KHO:2020:49

Lastensuojelu – Sijaishuoltopaikan muuttaminen – Ammatillinen perhekoti – Lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö – Valitusoikeus

Vuosikirjanumero: KHO:2020:49
Antopäivä: 14.5.2020
Taltionumero: H109
Diaarinumero: 20138/2020
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2020:49

Hallinto-oikeus oli jättänyt B:n ja C:n valituksen A:n sijaishuoltopaikan muuttamisesta tutkimatta, koska se oli katsonut, että valittajilla ei yksityisen lastensuojelulaitoksen edustajina ollut oikeutta hakea muutosta sijaishuoltopaikan muuttamista koskevaan viranhaltijan päätökseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden saaman selvityksen mukaan A:n sijaishuolto oli järjestetty perhehoitona ammatillisessa perhekodissa. B:llä ja C:llä oli lastensuojelulain 89 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla lapsen hoidosta ja kasvatuksesta välittömästi ennen päätöksen tekemistä vastanneina ammatillisen perhekodin perhehoitajina ollut oikeus hakea muutosta huostaanoton aikana tehtyyn sijaishuoltopaikan muuttamista koskevaan päätökseen.

Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Lastensuojelulaki 49 § 2 momentti, 56 §, 89 § 1 momentti 4 kohta

Perhehoitolaki 4 §

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 7 § 1 momentti

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 20/0074/1 31.01.2020

Asian aikaisempi käsittely

H:n kuntayhtymän johtava sosiaalityöntekijä on 14.11.2019 päätöksellään numero 2019 186 muuttanut A:n sijaishuoltopaikan Perhekoti D:stä E:n ja F:n sijaisperheeseen G:n kaupunkiin. Päätös on pantu lastensuojelulain 91 §:n nojalla välittömästi täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

B ja C ovat yhteisellä valituksellaan valittaneet johtavan sosiaalityöntekijän päätöksestä hallinto-oikeuteen. He ovat vaatineet, että A sijoitetaan takaisin B:n ja C:n perheeseen, jossa hän on ollut sijoitettuna neljän kuukauden ikäisestä lähtien.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt B:n ja C:n valituksen tutkimatta.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Lastensuojelulain 89 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen aikana tehtävää sijaishuoltopaikan muuttamista koskevaan päätökseen saavat hakea itsenäisesti muutosta lapsen vanhempi ja huoltaja sekä henkilö, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut.

A:n sijaishuoltopaikka on muutettu Perhekoti D -nimisestä yksityisestä lastensuojelulaitoksesta sijaisperheeseen. Muutoksenhakuoikeutta koskeva lastensuojelulain säännös huomioon ottaen B:llä ja C:llä ei kyseisen laitoksen edustajina ole oikeutta hakea muutosta sijaishuoltopaikan muuttamista koskevaan viranhaltijan päätökseen. Näin ollen valitus on jätettävä tutkimatta.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Lastensuojelulaki 89 § 1 momentti 4 kohta

Hallintolainkäyttölaki (586/1996) 51 § 2 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Eija Mäkelä, Eriikka Kaipiainen ja Ari Koskinen. Esittelijä Inkeri Ylitalo.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

B ja C ovat yhteisellä hakemuksellaan pyytäneet lupaa saada valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä. He ovat vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Heidän valituksensa viranhaltijan päätöksestä muuttaa sijaishuoltopaikka on tutkittava ja viranhaltijan päätös kumottava.

B ja C ovat esittäneet vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Muutoksenhakijat ovat lastensuojelulain 42 §:ssä (oikeastaan lastensuojelulain 89 §:n 1 momentin 4 kohdassa) tarkoitettuja henkilöitä, jotka ovat välittömästi ennen päätöksen tekemistä vastanneet lapsen hoidosta ja huolenpidosta.

Hallinto-oikeus ei ole tutkinut valitusta, koska se on virheelliseesti pitänyt Perhekoti D:tä yksityisenä lastensuojelulaitoksena. Muutoksenhakijoilla ei ole lastensuojelulaitosta eivätkä he ole tällaisen laitoksen edustajia. Ammatillinen perhekoti on perhehoitoa, joka toimii perhehoitoluvalla. Muutoksenhakijat ovat oikeudellisesti perhehoitajien asemassa. Ammatillinen perhekoti on myös yksityiskoti, jossa muutoksenhakijat ovat asuneet lapsen kanssa samassa taloudessa ympärivuorokautisesti.

Kysymys on pienen lapsen elämään liittyvästä ratkaisusta, jolla on suuri merkitys koko hänen tulevaisuuttaan ajatellen. Kysymys on myös lapsen perusoikeudesta säilyttää hänelle tärkeät ja läheiset ihmissuhteet.

