KHO:2019:126

Maankäyttö ja rakentaminen – Rakennuslupa – Rakennusluvan myöntämisedellytykset – Tuulivoimala – Toteutettavan tuulivoimalan ominaisuuksia koskevat tiedot – Hankkeen vaikutuksia koskevan selvityksen riittävyys − Yleiskaavamääräys

Vuosikirjanumero: KHO:2019:126
Antopäivä: 1.10.2019
Taltionumero: 4376
Diaarinumero: 2268/1/18
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2019:126

Kunnan rakennusvalvonnan jaosto oli myöntänyt rakennusluvat tuulivoimaloille, joiden suurin kokonaiskorkeus oli 205 metriä ja enimmäisteho 3,3 MW. Tuulivoimaloiden rakennuspaikat sijoittuivat maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:ssä tarkoitetun tuulivoimaosayleiskaavan alueelle. Osayleiskaavassa oli määrätty, että tuulivoimaloiden lähtömelutaso ei saa ylittää 106 dB(A) ja että tuulivoimaloista ei saa aiheutua voimassa olevat ohje- tai suunnitteluohjearvot ylittävää melua eikä myöskään voimassa olevat suositus- tai ohjearvot ylittävää välkettä tai varjostusta.

Toteutettavaa voimalatyyppiä ei ollut yksilöity rakennuslupahakemuksessa. Voimaloita koskevissa pääpiirustuksissa oli kuitenkin esitetty tuulivoimaloiden napakorkeus, roottorin halkaisija ja suurin kokonaiskorkeus. Lupapäätöksiin liitetyissä ehdoissa oli lisäksi määrätty, että voimaloiden lähdemelu saa olla enintään 106 dB(A) sekä määrätty muun ohella, että voimaloiden melupäästöjen on oltava osayleiskaavassa mainituissa rajoissa. Rakennuslupapäätöksissä määritellyt tuulivoimalan yksikköteho, kokonaiskorkeus, napakorkeus ja roottorin halkaisija vastasivat voimalatyyppiä, jonka lähtötietojen perusteella osayleiskaavavaiheen melu- ja välkemallinnukset oli laadittu. Mallinnuksessa käytetyn voimalatyypin äänitehotaso oli ollut 105,9 dB(A).

Maankäyttö- ja rakennuslaki tai sen nojalla annetut säädökset eivät edellyttäneet, että tuulivoimalaa koskevasta rakennusluvasta päätettäessä olisi esitettävä hankkeen tekniset yksilöintitiedot, kuten jonkin voimalavalmistajan tietty voimalamalli. Kun otettiin huomioon rakennuslupahakemuksissa ja pääpiirustuksissa esitetyt tiedot, lupapäätöstä tehtäessä käytettävissä ollut selvitys tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutuksista sekä lupapäätöksiin liitetyt lupaehdot, rakennuslupamenettelyssä oli maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla varmistettu, että rakentaminen täytti osayleiskaavassa annetut määräykset sekä muut maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt rakennusluvan myöntämisen edellytykset.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 77 a §, 131 § 1 momentti, 136 § 1 momentti, 141 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 64 §

Vrt. KHO 2019:125

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 20.4.2018 nro 18/0152/3

Asian aikaisempi käsittely

Närpiön teknisen lautakunnan rakennusvalvonnan jaosto on 14.10.2015 (§ 74) myöntänyt VindIn Pörtom Ab Oy:lle rakennusluvat (rakennuslupanumerot 273–282) kymmenelle Pirttikylän tuulivoimaosayleiskaavan alueelle sijoittuvalle tuulivoimalalle (WTG 10–19).

Kaikkiin edellä mainittuihin rakennuslupiin on liitetty seuraavat ehdot:

Tuulivoimaloiden rakentamista ei saa aloittaa ennen kuin Pirttikylän tuulivoimapuiston osayleiskaava on tullut voimaan. Lupa katsotaan rauenneeksi, jos osayleiskaava ei tule voimaan.

Ennen tuulivoimaloiden rakentamisen aloittamista rakennusvalvonnalle on toimitettava voimassa oleva Liikenteen turvallisuusviraston myöntämä lentoestelupa sekä ELY-keskuksen myöntämä tieliittymälupa.

