiheutua ohjearvot (VNP/993/1992 & Ympäristöhallinnon ohje 4/2012) ylittävää melua kaava- ja lähialueen olemassa olevalle asutukselle. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää melu- ja varjostusmallinnukset toteutettavalle voimalatyypille laadittuna.

- tuulivoimaloiden, sekä niiden huolto- ja rakentamistöiden ja maakaapeleiden sijoittamisessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet.

Merikarvian kunnanvaltuusto on 15.12.2014 hyväksynyt Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaavan. Turun hallinto-oikeus on 7.7.2016 antamallaan päätöksellä nro 15/0134/1 hylännyt tai jättänyt tutkimatta osayleiskaavapäätöstä koskevat valitukset. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on päätöksellään 17.8.2017 taltio 3891 kumonnut valtuuston ja hallinto-oikeuden päätökset seuraavien kaavamääräysten osalta, mutta hylännyt valitukset muilta osin:

- uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joilla ohjearvojen mukaiset melutasot voivat ylittyä

- uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueelle. Alueella on voimassa MRL 43.2 § mukainen rakentamisrajoitus.

KHO on päätöksessään katsonut, että mainitut kaavamääräykset eivät ole niin keskeinen osa kaavaratkaisua, että valtuuston ja hallinto-oikeuden päätökset olisi kumottava kokonaan.

Valitusoikeus

Maankäyttö- ja rakennuslain 192 §:n 1 momentin mukaan valitusoikeus rakennuslupapäätöksestä on:

- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;

- sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;

- sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;

- kunnalla.

Muutoksenhakijat ovat valittaneet Köörtilän tuulivoimapuiston kaikkien yhdeksän tuulivoimalan rakennuslupapäätöksistä. Voimaloiden etäisyys toisistaan on enimmillään lähes kaksi kilometriä. Hallinto-oikeus toteaa, että valitusoikeutta on arvioitava erikseen kunkin voimalan lupapäätöksen osalta.

Valitusoikeudesta rakennuslupa-asiassa säädetään tyhjentävästi maankäyttö- ja rakennuslaissa. Hallinto-oikeus on valitusoikeutta arvioidessaan ottanut huomioon voimassa olevassa osayleiskaavassa alueelle osoitetut maankäyttöratkaisut sekä rakennuslupahakemuksiin liitetyt selvitykset, jotka koskevat voimaloiden aiheuttamaa melua ja muita ympäristöön ulottuvia vaikutuksia.

Muutoksenhakijat ovat seuraavien kiinteistöjen omistajia tai haltijoita:

B ja C: Viimosa (484-407-3-163)

(---)

A: Ristijärvi (484-407-3-162) ja Virtoja (484-407-3-149).

A:n kiinteistö Ristijärvi rajautuu tuulivoimalan WT1 rakennuspaikkana olevaan Tommilan kiinteistöön (484-407-3-155) siten, että sen etäisyys tuulivoimalan rakennuspaikkaan on vähimmillään noin 120 metriä. Kun otetaan huomioon kiinteistön sijainti rakennuspaikkaan nähden, A:lla on katsottava olevan valitusoikeus tuulivoimalan WT1 rakennuslupapäätöksestä.

(---) B:n ja C:n Viimosan kiinteistö rajautuu tuulivoimalan WT1 rakennuspaikkana olevaan Tommilan kiinteistöön. Viimosan kiinteistön etäisyys tuulivoimalan rakennuspaikkaan on kuitenkin vähimmillään noin 450 metriä, eikä myöskään sitä voi etäisyys huomioon ottaen pitää rakennuspaikkaan nähden viereisenä alueena. Siltä osin kuin muutoksenhakijoiden kiinteistöillä on asuin- tai vapaa-ajan rakennuksia, rakennukset sijaitsevat tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen ulkopuolella ja asiakirjoissa olevien melua sekä varjon vilkuntaa koskevien selvitysten mukaan sellaisella alueella, jonne tuulivoimaloiden näitä vaikutuksia koskevat haitalliset vaikutukset eivät ulotu. Siltä osin kuin muutoksenhakijoiden rakentamattomia kiinteistöjä sijaitsee myös tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueella, valitusoikeutta arvioitaessa on otettava huomioon, että voimassa olevassa Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaavassa alue on osoitettu tuulivoimarakentamiseen, jonka lisäksi alueelle on sallittu ainoastaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen. Mahdollista haitallista melutasoa koskevat ohjearvot eivät tule tällä M-alueella sovellettaviksi. Muutoksenhakijoiden valitusoikeutta ei myöskään ole syytä arvioida toisin sillä perusteella, että korkein hallinto-oikeus on valituksenalaisen rakennuslupapäätöksen jälkeen antamassaan osayleiskaavaa koskevassa päätöksessä poistanut kaavan rakentamista rajoittavia kaavamääräyksiä.