B ja C ovat toimittaneet korkeimmalle hallinto-oikeudelle pyynnöstä lisäselvityksenä aluehallintoviraston päätöksen yksityisen ympärivuorokautisten sosiaalipalvelujen tuottamista koskevan luvan muuttamisesta vuodelta 2017, Perhekoti D:n ja G:n kaupungin välillä joulukuussa 2015 tehdyn sopimuksen lastensuojelun sijaishuollon palveluista, sekä selvityksen Perhekoti D:ssä vuosina 2017‒2019 hoidettujen lasten lukumääristä ja palkatuista työntekijöistä.

Edellä todetusta lisäselvityksestä ilmenee muun ohella, että Perhekoti D:llä on yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 7 §:n mukainen aluehallintoviraston myöntämä lupa tuottaa yksityisiä ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja ammatillisena perhekotina. B toimii Perhekoti D:n vastuuhenkilönä ja toimintayksikön vastaavana. B ja C ovat toimineet perhekodin vanhempina. Heidän lisäkseen perhekodissa on vuosien 2017‒2019 aikana toiminut enintään 1,5 ulkopuolista työntekijää.

H:n kuntayhtymän lastensuojelu on antanut selityksen, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa:

Valittajien esittämien selvitysten perusteella heillä on yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukainen ammatillinen perhekoti, joka antaa perhehoitolain 4 §:n mukaan perhehoitoa. Perhekoti D ei ole lastensuojelulain 57 §:n mukainen lastensuojelulaitos, joten hallinto-oikeuden ratkaisu jättää valitus tutkimatta vaikuttaa virheelliseltä.

Muutoksenhakijoille ei ole korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioiden varattu tilaisuutta vastaselityksen antamiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii valituksen.

Hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Perustelut

Asiassa merkitykselliset säännökset ja niiden esitöitä

Lastensuojelulain 49 §:n 2 momentin mukaan lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshuoltona taikka muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla.

Lastensuojelulain 56 §:n mukaan perhehoitoon sovelletaan, mitä perhehoitolaissa (263/2015) säädetään.

Lastensuojelulain 57 §:n mukaan lastensuojelulaitoksia, joissa voidaan järjestää tässä laissa tarkoitettua lapsen sijaishuoltoa sekä 37 §:ssä tarkoitettu sijoitus avohuollon tukitoimena, ovat lastenkodit ja koulukodit sekä muut näihin rinnastettavat lastensuojelulaitokset.

Lastensuojelulain 89 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan lapsen vanhempi ja huoltaja, sekä henkilö, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut, saavat hakea itsenäisesti muutosta asioissa, jotka koskevat 43 §:n 3 momentissa tarkoitettua huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen aikana tehtävää sijaishuoltopaikan muuttamista.

Perhehoitolain 4 §:n mukaan ammatillinen perhehoito on perhehoitoa, jota annetaan yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun luvan perusteella ammatillisessa perhekodissa.

Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 7 §:n 1 momentin mukaan yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajan, joka jatkuvasti tuottaa ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja, on saatava lupaviranomaiselta lupa palvelujen tuottamiseen ennen toiminnan aloittamista ja olennaista muuttamista.

Hallituksen esityksessä HE 252/2006 vp lausutaan lastensuojelulain 89 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa muun ohella seuraavaa:

"Lapsen hoidosta tosiasiallisesti voi vastata muukin henkilö kuin lapsen huoltaja tai vanhempi. Lapsi voi ilman lastensuojelutoimenpiteitäkin asua muun henkilön kuin huoltajansa luona. Kysymyksessä olevalla henkilöllä ja lapsella saattaa olla erittäin kiinteä ja hyvä suhde, jonka tosiasialliseen katkeamiseen sijoittaminen voi johtaa. Huostaanottotilanteessa ja kiireellisen sijoituksen kysymyksessä ollessa muutoksenhakuoikeuden antaminen tällaiselle henkilölle on perusteltua lähinnä sen varmistamiseksi, että lapsen etu tulee arvioiduksi riittävän laajasti ja perusteellisesti.

Lapsen hoidosta tosiasiallisesti vastaavalla henkilöllä tarkoitettaisiin myös sijaishuollossa olevan lapsen perhehoitajaa, jolle ehdotetaan nykyiseen tapaan muutoksenhakuoikeutta sijaishuoltopaikan muuttamista ja huostaanoton lakkaamista koskevissa asioissa. Perhehoitajat tuntevat hyvin lapsen tilanteen, joten heidän valitusoikeudellaan voi olla merkitystä myös lapsen edun kannalta. Perhehoitajille voidaan sijoituksen myötä katsoa muodostuvan sellainen erityissuhde lapseen, että sijaishuoltopaikan muuttaminen ja huostaanoton lakkaaminen koskevat välittömästi myös heitä. Muutoksenhakuoikeuden piiriin tulisivat samat tahot kuin edellä 42 §:n 2 momentin mukaan kuultavat eli ensinnäkin perhehoitajalaissa tarkoitetut perhehoitajat, jotka toimivat kunnan kanssa solmimansa toimeksiantosopimuksen perusteella. Lisäksi kyseeseen tulisivat lääninhallituksen luvalla toimivat sosiaalihuoltolain 26 §:ssä tarkoitetut perhekodit eli yksityiskodit, joissa annetaan perhehoitoa. Muutoksenhakuoikeuden piiriin voisivat tulla vielä sellaiset lääninhallituksen laitosluvalla toimivat lastensuojelulaitokset, joissa lapsia hoidetaan edellä mainitulla tavalla kodinomaisissa yksiköissä siten, että hoitaja asuu yhdessä lapsen kanssa."