Ennen tuulivoimaloiden rakentamisen aloittamista rakennusvalvonnalle on toimitettava seuraavat asiakirjat: pohjatutkimus, pohja- ja rakennepiirustukset, palotekninen suunnittelu sekä valittua tuulivoimalaa koskeva todistus, josta käyvät ilmi valmistajan ominaisarvot.

Voimaloiden lähdemelu saa olla enintään 106 dB(A).

Tuulivoimala on varustettava jään muodostumisen havaitsevalla laitteistolla, joka voi tarvittaessa pysäyttää voimalan vaaratilanteessa. Torni-rakenteiden on oltava yhtenäisiä ja väriltään vaaleita.

Hakija vastaa itse tarvittavista tieoikeuksista ja luvista sekä sähköverkkokaapeleiden vetämisestä tuulivoimaloissa.

Tuulivoimapuiston rakentamiseen liittyviä louhinta- ja kaivutöitä ei saa tehdä 1.4.–20.6.

Eri erityisaloista vastaavat työnjohtajat on ilmoitettava rakennustarkastajalle hyväksyntää varten.

Tuulivoimapuiston “normaalin toiminnan" alettua on suoritettava seurantaa tuulivoimaloiden todellisten melutasojen ja varjostusten varmentamiseksi. Seurannan suorittajan on oltava ulkopuolinen sertifioitu yritys, jolla on tällaisia mittauksia koskevaa osaamista. Melupäästöjen on oltava Pirttikylän tuulivoimapuiston osayleiskaavassa mainituissa rajoissa.

Ennen hankkeen aloittamista on tehtävä mittauksia sen tarkistamiseksi, vaikuttaako tuulivoimaloiden rakentaminen alueella olevan kaivon vesimäärään ja laatuun tai miten se vaikuttaa niihin. Tuulivoimapuiston toiminnan alettua on suoritettava seurantaa.

Muiden viranomaisten lausunnot hyväksytään noudatettavaksi.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin asiasta on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys, tutkinut A:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksen C:n ja E:n osalta siltä osin kuin valitus koskee tuulivoimalan WTG 10 rakennuslupaa ja E:n osalta myös siltä osin kuin valitus koskee tuulivoimaloiden WTG 12, 16 ja 17 rakennuslupia, F:n osalta siltä osin kuin valitus koskee tuulivoimaloiden WTG 13 ja 14 rakennuslupia sekä G:n ja B:n osalta siltä osin kuin valitus koskee tuulivoimalan WTG 18 rakennuslupaa. Hallinto-oikeus on hylännyt valitukset siltä osin kuin ne on tutkittu.

Hallinto-oikeus ei ole ottanut valituksia tutkittavaksi tuulivoimaloiden WTG 11, 15 ja 19 rakennuslupien osalta eikä muiden muutoksenhakijoiden osalta.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Valitusoikeus

(---)

Esteellisyys

(---)

Rakennusluvan myöntämisen edellytykset

Maankäyttö- ja rakennuslain 136 §:n 1 momentin mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueen ulkopuolella on, että 1) rakennuspaikka täyttää 116 §:n vaatimukset, 2) rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset, 3) rakentaminen täyttää 135 §:n 3–6 kohdassa asetetut vaatimukset, 4) teiden rakentaminen tai vedensaannin taikka viemäröinnin järjestäminen ei saa aiheuttaa kunnalle erityisiä kustannuksia sekä 5) maakuntakaavasta tai yleiskaavasta johtuvat 33 ja 43 §:n mukaiset mahdolliset rajoitukset otetaan huomioon.

Maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n 1 momentin 3–6 kohdan mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että rakennus soveltuu paikalle, että rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen, että vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle sekä että rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 141 §:n mukaan lupapäätökseen voidaan ottaa tarpeelliset määräykset. Määräykset voivat koskea muun ohessa rakennustyön tai toimenpiteen suorittamista ja niistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen rajoittamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 131 §:n 1 momentin mukaan rakennuslupaa haetaan kirjallisesti rakennusvalvontaviranomaiselta. Rakennuslupahakemukseen on liitettävä rakennussuunnitelmaan sisältyvät pääpiirustukset. Pykälän 2 momentin mukaan rakennusvalvontaviranomainen voi hankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen tarvittaessa edellyttää, että rakennuslupahakemukseen liitetään myös selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista sekä näiden edellyttämästä perustamistavasta ja tarvittavista muista toimenpiteistä, muu rakennuslupahakemuksen ratkaisemiseksi tarvittava olennainen selvitys.