Edellä todetuilla perusteilla valituksenalainen rakennuslupapäätös ei vaikuta olennaisesti viimeksi mainittujen muutoksenhakijoiden kiinteistöjen rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen. Rakennuslupapäätöksen mahdollinen vaikutus kiinteistöjen arvoon ei ole sellainen välitön vaikutus, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetaan. Päätös ei näin ollen sillä eikä muullakaan perusteella välittömästi vaikuta heidän oikeuteensa, velvollisuuteensa tai etuunsa sillä tavoin, että heillä olisi asiassa maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetty valitusoikeus. Heidän valituksensa on näin ollen jätettävä tutkimatta.

Rakennushanke, rakennuslupahakemus ja hakemukseen liitetyt selvitykset

Tuulivoimalan rakennuslupahakemukseen sisältyvät asemapiirros sekä voimalan tyyppipiirros, josta ilmenee voimalan julkisivut ja perustus. Jälkimmäisen piirroksen mukaan voimaloiden roottorin napakorkeus perustuksen yläpinnasta on 134 metriä ja roottorin halkaisija 131 metriä. Siiven pään korkeusasema ylimmässä kohdassaan on 199,5 metriä perustuksen yläpinnasta. Voimalaan kuuluu muun muassa vaalea komposiittirakenteinen siipi sekä vaalea, poikkiprofiililtaan pyöreä täysterästorni.

Tyyppipiirroksessa on todettu, että yksityiskohtaiset rakenne- ja mittapiirrokset määräytyvät valituksi tulevan voimalatyypin ja laitetoimittajan vaatimusten mukaisesti. Laitetoimittaja toimittaa mittapiirrokset ennen rakentamisen aloitusta. Voimalan perustamistapa, perustuksen tyyppi ja lopullinen korkeusasema tarkentuvat rakennesuunnitteluvaiheessa.

Rakennuslupahakemukseen on liitetty Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaavaa varten laadittu meluselvitys. Mallinnus on tehty Nordex N 131 3,0 MW:n voimalatyypillä yhdeksälle voimalalle. Lisäksi on laadittu kahden voimalan osalta meluoptimoitu mallinnus sekä suoritettu tuulivoimalaitosten pienitaajuisen melun laskenta lähimmän loma-asunnon osalta. Hakemukseen on myös liitetty osayleiskaavaa varten laadittu varjon vilkuntamallinnus, joka on mallinnettu edellä mainitulla voimalatyypillä.

Rakennuslupamenettelyyn liittyvät valitusperusteet

Sovellettavat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain 133 §:n mukaan rakennuslupahakemuksen vireilletulosta on ilmoitettava naapurille, jollei ilmoittaminen hankkeen vähäisyys tai sijainti taikka kaavan sisältö huomioon ottaen ole naapurin edun kannalta ilmeisen tarpeetonta. Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Samanaikaisesti on asian vireilläolosta sopivalla tavalla tiedotettava myös rakennuspaikalla.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 65 §:n 1 momentin mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on antaessaan rakennuslupahakemuksesta maankäyttö- ja rakennuslain 133 §:n 1 momentissa tarkoitetun tiedon naapureille varattava heille vähintään seitsemän päivää huomautuksen tekemiseen.

2 momentin mukaan, jollei naapuria tiedetä tai hankaluudetta tavata taikka jos kuultavia naapureita on enemmän kuin kymmenen, ilmoitus hakemuksesta katsotaan annetuksi naapurille tiedoksi, kun hakemuksesta on ilmoitettu sillä tavoin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.

4 momentin mukaan rakennuspaikalla tarvittavasta asian vireilläolosta tiedottamisesta huolehtii rakennushankkeeseen ryhtyvä. Tiedottamisen tarpeellisuutta ja suorittamistapaa harkittaessa otetaan muun muassa huomioon hankkeen koko ja sijainti. Tiedottamisen tarkoituksena on saattaa yleisesti tiedoksi rakentamisen tai muun toimenpiteen aiheuttama olennainen muutos ympäristössä.

Julkisista kuulutuksista annetun lain 5 §:n 2 momentin mukaan, kun tiedonannossa ilmoitetaan jonkin kokouksen tai toimituksen taikka muu määräaika, älköön sitä otettako pois, ennen kuin mainittu aika on ohi. Muissa tapauksissa pitää tiedonannon olla julkipantuna vähintään neljätoista päivää.

Maankäyttö- ja rakennuslain 131 §:n 1 momentin mukaan rakennuslupahakemukseen on liitettävä muun muassa rakennussuunnitelmaan sisältyvät pääpiirustukset, jotka rakennussuunnittelija varmentaa nimikirjoituksellaan.

