Muu päätös 1959/2014
Asia Kunnallisasiaa koskeva valitus
Valittaja A
Päätös, jota valitus koskee
Kuopion hallinto-oikeus 27.6.2013 nro 13/0264/3
Asian aikaisempi käsittely
Nurmeksen kaupunginvaltuusto on 17.1.2013 (§ 5) päättänyt
1. määrätä kaupunginhallituksen toimikaudeksi 2 vuotta ja
2. valita toimikaudeksi 2013–2014 kaupunginhallitukseen yhdeksän jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen ja valita kaupunginhallituksen jäsenten keskuudesta kaupunginhallituksen puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan.
Kaupunginhallituksen vaali on suoritettu ryhmäpuheenjohtajien esityksen mukaisesti seuraavasti:
Kaupunginhallitus 2013–2014:
Varsinainen jäsen, Varajäsen
B (pj), ---
--- (1. varapj), ---
--- (2. varapj), ---
---, ---
---, ---
---, ---
---, ---
---, ---
---
A on valittanut kaupunginvaltuuston päätöksestä Kuopion hallinto-oikeuteen ja vaatinut kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista. B ei ole vaalikelpoinen Nurmeksen kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Kuopion hallinto-oikeus on jättänyt tutkimatta A:n vastineessa esitetyn vaatimuksen.
Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen.
Hallinto-oikeus on perustellut ratkaisuaan seuraavasti:
Tutkimatta jättäminen
Valittaja on vastineessaan pyytänyt hallinto-oikeutta tutkimaan, kuinka monelle johtavalle virkamiehelle ja luottamushenkilölle on annettu ilmaisia hammaslääkäripalveluja virka-aikana kuntayhtymän tiloissa. Hallinto-oikeus jättää edellä olevan vaatimuksen toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta.
Asiassa on kysymys siitä, onko Nurmeksen kaupunginvaltuuston valitsema kaupunginhallituksen puheenjohtaja vaalikelpoinen kaupunginhallitukseen.
Osapuolten väitteet
Valittaja on vaatinut päätöksen kumoamista, koska hänen mukaansa B ei ole vaalikelpoinen kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi. Valittajan mukaan B ei ole vaalikelpoinen kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi, koska hän toimii Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymän johtavan hammaslääkärin virassa. Toiseksi valittaja on vedonnut siihen, että B:llä on yritys, X, jonka toimialaan kuuluvia asioita kaupunginhallituksessa käsitellään. Valittajan mukaan B:n asema johtavana hammaslääkärinä ja yrittäjänä estää häntä toimimasta kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on merkittävässä asemassa asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Kaupunginjohtajasopimus korostaa osaltaan kaupunginhallituksen puheenjohtajan asemaa. Kaupunginjohtajasopimuksesta ilmenee, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja on keskeisessä asemassa kaupungin taloudesta, palvelutuotannosta (muun muassa terveydenhoitopalvelut) ja elinkeinotoiminnasta päätettäessä. Kaupungin edut ja B:n edut ovat valittajan mukaan siinä määrin ristiriidassa, että B:tä ei voida pitää vaalikelpoisena kaupunginhallitukseen.
Nurmeksen kaupunginhallituksen mukaan B on vaalikelpoinen kaupunginhallitukseen.
Vaalikelpoisuutta koskevat säännökset
Kuntalain 33 §:ssä säädetään yleisestä vaalikelpoisuudesta kunnan luottamustoimeen. Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö:
1) jonka kotikunta kyseinen kunta on;
2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja
3) joka ei ole holhouksen alainen.
Kuntalain 34 §:ssä säädetään vaalikelpoisuudesta valtuustoon. Säännöksen mukaan vaalikelpoinen valtuustoon ei ole:
1) valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä;
2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä;
3) kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön; eikä
4) kuntayhtymän jäsenkunnan valtuuston osalta kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön.
Kuntalain 35 §:ssä säädetään kunnanhallituksen jäsenen vaalikelpoisuudesta. Säännöksen mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:
1) kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö;
2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta; eikä
3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.
B:n asema
B on Nurmeksen kaupunginvaltuuston jäsen ja valituksenalaisella päätöksellä hänet on valittu myös kaupunginhallituksen jäseneksi. B työskentelee vastaavana hammaslääkärinä Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymässä. B:llä on yksityinen yritys X, jonka toimitusjohtajana, hallituksen puheenjohtajana ja ainoana työntekijänä hän työskentelee. Kaupparekisteriotteen mukaan yrityksen kotipaikka on Nurmes. Yhtiön toimialana on hammashoito, alan koulutuspalvelut ja alan tarvikkeiden kauppa ja tuonti. Lisäksi yhtiö voi harjoittaa arvopaperikauppaa sekä osakkeiden, osuuksien, metsätilojen ja kiinteistöjen omistamista, hallintaa, vuokrausta ja kauppaa.
