KHO:2019:127

Hallintovalitus – Vireilletulo – Lastensuojelu – Huostaanotto – Sijaishuoltopaikan ohjaajan sähköpostiviesti – Oikeusturvaa koskeva perusoikeus

Vuosikirjanumero: KHO:2019:127
Antopäivä: 3.10.2019
Taltionumero: 4466
Diaarinumero: 3268/3/19 ja 3484/3/19


ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2019:127

Lapsi oli ilmoittanut haluavansa valittaa huostaanottoaan ja sijaishuoltoon sijoittamistaan koskevasta johtavan sosiaalityöntekijän päätöksestä ja laatinut valituskirjelmän. Valitusajan viimeisenä päivänä sijaishuoltopaikan ohjaaja oli lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ohjeistamana ilmoittanut sähköpostitse hallinto-oikeudelle lapsen laatimasta valituksesta ja valituksen postittamisesta. Hallinto-oikeus oli jättänyt valituksen tutkimatta, koska valituskirjelmä oli saapunut hallinto-oikeuteen valitusajan päättymisen jälkeen.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva viranomaisen päätös tuomioistuimen käsiteltäväksi on yksi keskeisistä perustuslain 21 §:ssä mainituista oikeusturvan takeista. Kun muutoksenhakijana oli huostaanotettu ja sijaishuoltoon sijoitettu lapsi, muutoksenhakua koskevan oikeuden toteutumiseen oli kiinnitettävä erityistä huomiota. Tätä näkökohtaa ilmensi myös lastensuojelulain 24 §:n 1 momentti, jonka mukaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on muun ohella avustettava lastensuojelun asiakkaana olevaa lasta puhevallan käytössä.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että koska hallinto-oikeudelle ennen valitusajan päättymistä lähetetystä sähköpostiviestistä ilmeni selvästi lapsen tahto valittaa huostaanottoaan ja sijaishuoltoon sijoittamistaan koskevasta päätöksestä, sähköpostiviestiä oli pidettävä asiakirjana, jolla lapsen valitus oli tullut hallinto-oikeudessa vireille. Hallinto-oikeuden ei siten olisi tullut jättää lapsen valitusta tutkimatta.

Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin hallinto-oikeudelle valituksen tutkimiseksi.

Suomen perustuslaki 21 §

Lastensuojelulaki 24 § 1 momentti

Hallintolainkäyttölaki 22 §, 26 § 1 momentti ja 28 § 1 momentti

Päätös, jota valitus koskee

Itä-Suomen hallinto-oikeus 25.6.2019 nro 19/0304/2

Asian aikaisempi käsittely

C:n kuntayhtymän johtava sosiaalityöntekijä on 6.3.2019 päättänyt, että B:n lapsi, 12.2.2002 syntynyt A otetaan C:n kuntayhtymän sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja sijoitetaan sijaishuoltoon sijaishuoltopaikkaan D:n taajamaan.

A ja B ovat erillisillä valituksilla valittaneet johtavan sosiaalityöntekijän päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Johtava sosiaalityöntekijä on antanut hallinto-oikeuden pyytämän selvityksen päätöksen tiedoksiannosta lapselle. Päätös oli annettu lapselle todisteellisesti tiedoksi 7.3.2019. Johtavan sosiaalityöntekijän selvityksen mukaan lapsi oli valittanut itseään koskevasta huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevasta päätöksestä sähköpostitse 8.4.2019 hallinto-oikeuteen saapuneella tiedoksiannolla ja myöhemmin postitse saapuneella kirjelmällä. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä oli puhelimitse ohjeistanut 8.4.2019 sijaishuoltopaikan ohjaajaa valituksen tekemiseen liittyvässä asiassa, koska lapsi oli halunnut tehdä valituksen huostaanottopäätöksestä. Sosiaalityöntekijä oli ohjannut lähettämään tiedoksiannon valituksesta sähköisesti tiedoksi hallinto-oikeudelle ja mahdollisimman pian postitse paperilla, koska 8.4.2019 oli viimeinen mahdollinen valituspäivä.

A on, sen jälkeen kun hallinto-oikeus on varannut hänelle tilaisuuden lausua viranhaltijan selvityksestä ja siitä, onko hän ollut tietoinen selvityksessä mainitusta sähköpostiviestistä 8.4.2019 tai onko viesti mahdollisesti lähetetty hänen omasta pyynnöstään, vastineessaan ilmoittanut muun ohella, ettei hän ole ollut tietoinen sähköpostiviestistä 8.4.2019.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Itä-Suomen hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt valittajien valitukset tutkimatta.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovelletut oikeusohjeet

Lastensuojelulain 82 §:n mukaan tässä laissa tarkoitettujen asioiden käsittelystä hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa on voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Hallintolainkäyttölain 14 §:n 1 momentin mukaan päätökseen, josta saa valittaa on liitettävä valitusosoitus. Hallintolainkäyttölain 14 §:n 2 momentin mukaan valitusosoituksessa on mainittava:

1) valitusviranomainen;

2) viranomainen, jolle valituskirjelmä on toimitettava; sekä

3) valitusaika ja mistä se lasketaan.