2 momentin mukaan rakennusvalvontaviranomainen voi hankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen tarvittaessa edellyttää, että rakennuslupahakemukseen liitetään myös muu rakennuslupahakemuksen ratkaisemiseksi tarvittava olennainen selvitys.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 64 §:n mukaan tuulivoimalan rakennuslupahakemuksen yhteydessä on esitettävä selvitys hankkeen vaikutuksista maisemaan ja naapureihin.

Ympäristöministeriön rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä antaman asetuksen 2 §:n mukaan rakennuslupahakemuksen liitteenä oleviin pääpiirustuksiin on sisällyttävä riittävät tiedot sen arvioimiseksi, täyttävätkö ne rakentamista koskevat säännökset ja määräykset sekä hyvän rakennustavan vaatimukset. Lisäksi pääpiirustuksiin on sisällyttävä tiedot seikoista, joilla voi olla vaikutusta rakennuksen tai rakennuspaikan turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin taikka naapurien asemaan sekä tiedot rakentamisen soveltuvuudesta rakennuspaikalle ja ympäristöönsä.

Asiassa saatu selvitys ja oikeudellinen arviointi

Valituksen mukaan kaikki CPC Finland Oy:n rakennuslupa-asiakirjat eivät ole olleet naapureiden kuulemisvaiheessa nähtävänä ja asianosaisten saatavilla koko vireilletuloilmoituksessa mainittua aikaa. Myöskään ilmoitus ei ole ollut kunnan ilmoitustaululla koko siinä sanottua aikaa.

Vireillä olevista CPC Finland Oy:n tuulivoimaloiden rakennuslupahakemuksista on naapurien kuulemiseksi ilmoitettu kunnan ilmoitustaululla sekä Merikarvia-lehdessä. Ilmoituksen mukaan rakennuslupahakemukset piirustuksineen ovat nähtävänä Merikarvian kunnanvirastolla teknisessä toimistossa 10.11.–2.12.2016. Ilmoituksessa on myös mainittu lisätietoja antava henkilö ja tämän yhteystiedot. X:n ym. valituksen mukaan nähtävillä on ollut ainakin ”malli” hakemuksesta, tyyppipiirros sekä yhdeksän voimalan asemapiirros.

Rakennuslupahakemuksen vireilletulosta ilmoittamisen tarkoituksena on saattaa rakennushanke naapurien tietoon ja varata heille tilaisuus esittää mielipiteensä asiasta. Vaikka esitetyn selvityksen perusteella on ilmeistä, että ilmoitus CPC Finland Oy:n rakennuslupahakemuksista ei ole ollut kunnan ilmoitustaululla koko edellä sanottua aikaa, kuulutus on kuitenkin ollut nähtävillä vähintään huomautuksen tekemiselle varatun seitsemän päivän ajan julkisista kuulutuksista annetun lain edellyttämällä tavalla. Huomautuksen tekemiseen on myös jäänyt vähintään maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetty aika. Kun otetaan huomioon esillä olleiden asiakirjojen sisältö ja se, että naapurien kuulemisen yhteydessä on lisäksi ilmoitettu hankkeesta lisätietoja antavan henkilön yhteystiedot, naapureilla on ollut mahdollisuus saada rakennuslupahakemuksesta riittävät tiedot kannanottonsa perusteeksi. Muutoksenhakijat eivät ole edes väittäneet, että he eivät olisi saaneet tietoa vireillä olevista lupahakemuksista ja he ovatkin määräajassa esittäneet hanketta vastustavat huomauksensa. Hanketta koskevat huomautukset sekä kunnan niihin antamat vastineet ovat ympäristölautakunnan päätöspöytäkirjan liitteenä. Rakennuslupapäätöstä ei edellä todettu huomioon ottaen ole syytä kumota lupien vireilläolosta ilmoittamisessa tapahtuneen vähäisen virheen perusteella.

Lupa-asian vireilletulosta on ilmoitettu sekä paikallisessa sanomalehdessä että kunnan ilmoitustaululla. Tuulivoimalat sijoittuvat osin tiettömälle alueelle, jonka välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Erillinen tiedottaminen lupa-asian vireilläolosta tuulivoimaloiden rakennuspaikalla ei ole ollut tarpeen.

Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaavamääräyksen mukaan rakennusluvan yhteydessä tulee esittää melu- ja varjostusmallinnukset toteutettavalle voimalatyypille laadittuna. Äskettäin laadittuun osayleiskaavaan sisältyvät muun ohella edellä todetut mallinnukset tuulivoimaloiden aiheuttamasta melusta ja varjon vilkunnasta. Ympäristölautakunnan lausunnon mukaan CPC Finland Oy on ilmoittanut rakentavansa voimalatyypin, jonka lähtötietojen perusteella edellä mainitut mallinnukset on laadittu. Kaavaa varten laadittuja mallinnuksia on siten voitu käyttää myös rakennuslupamenettelyssä, joten menettely on tältä osin ollut osayleiskaavan kaavamääräyksen mukaista.