Oikeudellinen arviointi
Hallinto-oikeus toteaa, että valtuustoon vaalikelpoinen henkilö on lähtökohtaisesti kuntalain 35 §:n nojalla vaalikelpoinen myös kunnanhallitukseen. Vaalilain 31 §:n mukaan kunnallisvaalien ehdokashakemukset käsittelee kunnan keskusvaalilautakunta ja keskusvaalilautakunnan on tullut vaalilain 35 §:n 1 momentin nojalla tutkia, ovatko ehdokkaat vaalikelpoisia valtuustoon. Nurmeksen kaupungin keskusvaalilautakunta on päätöksellään 24.9.2012 § 17 todennut B:n vaalikelpoiseksi Nurmeksen kaupunginvaltuustoon. Keskusvaalilautakunta on sittemmin vahvistanut vaalien tuloksen erillisellä päätöksellä ja Nurmeksen kaupungin antaman lausunnon mukaan vuoden 2012 kunnallisvaalien tuloksesta ei ole valitettu, joten vaali on lainvoimainen. Hallinto-oikeus toteaa, että B:n vaalikelpoisuus valtuustoon on tullut näin ollen lainvoimaisesti ratkaistua.
Kuntalain 34 §:stä ja sen taustalla olevasta hallituksen esityksestä (HE 192/1994 vp) ilmenee kuitenkin, että kunnanhallituksen tehtävien luonne vaatii tiukempia rajoituksia vaalikelpoisuuteen kuin valtuuston tehtävien luonne. Kunnanhallitukseen eivät olisi kuntalain 35 §:n 1 momentin nojalla vaalikelpoisia kunnanhallituksen alaisena työskentelevät henkilöt, kunnan palveluksessa olevat lautakuntien esittelijät tai asioiden valmistelijat eivätkä kunnan henkilöstön edunvalvonnasta vastaavat henkilöt. Vaalikelpoisuusrajoitukset voivat kohdistua myös kunnassa toimivien liikeyritysten johtohenkilöihin.
Valtuusto valitsee kunnanhallituksen puheenjohtajiston kuntalain 20 §:n mukaisesti. Kunnanhallituksen puheenjohtajan kelpoisuudesta ei ole erikseen säädetty, joten puheenjohtajaksi kelpoinen on henkilö, joka on kuntalain 35 §:n nojalla kelpoinen kunnanhallituksen jäseneksi.
Asiassa on ensin arvioitava, onko B:n palvelussuhde kuntayhtymään luonteeltaan sellainen, että häntä ei ole sen johdosta pidettävä vaalikelpoisena kunnanhallitukseen.
Kuntayhtymä on kunnan toimielimiin nähden itsenäinen oikeushenkilö. Kuntayhtymän viranhaltijana B ei näin ollen ole suoraan kunnanhallituksen alainen viranhaltija, joten hänen asemaansa on arvioitava kuntalain 35 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella. Kyseisen säännöksen nojalla sellainen henkilö, joka vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta tai esittelystä, ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen.
Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymän johtosäännön 4 §:n mukaan kuntayhtymän hallituksessa käsiteltävät terveyskeskusosaston ja valvontaosaston toimialaan kuuluvat asiat esittelee ylilääkäri. Kuntayhtymän yleishallintoon ja taloustoimiston toimialaan kuuluvat asiat esittelee puolestaan talouspäällikkö.
Johtosäännön 6 §:ssä määrätään edelleen, että kansanterveystyön johtajana on ylilääkäri. Ylilääkäri on 7 §:n mukaan myös hallituksen alaisena toimivan terveyskeskusosaston esimies. Hammashuolto on osa terveyskeskusosaston toimialaa. Johtosäännön 11 §:n mukaan esimiesten tehtävänä on toimialallaan johtaa ja valvoa toimintaa ja tehdä esityksiä toiminnan taloudellisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi.
Johtosäännön määräykset huomioiden B ei vastaavana hammaslääkärinä ole kuntayhtymässä vastuussa niiden asioiden valmistelusta, jotka voivat tulla myös kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Asioiden valmistelusta ja esittelystä on vastuussa kuntayhtymän ylilääkäri.
Asiassa on toiseksi arvioitava, onko B:n yritystoiminta luonteeltaan sellaista, että hän ei sen johdosta ole vaalikelpoinen kaupunginhallitukseen.
Kuntalain 35 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella on arvioitava sitä, millainen on B:n liiketoiminnan suhde kuntaan ja millainen on B:n asema kyseisessä yrityksessä. Asiassa on riidatonta, että B on X:n toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja ainoa työntekijä. Hän on siis kyseessä olevassa yrityksessä johtavassa asemassa. Asiassa on riidatonta myös se, että B:n yrityksen toimipaikka on Nurmes ja että yrityksellä on liiketoimintaa Nurmeksessa. Kiistanalaista on sen sijaan se, onko B:n yrityksen toiminta luonteeltaan sellaista, että niitä asioita, joissa yrityksellä on tärkeitä intressejä, käsitellään kaupunginhallituksessa tavanomaisesti. Tämä edellyttää käytännössä sitä, että yrityksen intresseihin luettavia asioita käsitellään kaupunginhallituksessa useita kertoja vuodessa ja että yritystä ja sen kilpailijoita koskevia asioita on vireillä ja valmisteltavana kaupunginhallituksessa toistuvasti.
Kuntalain 23 §:n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa.