Hallintolainkäyttölain 14 §:n 3 momentin mukaan valitusosoituksessa on selostettava säännökset valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä sekä valituksen perille toimittamisesta.

Hallintolainkäyttölain 22 §:n mukaan valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun.

Hallintolainkäyttölain 23 §:n 1 momentin mukaan valitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

1) päätös, johon haetaan muutosta;

2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä

3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Hallintolainkäyttölain 26 §:n 1 momentin mukaan valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Pykälän 2 momentin mukaan jos valituskirjelmä on erityisen säännöksen nojalla toimitettava muulle viranomaiselle kuin valitusviranomaiselle, mutta se on toimitettu valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle, valitusta ei tämän vuoksi jätetä tutkimatta. Pykälän 3 momentin mukaan suljetussa laitoksessa oleva henkilö voi antaa valituskirjelmän valitusajan kuluessa myös laitoksen johtajalle. Tämän on toimitettava valitus viipymättä valitusviranomaiselle tai, jos valituskirjelmä on erityisen säännöksen nojalla toimitettava muulle viranomaiselle, tälle viranomaiselle.

Hallintolainkäyttölain 28 §:n 1 momentin mukaan jos valitus on puutteellinen, valittajalle on varattava tilaisuus täydentää sitä, jollei täydentäminen ole asian käsittelyn kannalta tarpeetonta.

Hallintolainkäyttölain 30 §:n 1 momentin mukaan jos valitus on puuttuneen tai virheellisen valitusosoituksen vuoksi tehty väärää menettelyä noudattaen, valitusta ei tämän vuoksi jätetä tutkimatta.

Asiassa saatu selvitys, oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Lapsen valitus

Päätös on annettu siihen tehdyn merkinnän ja tiedoksiantotodistuksen perusteella tiedoksi lapselle luovuttamalla päätös hänelle henkilökohtaisesti 7.3.2019. Lapsi oli tuolloin siirtymässä nuorisopsykiatrian osastolta pienryhmäkotiin, joten hallintolainkäyttölain 26 §:n 3 momentin oikeusohjeella suljetussa laitoksessa olevan henkilön oikeudesta antaa valituskirjelmä valitusajan kuluessa laitoksen johtajalle ei voi olla merkitystä tämän asian arvioinnille. Valituskirjelmän toimittamisen viimeinen päivä on ollut maanantai 8.4.2019, valitusajan viimeisen päivän 6.4.2019 ollessa lauantai. Lapsi on toimittanut valituksen hallinto-oikeudelle postitse ja valitus on saapunut perille hallinto-oikeuteen 10.4.2019. Valituksenalaiseen päätökseen liitettyyn valitusosoitukseen on merkitty väärin hallinto-oikeuden käyntiosoite, mutta valitusosoitus on muutoin lainmukainen. Hallinto-oikeuden tulkinnan mukaan eri paikkakunnalla olleen lapsen valituksen myöhästyminen ei ole voinut johtua virheellisestä valitusosoituksesta.

Hallinto-oikeuteen on saapunut lisäksi 8.4.2019 seuraavansisältöinen sähköpostiviesti sijaishuoltopaikan ohjaajalta: ”Lähetämme sijaishuoltopaikasta lapsen asioissa tiedoksiantoa hänen tekemästään valituksesta koskien huostaanottopäätöstään (päätöksen tiedoksisaanti 7.3.2019). Tänään on valitusajan viimeinen päivä ja laitoimme lapsen kirjeen tulemaan postissa liitteineen aamulla. Sosiaalityöntekijä ohjeisti meitä toimimaan näin, että saatte kirjauksen tiedoksi tältä päivältä lapsen lähettämästä valituksesta, vaikka kirje saapuu postissa myöhemmin.” Lapsen hallinto-oikeudessa antamien lausumien perusteella hän ei ole ollut tietoinen edellä mainitun sähköpostiviestin 8.4.2019 lähettämisestä.

Pienryhmäohjaajan lapsen tietämättä hallinto-oikeudelle valitusajan viimeisenä päivänä 8.4.2019 lähettämää sähköpostiviestiä koskien tietoa valituksen postittamisesta ei ole tulkittava sellaiseksi asiakirjaksi, jolla lapsen valitus olisi tullut vireille hallinto-oikeuteen. Lapsen hallinto-oikeuteen lähettämä valitus on saapunut perille 10.4.2019 eli valitusajan loppuun kulumisen jälkeen. Lapsen valitus on tällä perusteella jätettävä tutkimatta.

