Muu päätös 1003/2014
Asia Ympäristölupaa koskeva valitus
Valittaja Tohmajärven ympäristölautakunta
Päätös, jota valitus koskee
Vaasan hallinto-oikeus 17.10.2012 n:o 12/0304/1
Asian aikaisempi käsittely
Itä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 5.8.2011 n:o 74/2011/1 myöntänyt Vapo Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Tohmajärven kunnassa sijaitsevan Kotkanpesänsuon turvetuotantoon 123,9 hehtaarin tuotantoalalla, josta vedet johdetaan laskuojaa pitkin Saarekkeenpuron kautta Luosojokeen ja edelleen Tohmajärveen.
Tuotantoalan kunnostustyöt saadaan aloittaa sitä mukaa kuin vastaava pinta-ala poistuu käytöstä samaan vesistöön eli Tohmajärven Vääränlahteen vetensä purkavalla Valkeasuolla.
Kalastolle ja kalastukselle aiheutuva ilmeinen vahinko alapuolisessa vesistössä on määrätty hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta ei ole arvioitu aiheutuvan. Ennakoimattomien vahinkojen varalta on annettu ohjaus.
Aluehallintovirasto on katsonut, että hankkeen toteutus ei edellytä luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen arvioinnin tekemistä.
Päätökseen sisältyvät seuraavat lupamääräykset:
Vesien johtaminen
Kotkanpesänsuon turvetuotantoalueen vedet on johdettava 9.8.2010 päivätyssä hakemuksen täydennyksessä olevan kuivatussuunnitelmakartan ja pintavalutuskenttäpiirustuksen mukaisesti ympärivuotisesti sarkaojakohtaisten lietesyvennysten, lietteenpidättimien ja päisteputkien kautta kahteen laskeutusaltaaseen, joista vedet johdetaan pintavalutuskentälle, jonka jälkeen vedet johdetaan laskuojaa pitkin Saarekkeenpuron kautta Luosojokeen ja edelleen Tohmajärveen.
Pintavalutuskentän puhdistustehon on oltava vähintään seuraava:
Kiintoaine 50 %
Kokonaisfosfori 50 %
Kokonaistyppi 20 %
Puhdistusteho lasketaan vuoden keskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen otetuista näytteistä mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Jos puhdistustehoa koskevia vaatimuksia ei ole saavutettu, luvan saajan on toimitettava laskentajaksoa seuraavan toukokuun loppuun mennessä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle suunnitelma toimenpiteistä vesienkäsittelyn tehostamiseksi ja ryhdyttävä suunnitelman toteuttamiseen.
Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista.
Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.
Vesiensuojelurakenteet ja niiden hoito
2. Sarkaojat on varustettava lietesyvennyksillä, lietteenpidättimillä ja päisteputkilla. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot.
3. Laskeutusaltaiden on vastattava mitoituksiltaan vähintään turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (19.9.2003) laskeutusaltaiden mitoitusarvoja. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne.
4. Ohijuoksutukset on vältettävä varastoimalla tarvittaessa vettä ojastoon.
5. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta lastausten yhteydessä turvetta ei joudu ojiin.
6. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja muulloin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.
7. Ojastojen, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet korjattava välittömästi. Muutkin vesistökuormitusta vähentävät rakenteet (muun muassa päisteputket ja pintapuomit) on pidettävä kunnossa.
8. Luvan saajan on ilmoitettava Kotkanpesänsuon tuotantoalueen ympäristösuojelusta ja vesiensuojelurakenteiden toimivuudesta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja Tohmajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
9. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan tehdä niiden toiminnan tehostamiseksi sellaisia Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yleiseen tai yksityiseen etuun.
Päästöt ilmaan ja melu
10. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Turpeen tuotanto ja lastaus on ajoitettava tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä ympäristöön.
Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi.
Varastointi ja jätteet
11. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin.
12. Tuotanto on järjestettävä niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän.
Paperi-, metalli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi. Jätteiden keräämistä varten työmaalla on oltava omat jätteidenkeruupaikat.
Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimituspaikka ja -aika.
13. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty 2.11.2009).
Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle.
Tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoito
14. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyn kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla.
Jos turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava ennalta ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava ELY-keskuksen edellyttämä määräaika, kuitenkin vähintään kaksi vuotta tuotantotoiminnan päättymisestä. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn ja tarkkailun lopettamista.
Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun ELY-keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.
ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet
15. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja Tohmajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat sekä häiriötekijät korjattava viipymättä.
16. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana sekä ylläpidettävä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta.
17. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle.
Tarkkailumääräykset
18. Turvetuotantoalueen toiminnan käyttötarkkailu, vesistökuormituksen sekä vesistövaikutusten tarkkailu on järjestettävä hakemukseen liitetyn 11.1.2010 päivätyn ja ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti vesistökuormituksen ja vesistötarkkailun osalta täydennettävän tarkkailuohjelman mukaisesti. Täydennetty tarkkailusuunnitelma on toimitettava ELY-keskuksen tarkastettavaksi kolmen kuukauden kuluessa aluehallintoviraston päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.
Kuntoonpanovaiheen aikana vesistökuormitusta on tarkkailtava ELY-keskuksen lausunnossa esitetyllä tehostetulla tavalla.
Turvetuotantoalueen kuivatusvesien vaikutuksia Luosojoen ja Tohmajärven kalastoon ja kalastukseen on edelleen tarkkailtava kalatalousviranomaisen hyväksymän Valkeasuon kalataloudellisen tarkkailuohjelman mukaisesti.
Pohjois-Karjalan ELY-keskus voi tehdä tarkkailuohjelmiin tarpeellisiksi katsomansa muutokset ja täydennykset.
Tarkkailutulosten raportointi
19. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa mainittuina tai muutoin sovittuina ajankohtina Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle sekä Tohmajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.
Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.
Kunnostusvelvoite
20. Luvan saajan on osallistuttava kuormitusosuutensa suhteessa Tohmajärven valuma-alueella käynnissä olevan vesistön kunnostushankkeen kustannuksiin turvetuotannosta purkuvesistössä aiheutuvien haitallisten vaikutusten kompensoimiseksi.
Kalatalousmaksu
21. Luvan saajan on maksettava Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kalatalousyksikölle kalatalousmaksua 2 000 euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi hankkeen vaikutusalueella. Ensimmäinen maksu on maksettava siltä vuodelta, jona tuotantoalueen kunnostustyöt aloitetaan, ennen kunnostustöiden aloittamista, ja sen jälkeen maksu on maksettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Kalatalousmaksun käytöstä on kuultava Luosojoen ja Tohmajärven vesialueella toimivia osakaskuntia.
Ympäristöluvan voimassaolo ja tarkistaminen
Lupa on myönnetty toistaiseksi voimassaolevana.
Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta.
Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa aluehallintoviraston päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuoden 2022 jälkeen, mainitun vuoden maaliskuun loppuun mennessä tehtävä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tapahtuneesta toiminnasta, selvitys jäljellä olevista turvevaroista, ajan tasalla oleva tuotantoaluekartta, yhteenveto päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailujen tuloksista sekä muut ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa edellytetyt tiedot. Hakemuksen yhteydessä on esitettävä suunnitelma alueiden jälkihoidosta ja tarkkailusta turpeen noston loputtua.
Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään seuraavasti:
Luvan myöntämisen edellytykset
Kotkanpesänsuo on uusi turvetuotantoalue. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Tuotantoalueen kuivatuksen ja toiminnan vaikutukset eivät ulotu etäisyys ja maaston olosuhteet huomioon ottaen Hirvisuon Natura-alueelle.
Luonnonsuojelusäännöksistä ei aiheudu estettä luvan myöntämiselle.
Ympäristönsuojelulain 6 §.n mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Voimassa olevan Pohjois-Karjalan maakuntakaavan (2. vaihe) suunnittelumääräyksen mukaan "Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin huomioiden turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää."
Toiminnanharjoittajalla on voimassa Itä-Suomen ympäristölupaviraston 30.11.2007 myöntämä Valkeasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa. Valkeasuon tuotantoalueelta noin 120 hehtaarin alueen kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta Luosojokeen ja edelleen Tohmajärven Vääränlahteen.