Maankäyttö- ja rakennuslain 134 §:n 1 momentin mukaan rakennusluvan myöntämisen yhteydessä hyväksytään pääpiirustukset rakentamisessa noudatettaviksi. Saman pykälän 2 momentin mukaan lupa-asia voidaan käsitellä myös siten, että rakentamisen yleiset edellytykset arvioidaan rakennuksen sijoittumista, käyttötarkoitusta, rakennusoikeuden käyttämistä ja vaikutusta ympäristöön koskevan muun kuin 131 §:n 1 momentissa tarkoitetun selvityksen perusteella. Asianomaista rakennusvaihetta koskevat piirustukset on kuitenkin saatettava hyväksyttäviksi ennen tätä koskevan työn aloittamista.

VindIn Pörtom Ab/Oy:n rakennusluvat nro 273, 275–277 ja 279–281 koskevat tuulivoimaloiden WTG 10, 12–14 ja 16–18 rakentamista. Tuulivoimaloiden rakennuspaikat sijaitsevat Pirttikylän tuulivoimapuiston osayleiskaavassa alueella, jolla on osoitettu rakennuspaikat yhteensä 19 tuulivoimalalle. Osayleiskaavassa on määrätty, että kaavaa voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. Rakennuslupapäätösten mukaan rakentamista ei saa aloittaa ennen kuin Pirttikylän tuulivoimapuiston osayleiskaava on tullut voimaan. Rakennuslupiin on liitetty useita muita, päätöksistä tarkemmin ilmeneviä ehtoja, jotka on täytettävä ennen tuulivoimaloiden rakentamisen aloittamista.

Tuulivoimaloiden yksikköteho on rakennuslupapäätösten mukaan 3,3 MW. Rakennuslupa-asiakirjoissa on kutakin tuulivoimalaa koskeva asemapiirros, josta käyvät ilmi muun muassa kyseisen tuulivoimalan koordinaatit, sekä tuulivoimalan profiilikuva, josta ilmenee tuulivoimalan napakorkeus 137 metriä, roottorin halkaisija 126 metriä ja suurin kokonaiskorkeus 205 metriä. Rakennuslupa-asiakirjoissa on myös periaatekuva tuulivoimalan perustuksesta. Rakennuslupahakemuksista ei käy ilmi tietoja siitä, minkä tyyppisiä tai mallisia voimaloita luvanhakija aikoo rakentaa. Rakennuslupien ehtojen mukaan ennen rakentamisen aloittamista on toimitettava muun muassa valittua tuulivoimalaa koskeva todistus, josta käyvät ilmi valmistajan ominaisarvot. Lisäksi päätöksissä on esitetty voimaloiden suurinta sallittua lähdemelua koskevat ehdot.

Maankäyttö- ja rakennuslain 201 a §:n 2 momentti mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen tuulivoimaloille, vaikka hyväksytty yleiskaava ei ole saanut lainvoimaa. Rakennuspaikkojen soveltuvuutta tuulivoimarakentamiseen ja tuulivoimaloiden vaikutusta esimerkiksi maisemaan sekä etäisyyttä ja vaikutusta muutoksenhakijoiden kiinteistöihin on äskettäin selvitetty ja arvioitu alueen osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Hallinto-oikeus on hylännyt valitukset Pirttikylän tuulivoimapuiston osayleiskaavasta.

Ottaen huomioon edellä mainitun hallinto-oikeus katsoo, että kyseessä olevan rakentamisen vaikutuksia on selvitetty rakennuslupahakemuksissa riittävästi maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetyllä tavalla ja siten, että rakennusluvat on ollut mahdollista myöntää hakemukseen liitettyjen selvitysten perusteella päätöksiin liitetyin ehdoin. Tuulivoimaloiden WTG 10, 12–14 ja 16–18 rakennuslupien kumoamiseen ei näin ollen ole valituksissa esitetyin perustein aihetta. Valitukset on sen vuoksi hylättävä siltä osin kuin ne on tutkittu.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut ja

Hallintolainkäyttölaki 5 § 1 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Päivi Jokela, Petri Forma ja Reeta-Kaisa Eriksson, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa ovat pyytäneet lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja rakennusvalvonnan jaoston päätökset kumotaan ja rakennuslupahakemukset hylätään. Rakennuslupahakemukset on vaihtoehtoisesti palautettava rakennusvalvonnan jaostolle uudelleen käsiteltäväksi. Päätösten täytäntöönpano on kiellettävä.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Valitus on tutkittava kaikkien muutoksenhakijoiden osalta ja kaikkia tuulivoimaloita koskien. Valitusoikeutta arvioitaessa on otettava huomioon muutoksenhakijoiden kiinteistöille tuulivoimaloista aiheutuva todellinen melutaso ja vaikutukset muun ohella kiinteistöjen rakentamismahdollisuuksiin.