Hallituksen esityksessä HE 256/2014 lausutaan perhehoitolain 4 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa muun ohella seuraavaa:

"Pykälässä säädettäisiin edellisen 3 §:ssä säädetyn perhehoidon käsitteen lisäksi ammatillisesta perhehoidosta. Pykälän mukaan ammatillisella perhehoidolla tarkoitettaisiin perhehoitoa, jota annetaan yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun luvan perusteella ammatillisessa perhekodissa.

Sisällöllisesti ammatillinen perhekoti on jo aiemmin ollut määritelty, mutta ei tällä nimellä. Ammatillinen perhehoito ja ammatillinen perhekoti ovat kuitenkin yleisesti käytössä olevia nimityksiä kyseiselle hoitomuodolle.

Ammatillinen perhekoti toimii lähtökohdiltaan kuten tavanomainen perhekoti. Myös ammatillisessa perhekodissa on olennaista kodinomaisuus. Ammatilliselta perhekodilta edellytetään tavallista perhekotia vahvempaa koulutuksen tuomaa osaamista, mikä mahdollistaa myös erityistä hoitoa tarvitsevien henkilöiden sijoittamisen perhehoitoon."

Asiakirjoista saatu selvitys

A on ollut sijoitettuna sijaishuoltoon Perhekoti D:hen vuodesta 2017 lähtien siihen saakka, kun hänen sijaishuoltopaikkansa muutettiin Perhekoti D:stä E:n ja F:n sijaisperheeseen.

Muutoksenhakijoiden toimittamien selvitysten mukaan Perhekoti D:lle on myönnetty yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 7 §:n mukainen lupa tuottaa ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja perhehoitolain 4 §:ssä tarkoitettuna ammatillisena perhekotina. B on toiminut ammatillisen perhekodin vastuuhenkilönä. B ja C ovat olleet A:n perhehoitajia sijaishuoltopaikan muuttamiseen asti.

Oikeudellinen arviointi

Hallinto-oikeus on katsonut, että Perhekoti D on yksityinen lastensuojelulaitos, eikä B:llä ja C:llä siten ole lastensuojelulain 89 §:n 1 momentin 4 kohdan säännös huomioon ottaen ollut kyseisen laitoksen edustajana oikeutta hakea muutosta sijaishuoltopaikan muuttamista koskevaan viranhaltijan päätökseen.

Saadun selvityksen mukaan A:n sijaishuolto Perhekoti D:ssä on järjestetty lastensuojelulain 56 §:n viittaussäännöksessä tarkoitettuna perhehoitona perhehoitolain 4 §:n mukaisessa ammatillisessa perhekodissa. Perhekoti D ei siten ole lastensuojelulain 57 §:ssä tarkoitettu lastensuojelulaitos.

Ammatillinen perhekoti toimii perhehoitolain esitöiden (HE 256/2014 vp, s. 23) mukaan lähtökohdiltaan kuten tavanomainen perhekoti, mutta siltä edellytetään tavallista perhekotia vahvempaa koulutuksen tuomaa osaamista. Kodinomaisuus on olennaista myös ammatillisessa perhekodissa. B ja C ovat toimineet välittömästi sijaishuoltopaikan muuttamista edeltävänä aikana ympärivuorokautisesti A:n perhehoitajina ammatillisessa perhekodissa, joka on samalla ollut heidän yksityiskotinsa. Heillä on, kun erityisesti otetaan huomioon lastensuojelulain esitöissä (HE 252/2006 vp, s. 202) perhehoitajien muutoksenhakuoikeudesta lausuttu, lastensuojelulain 89 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla ammatillisen perhekodin perhehoitajina oikeus hakea muutosta huostaanoton aikana tehtyyn sijaishuoltopaikan muuttamista koskevaan päätökseen.

Koska hallinto-oikeus on jättänyt valituksen tutkimatta, hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja asia on palautettava hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anne E. Niemi, Janne Aer, Petri Helander, Toomas Kotkas ja Ari Wirén. Asian esittelijä Milla Wartiovaara.

 
Julkaistu 14.5.2020