Rakennuslupahakemuksiin on liitetty tuulivoimaloiden pääpiirustukset, joista muun ohella ilmenevät tuulivoimaloiden sijoituspaikat ja vastaavalta osin kaavan sisältö, voimaloiden julkisivut sekä niiden pintojen pääasialliset materiaalit ja väritys. Nämä pääpiirustukset on rakennuslupapäätöksellä hyväksytty rakentamisessa noudatettaviksi. Tällöin on ratkaistu muun ohella voimaloiden sijoituspaikat ja päämitat. Hallinto-oikeus katsoo, että rakennuslupahakemuksiin on liitetty voimaloiden pääpiirustukset maankäyttö- ja rakennuslain sekä piirustuksia koskevan ympäristöministeriön asetuksen edellyttämällä tavalla. Maankäyttö- ja rakennuslaki tai sen nojalla annetut säännökset eivät edellytä, että rakennuslupapäätöksellä hyväksytyissä pääpiirustuksissa olisi esitettävä rakennushankkeen tekniset yksilöintitiedot, kuten esimerkiksi nimettävä jonkin tuulivoimalavalmistajan tietty voimalamalli.

Tuulivoimalarakentamisen maisemallisia vaikutuksia ja vaikutusta naapureiden asemaan on laaja-alaisesti selvitetty vastikään lainvoimaiseksi tulleessa osayleiskaavassa. Kun otetaan huomioon, että tuulivoimala on sijoitettu kaavassa osoitetulle rakennuspaikalle, rakennushankkeen vaikutukset maisemaan ja naapureihin on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 64 §:n edellyttämällä tavalla riittävästi selvitetty niin, että rakennuslupien myöntämisen edellytysten arviointi on tältäkin osin ollut mahdollista.

Rakennuslupapäätöksessä mainittu virheellinen osayleiskaavan hyväksymispäivämäärä on 26.9.2017 hallintolain nojalla korjattu kirjoitusvirheen korjauksena. Kysymyksessä on ollut ilmeinen kirjoitusvirhe, jolla ei ole ollut merkitystä rakennuslupapäätöksen sisältöön.

Rakennusluvan myöntämisen edellytykset

Sovellettavat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain 44 §:n 3 momentin mukaan yleiskaavan käytöstä tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena säädetään 77 a §:ssä.

Lain 77 a §:n mukaan rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 §:n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Lain 136 §:n 1 momentin mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueen ulkopuolella on muun ohella, että:

- rakennuspaikka täyttää 116 §:n vaatimukset;

- rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset;

- rakentaminen täyttää 135 §:n 3−6 kohdassa asetetut vaatimukset;

- yleiskaavasta johtuvat 43 §:n mukaiset mahdolliset rajoitukset otetaan huomioon.

Lain 116 §:n 2 momentin mukaan rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään 2 000 neliömetriä. Lisäksi rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta.

Lain 117 §:n 2 momentin mukaan rakennus on suunniteltava ja rakennettava ja rakennuksen muutos- ja korjaustyöt tehtävä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutos toteutettava siten, että rakennus täyttää siihen yleisesti ennakoitavissa oleva kuormitus ja rakennuksen käyttötarkoitus huomioon ottaen 117 a–117 g §:issä tarkoitetut olennaiset, muun ohella paloturvallisuutta koskevat tekniset vaatimukset.

Lain 135 §:n 1 momentin mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on muun ohella, että:

- rakennus soveltuu paikalle;

- rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

Lain 141 §:n mukaan lupapäätökseen voidaan ottaa tarpeelliset määräykset. Määräykset voivat koskea muun ohessa rakennustyön tai toimenpiteen suorittamista ja niistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen rajoittamista.

Asiassa saatu selvitys ja oikeudellinen arviointi

Tuulivoimalan rakennusluvan myöntämisen perusteena on sittemmin lainvoiman saanut Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava. Osayleiskaavaan sisältyvät muun ohella selvitykset, jotka koskevat tuulivoimaloiden melua, varjon vilkuntaa, maisemavaikutuksia sekä voimalarakentamisen vaikutuksia alueen luontoarvoihin. Hallinto-oikeus on ratkaissut osayleiskaavaa koskevat valitukset ja sittemmin lainvoiman saaneessa päätöksessään katsonut, että tuulivoimaloiden rakentamisen mahdollistavan osayleiskaavan vaikutukset on riittävällä tavalla selvitetty ja näiden selvitysten perusteella sen toteuttamisen vaikutukset on voitu arvioida.

Osayleiskaavassa on kaavoituksen yhteydessä laadittujen laajojen selvitysten perusteella ratkaistu, että edellytykset tuulivoimaloiden sijoittamiselle kysymyksessä olevalle alueelle ovat olemassa. Edelleen kaavalla on ratkaistu tuulivoimarakentamisen yhteensovittaminen alueen muiden maankäyttömuotojen kanssa ja myös ratkaistu tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen soveltuvuus alueella oleviin luontoarvoihin nähden. Asiassa ei ole ilmennyt sellaisia uusia seikkoja, joiden perusteella asiaa olisi nyt rakennuslupa-asiaa ratkaistaessa syytä arvioida toisin kuin kaavan laillisuutta ratkaistaessa on tehty.