Hallinto-oikeudessa asian esittelijänä toiminut hallinto-oikeustuomari on ollut esteellinen, koska hän on toiminut esittelijänä myös Pirttikylän tuulivoimaosayleiskaavaa koskevassa asiassa. Myös toinen päätöksentekoon osallistunut hallinto-oikeustuomari on ollut esteellinen, koska hänellä on ollut vahva ennakkoasenne käsiteltävään aihepiiriin.

Rakennusvalvonnan jaoston jäsen X on vuokrannut maa-alueen rakennusluvan hakijalle Kalaxin tuulivoima-alueelta ja hän on siten edunsaaja tuulivoimahankkeessa. X on näin ollen ollut esteellinen päättämään rakennusluvista.

Naapurikuulemisia ei ole suoritettu maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetyllä tavalla, ja rakennuslupahakemuksista on puuttunut asiakirjoja. Puolustusvoimien kantaa voimaloiden lopulliseen sijaintiin ei ole selvitetty, vaikka osayleiskaavan kaavamääräyksissä näin edellytetään. Ennen rakennuslupien myöntämistä ei ole myöskään edellytetty voimassa olevaa lentoestelupaa, maaperätutkimuksia eikä tieliittymälupia.

Kysymyksessä oleva alue ei tuulivoimaloiden maisema- ja luontovaikutukset huomioon ottaen sovellu tuulivoimarakentamiseen. Rakennusluvat on myönnetty yksilöimättä voimaloiden tyyppiä, mallia tai tehoa, eikä tuulivoimaloiden melu- ja välkevaikutuksia ole selvitetty riittävästi. Muun ohella voimaloiden siipien pituus ja malli vaikuttavat meluun ja välkkeeseen. Meluvaikutukset on arvioitu virheellisten lähtötietojen perusteella, ja voimaloiden ja asutuksen välinen suojaetäisyys on liian pieni.

Rakennuslupapäätöksistä ei selviä, millä tavalla voimaloiden jäävaarasta ja paloturvallisuudesta on huolehdittu. Osa voimaloista on asemapiirrosten mukaan sijoitettu niin, että voimaloiden lavat ulottuvat kaavakartassa osoitetun tuulivoima-alueen ulkopuolelle ja tiekunnan hallinnoimien teiden päälle tai niiden välittömään läheisyyteen.

Hankkeella tulisi lisäksi olla ympäristölupa.

Närpiön teknisen lautakunnan rakennusvalvonnan jaosto on antanut selityksen, jossa on esitetty valituksen hylkäämistä.

VindIn Pörtom Ab Oy on antanut selityksen, jossa on esitetty valituksen hylkäämistä.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan osittain ja tutkii asian C:n ja E:n osalta koskien tuulivoimalaa WTG 10, E:n osalta koskien tuulivoimaloita WTG 12, 16 ja 17, F:n osalta koskien tuulivoimaloita WTG 13 ja 14 sekä G:n ja B:n osalta koskien tuulivoimalaa WTG 18. Valituslupa myönnetään siltä osin kuin asiassa on kysymys siitä, onko rakennettavien tuulivoimaloiden keskeiset ominaisuudet yksilöity rakennuslupahakemuksissa riittävän tarkasti, ja ovatko toteutettavien voimaloiden melu-, välke- ja muut vaikutukset olleet rakennusluvista päätettäessä riittävän luotettavasti arvioitavissa.

Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Muilta osin valituslupahakemus hylätään. Korkein hallinto-oikeus ei siten muilta osin anna ratkaisua valitukseen.

