10.12.2013/3862

Säätiö harjoitti muun koulutustoimintansa ohella ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) säädettyä ammatillista lisäkoulutustoimintaa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän luvan perusteella. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) nojalla säätiö sai valtion avustusta noin 90 prosenttia koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista. Noin 10 prosentin osuuden kustannuksista säätiö kattoi opiskelijoilta perittävillä kirjautumis- ja tutkintomaksuilla.

Asiassa oli kysymys siitä, oliko säätiön suoritettava kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön arvonlisäveroa ammatillisessa lisäkoulutustoiminnassa käytettävissä kiinteistöissä omalla henkilökunnallaan suorittamistaan kiinteistöhallintapalveluista.

Arvonlisäverodirektiivin 2006/112/EY säännösten tulkintavaikutus huomioon ottaen kiinteistö³hallintapalvelujen oman käytön arvonlisäveroa oli suoritettava vain, kun kiinteistöä käytettiin arvonlisäverodirektiivissä tarkoitetussa taloudellisessa toiminnassa tai arvonlisäverolaissa tarkoitetussa liiketoiminnassa, joka oli arvonlisäverodirektiiviin tai arvonlisäverolakiin sisäl³tyvän erityissäännöksen nojalla vapautettu verosta. Säätiön opiskelijoilta perimillä maksuilla katsottiin olevan suora ja välitön yhteys säätiön suorittamiin koulutuspalveluihin ja maksujen katsottiin olevan koulutuspalveluista veloitettua vastiketta. Kun kuitenkin otettiin huomioon näiden maksujen vähäisyys suhteessa koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin sekä se, että noin 90 prosenttia kustannuksista katettiin lakisääteisellä valtion avustuksella, säätiön opiskelijoilta saamia maksuja ei pidetty todellisena vastasuorituksena säätiön suorittamista palveluista siten, että säätiön toimintaa olisi nyt kysymyksessä olevilta osin pidettävä taloudellisena toimintana. Tämän vuoksi säätiön ei ollut suoritettava kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön veroa siltä osin kuin kiinteistöhallintapalvelut kohdistuivat ammatillisen lisäkoulutustoiminnan käytössä oleviin kiinteistöihin. Korkein hallinto-oikeus ei säätiön palautushake³muksen johdosta antamassaan päätöksessä ottanut kantaa siihen, mikä merkitys päätöksellä oli säätiön kiinteistöhallintapalvelujen omasta käytöstä suorittaman veron määrään, vaan palautti asian Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi. Äänestys 4–1.

Arvonlisäveron palautushakemukset tilikausilta 1.1.–31.12.2006, 1.1.–31.12.2007 ja 1.1.–31.12.2008.

Arvonlisäverolaki 1 § 1 momentti 1 kohta ja 2 momentti, 4 §, 32 § ja 39 §

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY 2, 9, 26, 27 ja 132 artikla

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Matti Halén, Eila Rother, Hannele Ranta-Lassila, Leena Äärilä ja Mikko Pikkujämsä. Asian esittelijä Marita Eeva.