Valituksen kohteena olevan rakennusluvan mukainen tuulivoimalan rakennuspaikka vastaa kaavassa osoitettua tuulivoimalan aluetta (tv) ja voimala on myös kokonaiskorkeudeltaan kaavan mukainen. Rakennushanke on muutoinkin osayleiskaavan mukainen.

A:n valituksessa on esitetty, että tuulivoimalan rakentaminen estää tai vaikeuttaa metsätalouden harjoittamista. Kysymyksessä oleva rakennuspaikka on osoitettu tuulivoimalan rakentamiseen ja sen naapurissa oleva A:n omistama alue on varattu ja maa- ja metsätalousalueeksi, jolle ei ole osoitettu muuta kuin sitä palvelevaa rakentamista. Rakennusluvan myöntämisestä ei aiheudu estettä kiinteistön käyttämiselle nykykäyttöä vastaavasti edelleen maa- ja metsätalousalueena. Näin ollen voimalaa ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaisi naapuria tai vaikeuttaisi naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain tai sen nojalla annettujen säännösten mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä ei ole rakennushanketta koskeva turvallisuusselvitys tai seurantaohjelma. Päätöksentekohetkellä voimassa olleet säännökset eivät myöskään ole edellyttäneet, että tuulivoimalat olisi varustettava sammutusjärjestelmällä.

Voimaloiden ympäröivän alueen maankäytön laatu huomioon ottaen voimaloista turvallisuudelle aiheutuvan vaaran voidaan yleisesti arvioida olevan vähäinen. Rakennuslupapäätökseen on siten myös liitetty tarpeelliset määräykset. Hallinto-oikeus toteaa, että sikäli kun rakennetuista tuulivoimaloista mahdollisesti aiheutuu ympäristölle melu-, välke/varjostus- tai muuta haittaa, arvioidaan tuota haittaa tarpeen mukaan eri menettelyssä terveyden- tai ympäristönsuojelulain tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain nojalla.

Hallinto-oikeus on arvioinut tuulivoimalan rakennuslupapäätöksen laillisuutta lupapäätöksellä hyväksyttyjen piirustusten ja muun lupahakemukseen sisältyvän selvityksen perusteella. Mikäli tuulivoimala rakennetaan lupapäätöksellä hyväksytyistä pääpiirustuksista poikkeavasti, muutoksenhakijat voivat saattaa asian kunnan rakennusvalvontaviranomaisen käsiteltäväksi.

Edellä todetuilla perusteilla rakennusluvan myöntämisen edellytykset ovat olleet olemassa eikä ympäristölautakunnan päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 44 § 3 momentti, 77 a §, 116 § 2 momentti, 117 § 2 momentti, 131 § 1 ja 2 momentti, 133 § 1 ja 4 momentti, 135 § 1 momentti 3 ja 6 kohta, 136 § 1 momentti 1–3 kohdat, 141 § ja 192 § 1 momentti 1–3 kohdat

Maankäyttö- ja rakennusasetus 64 § ja 65 § 1, 2 ja 4 momentti

Laki julkisista kuulutuksista 5 § 2 momentti

Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä 2 §

Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Kari Hartzell, joka on myös esitellyt asian, ja Veronica Storträsk.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. A pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Merikarvian ympäristölautakunnan päätökset kumotaan ja että rakennuslupahakemus hylätään.

Vaatimustensa tueksi A on uudistanut asiassa aiemmin esittämänsä perusteet sekä lausunut lisäksi muun ohella seuraavaa:

Merikarvia-lehdessä 10.11.2016 julkaistun ilmoituksen ja myöhemmän virallisen kuulutuksen mukaan rakennuslupahakemukset piirustuksineen ovat nähtävänä naapureiden kuulemiseksi kunnanvirastolla teknisessä toimistossa 10.11.–2.12.2016. Kuulutus on kuitenkin ollut kunnan ilmoitustaululla vasta 15.11.2016. Rakennusluvan vireillä olosta ilmoittamisessa tapahtunut virhe ei ole ollut vähäinen.

Rakennuslupapäätösten mukaan lupahakemuksien liitteinä ovat olleet selvitykset rakennuspaikan omistus- ja hallintaoikeudesta, ote peruskartasta, esittelypiirustukset, valtakirja, sijoituspaikka- ja lentoestelupa, alustava perustamistapalausunto, meluselvitys, seurantaohjelma sekä välkeselvitys. Kunnan teknisessä toimistossa ei kuitenkaan 15.11.2016 ollut nähtävänä lupahakemuksia ja piirustukset olivat puutteellisia. Naapureiden kuuleminen ei näin ole tapahtunut lainmukaisesti. Rakennuslupahakemuksen vireilläolosta ei ole tiedotettu myöskään rakennuspaikalla.

