1.6.2020/2395

Kaupungineläinlääkäri oli eläinsuojelulain 42 §:n nojalla antamassaan päätöksessä katsonut, että 31 kissan pitäminen oli ammattimaista tai muutoin laajamittaista eläinten pitämistä, josta oli tehtävä eläinsuojelulain 24 §:n mukainen ilmoitus aluehallintovirastolle.

Korkein hallinto-oikeus viittasi vuosikirjaratkaisuun KHO 2017:90 ja totesi, ettei asiassa saatavasta selvityksestä ilmennyt, että kissojen pito olisi eläinsuojelulain 24 §:ssä ja eläinsuojeluasetuksen 26 §:ssä tarkoitettua ammattimaista tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaa seura- ja harrastuseläinten pitoa. Korkein hallinto-oikeus samalla kuitenkin selvyyden vuoksi totesi, että eläinsuojelulain mukainen yleinen toimivalta eläinsuojelumääräysten antamiseen on riippumaton siitä, onko eläintenpidosta tehtävä eläinsuojelulain 24 §:n mukainen ilmoitus. Myös eläintenpitoon, joka ei ole ilmoituksenvaraista, voidaan tarvittaessa puuttua eläinsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaisin määräyksin ja 44 §:n mukaisin kiireellisin toimenpitein. Siten on mahdollista antaa määräyksiä esimerkiksi eläinmäärän vähentämisestä, jos eläinten hyvinvoinnin turvaaminen sitä vaatii.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Taina Pyysaari, Jaakko Autio, Monica Gullans ja Pekka Aalto. Asian esittelijä Anna Mähönen.

Kts. KHO 2017:90