Vesienhoitolain mukainen velvoite vesistöjen hyvän tilan saavuttamiseen tietyssä aikataulussa koskee myös Saarekkeenpuro-Luosojokea, jonka tila on tällä hetkellä arvioitu tyydyttäväksi. Kuormitusta lisäävä toiminta heikentäisi mahdollisuuksia saavuttaa hyvä tila vesistössä, joten tuotantolohkoja voidaan Kotkanpesänsuolla kunnostaa tuotantoalueeksi ja ottaa käyttöön vasta sitä mukaa, kun vastaava tuotantoala poistuu käytöstä niillä Valkeasuon lohkoilla, joista kuivatusvedet purkautuvat Tohmajärven Vääränlahteen. Tohmajärvi on kunnan keskeisin, aivan taajaman ytimessä sijaitseva virkistyskäytöltään merkittävä järvi.
Kotkanpesänsuon turvetuotantoalueen vesiensuojelu on määrätty toteutettavaksi sarkaojarakenteilla, laskeutusaltailla ja ympärivuotisella pintavalutuskentällä tapahtuvaan käsittelyyn perustuvalla vesiensuojelutekniikalla. Kyseiset vesiensuojelumenetelmät ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia Kotkanpesänsuon turvetuotantoalueen olosuhteissa. Luosojoen tilan ennakoidaan parantuvan, kun Kotkanpesänsuolta tulevat tuotantoalueen vedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä eli tehokkaammin kuin Valkeasuon tuotantoalueella, josta vedet nykyisin purkautuvat vesistöön pelkkien laskeutusaltaiden kautta.
Kotkanpesänsuon vesistökuormitus Saarekkeenpuroon, Luosojokeen ja edelleen Tohmajärveen yhdessä saman valuma-alueen maa- ja metsätalouden sekä muun hajakuormituksen kanssa ei luvan mukaisilla vesiensuojelujärjestelyillä ja annetut lupamääräykset huomioon ottaen aiheuta merkittävää vesistön pilaantumista tai sen vaaraa.
Kotkanpesänsuon turvetuotannon aloittaminen ei ole siten ristiriidassa vesienhoitolain mukaisesti laaditun vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden kanssa. Lupamääräysten mukaisesti käsiteltyjen tuotantoalueen vesien mukana Tohmajärven Vääränlahteen ei pääse kiintoainesta siten, että kuormitus vaarantaisi Vääränlahdessa tehtävien lietteenpoistotoimien tuloksellisuuden. Hakija velvoitetaan osallistumaan Tohmajärven valuma-alueen kunnostushankkeeseen. Velvoitteen avulla kompensoidaan kuormituksesta johtuvia haitallisia vaikutuksia vesistössä, jonka tilaa kunnostushankkeen toimenpiteillä pyritään parantamaan.
Toimittaessa hakemuksen ja luvassa annettujen määräysten mukaisesti turvetuotannon jatkamisesta käytössä olevalla tuotantoalueella ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7-9 §:ssä tarkoitettua maaperän tai pohjaveden pilaamiskiellon vastaista kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Kun toimintaa harjoitetaan aluehallintoviraston päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, luonnonsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.
Aluehallintovirasto on perustellut lupamääräyksiä muun ohella seuraavasti:
Parhaana käyttökelpoisena tekniikkana on pidetty nyt kyseessä olevan kokoisessa uudessa hankkeessa kuivatusvesien ympärivuotista pintavalutusta, jonka teho on varmistettu mittauksin. Uuden turvetuotantoalueen sijoituspaikka, alapuolisten vesistöjen sijainti ja niiden tila ja kyky vastaanottaa odotettavissa olevia päästöjä, vesistöissä tekeillä olevat kunnostustoimet ja valuma-alueella jo oleva turvetuotantotoiminta huomioon ottaen on tarpeen määrätä tehoarvot vesienkäsittelyn toimivuuden ja esitettyjen laskennallisten kuormitusarvioiden varmistamiseksi.
Koska Kotkanpesänsuota lähinnä sijaitseva asutus on noin 650-900 metrin päässä tuotantoalueen reunoista, ei toiminnasta ennalta arvioiden aiheudu merkittävää pöly- tai meluhaittaa. Näin ollen pöly- ja meluhaittojen rajoittamiseen riittävät yleisluontoiset määräykset.
Tuotannosta lupakaudella mahdollisesti poistuvien alueiden vesiensuojelu on määrätty toteutettavaksi niin, että toiminnanharjoittajan vastuu kuormituksesta päättyy vasta, kun kuormituksen voidaan arvioida olevan taustakuormituksen suuruista.
Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Tarkkailussa kerätään tietoa myös lupamääräysten tarkistamisvaihetta varten. Kalataloudellinen tarkkailu on tarkoituksenmukaista järjestää jatkossa Valkeasuon kalataloudellisen tarkkailun yhteydessä.
Toiminnanharjoittaja on Itä-Suomen ympäristölupaviraston 30.11.2007 tekemällä ja Vaasan hallinto-oikeuden 30.4.2009 pysyttämällä päätöksellä velvoitettu ruoppaamaan Tohmajärven Luosojoen suualuetta ja Vääränlahtea yhdeksän tilan vesistönkäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Koska Kotkanpesänsuon turvetuotantoalue tulee purkamaan vetensä samalle alueelle, on toiminnanharjoittajalle asetettu velvollisuus osallistua Tohmajärven valuma-alueella käynnissä olevaan vesistökunnostushankkeeseen. Kunnostusosuuden määrittely on jätetty hankkeen osakkaiden päätettäväksi. (Määräys 20)
Kotkanpesänsuon turvetuotantoalue kuormittaa osaltaan Luosojokea ja Tohmajärveä, jota käytetään virkistys- ja kotitarvekalastukseen.
Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan hyvittämiseksi määrätään vuotuinen kalatalousmaksu. Kun otetaan huomioon tuotantoalueen koko ja kuormitus, aluehallintovirasto on arvioinut 2 000 euron vuotuisen maksun riittäväksi.
Aluehallintoviraston soveltamat oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § 1 ja 2 momentti, 43 § 1 ja
3 momentti, 44 §, 45 § 1 momentti, 45 a §, 46 §, 50 §, 52 §, 55 §, 56 §, 72 § ja 90 §
= = =
Luonnonsuojelulaki 65 §
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, jättänyt tutkimatta muun ohella Tohmajärven ympäristölautakunnan vastineessa esitetyn vaatimuksen ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaisen arvioinnin tekemisestä.
Hallinto-oikeus on muutoin hylännyt muun ohella Tohmajärven ympäristölautakunnan valituksen aluehallintoviraston päätöksestä, mutta on täsmentänyt aluehallintoviraston luparatkaisuun sisältyvän kuntoonpanon aloittamista koskevan ehdon kuulumaan seuraavasti:
Tuotantoalan kunnostustyöt saadaan aloittaa sen jälkeen, kun samaan vesistöön eli Tohmajärven Vääränlahteen vetensä purkavalla Valkeasuolla tuotantopinta-ala on pysyvästi luvan saajan Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle toimittaman ja sen hyväksymän selvityksen perusteella vähentynyt alle 60 hehtaariin.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään näiltä osin seuraavasti:
Perustelut tutkimatta jättämisen osalta
Hallintolainkäyttölain 27 §:n 1 momentin mukaan valittaja saa valitusajan päättymisen jälkeen esittää vireillä olevassa asiassa ainoastaan sellaisen uuden vaatimuksen, joka perustuu olosuhteiden muutokseen tai valitusajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan. Valittaja saa vaatia myös täytäntöönpanon kieltämistä tai tehdä muun sivuvaatimuksen.
Tohmajärven ympäristölautakunnan vastaselityksessä esitetty vaatimus ympäristövaikutuksen arvioinnin tekemisestä on tehty vasta valitusajan päättymisen jälkeen. Kyseinen vaatimus ei perustu sellaisiin seikkoihin, joita ei ole voitu ottaa huomioon valitusajan kuluessa. Näin ollen hallinto-oikeus on jättänyt vaatimuksen myöhään tehtynä tutkimatta.