Hankkeen vaikutuksia ei ole rakennuslupahakemuksissa maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla riittävästi selvitetty. Päätös on lainvastainen, koska rakennettavan tuulivoimalan merkkiä ja muita ominaisuuksia ei ole yksilöity. Hankkeen vaikutuksia maisemaan ja naapureihin ei myöskään ole selvitetty asianmukaisesti.

Rakennusluvan ehdoksi on asetettu, että ennen töihin ryhtymistä on rakennusvalvontaan toimitettava valitun voimalatyypin mukaiset meluselvitykset ja välkemallinnukset, jotka eivät ylitä raja-arvoja. Kuitenkin Köörtilän osayleiskaavan kaavamääräyksen mukaan jo rakennusluvan yhteydessä tulee esittää melu- ja varjostusmallinnukset toteutettavalle voimalatyypille laadittuna. Rakennuslupaa myönnettäessä olisi siten tullut olla tiedossa valittu voimalatyyppi, ja melu- sekä varjostusmallinnukset olisi tullut olla käytettävissä. Lupapäätös ja sen ehto eivät noudata kaavamääräystä.

Rakennuslupahakemuksen liitteistä puuttuu myös tieto jäänestolaitteista, jäävaaran mallinnus ja suojaetäisyyden määrittely valitulla voimalatyypillä. Myös tiedot sammutusjärjestelmästä puuttuvat eikä sammutusjärjestelmävaatimusta ole myöskään lupaehdoissa. Rakennuslupaa ei olisi pitänyt hyväksyä puuttuvien turvallisuusselvitysten takia ja turvallisuus olisi pitänyt huomioida lupaehdoissa.

A omistaa Ristijärvi -nimisen kiinteistön (484-407-3-162), jonka rajalta voimalan WT1 tv-alueeseen on matkaa 20 metriä. Tuulivoimalan rakenteista irtoava jää aiheuttaa loukkaantumisriskin metsänhoitotöissä. Koska jäävaaraa ei ole huomioitu rakennusluvan lupamääräyksissä, rakennuslupapäätös vaikuttaa olennaisesti kiinteistön käyttämiseen ja siten välittömästi A:n oikeuteen, velvollisuuteen ja etuun aiheuttaen kohtuutonta haittaa metsänhoidolle. Tarvittavat suojaetäisyydet olisi tullut määritellä rakennuslupavaiheessa.

Rakennuslupapäätöksen pöytäkirjan mukaan rakennuslupahakemuksen liitteenä on ollut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen edellyttämä seurantaohjelma, joka koskee tuulivoimahankkeen rakentamisvaiheen ja toiminnan aikaisia vaikutuksia luontoon, maisemaan sekä asuin- ja elinympäristön viihtyvyystekijöihin. Rakennuslupapäätökseen ei ole kuitenkaan liitetty seurantaohjelmaa eikä lupamääräystä haittojen rajoittamiseksi. Rakennusluvassa olisi myös tullut määrätä, ettei voimalan 1 tv-aluetta ja nosto- ja asennusaluetta saa sijoittaa luo-alueelle ja että rakennustyöt on ajoitettava lintujen pesimiskauden ulkopuolelle. Mahdollinen liito-oravaesiintymä ja todettu kehrääjäreviiri olisi myös pitänyt ottaa huomioon lupaehdoissa.

Hyväksytty tuulivoimalan sijoituspaikka on osayleiskaavan vastainen myös sillä perusteella, että tuulivoimalan roottorin siivet ulottuvat luo-alueelle ja tv-alueen ulkopuolelle.

A on täydentänyt valitustaan.

2. B ja C ovat pyytäneet lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja Merikarvian ympäristölautakunnan päätökset kumotaan ja että rakennuslupahakemus hylätään.

Vaatimustensa tueksi B ja C ovat uudistaneet asiassa aiemmin esittämänsä perusteet sekä lausuneet lisäksi muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeuden päätöksessä esitetty toteamus siitä, että valituksenalainen rakennuslupapäätös ei olennaisesti vaikuttaisi B:n ja C:n kiinteistön rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen, on virheellinen. B:llä ja C:llä on maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n perusteella asiassa valitusoikeus.

B:n ja C:n omistama kiinteistö Viimosa (484-407-3-163) sijaitsee tuulivoimalan rakennuspaikkana olevan kiinteistön Tommila rajanaapurina. Osa B:n ja C:n kiinteistöstä kuuluu Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueeseen ja tuulivoimalan huoltotie kulkee B:n ja C:n kiinteistön kautta.