Nurmeksen kaupungin hallintosäännön 3 §:n mukaan kaupunginhallituksen ratkaisuvaltaan kuuluvat seuraavat asiat:
1. asiat, jotka liittyvät kahden tai useamman hallintokunnan toimialaan, ellei kyseessä ole asia, joka kuuluu valtuuston päätösvaltaan eikä muista säännöksistä muuta johdu;
2. jos syntyy epäselvyyttä, mille toimielimelle jokin toiminta tai asia kuuluu;
3. päättää kiinteän omaisuuden lunastuksen vireillepanosta ja etuosto-oikeuden käyttämisestä;
4. kaupungin yksityisoikeudellisten maksujen määrääminen lukuun ottamatta vesi-, jätevesi-, sähkö-, kaukolämpö- ja liikennelaitosmaksuja, jollei tehtävää ole annettu lautakunnalle tai viranhaltijalle;
5. valtuuston hyväksymissä rajoissa talousarviolainojen ottaminen, lainojen takaisin maksaminen ja lainaehtojen muuttaminen;
6. irtaimen omaisuuden hankkimista kaupungin tarpeisiin ja irtaimen omaisuuden myyntiä koskevat asiat, jollei tehtävää ole annettu johtosäännössä jollekin lautakunnalle tai viranhaltijalle;
7. osittainen tai täydellinen vapauttaminen kunnallisveron sekä kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksun suorittamisesta;
8. helpotuksen tai vapautuksen myöntäminen yksittäistapauksessa kaupungille tulevan maksun tai saatavan suorittamisesta, jollei tehtävää ole annettu lautakunnalle tai viranhaltijalle;
9. palkkasaatavan tai muun palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden takaisinperinnästä luopuminen;
10. kaupungille uskotun valtionperinnön ja testamentatun tai lahjoitetun omaisuuden vastaanottaminen sekä em. omaisuuden hoitoa ja käyttöä koskevien tarpeellisten ohjeiden antaminen;
11. sovinnon tai akordin tekeminen;
12. yleisten ohjeiden antaminen kaupungin riskienhallintapolitiikasta ja vakuutusten ottamisesta eri vakuutuslajeissa;
13. selityksen antaminen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen;
14. luettelon esittäminen valtuustolle viimeistään maaliskuussa edellisen kalenterivuoden loppuun mennessä tehdyistä valtuustossa päätettävistä kunnan jäsenten aloitteista;
15. toimikunnan oikeus päätöksentekoon sille annetun tehtävän hoitamista varten;
16. kaupunginjohtajan osalta seuraavista asioista
yli 7 päivää kestävä vuosiloma
enintään 6 kk kestävä virkavapaus
ulkomaan virkamatkat ja kaupunginjohtajan puolison ulkomaan matkat
palkkaus
terveydentilaa koskevien tietojen pyytäminen ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määrääminen;
17. keskushallinnon virkasuhteisen ja työsopimussuhteisen henkilöstön irtisanomisesta päättäminen valtuuston valitsemia viranhaltijoita lukuun ottamatta sekä vakinaisen henkilöstön virka- tai työsopimussuhteen purkaminen ja koeaikapurkaminen;
18. yli 30 päivää ja enintään kuusi kuukautta kestävän palkattoman virkavapauden ja opintovapaan myöntäminen kaupunginsihteerille ja kaupunginkamreerille;
19. sivutoimiluvan myöntäminen sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltäminen;
20. valtion osalainoittaman asuntotuotannon etuoikeusjärjestyksen päättäminen;
21. päättää yleiskaavan laatimisesta ja rakennuskiellon määräämisestä ja pidentämisestä yleiskaavan laatimisen tai muuttamisen vireillä ollessa ja toimenpiderajoitusten määräämisestä ja pidentämisestä, kun yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen on pantu vireille;
22. päättää maankäyttö- ja rakennuslain 91 b §:n tarkoittamista maankäyttösopimuksista;
23. päättää maankäyttö- ja rakennuslain 76 §:n tarkoittamien yleiskaavan laatimiskustannusten perimisestä ranta-alueilla;
24. päättää maankäyttö- ja rakennuslain 97 §:ssä tarkoitetun rakentamiskehotuksen antamisesta;
25. vastata maankäytön strategisesta suunnittelusta, maankäytön kehityskuvasta ja strategisen yleiskaavan valmistelusta sekä nimetä maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamat kehittämisalueet;
26. päättää kaupungin valituksen tekemisestä kaupungin viranomaisen antamasta lupa-, kielto- ja muusta vastaavasta päätöksestä;
27. päättää maa-alueiden ja niillä mahdollisesti olevien rakennusten tai niiden osien sekä rakenteiden myymisestä, ostamisesta, vaihtamisesta, vuokralle tai muuhun käyttöön luovuttamisesta sekä vuokralle tai muuhun käyttöön ottamisesta niissä tapauksissa, kun ratkaisuvalta ei kuulu viranhaltijalle ja kun kaupan tai vaihdon kohteen taikka vuosivuokran pääoma-arvo 5 %:n tai sopimuksessa mainitun % -osuuden mukaan laskettuna on enintään 100 000 €;
28. päättää rakennusten ja niiden osien vuokralle tai muuhun käyttöön luovuttamisesta ja vuokralle tai muuhun käyttöön ottamisesta niissä tapauksissa, kun ratkaisuvalta ei kuulu viranhaltijalle;
29. hyväksyä uudis- ja peruskorjaushankkeiden hankesuunnitelmat;
30. hyväksyä rakennusten sekä rakenteiden ja laitteiden luonnospiirustukset ja kustannusarviot valtuuston asettamien määrärahojen puitteissa, kun hankkeen kustannusarvio ylittää 2 milj. euroa;
31. hyväksyä suunnittelu- ja hankintasopimukset kun hankinta-arvo on yli 500 000 euroa ja kaupungin keskushallinnon osalta niissä tapauksissa, kun ratkaisu ei kuulu viranhaltijalle; sekä
32. päättää urakkasopimuksista, mikäli teknisellä lautakunnalla ei ole asiassa päätäntävaltaa urakkasopimusten hyväksymiselle asetettujen edellytysten puuttuessa.