Perustelut pääasian osalta
Sovellettavat oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä tarkoitettua kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Toiminnan sijoittamisessa on lisäksi noudatettava muun muassa, mitä ympäristönsuojelulain 6 §:ssä säädetään. Kyseisen pykälän mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.
Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi. Saman pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.
Ympäristönsuojelulain 4 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- sekä käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä.
Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun ohella toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen ja toiminnan vaikutusten tarkkailusta.
Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan ympäristöluvassa on lain 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.
Turvetuotantoalueesta saatu selvitys
Vapo Oy:n hakemus tarkoittaa Tohmajärven kunnan Onkamon kylässä tilalla RN:o 24:58 sijaitsevan Kotkanpesänsuon turvetuotantoa 123,9 hehtaarin tuotantoalalla. Kyseessä on uusi turvetuotantoalue metsäojitetulla suoalueella. Käsitellyt kuivatusvedet johdetaan tuotantoalueen itäpuolella olevaa laskuojaa pitkin Sarakkeenpuroon, Luosojokeen ja edelleen Tohmajärven Vääränlahteen. Vesireitin pituus on noin 12 kilometriä. Tuotantoalueen osuus Luosojoen valuma-alueesta on noin 1,4 %.
Samalla suoalueella Kotkanpesänsuon kaakkoispuolella, karttatarkastelun perusteella lyhimmillään noin 600 metrin etäisyydellä, sijaitsee Hirvisuon Natura-alue, joka kuuluu myös soidensuojeluohjelmaan. Kotkanpesänsuolla on tehty kasvillisuus- ja linnustoselvitys vuonna 2009. Alueen kasvillisuus ja linnusto on todettu tavanomaiseksi eikä uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia tai rauhoitettuja lintu-, kasvi- tai sammallajeja ole havaittu. Alueen virkistyskäyttöarvoa on arvioitu sen luontoarvoa suuremmaksi. Kotkanpesänsuo ja sen kuivatusvesireitti eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Miilunvaaran II luokan pohjavesialue sijaitsee noin 1 600 metriä länteen.
Vesien käsittely ja päästöt vesiin
Turvetuotannon aiheuttama vesistökuormitus on pääasiassa kiintoainetta ja happea kuluttavaa orgaanista ainetta: ojastosta tai tuotantokentältä irtoavaa turvetta kulkeutuu vesistöön. Typpeä ja fosforia kulkeutuu vesistöön kiintoaineen mukana ja veteen liuenneissa orgaanisissa humusyhdisteissä.
Parhaana käyttökelpoisena tekniikkana voidaan pitää nyt kyseessä olevan kokoisessa uudessa hankkeessa kuivatusvesien ympärivuotista pintavalutusta, jonka teho on varmistettu mittauksin. Luvassa on määrätty tuotantoalueen kuivatusvedet käsiteltäväksi parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisella tavalla.
Vesienkäsittelyn toiminnan varmistamiseksi on määrätty muun muassa pintavalutuskentän puhdistusteholle ympärivuotiset raja-arvot kiintoaineen, fosforin ja typen osalta sekä käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu. Pintavalutuskentän puhdistustehon vähimmäisvaatimukset on määrätty tasolle, joka on yleisesti saavutettavissa. Ottaen huomioon vesienkäsittelyn tehokkuuden, tuotantoalueen osuuden valuma-alueesta ja että valituksenalaisessa päätöksessä myönnetyn luvan mukaisen tuotantoalueen kunnostustyöt saadaan hallinto-oikeuden lupapäätökseen tehdyn muutoksen mukaisesti aloittaa vasta sen jälkeen, kun samaan vesistöön eli Tohmajärven Vääränlahteen vetensä purkavalla Valkeasuolla tuotantopinta-ala on pysyvästi vähentynyt alle 60 hehtaariin, hallinto-oikeus on katsonut, että Kotkanpesänsuon turvetuotannon kuivatusvesillä ei ennalta arvioiden ole alapuolisessa vesistössä sellaisia pilaamisvaikutuksia, jotka estäisivät luvan myöntämisen.
Vesistökuormitusta ja luvan myöntämisedellytyksiä arvioitaessa on otettu huomioon muut toiminnassa olevat turvetuotantoalueet samalla vesistöalueella, eli Valkeasuo sekä samalle vesistöalueelle kohdistuva muu kuormitus. Valituksissa ja vastineissa mainitut Konnunsuon ja Teerisuon turvetuotantoalueet ovat vasta suunnitteilla eikä ympäristölupahakemuksia ole vireillä. Kirkkosuo sijaitsee naapurivesistöalueella.
= = =
Vesienhoitosuunnitelma
Vesienhoidon ympäristötavoitteena on, että vesien tilan heikkeneminen estetään ja vuoteen 2015 mennessä saavutetaan vähintään hyvä tila. Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 ja siihen liittyvässä Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelmassa Tohmajärven ekologinen tila on luokiteltu hyväksi. Luosojoki-Saarekkeenpuron osalta puuttuu ekologinen luokittelu, mutta joen tila on arvioitu tyydyttäväksi. Tohmajärven Vääränlahtea ei ole erikseen luokiteltu pintavesien tilaa koskevassa luokituksessa. Pintavesien tilatavoite vuoteen 2015 mennessä on, että nykyinen tila säilyy. Luosojoki-Saarekkeenpuron osalta tavoitetilan saavuttamiselle asetettua määräaikaa on pidennetty vuoteen 2021. Hallinto-oikeus on katsonut, että Kotkanpesänsuon turvetuotantohankkeen kuivatusvesien johtaminen vesistöön ei vaaranna vesienhoitosuunnitelmassa ja toimenpideohjelmassa asetettujen tilatavoitteiden saavuttamista ja säilyttämistä.
Luontoarvot
Hallinto-oikeus on katsonut, että ympäristölupahakemuksen liitteenä olevat kasvillisuus- ja linnustoselvitykset sisältävät tavanomaisella tarkkuudella esitettyä tietoa alueen nykytilasta. Tuotantoalue sijaitsee samalla suoalueella kuin Hirvisuon Natura-alue, mutta edellä mainittujen selvitysten perusteella Kotkanpesänsuolla ei kuitenkaan ole sellaisia merkittäviä luonnonsuojeluarvoja, joiden perusteella luonnonsuojelusäännöksistä aiheutuisi estettä tai rajoituksia hakemuksen mukaiselle hankkeelle. Etäisyys ja kuivatusvesireitti huomioon ottaen hallinto-oikeus on katsonut aluehallintoviraston tavoin, etteivät tuotantoalueen toiminnan vaikutukset ulotu Hirvisuon Natura-alueelle. Näin ollen tarkkailuvelvoitteisiin ei ole tarvetta lisätä Hirvisuon Natura-aluetta.
Tohmajärven Peijonniemenlahden Natura-alueella ja Tohmajärven pääselän alueella esiintyy uhanalaista ja erityisesti suojeltavaa hentonäkinruohoa (Najas tenuissima). Tohmajärven esiintymän on arvioitu olevan elinvoimainen ja mahdollisesti lajin vahvin tukipaikka maailmassa. Peijonniemenlahti sijaitsee Tohmajärven koillisosassa noin 8 kilometrin päässä Kotkanpesänsuon kuivatusvesien purkupaikalta Vääränlahdelta, eikä Peijonniemenlahdelta ole läpivirtausta Tohmajärvestä. Tohmajärven Vääränlahdelta ja sen pääselkään yhdistävän Leviäjoen alueelta näkinruohosta ei ole havaintoja. Hallinto-oikeus on arvioinut, kuten Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.10.2010 päivätyssä lausunnossaan, että Kotkanpesänsuon turvetuotannon vesistökuormitusvaikutukset rajoittuvat Tohmajärven Vääränlahdelle eikä Kotkanpesänsuon kuivatusvesien johtaminen siksi ole uhka Tohmajärven näkinruohokasvustolle.