Rakennuslupahakemus on tässä tapauksessa ollut niin epäselvä ja puutteellinen, ettei tuulivoimalan lopullisesta napakorkeudesta ja roottorin halkaisijasta ole varmuutta. Näillä tiedoilla on kuitenkin merkitystä sekä melualueen että jäävaara-alueen määrittämisessä. Jäähaitat saattavat ulottua B:n ja C:n metsäpalstalle, joka sijaitsee hieman yli 400 metrin päässä tuulivoimalasta.

Merikarvian rakennuslautakunta on antanut selityksen, jossa on vaadittu valitusten hylkäämistä ja esitetty muun ohella seuraavaa:

Rakennuslupahakemusta koskeva kuulutus on ollut julkisista kuulutuksista annetun lain edellyttämällä tavalla nähtävillä vähintään huomautuksen tekemiselle varatun seitsemän päivän ajan.

Rakennuslupa on myönnetty osayleiskaavassa tuulivoimalalle varatulle alueelle, ja voimala on kokonaiskorkeudeltaan kaavan mukainen. Rakennuslupahakemuksen liitteenä on ollut osayleiskaavavaiheen melu- ja välkeselvitykset, jotka koskevat voimalatyyppiä Nordex N131, 3 MW.

CPC Finland Oy on antanut selityksen, jossa on ensisijaisesti vaadittu, että valituslupahakemukset hylätään ja toissijaisesti, että valitukset hylätään. Valittajat on velvoitettava korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkoineen. Yhtiö on lisäksi todennut, että voimalatyypin osalta ei ole rakennuslupavaiheessa tapahtunut mitään muutoksia, joiden perusteella kaavoituksen yhteydessä laaditut meluselvitykset eivät antaisi oikeaa ja riittävää kuvaa hankkeen meluvaikutuksista.

A on antanut vastaselityksen, jossa hän on muun ohella vaatinut oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylkäämistä.

B ja C ovat antaneet vastaselityksen, jossa he ovat muun ohella vaatineet oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylkäämistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus myöntää A:lle valitusluvan ja tutkii hänen valituksensa. Turun hallinto-oikeuden ja Merikarvian ympäristölautakunnan päätökset kumotaan ja CPC Finland Oy:n rakennuslupahakemus hylätään.

2. B:n ja C:n valituslupahakemus hylätään. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua B:n ja C:n valitukseen.

3. CPC Finland Oy:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Perustelut

1. Ratkaisu A:n valitukseen

CPC Finland Oy:n rakennuslupahakemus koskee tuulivoimalan WT1 rakentamista Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaavan alueelle sijoittuvalle määräalalle tilasta 484-407-3-155. Osayleiskaava on tullut rakennuslupapäätöksen tekemisen jälkeen lainvoimaiseksi.

Asiassa on A:n valituksen johdosta ratkaistavana erityisesti kysymys siitä, onko rakennettavan tuulivoimalan keskeiset ominaisuudet yksilöity rakennuslupahakemuksessa riittävän tarkasti ja siten, että osayleiskaavassa rakentamiselle asetettujen ehtojen täyttyminen ja hankkeen vaikutukset naapureihin ovat olleet rakennusluvista päätettäessä riittävän luotettavasti arvioitavissa.

Osayleiskaavassa osoitetulle tuulivoimaloiden alueelle (tv) sijoitettavan voimalan kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä edellyttäen, että voimalan kokonaiskorkeus meren pinnasta ei ylitä lentoesteluvassa asetettavia korkeusrajoituksia. Tuulivoimalan kaikkien rakenteiden on sijoituttava kokonaan alueen sisäpuolelle. Kaavakartalla on lisäksi osoitettu ohjeelliset tuulivoimaloiden sijainnit ja alue, jolle tuulivoimalan roottorin siivet saattavat ulottua. Kaavamääräysten mukaan yleiskaavaa voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77 a §). Tuulivoimaloista ei saa aiheutua ohjearvot (VNP/993/1992 & Ympäristöhallinnon ohje 4/2012) ylittävää melua kaava- ja lähialueen olemassa olevalle asutukselle, ja rakennusluvan yhteydessä tulee esittää melu- ja varjostusmallinnukset toteutettavalle voimalatyypille laadittuna. Kaavamääräyksissä todetaan edelleen, että tuulivoimaloiden, sekä niiden huolto- ja rakentamistöiden ja maakaapeleiden sijoittamisessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet.

CPC Finland Oy:n rakennuslupahakemuksessa on ilmoitettu tuulivoimalan sijainti koordinaatein. Lupahakemukseen liitetyissä pääpiirustuksissa on esitetty voimalan alustavat päämitat sekä todettu, että yksityiskohtaiset rakenne- ja mittapiirrokset määräytyvät valituksi tulevan voimalatyypin ja laitetoimittajan vaatimusten mukaisesti. Lupahakemuksen liitteenä on lisäksi ollut osayleiskaavaa laadittaessa tehty mallinnus tuulivoimaloiden aiheuttamista melu- ja välkevaikutuksista.