Hallinto-oikeus toteaa, että kaupunginhallituksen toimivaltaan ei Nurmeksen kaupungin hallintosäännön 3 §:n nojalla kuulu terveydenhuollon piiriin kuuluvia asiakokonaisuuksia. On mahdollista, että yksittäisiä terveydenhuoltoa ja erityisesti hammashuoltoa koskevia asioita käsitellään kaupunginhallituksessa kuntalain 23 §:n yleisen toimivallan nojalla tai hallintosääntöön sisältyvien yleisten määräysten nojalla (esimerkiksi hallintosäännön kohdat 6 ja 8). Hallintosäännön varsin yksityiskohtaiset määräykset huomioiden voidaan kuitenkin päätellä, että B:n yrityksen toimialaan liittyviä asioita ei käsitellä kaupunginhallituksessa tavanomaisesti. Tästä syystä asiassa ei ole tarpeen arvioida sitä, syntyykö B:n liikeyritykselle olennaista hyötyä tai vahinkoa kunnanhallituksessa mahdollisesti joskus käsiteltävistä asioista.
Valittaja on valituksessaan vedonnut siihen, että B:n vaalikelpoisuus tulisi ratkaista korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta KHO 2011:5 ilmenevän tulkintaperiaatteen mukaisesti. Hallinto-oikeus toteaa, että kyseisessä tapauksessa henkilön vaalikelpoisuus oli riitautettu sen vuoksi, että hän oli osakkeenomistajana rakentamista palvelevassa kivenjalostukseen erikoistuneessa yrityksessä. Henkilö katsottiin vaalikelvottomaksi, koska kyseessä olevan kunnan kunnanhallitus käsitteli toistuvasti kiinteän omaisuuden hankkimista, rakennuspaikkojen luovuttamista sekä asemakaavan ajanmukaisuutta koskevia asioita. Kun huomioidaan Nurmeksen kaupunginhallituksen toimivalta ja B:n yrityksen toimiala, korkeimman hallinto-oikeuden tulkintaperiaatetta ei voida suoraan soveltaa valituksenalaisessa asiassa.
Valittaja on vedonnut myös siihen, että kaupunginjohtajasopimuksesta ilmenee, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja on keskeisessä asemassa palvelutuotannosta (muun muassa terveydenhoitopalvelut) päätettäessä. Hallinto-oikeus toteaa, että kaupunginjohtajasopimuksella ei määritellä kaupunginhallituksen toimivaltuuksia, joten sillä ei ole vaalikelpoisuuden arvioinnissa oikeudellista merkitystä. Asiaa ei näin ollen ole syytä arvioida myöskään toisin sillä perusteella, mitä valittaja on esittänyt kaupunginjohtajasopimuksesta.
Johtopäätös
B on ollut vaalikelpoinen Nurmeksen kaupunginhallitukseen eikä Nurmeksen kaupunginvaltuuston päätös 17.1.2013 § 5 ole näin ollen valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen.
Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet
Perusteluissa mainitut
Kuntalaki 90 §
Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti
Hallinto-oikeuslaki 3 §
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
A on valituksessaan vaatinut, että Kuopion hallinto-oikeuden ja Nurmeksen kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan ja asia palautetaan hallinto-oikeudelle asian asianmukaista käsittelyä varten.
A on uudistanut asiassa hallinto-oikeudelle lausumansa ja esittänyt vaatimuksensa tueksi lisäksi muun ohella seuraavaa:
Hallinto-oikeus ei ole tutkinut sitä, mitä A on vastineessaan esittänyt B:n toiminnasta liittyen ilmaisten hammaslääkäripalvelujen tarjoamiseen Nurmeksen kaupungin johtaville virkamiehille ja mahdollisesti myös kaupungin johtaville luottamushenkilöille saadakseen tästä mahdollisesti vastiketta poliittisessa päätöksenteossa. Asiaa voi selvittää potilasrekisteri- ja vastaanottoaikojen perusteella.
Kun otetaan huomioon B:n asema kuntayhtymän viranhaltijana ja siten lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä, hän ei ole vaalikelpoinen Nurmeksen kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi.
Nurmeksen kaupungin hallinto-oikeudelle antaman lausunnon liitteenä oleva sosiaalineuvos Juha Koposen ja lääninlääkäri Jari Vepsäläisen kirje 25.8.2008 suun terveydenhuollon kiireellisten palvelujen järjestämisestä todistaa B:n aseman terveydenhuollon kuntayhtymässä asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.
Hallituksen esityksestä (HE 192/1994 vp) ilmenee, että kaupunginhallituksen tehtävien luonne edellyttää kaupunginhallituksen osalta tiukempia rajoituksia vaalikelpoisuuteen kuin valtuuston osalta. Rajoitukset kohdistuvat esittelijöihin ja asioiden valmistelijoihin sekä kunnassa toimivien liikeyritysten johtohenkilöihin. Jo kaupungin hallinto-oikeudelle antaman lausunnon liitteet osoittavat, että B on toiminut asioiden esittelijänä ja valmistelijana sekä virkatehtäviinsä että yritystoimintaansa liittyvien hammashuoltopalvelujen osalta.
Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan KHO 2011:5 todennut, että jo pelkkä mahdollisuus saada hyötyä riittää perusteeksi sille, että henkilö on vaalikelvoton kunnanhallituksen puheenjohtajaksi. B vaikuttaa sekä kuntayhtymässä että kaupunginhallituksessa julkisten hammashuoltopalvelujen kehittämiseen ja saatavuuteen ja siten oman yritystoimintansa alaan. Hän on vuonna 2008 todistetusti vaikuttanut siihen, että julkisia hammashuoltopalveluja on vähennetty.
Toisin kuin hallinto-oikeus on katsonut, kaupunginjohtajasopimuksella on vaikutusta kaupunginhallituksen puheenjohtajan asemaan. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana B valmistelee asioita yhdessä kaupunginjohtajan kanssa.
Asian tasapuolinen käsittely hallinto-oikeudessa ei ole toteutunut, koska kaupungille on lausunnon antamista varten toimitettu kaikki A:n valituksen liitteet, mutta kaupungin lausunnon liitteet toimitettiin A:lle vasta hänen huomautettua asiasta vastaselityksen antamisen jälkeen. Uutta määräaikaa vastineen antamista varten ei hänelle annettu.
Nurmeksen kunnanhallitus on selityksessään uudistanut kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa lausutun ja esittänyt, että valitus hylätään perusteettomana.
B on selityksessään todennut muun ohella, että Nurmeksen kaupunki on kuntavaalien 2008 ja 2012 osalta perusteellisesti tutkinut hänen vaalikelpoisuutensa. Asioita, joissa hän on kaupunginhallituksessa ja valtuustossa esteellinen virka-asemansa johdosta, on hyvin vähän. Hänen yritystoimintaansa sivuavia asioita ei ole kertaakaan ollut kaupungin keskushallinnon esityslistoilla.
A on vastaselityksessään todennut muun ohella, että B on kuntayhtymän ja hammashuollon johtavana viranhaltijana selvästi rinnastettavissa lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä olevaan. Vaalikelpoisuutta arvioitaessa on otettava huomioon hänen suuri vaikutusvaltansa kunta- ja maakunta-asioissa. Hänen vaikutusvaltansa on hänen todellista asemaansa tarkasteltaessa huomattavasti suurempi kuin yrityksen osakkaalla tapauksessa KHO 2011:5. B:n todellisen aseman perusteella kriteeri mahdollisuudesta hyödyn saamiseen täyttyy.
A on vielä toimittanut lisäselvityksenä lehtikirjoituksen osoittamaan kaupunginhallituksen puheenjohtajan aseman merkityksen.
B:lle on toimitettu tiedoksi A:n vastaselitys sekä lisäselvitys.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
Perustelut
1. Asian käsittely hallinto-oikeudessa
A:lta on sen jälkeen, kun hän oli hallinto-oikeudelle antamassaan vastaselityksessä puuttunut siihen, että hänelle ei ollut vastinepyynnön yhteydessä toimitettu Nurmeksen kaupunginhallituksen lausunnon liitteinä olleita asiakirjoja, sähköpostitse 13.6.2013 tiedusteltu, haluaako hän, että asiakirjat toimitetaan hänelle. Lausunnon liitteinä olleet asiakirjat on 18.6.2013 päivätyn lähetteen mukaan toimitettu A:lle jäljennöksinä tiedoksi. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon, että A:lla on korkeimmassa hallinto-oikeudessa ollut mahdollisuus lausua kaupunginhallituksen lausunnon liitteinä olleista asiakirjoista, hallinto-oikeuden päätöstä ei ole kumottava sillä A:n esittämällä perusteella, että tasapuolinen käsittely hallinto-oikeudessa ei olisi toteutunut edellä todetun vuoksi ja sen johdosta, että uutta määräaikaa vastineen antamista varten ei hallinto-oikeudessa nimenomaisesti annettu.
2. Tutkimatta jättäminen
Hallinto-oikeuden on tullut päätöksessään mainituilla perusteilla jättää tutkimatta A:n vastineessaan esittämä hammaslääkäripalveluihin liittyvä selvityspyyntö.
3. Pääasian ratkaisu
3.1 Sovellettavat oikeusohjeet
3.1.1 Kunnanhallituksen toimivaltaa koskeva säännös ja ratkaisuvaltaa koskeva määräys
Kuntalain 23 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Pykälän 2 momentin mukaan kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty kunnan muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin.
Tarkemmat määräykset kaupunginhallituksen ratkaisuvaltaan kuuluvista asioista sisältyvät Nurmeksen kaupungin hallintosäännön 3 §:ään.
3.1.2 Vaalikelpoisuutta koskevat säännökset
Kunnan luottamushenkilöiden yleisestä vaalikelpoisuudesta säädetään kuntalain 33 §:ssä, vaalikelpoisuudesta valtuustoon 34 §:ssä ja vaalikelpoisuudesta hallitukseen 35 §:ssä.
Kuntalain 34 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan vaalikelpoinen valtuustoon ei ole kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä eikä 4 kohdan mukaan kuntayhtymän jäsenkunnan valtuuston osalta kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön.
Kuntalain 35 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.
Hallituksen esityksessä kuntalaiksi (HE 192/1994 vp) on 35 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa lausuttu muun ohella seuraavaa:
"Kunnanhallituksen keskeisen aseman vuoksi sen jäsenten vaalikelpoisuuden rajoituksiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Vaalikelpoisuussäännökset poikkeaisivat jossain määrin muiden lautakuntien jäseniä koskevista säännöksistä, minkä vuoksi kunnanhallituksen jäseniä koskevat rajoitukset olisivat omassa pykälässään.