Hallituksen esityksessä eduskunnalle ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön uudistamiseksi (HE 84/1999 vp) on todettu ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin osalta muun muassa, että alueen poikkeuksellinen tärkeys virkistyskäytölle tulisi ottaa huomioon lupaharkinnassa.
Hallinto-oikeus on katsonut, ettei asiassa ole tuotu esiin sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että Kotkanpesänsuon alue olisi poikkeuksellisen tärkeä virkistyskäytön kannalta. Näin ollen päätöstä ei ole syytä kumota tai muuttaa virkistyskäyttöön liittyvien valitusperusteiden vuoksi.
= = =
Johtopäätös
Kun otetaan huomioon asiassa esitetyt vaatimukset ja asiakirjoista saatu selvitys, aluehallintoviraston päätös ja hallinto-oikeuden siihen tekemät muutokset sekä päätöksen perustelut, hallinto-oikeus on katsonut, että aluehallintoviraston päätöstä ei ole muistakaan valituksissa esitetyistä syistä syytä kumota ja lupahakemusta hylätä eikä lupamääräyksiä ole enemmälti tarpeen muuttaa. Luvassa määrätty parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen vesienkäsittely ja tuotantoalueen osuuden valuma-alueesta huomioon ottaen Kotkanpesänsuon kuivatusvesien johtamisella ei ennalta arvioiden aiheudu alapuolisen vesistön merkittävää pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Luvan mukaisesti toimittaessa Kotkanpesänsuon turvetuotantoalueen vesillä ei ole merkittävää vaikutusta Vuoksen vesienhoitoalueella vesistön kokonaiskuormitukseen ja toiminta on kokonaisuutena arvioituna vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaista.
Sovelletut oikeusohjeet
Hallintolainkäyttölaki 27 § 1 momentti ja 51 § 2 momentti
Ympäristönsuojelulaki 3 § 1 momentti 4 kohta, 4 § 1 momentti 3 kohta, 6 §, 41 § 1 momentti, 42 § 1 ja 2 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti sekä
46 § 1 momentti ja 50 § 2 momentti
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Tohmajärven ympäristölautakunta on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Itä-Suomen aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja hakemus hylätään.
Vaatimuksensa tueksi ympäristölautakunta on esittänyt seuraavaa:
Kotkanpesänsuon kuivatusvedet johdetaan alapuoliseen vesistöön reittiä laskuoja – Saarekkeenpuro – Luosojoki – Vääränlahti – Leviäjoki – Tohmajärvi. Turvetuotannosta johtuva kuormitus voi olla huomattavaa suurten virtaamien, tulvien ja rankkasateiden aikana. Vaihtelua tapahtuu vuosittain, vuodenajoittain sekä alueen sijainnin mukaan. Myös talvella huuhtoutuu sekä ravinteita että kiintoainetta. Myös viime vuosien vetiset kesät ja leudot talvet asettavat entistä suuremmat vaatimukset turvetuotannon vesiensuojelulle.
Kotkanpesänsuon kuntoonpanosta turvetuotantoon ja turvetuotannosta aiheutuisi vesistökuormituksen kasvua, josta yhdessä jo olemassa olevan kuormituksen kanssa aiheutuisi haitallisia muutoksia veden laatuun ja joka osaltaan heikentäisi alapuolisen vesistön virkistyskäyttöarvoa. Tämä tekisi käytännössä merkityksettömäksi alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden toimenpiteet vesistön veden laadun parantamiseksi.
Tohmajärven valuma-alueella on vireillä EU-osarahoitteinen luonnonhoitohanke hajakuormituksen vähentämiseksi sekä Tohmajärven vedenlaadun ja virkistysarvojen parantamiseksi. Suunnitelma toimenpiteiksi on laadittu ja toteutusrahoitusta haetaan. Suunnitelmissa ei ole otettu huomioon uusien turvetuotantoalueiden sijoittumista valuma-alueelle. Tohmajärven veden laatua on kuormittanut jo 1960-luvulta lähtien Valkeasuolla aloitettu turvetuotanto maa- ja metsätalouden ohella. Tohmajärven Peijonniemenlahti on Natura-aluetta, jossa esiintyy uhanalaista hentonäkinruohoa. Hakijan edellytetään käyttävän parhaan tekniikan mukaisia vesienkäsittelymenetelmiä sekä turpeen tuotantoon käytettäviä tekniikoita sekä seuraavan alan teknistä kehitystä.
Melua alueella aiheutuu työkoneista, toimintoja palvelevasta huoltoajosta muun muassa polttoainetoimituksista sekä alueelta tapahtuvasta turpeen toimituksiin liittyvästä liikenteestä. Lupahakemuksessa on maininta työmaatiestä sekä alueella tapahtuvasta työmaaliikenteestä tuotantoajalla ja alueelta tapahtuvasta toimituksesta aiheutuvasta liikenteestä tuotantoajan ulkopuolella, mutta ei mainintaa mihin vuorokauden aikaan ja minä viikonpäivinä liikenne tapahtuu ja mitä kautta kyseinen liikenne alueelta järjestetään. Kotkanpesäntie on yksityistie. Tien varressa on ympärivuotista asutusta ja alueella asuu useita lapsiperheitä. Kun otetaan huomioon turvallisuusnäkökohdat sekä liikenteen aiheuttama melu tuotanto- ja tavaran toimituskaudella, tien varren asukkaille aiheutuu huomattavaa haittaa. Hakemuksessa ei ole riittävästi selvitetty alueen liikennejärjestelyitä.
Pölyn muodostuminen eri työvaiheissa on erilaista. Pöly voi suotuisien tuulien vallitessa kantautua oletettua laajemmalle alueelle ja aiheuttaa alueen asukkaille haittaa. Lisäksi voimakas tuuli voi lisätä tulipalon vaaraa. Hirvisuon läheisyys on otettava huomioon. Myös hajuhaitta tulisi ottaa huomioon aumojen sijoittamisessa.
Kotkanpesänsuon läheisyydessä noin 850 metrin päässä kaakkoon sijaitsee lähin suojelualue, Hirvisuon Natura-alue (FI0700049). Kyseinen suo kuuluu soidensuojeluohjelmaan ja on myös merkittävä virkistysalue. Turpeenoton toteuttaminen Kotkanpesänsuolla aiheuttaa todennäköisesti sellaisia muutoksia alueen vesitasapainossa, että Hirvisuon Natura-alueen ainutlaatuiset luonnonarvot kärsivät niistä. Läheisen Kangaslammen vedenpinnan pysyvän vedenpinnan laskun on epäilty aiheutuneen viereisen Valkeasuon turvetuotantoon ottamisen seurauksena. Kotkanpesänsuon turpeenotolla on todennäköisesti samansuuntaisia negatiivisia vaikutuksia pohjavedenpinnan tasoon. Hakemuksessa ei ole esitetty riittäviä selvityksiä hankkeen vaikutuksesta pohjavesiin. Tarkasteluun tulee ottaa mukaan myös Kangaslammen alue.
Hirvisuon Natura-alueen läheisyys huomioon ottaen turpeenotosta aiheutuu vesitasapainon järkkyminen. Kun otetaan huomioon uuden turvetuotantoalueen aiheuttamat ympäristöhaitat ja lisäkuormitus Luosojokeen ja edelleen Tohmajärven vesistöön, jonka sietokyky on jo aikaisemmilla toimenpiteillä ylitetty, lupaa ei tule myöntää. Mikäli lupa myönnetään, vaadittavilla lisäselvityksillä, lupamääräyksillä ja tarkkailuvelvoitteilla tulee varmistaa, ettei ravinteiden kulkeutuminen Tohmajärveen lisäänny.
Lupamääräyksissä tulee määritellä myös riittävät taloudelliset ja toiminnalliset sanktiot, mikäli päästöjä vesistöön jostakin syystä kuitenkin aiheutuu. Mahdollisten vesistöpäästöjen haittojen korjaamiseksi/korvaamiseksi tulee lupaehdoissa vaatia Vapo Oy:ltä riittävä vakuus, joka perustuu Pöyry Oy:n laatimaan Tohmajärven kunnostushankkeen tämänhetkiseen kustannusarvioon 1 500 000 €. Kokonaisvaltainen tarkastelu on tarpeen tehdä myös kaikkien Tohmajärveen Luosojoen kautta kuivatusvetensä jo laskevien ja suunniteltujen turvetuotantoalueiden osalta.