3. Lausuminen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Ratkaisu valitukseen siltä osin kuin valituslupa myönnetään

Kysymyksessä olevat tuulivoimalat WTG 10, 12, 13, 14, 16, 17 ja 18 sijoittuvat Pirttikylän tuulivoimaosayleiskaavan alueelle. Osayleiskaavan kaavamääräyksen mukaan kaavaa voidaan käyttää osayleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-1). Tuulivoimaloiden alueille sijoittuvat voimalat saavat tv-1 aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaan olla kokonaiskorkeudeltaan enintään 205 metriä, eikä tuulivoimaloiden lähtömelutaso saa ylittää 106 dB(A). Osayleiskaavassa on määrätty, että tuulivoimaloista ei saa aiheutua voimassa olevat ohje- tai suunnitteluohjearvot ylittävää melua eikä voimassa olevat suositus- tai ohjearvot ylittävää välkettä tai varjostusta. Osayleiskaavassa on edelleen määrätty, että sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 545/2015 mukaiset melun toimenpiderajat tulee selvittää rakennuslupahakemuksen yhteydessä.

Tuulivoimaloita WTG 10, 12, 13, 14, 16, 17 ja 18 koskevissa rakennuslupapäätöksissä on todettu voimaloiden sijainnit ja yksikköteho 3,3 MW. Voimaloita koskevista pääpiirustuksista ilmenee tuulivoimaloiden napakorkeus 137 metriä, roottorin halkaisija 126 metriä ja suurin kokonaiskorkeus 205 metriä. Lupapäätöksiin liitetyissä ehdoissa on lisäksi määrätty, että voimaloiden lähdemelu saa olla enintään 106 dB(A) sekä määrätty muun ohella, että voimaloiden melupäästöjen on oltava osayleiskaavassa mainituissa rajoissa. Rakennuslupapäätöksissä määritellyt tuulivoimalan yksikköteho, kokonaiskorkeus, napakorkeus ja roottorin halkaisija vastaavat voimalatyyppiä, jonka lähtötietojen perusteella osayleiskaavavaiheen melu- ja välkemallinnukset on laadittu. Mallinnuksessa käytetyn voimalatyypin äänitehotaso on ollut 105,9 dB(A). Rakennusluvat on myönnetty ehdolla, että rakentamista ei saa aloittaa ennen kuin Pirttikylän osayleiskaava on tullut voimaan.

Rakennuspaikan soveltuvuus tuulivoimalan rakentamiseen sekä muut kysymyksessä olevien rakennuslupien myöntämisen erityiset edellytykset on ratkaistu osayleiskaavalla. Rakennuslupamenettelyssä on kuitenkin varmistettava, että rakentaminen täyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena olevassa osayleiskaavassa annetut määräykset sekä muut rakentamiselle maankäyttö- ja rakennuslaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä asetetut rakennusluvan myöntämisen edellytykset. Rakennusluvasta päätettäessä on myös oltava käytettävissä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 64 §:ssä tarkoitettu selvitys hankkeen vaikutuksista maisemaan ja naapureihin.

Maankäyttö- ja rakennuslaki tai sen nojalla annetut säädökset eivät edellytä, että tuulivoimalaa koskevasta rakennusluvasta päätettäessä olisi esitettävä hankkeen tekniset yksilöintitiedot, kuten jonkin voimalavalmistajan tietty voimalamalli. Rakennuslupahakemuksessa esitettyjen tuulivoimalan yksilöintitietojen on kuitenkin oltava riittävän täsmällisiä siten, että niiden perusteella on mahdollista luotettavasti arvioida, ovatko edellä mainitut rakennusluvan myöntämisedellytykset olemassa.

Kun otetaan huomioon rakennuslupahakemuksissa ja pääpiirustuksissa esitetyt tiedot, lupapäätöstä tehtäessä käytettävissä ollut selvitys tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutuksista sekä lupapäätöksiin liitetyt lupaehdot, rakennuslupamenettelyssä on tässä tapauksessa maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla varmistettu, että rakentaminen täyttää osayleiskaavassa annetut määräykset sekä muut maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt rakennusluvan myöntämisen edellytykset.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja hallinto-oikeuden päätöksessä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Valituslupahakemuksen osittainen hylkääminen

Sen perusteella, mitä muutoksenhakijat ovat esittäneet ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, muilta osin asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 190 §:n 1 momentissa ja hallintolainkäyttölain 13 §:n 2 momentissa säädettyä valitusluvan myöntämisen perustetta.

3. Täytäntöönpanon kieltämistä koskeva vaatimus

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen ja Monica Gullans. Asian esittelijä Petri Hellstén.

 
Julkaistu 1.10.2019