Lähtökohtana olisi, että henkilö, joka olisi vaalikelpoinen valtuustoon, olisi vaalikelpoinen myös kunnanhallitukseen. Kunnanhallituksen hoidettavien tehtävien luonne vaatii kuitenkin tiukempia rajoituksia.
(----)
Vaalikelpoisia kunnanhallitukseen eivät (----) olisi 34 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut johtavassa asemassa olevat kunnan viranhaltijat (----) eivätkä 4 kohdassa tarkoitetut kuntayhtymän viranhaltijat.
(----)
Pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan viranhaltija, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta, ei olisi vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Näillä kunnan viranhaltijoilla on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi kunnanhallituksen käsiteltäväksi tuleviin asioihin. Säännöksen soveltaminen edellyttäisi, että kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelu kuuluisi asianomaisen viranhaltijan varsinaisiin työtehtäviin. Sääntely ei koskisi esimerkiksi valmistelussa avustavaa henkilöstöä.
(----)
Pykälän 1 momentin 3 kohdassa ehdotetaan säädettäväksi, että liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsen taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa oleva henkilö ei olisi eräin edellytyksin vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Edellytyksenä olisi, että yhteisölle voisi syntyä olennaista hyötyä tai vahinkoa kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävistä asioista. Vaalikelpoisuuden rajoituksen perusteena olisi olettamus, että tällainen henkilö voisi luottamushenkilönä toimia kunnan ja sen asukkaiden edun vastaisesti ja edustamansa yhteisön eduksi tai kilpailevien yhteisöjen vahingoksi.
Säännös edellyttäisi asianomaiselta henkilöltä hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenyyttä taikka johtavaa ja vastuullista tehtävää tai siihen rinnastettavaa asemaa yhteisössä. Palkatun henkilöstön ohella vastuullisessa asemassa voisi myös olla yrityksen toimintaan osallistuva omistaja. Kunnanhallituksen tehtäväalueella säännös voisi koskea esimerkiksi paikallisten pankkien johtohenkilöitä. Rajoitus kohdistuisi vain sellaiseen yhteisöön, joka harjoittaisi liiketoimintaa asianomaisessa kunnassa. Edellytyksenä olisi myös, että kysymykseen tulevalla yhteisöllä olisi keskeinen asema kunnanhallituksen tehtäväalueella. Esimerkiksi pankin sivukonttorilla tuskin olisi tällaista asemaa."
Esityksestä antamassaan mietinnössä eduskunnan hallintovaliokunta (HaVM 18/1994 vp) puolestaan lausui vaalikelpoisuuden rajoittamisesta yleisesti muun ohella seuraavaa:
"Uudistuksen tavoitteisiin kuuluu kuntalaisten luottamuksen turvaaminen kunnallishallintoon. Tärkeä merkitys tässä suhteessa on vaalikelpoisuutta ja esteellisyyttä koskevilla säännöksillä, jotka liittyvät toisiinsa. Molempien säännösten tavoitteena on huolehtia toimielinten jäsenten puolueettomuudesta ja asioiden tasapuolisesta käsittelystä. Valiokunta korostaa, että vaalikelpoisuussäännösten tarkoituksena on estää valitsemasta toimielimen jäseneksi henkilöä, jonka asema kunnan organisaatiossa tai jonka muut tehtävät ovat sellaisia, että luottamus hänen kykyynsä käsitellä asioita puolueettomasti vaarantuu. Esteellisyyssäännöksillä turvataan puolestaan yksittäisen asian käsittelyn puolueettomuus.
Vaalikelpoisuussäännökset rajoittavat kansalaisten mahdollisuuksia osallistua kunnalliseen toimintaan. Arvioitaessa tällaisten rajoitusten hyväksyttävyyttä on keskeinen merkitys annettava sille, voidaanko rajoitusten perustetta pitää yleisen edun kannalta painavana. Pyrkimys rakentaa luottamuselinten toimivallan käyttö mahdollisimman vapaaksi asiattomina pidettävistä intresseistä ja sitä kautta turvata kunnallishallinnon julkista luotettavuutta on niin painava näkökohta ja myös kunnalliseen itsehallintoon soveltuva, että on perusteltua rajoittaa vaalikelpoisuutta hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla. Myös säädöstekstit perusteluineen on laadittu sääntelykohteen luonnetta ajatellen varsin tarkoiksi.
Vaalikelpoisuuden rajoitusten tulisi sen johdosta, että ne rajoittavat kansalaisten mahdollisuuksia osallistua kunnalliseen toimintaan, olla mahdollisimman vähäisiä. Tässäkään suhteessa esityksen osalta ei ole huomauttamista sikäli, että rajoituksia olisi pidettävä ainakaan liian tiukkoina. Kunnallishallinnon toimivuus ja uskottavuus edellyttävät ehdotettua sääntelyä. Tässä suhteessa esteellisyyssäännökset eivät ole yksinomaan riittäviä. Vaalikelpoisuussäännösten luonteesta johtuen valiokunta kuitenkin katsoo, että vaalikelpoisuuden rajoituksia on tulkittava suppeasti. Sen sijaan esteellisyyssäännösten kohdalla on noudatettava tiukkaa tulkintaa."