Lupahakemuksessa esitetyillä toimenpiteillä ei turvetuotannosta johtuvaa alapuolisten vesistöjen veden laadun huonontumista voida estää. Lisäksi turpeenoton ja kuivatuksen vaikutuksien selvitykset ja seurannat läheiseen Hirvisuon Natura-alueeseen sekä YVA-arvioinnin tarpeellisuus on jätetty hakemuksessa ja lupapäätöksessä aivan liian vähälle huomiolle. Suunnitellun Kotkanpesänsuon turvetuotannon kuormituksen vaikutukset alapuolisten vesistöjen veden laatuun, virkistyskäyttöön sekä kalastoon ja kalastukseen ovat merkittävät. Toiminnasta aiheutuu kokonaisuutena sellaista haittaa, että lupahakemus on hylättävä.
Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on ilmoittanut, ettei sillä ole lausuttavaa valituksen johdosta.
Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (ELY-keskus) on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa ELY-keskus on ilmoittanut, ettei sillä ole lisättävää asiassa aikaisemmin lausumaansa.
Keski-Karjalan Luonto ry on antanut valituksen johdosta selityksen. Yhdistys on yhtynyt ympäristölautakunnan vaatimukseen, että kysymyksessä olevan tuotantoalueen ympäristölupa kumotaan.
Vapo Oy on antanut selityksen valituksen sekä annetun lausunnon ja selityksen johdosta. Yhtiö on viitannut asiassa aikaisemmin lausumaansa ja sekä aluehallintoviraston ja Vaasan hallinto-oikeuden päätösten perusteluihin ja vaatinut valituksen hylkäämistä. Lisäksi yhtiö on esittänyt seuraavaa:
Ympäristöluvan mukaan 123,9 hehtaarin tuotantoalan kunnostustyöt saadaan aloittaa, kun tuotantoala on vähentynyt alle 60 hehtaariin samaan vesistöön eli Tohmajärven Vääränlahteen vetensä Luosojokea myöten purkavalla Valkeasuolla.
Ympäristölupaa myönnettäessä Valkeasuon samaa purkuvesistöä kuormittava tuotantoala on ollut noin 120 hehtaaria. Vuonna 1987 vastaava ala on ollut noin 260 hehtaaria. Vuoden 2013 tuotantoala on 28,4 hehtaaria, jonka tuotanto päättyy lähivuosina. Kokonaispoistuma on noin 230 hehtaaria. Kuivatusvesien puhdistus on suoritettu perustasolla.
Käytännössä Kotkanpesänsuon tuotantoon kunnostamista ja ottamista koskeva määräys tarkoittaa, että Valkeasuon tuotanto on joko päättynyt kokonaan tai siitä on jäljellä vain rippeet, eikä Luosojokeen ja Vääränlahteen johtuva turvetuotannosta peräisin oleva kuormitus voi lisääntyä. Itse asiassa se pienentyy, koska Kotkanpesänsuon kuivatusvesien puhdistus suoritetaan ympärivuotisesti perustasolla ja sen jälkeisellä pintavalutuksella. Näkemys turvetuotannosta peräisin tai olemassa olevan turvetuotantoalan ja turvetuotannon kuormituksen lisääntymisestä ei ole oikea. Kotkanpesänsuon turvetuotanto ei vaaranna Tohmajärven luonnonhoitohankkeen tavoitteita.
Kuivatusvesien puhdistus on määrätty toteutettavaksi parasta käyttökelpoista puhdistustekniikkaa käyttäen Kotkanpesänmaansuon olosuhteet huomioon ottaen. Puhdistus on riittävän tehokasta.
Purkureittiä Saarekkeenpuro-Luosojoki myöten Vääränlahteen on matkaa yli 12 kilometriä ja siitä lahtialuetta, Leviäjokea ja Tohmajärven selkävesialueita myöten Peijonniemen edustalle noin 19 kilometriä. Peijonniemenlahdelle (Natura-aluetta ja lajin esiintymisaluetta), joka ei ole enää purkureittiä ja vaikutusaluetta, matkaa on noin 20 kilometriä.
Vetensä pääosin Lahdenjoen valuma-alueelta 2.016 saavan Peijonniemenlahden vedet johtuvat myös Tohmajärven pääaltaaseen, jonka luusua on Peijonniemen eteläpuolella. Tohmajärven vedet purkautuvat edellä mainitussa paikassa Tohmajokeen.
Tohmajärveen tulee valumavesiä valuma-alueilta 2.013-016 yhteensä 215,34 km2:n alueelta, josta 123,9 hehtaarin suuruisen Kotkanpesänsuon osuus on noin 0,6 %. Luosojoen vesistöalueesta (2.014, 89,49 km2, alaraja Vääränlahdessa/joen luusuassa) osuus on noin 1,4 %.
Kotkanpesänsuon kuivatusvesillä ei voi olla vaikutusta Natura-alueeseen ja sillä esiintyvään hentonäkinruohoon. Luonnonsuojelulaista johtuvaa estettä tai poikkeusluvan tarvetta ei toiminnan vaikutuksista aiheudu. Pohjois-Karjalan ELY-keskus ei ole nähnyt sellaisiin tarvetta.
Kotkanpesänsuon turvetuotantoalue sijoittuu erämaiselle alueelle. Lähin asumus sijoittuu yli kilometrin etäisyydelle. Toiminnasta ei voi aiheutua luvan myöntämisen esteenä pidettävää kohtuutonta rasitusta melun tai pölyn tahi hajun muodossa eikä myöskään niihin liittyen terveyshaittaa.
Kotkanpesäntie on yksityistie, jota on mahdollista käyttää sen piirissä olevien kiinteistöjen kuljetustarpeisiin. Tien käytöstä muun muassa turvekuljetuksiin ja tuotantoalueen henkilöliikenteeseen sekä huoltokuljetuksiin ei aiheudu kohtuutonta haittaa asutukselle.
Noin 850 metrin päässä sijaitsevan suojelualueen virkistyskäytölle toiminnasta ei aiheudu ympäristöluvan myöntämisen esteenä pidettävää haittaa. Natura-alue sijoittuu niin etäälle, ettei turvetuotannon kuivatus voi vaikuttaa alueen vesitalouteen. Pääosalta aluettaan suojelualue vielä sijoittuu toiselle valuma-alueelle eli maakannaksen taakse.
Koska Kangaslampi sijoittuu noin kolmen kilometrin etäisyydelle, eikä turvetuotantoalueen kuivatus pienennä sen valuma-aluetta, hankkeesta ei aiheudu siihen vesitaloudellisia vaikutuksia.
Vaatimus vakuuden asettamisesta on lakiin perustumaton. Toiminnalle on otettava ympäristövahinkovakuutus. Lupamääräyksessä 20 oleva velvoite purkuvesistön kunnostamiseen osallistumisesta on asianmukainen ja riittävä.
Pohjois-Karjalan ELY-keskus ei ole nähnyt tarvetta hakea valittamalla muutosta ympäristölupapäätökseen. Lausunnossa ei puolleta valituksen osaksikaan hyväksymistä, eikä lausunnosta ole siten huomauttamista.
Keski-Karjalan Luonto ry on selityksessään yhtynyt ympäristölautakunnan valituksessaan esittämään ympäristölupapäätöksen kumoamista koskevaan vaatimukseen. Yhdistys ei ole valittamalla hakenut muutosta Itä-Suomen aluehallintoviraston ja Vaasan hallinto-oikeuden päätöksiin. Koska vaatimuksen on katsottava tarkoittavan muutoksenhakua, se on vasta valitusasteessa esitetyssä vastineessa tehtynä jätettävä tutkimatta.