Valituksenalaisessa rakennuslupapäätöksessä on määritelty tuulivoimalan suurimmaksi sallituksi kokonaiskorkeudeksi 210 metriä ja enimmäistehoksi 3 MW. Rakennuslupapäätökseen liitetyissä lupaehdoissa on lisäksi määrätty muun ohella, että rakennuslupahankkeeseen ryhtyvän on varmistettava, että ennen töihin ryhtymistä lentoestelupa on saatu ja voimassa sekä toimitettu rakennusvalvontaan ja ennen töihin ryhtymistä on valitun voimalatyypin mukainen meluselvitys ja välkemallinnus, jotka eivät ylitä raja-arvoja, toimitettu rakennusvalvontaan.

Rakennuspaikan soveltuvuus tuulivoimalan rakentamiseen sekä muut rakennusluvan myöntämisen erityiset edellytykset on ratkaistu osayleiskaavalla. Vaikka maankäyttö- ja rakennuslaki tai sen nojalla annetut säädökset eivät edellytä, että tuulivoimalaa koskevasta rakennusluvasta päätettäessä olisi esitettävä hankkeen tekniset yksilöintitiedot, kuten jonkin tuulivoimalavalmistajan tietty voimalamalli, rakennuslupamenettelyssä on kuitenkin varmistettava, että rakentaminen täyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena olevassa osayleiskaavassa annetut määräykset sekä muut maankäyttö- ja rakennuslaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä asetetut rakennusluvan myöntämisen edellytykset. Rakennusluvasta päätettäessä on myös oltava käytettävissä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 64 §:ssä tarkoitettu selvitys hankkeen vaikutuksista maisemaan ja naapureihin. Rakennuslupahakemuksessa esitettyjen tuulivoimalan yksilöintitietojen on näin ollen oltava riittävän täsmällisiä siten, että niiden perusteella on mahdollista luotettavasti arvioida, ovatko edellä mainitut rakennusluvan myöntämisedellytykset olemassa.

Toteutettavaa voimalatyyppiä ei tässä tapauksessa ole yksilöity rakennuslupahakemuksessa, eikä toteutettavaa voimalatyyppiä koskevaa meluselvitystä ja välkemallinnusta ole esitetty rakennuslupaa haettaessa. Rakennusluvasta päätettäessä ei siten ole ollut käytettävissä osayleiskaavassa edellytettyjä selvityksiä toteutettavan tuulivoimalan melu- ja välkevaikutuksista. Koska rakennusluvan hakeminen ja rakennusluvasta päättäminen tapahtuvat maankäyttö- ja rakennuslain 19. luvussa säädetyllä tavalla kirjallisessa menettelyssä, asiaa ei ole tältä osin arvioitava toisin sillä perusteella, että rakennushankkeeseen ryhtyvä on ympäristölautakunnan hallinto-oikeudelle antaman selityksen mukaan sittemmin puhelimitse ilmoittanut, että rakentamisessa käytetään voimalatyyppiä, jonka lähtötietojen perusteella kaavavaiheen mallinnukset on laadittu.

Kun lisäksi otetaan huomioon, ettei rakennuslupahakemuksessa ole yksilöity rakennettavan tuulivoimalan tyyppiä muutoin kuin suurimman sallitun kokonaiskorkeuden ja enimmäistehon osalta ja että tuulivoimalan päämitoista on esitetty pääpiirustuksissa ainoastaan alustavat tiedot, lupahakemuksessa esitettyjen toteutettavaa tuulivoimalaa koskevien yksilöintitietojen perusteella ei ole rakennusluvasta päätettäessä muutoinkaan ollut luotettavasti arvioitavissa, onko suunniteltu rakentaminen osayleiskaavan määräysten mukaista, ja täyttääkö rakennushanke muut maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt rakennusluvan myöntämisen edellytykset.

Hallinto-oikeuden ja ympäristölautakunnan päätökset on tämän vuoksi kumottava ja CPC Finland Oy:n rakennuslupahakemus on hylättävä.

Asian tultua edellä esitetyillä perusteilla ratkaistuksi muista valitusperusteista ei ole tarpeen lausua.

2. B:n ja C:n valituslupahakemuksen hylkääminen

Sen perusteella, mitä B ja C ovat esittäneet ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 190 §:n 3 momentissa (204/2015) ja hallintolainkäyttölain 13 §:n 2 momentissa säädettyä valitusluvan myöntämisen perustetta B:n ja C:n muutoksenhaun osalta.

3. Oikeudenkäyntikulut

Osin ratkaisun lopputulokseen ja osin asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, CPC Finland Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen ja Monica Gullans. Asian esittelijä Petri Hellstén.

 
Julkaistu 1.10.2019