3.1.3 Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymän johtosäännön määräykset
Johtosäännön 6 §:n mukaan kansanterveystyön toimeenpanoa varten on terveyskeskusosasto, valvontaosasto ja talousosasto. Kansanterveystyön johtajana on ylilääkäri.
Johtosäännön 7 §:stä ilmenee, että terveyskeskusosasto on hallituksen alainen ja sen esimiehenä on ylilääkäri. Terveyskeskusosastossa on hammashuollon ja hoitotyön vastuualueet. Hammashuollon vastuualueen esimiehenä on vastaava hammaslääkäri ja vastuualueeseen kuuluvat hammaslääkärit, hammashoitajat ja suuhygienisti. Hoitotyön vastuualueen esimiehenä on johtava hoitaja.
Johtosäännön 4 §:n 1 momentin mukaan hallituksen kokouksessa käsiteltävät terveyskeskusosaston ja valvontaosaston toimialaan kuuluvat asiat esittelee ylilääkäri. Kuntayhtymän yleishallintoon ja taloustoimiston toimialaan kuuluvat asiat esittelee talouspäällikkö.
Saman pykälän 4 momentin mukaan, mikäli vastuualueen esimies toimii asian valmistelijana, on esittelyssä tuotava valmistelijan mielipide esille kirjallisena.
Osastojen ja vastuualueiden esimiesten yleiset tehtävät toimialallaan ilmenevät johtosäännön 11 §:stä. Lisäksi osastojen ja vastuualueiden esimiesten toimivalta toimialallaan käsittää johtosäännön 26 §:ssä mainitut tehtävät.
Johtosäännön 16 §:n mukaan johtoryhmän kokoukseen osallistuvat ylilääkäri, terveysvalvonnan johtaja, talouspäällikkö, vastaava hammaslääkäri, johtava hoitaja sekä henkilöstön edustaja.
Jos kansanterveystyötä varten ei ole vastaavan hammaslääkärin virkaa, hallitus johtosäännön 17 §:n mukaan määrää toimikauttaan vastaavaksi ajaksi tehtävään jonkun hammaslääkäreistä.
3.2 Asiakirjoista saatu selvitys
Kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja B työskentelee vastaavana hammaslääkärinä Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymässä. Kuntayhtymässä ei ole vastaavan hammaslääkärin virkaa, vaan kuntayhtymän hallitus on johtosäännön 17 §:n nojalla määrännyt B:n tehtävään toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Terveyskeskusosasto, johon hammashuollon vastuualue kuuluu, on kuntayhtymän hallituksen alainen ja sen esimiehenä on ylilääkäri. Vastaava hammaslääkäri toimii hammashuollon vastuualueen esimiehenä, ja vastuualueeseen kuuluvat hammaslääkärit, hammashoitajat ja suuhygienistit. Vakinaisen henkilöstön määrä on 11, joista hammaslääkäreitä on neljä.
Kuntayhtymän hallituksessa asiat esittelee pääsääntöisesti joko ylilääkäri tai talouspäällikkö. Vastuualueen esimiehen tehtävänä toimialallaan on kuitenkin muun muassa huolehtia talousarvion, vuosikertomuksen ja muiden asioiden valmistelusta. Esittelyssä on asian valmistelijana toimineen esimiehen mielipide tuotava esiin kirjallisena. Vastaava hammaslääkäri kuuluu johtoryhmään, jonka tehtävänä on yhteen sovittaa terveydenhuollon suunnittelua ja toimintoja.
Nurmeksen kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan B hoitaa hallinnollisia tehtäviä oman hammaslääkärin virkansa ohella ja suurin osa työajasta kuluu hammaslääkärin tehtävissä. Lausunnon mukaan terveydenhuollon kuntayhtymän asioita käsitellään Nurmeksen kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa kuntayhtymän talousarvion ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. B on lausunnon mukaan jäävännyt itsensä näiden asioiden käsittelyn yhteydessä.
Kuntayhtymän hammashuollon käyttömenojen osuus terveydenhuollon kuntayhtymän vuoden 2012 tilinpäätöksessä on mainitun lausunnon mukaan 997 153,71 euroa ilman poistoja, kun kuntayhtymän koko käyttömenojen määrä ilman poistoja on 23 735 775 euroa.
B:llä on lisäksi yksityinen yritys, X, jonka toimitusjohtajana, hallituksen puheenjohtajana ja ainoana työntekijänä hän työskentelee. Kaupparekisteriotteen mukaan yrityksen kotipaikka on Nurmes. Yhtiön toimialana on hammashoito, alan koulutuspalvelut ja alan tarvikkeiden kauppa ja tuonti. Lisäksi yhtiö voi harjoittaa arvopaperikauppaa sekä osakkeiden, osuuksien, metsätilojen ja kiinteistöjen omistamista, hallintaa, vuokrausta ja kauppaa.
Nurmeksen kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan B:n työskentely yrityksessään tapahtuu sivutoimiluvalla virka-ajan ulkopuolelle arkipäivinä ilta-aikoina. Yrityksen tilat sijaitsevat omakotitalossa. Lausunnon mukaan hammashoito ei kuulu kaupunginhallituksen tehtäväalueeseen.