Hentonäkinruohon pääesiintymisalue Tohmajärvessä on Peijonniemenlahdessa, johon Kotkanpesänsuon kuivatusvedet eivät edes voi johtua ja aiheuttaa mitään vaikutuksia. Pienempiä ja lajin säilymisen kannalta vähemmän merkityksellisiä esiintymisalueita on Tammalahdessa, pääselän pohjoisrannalla Kirkkoniemi – Turusenniemi -alueella ja Selkäsaaren ympäristössä. Myös järven eteläosassa Jouhkola – Veneniemi -alueella on lajin esiintymä.
Purkureittiä myöten matkaa esiintymisalueille on noin 15 kilometriä. Nämä esiintymisalueet sijoittuvat Tohmajärven selkävesialueiden rantavyöhykkeille. Turvetuotannon kuivatusvesien vaikutukset ovat pienentyneet aikaisemmasta. Kotkanpesänsuon kuormitus tulee olemaan suhteellisesti aikaisemmin käytössä ollutta tuotantoalaa pienempää, koska kuivatusvesien puhdistus on tehokkaampaa.
Julkaisussa Suomen ympäristö 13/2011 Hentonäkinruoho (Najas tenuissima) ja notkeanäkinruoho (Najas flexilis) tuodaan esille myös turvetuotannon kuormitusta lajiin mahdollisesti vaikuttavana osatekijänä. Sen vaikutuksia ei ole kuitenkaan voitu arvioida seikkaperäisesti, koska tuotantoala- ja kuormitustietoa ei ole ollut käytettävissä, kuten ei muunkaan samaa järviallasta kuormittavan toiminnan. Käsillä olevan aineiston perusteella turvetuotannon kuormitusosuus Tohmajärveen jää hyvin vähäiseksi. Kotkanpesänsuon kuivatusvesien vaikutukset eivät yhtiön käsityksen mukaan ulotu Tohmajärven pääaltaan puolelle ja vaikuta lajin elinolosuhteisiin haitallisesti, millä kannalla on myös ollut Vaasan hallinto-oikeus.
Tohmajärven ympäristölautakunta on antanut yhtiön ja yhdistyksen selitysten ja ELY-keskuksen lausunnon johdosta vastaselityksen. Lautakunta on uudistanut aikaisemmin lausumansa ja lisäksi esittänyt seuraavaa:
YVA-menettelyn tarpeellisuutta korostavat useat eri kyseessä olevan tuotantoalueen kuivatuksen ja kuivatusvesien vaikutuspiirissä olevat herkät ympäristöarvot. Samaan suuntaan vaikuttaa pyrkimys parantaa Tohmajärven veden laatua, jonka huononemisen ovat aiheuttaneet monet eri tekijät, muun muassa aikaisemmat Tohmajärveen kuivatusvetensä ohjanneet turpeennostohankkeet. Suunniteltu uusi turvetuotantohanke ei hakijan vastakkaisista näkemyksistä huolimatta paranna Tohmajärven veden laatua.
Tarvittavan YVA-arvion tulee kattaa Kotkanpesänsuon lisäksi myös jo toiminnassa olevat ja suunnitellut turvetuotantoalueet, muun muassa Konnunsuo, jotka laskevat kuivatusvetensä Tohmajärveen. Lisäksi on selvitettävä turpeenoton jälkeisten eri käyttömuotojen vaikutukset alapuoliseen vesistöön. Esimerkiksi viljelyskäyttöön siirtyminen turpeenoton aikaisten vedenpuhdistuslaitteistojen jäädessä pois käytöstä aiheuttaa edelleen kohtuuttoman suuren kuormituksen alapuolisiin vesistöihin monessa eri muodossa. Etenkin pelto-ojien kunnostus aiheuttaa ravinteiden liikkeellelähdön. Lupahakemus olisi kokonaisuus huomioon ottaen ollut käsiteltävä vasta sitten, kun laajan YVA-arvion tulokset olisivat tiedossa.
Kotkanpesänsuon kuivatuksen vaikutusta Hirvisuon Natura-alueeseen on vähätelty. Vähäisin perustein on etäisyyteen (850 metriä) viitaten katsottu, ettei tuotantoalueen kuivatus voi vaikuttaa alueen vesitalouteen. On kuitenkin selvää, että Kotkanpesänsuon kuivatus vaikuttaa samalla valuma-alueella sijaitsevaan Hirvisuohon ja laajemmallekin alueelle.
Tohmajärvessä esiintyvä hentonäkinruoho on erittäin uhanalainen, erityisesti suojeltava ja rauhoitettu laji. Laji kuuluu EU:n luontodirektiivin lajeihin, joille edellytetään tiukkaa suojelua. Julkaisussa Suomen ympäristö 13/2011 todetaan muun muassa, että Tohmajärvi on viime vuosien kartoitusten perusteella hentonäkinruohon keskeinen esiintymispaikka sekä valtakunnallisesti että koko maailmassa tunnetun populaation kannalta. Etäisyydellä ei ole juurikaan merkitystä, koska mahdollisesti kuivatusvesien purkuojiin ja jokeen kerääntyneet päästöt lähtevät liikkeelle suurempien sateiden ja keväisten tulvavesien kanssa ja päätyvät Tohmajärveen. Luosojoki purkujokena kuljettaa päästöt pitkälle Tohmajärveen.
Päästöjen vaikutus on ollut käytännössä nähtävillä kalastajien verkoissa ja ranta-alueilla paljon laajemmalla alueella kuin vain Vääränlahdessa ja ulottuu hentonäkinruohon esiintymisalueille saakka. Hentonäkinruohon tiukan suojelun periaatteen kannalta olisi outoa, että arvokkaaksi luonnehditun kasvin elinympäristöön myönnettäisiin lupa johtaa uuden perustettavan turvetuotantoalueen kuivatusvedet.
Tohmajärvi on kuntalaisten keskeinen virkistyskäytön alue. Järvi ja sen virkistysarvo on heikentynyt jo aikaisempina vuosina. Veden laadun kehitys on tarpeen saada käännettyä parempaan suuntaan. Hakijan perustelu, jonka mukaan Kotkanpesänsuon turvetuotantoalue sijoittuu erämaiselle alueelle, ei ainakaan kasvi- ja eläinkunnan, luonnon eikä erähenkisten ihmisten kannalta ole erityisen kestävä peruste. Alue on monien eläinlajien pesintä- ja oleskelualuetta. Muun muassa hirvien liikehdintään ja kulkureitteihin alueen käyttöönotto vaikuttaisi merkittävästi.
Perusteellinen YVA-arvio on tarpeen, jotta kaikki laajat haitalliset ympäristövaikutukset voidaan arvioida. YVA-arvio tuo esiin, että turpeenotosta aiheutuu sellaista erityisten luontoarvojen heikkenemistä ja tuhoutumista, jota ei voida sallia eikä lupaa turpeenotolle myöntää.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
1. Keski-Karjalan Luonto ry:n ympäristölupapäätöksen kumoamista koskevaa vaatimusta ei tutkita.
Muutoin korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.
2. Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin hallinto-oikeus on jättänyt Tohmajärven ympäristölautakunnan vastaselityksessään esittämän vaatimuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tekemisestä vasta valitusajan jälkeen tehtynä tutkimatta. Korkein hallinto-oikeus ottaa mainitun vaatimuksen asiaa tältä osin hallinto-oikeudelle palauttamatta välittömästi tutkittavakseen ja hylkää valituksen tältä osin.
3. Valitus hylätään muiltakin osin. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
Perustelut
1. Keski-Karjalan Luonto ry ei ole valittamalla hakenut muutosta Itä-Suomen aluehallintoviraston ja Vaasan hallinto-oikeuden päätöksiin.
Yhdistyksen vaatimus ympäristölupapäätöksen kumoamisesta on esitetty vasta valitusajan päättymisen jälkeen yhtiön valituksen johdosta annetussa selityksessä. Tämän vuoksi tämä vaatimus on yhdistyksen tekemänä jätettävä tutkimatta.
2. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 §:n 2 momentin mukaan se, jolla muutoin on oikeus hakea päätökseen valittamalla muutosta, voi valituksessaan vedota siihen, ettei arviointimenettelyä ole suoritettu tai se on suoritettu olennaisilta osin puutteellisesti.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 19 §:n 3 momentin mukaan mainitun lain 6 §:n 1 momentin nojalla tehtyyn päätökseen arviointimenettelyn soveltamisesta mainitun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Mainitun lain 17 §:n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta päätökseen, jolla on katsottu, ettei arviointimenettelyn soveltaminen ole tarpeen, samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin 4 §:ssä tarkoitettua hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan.
Hallintolainkäyttölain 27 §:n 2 momentin mukaan valittaja saa valitusajan päättymisen jälkeen esittää uusia perusteita vaatimuksensa tueksi, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi.
Tohmajärven ympäristölautakunta on valituksessaan Vaasan hallinto-oikeudessa vaatinut, että Itä-Suomen aluehallintoviraston päätös kumotaan. Lautakunnan vastaselityksessä esitetyssä vaatimuksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tekemisestä ei ole kysymys uudesta vaatimuksesta, vaan uudesta perusteesta päätöksen kumoamista koskevan vaatimuksen tueksi. Koska asia ei sen johdosta ole muuttunut toiseksi, hallinto-oikeuden ei olisi tullut jättää lautakunnan valitusta tältä osin tutkimatta. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on siltä osin kumottava. Asian selvitettyyn tilaan nähden ja enemmän viivästyksen välttämiseksi korkein hallinto-oikeus on ottanut valituksen myös tältä osin tutkittavakseen.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan muun muassa hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavista hankkeista ja niiden muutoksista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:n 2 kohdan e alakohdan mukaan hankkeisiin, joihin sovelletaan arviointimenettelyä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 1 momentin nojalla, kuuluu turvetuotanto, kun yhtenäiseksi katsottava tuotantopinta-ala on yli 150 hehtaaria, sekä mainitun asetuksen 12 kohdan mukaan asetuksen 1–11 kohdassa tarkoitettuja hankkeita kooltaan vastaavat hankkeiden muutokset.
Kun otetaan huomioon, että kysymyksessä olevan hankkeen yhtenäiseksi katsottava tuotantopinta-ala on 123 hehtaaria, hanke ei ylitä mainitun asetuksen 6 §:n 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettua pinta-alaa. Hankkeeseen ei siten ole tullut sovellettavaksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 1 momentin mukainen pakollinen arviointimenettely.
Mainitun lain 4 §:n 2 momentin mukaan arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Pykälän 3 momentin mukaan harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa on sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, otettava huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. Harkintaperusteista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksen 7 §:ssä.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n mukaan harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen on tarkasteltava erityisesti muun muassa hankkeen ominaisuuksia, kuten hankkeen kokoa, jätteiden muodostumista, pilaantumista ja muita haittoja. Lisäksi on tarkasteltava hankkeen sijaintia muun muassa suhteessa nykyiseen maankäyttöön ja luonnon sietokykyyn ottaen erityisesti huomioon muun muassa luonnon- ja maisemansuojelualueet sekä lain nojalla luokitellut tai suojellut alueet. Edelleen on tarkasteltava vaikutusten luonnetta, kuten muun muassa vaikutusten laajuutta ottaen huomioon vaikutusten kohteena olevan väestön määrä, vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus, vaikutuksen todennäköisyys sekä vaikutuksen kesto, toistuvuus ja palautuvuus.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan ELY-keskus tekee päätöksen arviointimenettelyn soveltamisesta mainitun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin hankkeisiin. Asiassa ei ole ilmennyt, että toimivaltainen ELY-keskus olisi tehnyt ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 19 §:n 3 momentissa tarkoitettua päätöstä siitä, ettei asiassa ole tarpeen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Korkeimmalla hallinto-oikeudella on kuitenkin käytettävissä olevan, tapauksen asiakirja-aineistoon sisältyvän selvityksen perusteella edellytykset ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 §:n 2 momentti huomioon ottaen toimivalta ympäristölupa-asiaa koskevaa valitusta ratkaistessaan arvioida, onko ympäristövaikutusten arviointimenettely asiassa tarpeen.
Hakemuksessa tarkoitetusta turvetuotantotoiminnasta ei aiheudu laadultaan ja laajuudeltaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia, merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Koska arviointimenettelyä ei tämän vuoksi ole tarpeen suorittaa myöskään saman lain 4 §:n 2 momentin nojalla, valitus on tällä perusteella tehtynä hylättävä.
3.
Luontoarvot
Ympäristönsuojelulain 41 §:n 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.
Suomen ympäristökeskuksen julkaisun Suomen ympäristö 13/2011 Hentonäkinruoho (Najas tenuissima) ja notkeanäkinruoho (Najas flexilis) mukaan Tohmajärvi on viime vuosien kartoitusten perusteella valituksessa viitatun hentonäkinruohon keskeinen esiintymispaikka sekä valtakunnallisesti että koko maailmassa tunnetun populaation kannalta. Tohmajärven neljä selvästi laajinta ja runsainta tunnettua hentonäkinruohon kasvupaikkaa ovat Peijonniemenlahti, Jouhkola, Turusenniemen länsipuoli ja Tammalahti.
Peijonniemenlahti sisältyy Natura 2000 -verkostoon hentonäkinruohon esiintymisen perusteella luontodirektiivin mukaisena, kooltaan noin 120 hehtaarin suuruisena alueena (Peijonniemenlahden vesialue, FI0700093). Natura-alueen kuvauksen mukaan Peijonniemenlahden vesialue on uhanalaisen vesikasvin, hentonäkinruohon, kasvupaikka. Kun otetaan huomioon hallinto-oikeuden päätöksessä todettu Kotkanpesänsuon tuotantoalueen kuivatusvesien purkupaikan etäisyys mainitusta Natura-kohteesta ja mainittu luonnonarvo, jonka perusteella puheena oleva mainittu kohde on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon, on asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ennakolta objektiivisesti arvioituna poissuljettua, että hankkeesta aiheutuisi luonnon³suojelulain 65 §:n 1 momentissa tarkoitettuja Natura-alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Hakemuksen hyväksymiselle ei siten tältä osin ole ollut luonnonsuojelulaista johtuvaa estettä.
Hentonäkinruoho on luonnonsuojelulain 47 §:n 1 momentissa tarkoitettuja erityisesti suojeltava laji, jonka esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on saman pykälän 2 momentin mukaan kielletty. Pykälän 3 momentin mukaan erityisesti suojeltavan lajin saman pykälän 2 momentissa tarkoitetun esiintymispaikan hävittämis- ja heikentämiskielto tulee voimaan vasta, kun ELY-keskus on määritellyt kysymyksessä olevan lajin esiintymispaikan ja antanut päätöksen tiedoksi alueen omistajalle tai haltijalle.
Kotkanpesänsuon kuivatusvesien purkupaikkaa lähin mainitun julkaisun mukainen hentonäkinruohon esiintymä Jouhkolan edustalla on lähes kolmen kilometrin etäisyydellä kuivatusvesien purkupaikasta. Hentonäkinruohon julkaisussa mainitut muut kaksi pääesiintymää Tammalahdessa ja järven pääselän pohjoisrannalla Kirkkoniemi-Turusenniemi alueella ovat vielä kauempana purkupaikasta. Kun otetaan huomioon myös jäljempänä tässä päätöksessä hankkeen vesistövaikutuksien osalta lausuttu, Kotkanpesänsuon kuivatusvesien ei voida arvioida lisäävän puheena olevan lajin elinolosuhteisiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia.
Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että hankkeen vaikutusalueelle Peijonniemenlahden vesialueen Natura-aluetta lukuun ottamatta olisi tehty luonnonsuojelulain 47 §:n 3 momentissa tarkoitettuja päätöksiä erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikan hävittämis- ja heikentämiskiellon voimaan saattamiseksi tai saman pykälän 5 momentissa tarkoitettuja päätöksiä muun ohella luontodirektiivin liitteessä II lueteltujen lajien merkittävien esiintymispaikkojen hävittämisen tai heikentämisen kieltämiseksi.
