13.9.2019/4128

Melusta asuinhuoneistoon aiheutuva terveyshaitta tuli lähtökohtaisesti todeta mittauksin. Asumisterveysasetuksen 12 §:n 3 momentin mukaisen keskiäänitason ylittävä melutaso, siihen melun haitallisuuden vuoksi mahdollisesti tehtävin korjauksin, oli lähtökohtaisesti se melutaso, jonka voitiin arvioida aiheuttavan asunnossa oleskelevalle terveyshaittaa.

Asumisterveysasetuksen 3 §:ssä säädettynä yleisenä arviointiperusteena melusta aiheutuva terveyshaitta oli arvioitava kokonaisuutena ottaen huomioon muun ohessa altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto. Säännöksen soveltaminen voi edellyttää, että kokonaisarviossa asetuksen 12 §:n 3 momentissa määritellystä melutasosta niin sanottuna toimenpiderajana poiketaan alaspäin.

Asuinkerrostalon asuinhuoneiston makuuhuoneeseen oli asunnontarkastusten aikana kuulunut alapuolisen ravintolan karaoke-esitysten laulu niin voimakkaana, että esityksiä oli pystynyt tunnistamaan. Lisäksi asuntoon oli kuulunut karaokevetäjän kuulutuksia, karaoke-esitysten taustamusiikkia, kolahdusmaisia ääniä sekä ravintolan asiakkaiden ääniä.

Makuuhuoneen keskiäänitason ei ollut todettu ylittäneen asumisterveysasetuksen 12 §:n 3 momentissa tarkoitettua yöaikaisen melun toimenpiderajaa 25 dB yhden tunnin keskiäänitasona LAeq 1h (klo 22-7) mitattuna. Muun muassa liikenne ja ulkoa kuulunut ihmisten aiheuttama melu olivat häirinneet äänitasomittausten tekoa. Äänitasojen mittaaminen Valviran ohjeiden mukaisesti ei ollut ollut mahdollista asunnontarkastusten aikana.

Kun otettiin huomioon asunnossa suoritetuissa tarkastuksissa karaoketoiminnan melusta ja sen häiritsevyydestä aistinvaraisesti tehdyt havainnot sekä karaokemusiikin laatu ja puheena olevan toiminnan melun toistuvuus, asiassa oli terveydensuojelulain 27 §:n 4 momentin ja asumisterveysasetuksen 3 §:n 1 momentin edellyttämä riittävä selvitys siitä, että ravintolatilasta kantautuvan karaoketoiminnan melusta voi aiheutua yöaikaan terveydensuojelulain 1 §:ssä tarkoitettua terveyshaittaa kyseisessä asunnossa oleskelevalle.

Ympäristölautakunnalla oli ollut terveydensuojelulain ja asumisterveysasetuksen mukaiset edellytykset asettaa terveyshaitan poistamista koskeva velvoite.

Terveydensuojelulaki 1 § 2 momentti, 26 § 1 momentti, 27 § 1, 2 ja 4 momentti, 51 § 1 momentti ja 53 § 2 ja 3 momentti

Asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus 2 § 1 kohta, 3 § 1 momentti ja 12 § 3 momentti

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Kari Tornikoski, Taina Pyysaari, Pekka Aalto ja Monica Gullans. Asian esittelijä Irene Mäenpää.