Lapsen isän valitus

Valituksenalaiseen päätökseen liitettyyn valitusosoitukseen on merkitty väärin hallinto-oikeuden käyntiosoite. Hallinto-oikeuden arvion mukaan valitusosoituksen tieto hallinto-oikeuden käyntiosoitteesta ei ole kuitenkaan sillä tavoin merkityksellinen, että lapsen isän valituksen myöhästyminen olisi voinut johtua virheellisestä valitusosoituksesta. Valituksenalaiseen päätökseen liitetty valitusosoitus on muutoin lainmukainen. Lapsen isä on saanut valituksenalaisen päätöksen tiedoksi päätöksentekijän hallinto-oikeudelle toimittaman saantitodistuksen mukaan 12.3.2019. Valitusajan viimeinen päivä on ollut 11.4.2019. Valitus on saapunut perille 18.4.2019 eli valitusajan loppuun kulumisen jälkeen. Lapsen isän valitus on jätettävä tutkimatta.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut ja

Hallintolaki 60 § 2 momentti

Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta 5 § 1 momentti ja 6 § 1 momentti

Hallintolainkäyttölaki 33 § ja 34 § 2 momentti

Asian on ratkaissut hallinto-oikeuden jäsen Pia Gröning. Esittelijä Jukka Korolainen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1) B on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja johtavan sosiaalityöntekijän päätökset kumotaan. Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista ei ole pidettävä lapsen edun mukaisena.

2) A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja johtavan sosiaalityöntekijän päätökset kumotaan. Hän on ilmoittanut haluavansa asua kotona isänsä luona siihen saakka, kunnes tulee täysi-ikäiseksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1) B:n valitus

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut valituksen ja hylkää sen. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta siltä osin kuin B:n valitus on jätetty tutkimatta.

Perustelut

Hallinto-oikeuden on ratkaisustaan ilmenevien perustelujen ja siinä mainittujen lainkohtien nojalla tullut jättää valitus tutkimatta. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2) A:n valitus

Hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan hallinto-oikeudelle käsiteltäväksi.

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Suomen perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Pykälän 2 momentin mukaan käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Lastensuojelulain 24 §:n 1 momentin mukaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on valvottava lapsen edun toteutumista ja avustettava virkansa puolesta lasta tai nuorta puhevallan käytössä sekä tarvittaessa ohjattava lapsi tai nuori oikeusavun piiriin taikka huolehdittava siitä, että lapselle haetaan 22 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa edunvalvojaa.

Hallintolainkäyttölain 22 §:n mukaan valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun.

Hallintolainkäyttölain 26 §:n 1 momentin mukaan valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle.

Hallintolainkäyttölain 28 §:n 1 momentin mukaan, jos valitus on puutteellinen, valittajalle on varattava tilaisuus täydentää sitä, jollei täydentäminen ole asian käsittelyn kannalta tarpeetonta.

Tosiseikat

A on saanut huostaanottoaan ja sijaishuoltoon sijoittamistaan koskevan päätöksen tiedoksi 7.3.2019. Hän on ilmoittanut sijaishuoltopaikan ohjaajalle haluavansa valittaa päätöksestä ja laatinut valituskirjelmän. Valitusajan viimeisenä päivänä eli 8.4.2019 sijaishuoltopaikan ohjaaja on lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ohjeistamana ilmoittanut sähköpostitse hallinto-oikeudelle A:n laatimasta valituksesta ja sen postittamisesta. A ei ole ollut tietoinen ohjaajan lähettämästä sähköpostista. Valitus on saapunut hallinto-oikeuteen postitse 10.4.2019.

Oikeudellinen arviointi

Asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavana, onko hallinto-oikeus voinut mainitsemillaan perusteilla jättää A:n valituksen tutkimatta.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että jokaisen oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva viranomaisen päätös tuomioistuimen käsiteltäväksi on yksi keskeisistä perustuslain 21 §:ssä mainituista oikeusturvan takeista. Kun muutoksenhakijana on huostaanotettu ja sijaishuoltoon sijoitettu lapsi, muutoksenhakua koskevan oikeuden toteutumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tätä näkökohtaa ilmentää myös lastensuojelulain 24 §:n 1 momentti, jonka mukaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on muun ohella avustettava lastensuojelun asiakkaana olevaa lasta puhevallan käytössä.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että hallinto-oikeudelle ennen valitusajan päättymistä 8.4.2019 saapunutta sijaishuoltopaikan ohjaajan lähettämää sähköpostiviestiä on pidettävä asiakirjana, jolla A:n valitusasia on tullut hallinto-oikeudessa vireille. Sähköpostiviestistä ilmenee A:n tahto valittaa huostaanottoaan ja sijaishuoltoon sijoittamistaan koskevasta päätöksestä. Sillä, että A ei ole ollut tietoinen ohjaajan lähettämästä sähköpostista, ei ole asiassa merkitystä, koska A:n tarkoituksena on ollut toimittaa valituksensa hallinto-oikeudelle sähköpostin lähettäjän avustuksella.

Edellä mainituista syitä hallinto-oikeuden ei olisi tullut jättää A:n valitusta tutkimatta. Hallinto-oikeuden päätös on siten kumottava ja asia palautettava hallinto-oikeudelle valituksen tutkimiseksi.

Korkein hallinto-oikeus toteaa selvyyden vuoksi, ettei tämä päätös vaikuta johtavan sosiaalityöntekijän päätökseen, jolla A on otettu huostaan ja sijoitettu sijaishuoltoon.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Outi Suviranta, Petri Helander, Ari Wirén ja Toomas Kotkas. Asian esittelijä Katariina Flinkman.

 
Julkaistu 3.10.2019