Hakemuksessa tarkoitettu turvetuotanto merkitsee toiminta-alueen fyysistä muuttamista tavalla, joka voi vaikuttaa muun ohella turvetuotantoalueen luonnonarvoihin ja riistakantoihin. Tällaiset vaikutukset, toisin kuin esimerkiksi turvetuotannon kuivatusvesien vaikutukset, eivät kuitenkaan ole seurausta ympäristönsuojelulaissa tarkoitetusta päästöstä aiheutuvasta ympäristön pilaantumisesta, eivätkä ne siten ole seurausta ympäristönsuojelulaissa tarkoitetusta ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta. Sanottuja vaikutuksia ei näin ollen, kun muutakaan perustetta ei ole ilmennyt, voida ottaa huomioon ympäristöluvan edellytyksiä ratkaistaessa tai sen lupamääräyksiä asetettaessa.
Edellä mainituilla ja muutoin hallinto-oikeuden päätöksessä luontoarvojen osalta lausutuilla perusteilla luvan myöntämiselle ei ole luonnonarvoista johtuvaa estettä.
Vaikutukset Hirvisuon Natura-alueen ja Kangaslammen vesitaseeseen
Kotkanpesänsuon kaakkoispuolella sijaitsee Hirvisuon Natura-alue (Hirvisuo, FI0700049), joka on sisällytetty Natura-verkostoon luontodirektiivin nojalla. Alueen suojeluperusteina ovat luontotyypit puustoiset suot, muuttuneet ennallistamiskelpoiset keidassuot ja keidassuot. Alueen koko on 347,6 hehtaaria. Alueen kuvauksen mukaan Hirvisuo on eksentrinen kohosuo, jolla on myös aapasuo-osa. Alueen itä- ja eteläosissa on ombotrofista kasvillisuutta ja keskiosassa pääasiassa minerotrofisia kasviyhdyskuntia. Aluetta ympäröivät suot on kauttaaltaan ojitettu. Asiakirjojen mukaan Hirvisuo kuuluu myös soidensuojeluohjelmaan.
Hirvisuon Natura-alue sijaitsee noin 850 metrin etäisyydellä Kotkanpesänsuosta. Hirvisuon koillisosassa etäisyys on lyhimmillään noin 600 metriä Kotkanpesänsuosta. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan Kotkanpesänsuon ja Hirvisuon väliin jää ojitettua suoaluetta ja kivennäismaasaarekkeita. Näissä oloissa ja karttatarkastelun perusteella Kotkanpesänsuon ja Hirvisuon alueet eivät muodosta sellaista yhtenäistä kokonaisuutta, jonka Kotkanpesänsuon turvetuotantotoiminta rikkoisi. Etäisyys ja purkureitti huomioon ottaen kysymyksessä oleva turvetuotantotoiminnan vaikutukset eivät ennalta arvioiden ulotu Hirvisuon Natura-alueelle.
Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan Kangaslampi sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä tuotantoalueesta. Etäisyys huomioon ottaen kysymyksessä olevalla turvetuotantotoiminnalla ei ennalta arvioiden voida arvioida olevan vaikutusta myöskään Kangaslammen vesitasapainoon tai sen pienentävän lammen valuma-aluetta.
Kotkanpesänsuon tuotantoalueen läheisyydessä ei asiakirjojen mukaan ole pohjavesialueita, joiden tilaa hakemuksen mukainen turvetuotanto voisi vaarantaa.
Hankkeen vesistövaikutuksia koskevat valitusperusteet
Lupapäätöksen mukaan, sellaisena kuin hallinto-oikeus on sitä osittain täsmentänyt, Kotkanpesänsuon toiminta voidaan aloittaa sitä mukaa kuin Valkeasuon käytössä olevaa turvetuotantoalaa poistuu lupapäätöksessä lausutulla tavalla tuotannosta. Näin Valkeasuon perustason puhdistuksella varustettu tuotantoala korvautuu ympärivuotisella pintavalutuksella varustetulla Kotkanpesänsuon tuotantoalalla. Tähän nähden ympäristöluvan mukainen toiminta ei oleellisesti lisää valuma-alueen turvetuotannosta johtuvaa kuormitusta alapuolisessa vesistössä. Kotkanpesänsuon turvetuotantoalueen tuotantoon kunnostamisen alkaessa Valkeasuon turvetuotannon voidaan Valkeasuon jäljellä olevasta tuotantoalasta saatu selvitys huomioon ottaen arvioida olevan päättymässä tai loppuvaiheessa.
Kun otetaan huomioon alapuolisen vesistön tila, päätöksessä määrätyt vesienkäsittelyä ja tarkkailua koskevat lupamääräykset ja tuotantoalueen osuus valuma-alueesta, toiminnasta ei edellä todetun vuoksi tai muutoinkaan yksin tai yhdessä hallinto-oikeuden päätöksessä mainittujen muiden toimintojen kanssa ennalta arvioiden aiheudu alapuolisessa vesistössä ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua luvan myöntämisen esteenä olevaa merkittävää pilaantumista tai sen vaaraa. Kun otetaan huomioon ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaisesti huomioon vesienhoitosuunnitelmassa esitetty, toiminnasta aiheutuvan kuormituksen ei ennalta arvioiden voida katsoa vaarantavan vesien hyvän tilatavoitteen saavuttamista tai säilymistä vesienhoitosuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla.
Pöly- ja hajuhaittoja koskevat valitusperusteet
Harkittaessa, aiheutuuko toiminnasta ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitettuja luvan esteenä olevia seurauksia, on otettava huomioon paikalliset olosuhteet ja asetettavat lupamääräykset. Asiakirjojen mukaan lähimmät rakennetut kiinteistöt sijaitsevat suunnitellun tuotantoalueen itäpuolella noin 650–900 metrin etäisyydellä ja luoteispuolella noin kilometrin etäisyydellä. Kun otetaan huomioon turvetuotantoalueen etäisyys lähimpiin häiriintyviin kohteisiin sekä muun ohella toiminnan päästöjä ilmaan koskevat lupamääräykset, toiminnasta ei päätöksen mukaisesti meneteltäessä ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitettua terveyshaittaa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta pölyn tai valituksessa viitattujen mahdollisten hajuhaittojen vuoksi.
Liikenne
Toiminnan liikenteen järjestelyt kuuluvat ympäristöluvassa ratkaistaviin asioihin siltä osin kuin kysymys on toiminnan liikenteestä johtuvista ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitetuista päästöjen vaikutuksista. Luvan saajan asia on järjestää oikeutensa tiehen sopimuksin tai muun lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Vapo Oy:n ilmoituksen ja asiakirjoissa olevan kartta-aineiston mukaan haetun turvetuotannon liikenne tapahtuu työmaatietä ja Kotkanpesäntien yksityistietä pitkin Joensuu-Lappeenranta maantielle. Liikenneturvallisuuteen liittyvät kysymykset eivät sitä vastoin kuulu ympäristöluvassa ratkaistaviin asioihin. Kun otetaan huomioon toiminnan arvioitu vuosittainen kesto, toiminnasta aiheutuvasta liikenteestä ei voida ennalta arvioiden katsoa aiheutuvan eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Täydentävät perustelut ja asian lopputulos
Aluehallintoviraston päätöksen mukaan Kotkanpesänsuon kuormitus ei ennalta arvioiden aiheuta korvattavia haittoja tai vahinkoja alapuolisen vesistön rannalla oleville kiinteistöille ja niiden käytölle. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu aiheutuvan, vahingon kärsijällä on oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 §:n mukaisesti aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella. Vakuuden asettamisvelvollisuudesta on ympäristönsuojelulaissa säädetty lähinnä tilanteissa, joissa toiminta saadaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta. Ympäristölautakunnan vaatimus valituksessa tarkoitetun vakuuden edellyttämisestä Vapo Oy:lta vesistöpäästöjen mahdollisten haittojen ja vahinkojen korjaamisen tai korvaamisen varmistamiseksi ei perustu lakiin.
Näillä perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen edellä ilmenevät, niissä viitatut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Timo Kairesalo ja Rauno Pääkkönen. Asian esittelijä Irene Mäenpää.