3.3 Ratkaistavat kysymykset ja tulkinnan lähtökohdat
Asiassa on ratkaistava, onko B ollut kuntalain 34 §:n 1 momentin 2 ja 4 kohdan sekä 35 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella vaalikelpoinen Nurmeksen kaupunginhallitukseen toimikaudeksi 2013–2014. Tällöin on ensin arvioitava, onko B:tä pidettävä kuntalain 34 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna kuntayhtymän palveluksessa olevana henkilönä, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön. Toiseksi on arvioitava, onko B kuntalain 35 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa johtavassa ja vastuullisessa tai siihen rinnastettavassa asemassa X:ssä. Jos näin on, kolmanneksi on ratkaistava, onko kysymyksessä yhteisö, jota koskevia asioita tavanomaisesti käsitellään kunnanhallituksessa. Riidatonta on, että kyseinen osakeyhtiö harjoittaa liiketoimintaa Nurmeksen kunnassa. Neljänneksi on arvioitava, onko näiden kunnanhallituksessa käsiteltävien asioiden ratkaisu omiaan tuottamaan yhteisölle olennaista hyötyä tai vahinkoa.
Vaalikelpoisuuden rajoituksia on poikkeuksina yleisestä vaalikelpoisuudesta tulkittava suppeasti. Toisaalta uskottavuutta kunnallishallinnon puolueettomuuteen on perusteltua turvata rajoittamalla vaalikelpoisuutta tilanteissa, joissa tämän tavoitteen toteutumista ei voida varmistaa vain esteellisyyssäännöksiä soveltamalla.
3.4 Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset
Kuntayhtymä on kansaterveystyön toimeenpanoa varten jaettu kolmeen osastoon. B:n tehtäviin terveyskeskusosastoon kuuluvan hammashuollon vastaavana hammaslääkärinä kuuluvat toimialueen yleinen johtaminen ja valvonta sekä henkilöstöhallintoon liittyvät tehtävät. Lisäksi hänen tehtävänään toimialallaan on huolehtia talousarvion, vuosikertomuksen ja muiden asioiden valmistelusta. Hän on myös johtoryhmän jäsen. Toisaalta B:n työtehtävät ovat pääosin hammaslääkärin kliinisiä tehtäviä. Kun lisäksi otetaan huomioon hammashuollon käyttömenojen osuus koko kuntayhtymän käyttömenoista, B:n alaisten vähäinen määrä sekä B:n vastuuta rajoittavat seikat, kuten hänen ratkaisuvallassaan olevien asioiden laatu, sekä se, että hänen esimiehenään toimii ylilääkäri, jonka tehtäviin kuuluu esitellä kuntayhtymän hallituksessa myös hammashuollon vastuualueen asiat, B ei vastaavana hammaslääkärinä asemaltaan ole rinnastettavissa kuntayhtymän jäsenenä olevan kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä eikä sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä toimivaan kunnan palveluksessa olevaan henkilöön.
Asiakirjojen mukaan B toimii X:n toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana. Tämän perusteella ja yhtiön toiminta huomioon ottaen hän on kuntalain 35 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä mainitussa yhtiössä.
Valittajan mukaan B on sekä kuntayhtymässä että kaupunginhallituksessa vaikuttanut julkisten hammashuoltopalvelujen kehittämiseen ja saatavuuteen ja siten oman yritystoimintansa alaan. Edelleen valittajan mukaan B on vuonna 2008 vaikuttanut siihen, että julkisia hammashuoltopalveluja on vähennetty.
Kysymys on asiakirjojen mukaan ollut hammaslääkäripäivystyksen järjestämisestä viikonloppuisin ja arkipyhinä ja sen siirtämisestä Joensuuhun kuntayhtymän hallituksen päätöksellä. Asian taustalla on ollut Itä-Suomen lääninhallituksen kannanotto, jonka mukaan suun terveydenhuollon kiireellisten palvelujen järjestäminen viikonloppuna ja arkipyhinä ei täyttänyt valtakunnallisia ohjeita. Nurmeksen kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan B oli vastaavana hammaslääkärinä osallistunut asian valmisteluun, mutta Nurmeksen ja Valtimon kuntayhtymä taipui ratkaisuun vasta lääninhallituksen uhkasakon alla.
Kun otetaan huomioon, mitä edellä hallinto-oikeuden päätöksessä on kaupunginhallituksen toimivallasta kuntalain 23 §:ssä ja ratkaisuvallasta hallintosäännön 3 §:ssä todettu, terveydenhuollon ja siihen liittyen hammashuollon piiriin kuuluvien asioiden käsitteleminen ei pääsääntöisesti kuulu kaupunginhallituksen toimivaltaan.
Valituksessa ei myöskään edellä todetun perusteella ole osoitettu, että Nurmeksen kaupunginhallituksen käsittelyyn tulisi useita kertoja vuodessa sellaisia asioita, jotka merkittävällä tavalla vaikuttaisivat X:n ja sen kilpailijoiden etuun. Kun otetaan huomioon X:n toimialasta ja yhtiön toiminnasta Nurmeksen kunnassa saatu selvitys sekä kunnanhallituksen asema ja tehtävät, X:n ei ole sellainen yhteisö, jolle kaupunginhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisut ovat omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.
Edellä todetun perusteella B on siten vaalikelpoinen Nurmeksen kaupunginhallitukseen. Kaupunginvaltuuston päätös ei ole kuntalain 90 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastainen. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin myöskään sen johdosta, mitä kaupunginjohtajasopimuksessa on kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan välisestä työnjaosta todettu.
Näillä perusteilla ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Anne E. Niemi, Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Tuomas Lehtonen ja Outi Suviranta. Asian esittelijä Riitta Kreula.