Muu päätös 2028/2014

Asia Asemakaavan hyväksymistä koskevat valituslupahakemukset ja valitukset

Valittajat 1) Asunto Oy Turun Parkinkartano

2) Meidän Turku - Vårt Åbo ry

3) Viherpunainen vasemmisto ry

4) Asunto-Osakeyhtiö Pyramid

Päätös, josta valitetaan

Turun hallinto-oikeus 5.4.2013 nro 13/0073/1

Asian aikaisempi käsittely

Turun kaupunginvaltuusto on 18.6.2012 (§ 118) hyväksynyt Turun kaupungin 6. kaupunginosan katu- ja torialuetta sekä 7. kaupunginosan katualuetta koskevan asemakaavan muutoksen. Asemakaavan muutoksella muodostuu 6. kaupunginosan katu-, tori- ja maanalaista aluetta sekä 7. kaupunginosan katu- ja maanalaista aluetta.

Asian käsittely hallinto-oikeudessa

Asunto Oy Turun Parkinkartano on valituksessaan Turun hallinto-oikeudelle siitä tarkemmin ilmenevillä perusteilla vaatinut, että Turun kaupunginvaltuuston päätös kumotaan.

Meidän Turku - Vårt Åbo ry on valituksessaan Turun hallinto-oikeudelle vaatinut, että Turun kaupunginvaltuuston päätös kumotaan.

Yhdistys on valituksensa perusteluissa esittänyt muun ohella, että asemakaavan muutoksen käsittelyyn on joka vaiheessa osallistunut asemakaavan edunsaajan eli Turun Toriparkki Oy:n osakkaisiin sidonnaisia ja selkeästi esteellisiä päättäjiä.

Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja A, joka on Turun seudun osuuspankin (TOP) hallintoneuvoston jäsen, on jäävännyt itsensä kaupunginhallituksessa 4.6.2012 käsiteltäessä asemakaavaehdotusta. Sen sijaan hän ei ole jäävännyt itseään kaupunginhallituksessa 5.12.2011 päätettäessä asemakaavoituksen uudelleenaloittamisesta. Samalla tavalla on toiminut myös apulaiskaupunginjohtaja B, joka on Turun osuuskaupan (TOK) hallintoneuvoston jäsen.

Valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen J:n sidonnaisuudet liittyvät hänen läheisiin suhteisiinsa useisiin Turun Toriparkki Oy:n osakkuusyhtiöiden omistajiin, kuten L (KOP-kolmio/Auratum), C ja O (TS-Yhtymä) ja N (Hesburger/Salmela-yhtiö). Helsingin Sanomien (HS 3.5.2008) mukaan nämä ja muutamat muut kiinteistö- ja liikemiesvaikuttajat ovat rahoittaneet ja muutenkin tukeneet J:n kunnallisvaalikampanjaa vuonna 2008. J on esteellisenä osallistunut edellä mainittuihin kaupunginhallituksen kokouksiin 4.6.2012 ja 5.12.2011. Lisäksi J on 18.6.2012 valtuustossa kannattanut asemakaavan muutoksen hyväksymistä.

Viherpunainen vasemmisto ry on valituksessaan Turun hallinto-oikeudelle siitä tarkemmin ilmenevillä perusteilla vaatinut, että Turun kaupunginvaltuuston päätös kumotaan.

Asunto-Osakeyhtiö Pyramid on valituksessaan Turun hallinto-oikeudelle siitä tarkemmin ilmenevillä perusteilla vaatinut, että Turun kaupunginvaltuuston päätös kumotaan.

Turun kaupunginhallitus on lausunnossaan todennut muun ohella, että kaupunginhallitus on 5.12.2011 päättänyt merkitä tiedoksi asemakaavatoimiston laatiman osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä laittaa vireille Kauppatorin asemakaavan muutoksen laadinnan. Kaupunginhallituksen jäsen A on tuolloin kuulunut TOP:n hallintoneuvostoon. A:n ei voida katsoa olleen esteellinen, koska asemakaavan käynnistyspäätöstä tehtäessä Kiinteistöliikelaitoksen ja Turun Toriparkki Oy:n välillä on ollut sopimukseton tila, eikä edes neuvotteluja uudesta esisopimuksesta ole ollut käynnissä. A:lla ei siten ole voinut olla tietoa tulevasta sopimuksesta. Ensimmäinen yhteydenotto Turun Toriparkki Oy:n ja Turun kaupungin välillä esisopimusasiassa on ollut 24.4.2012, jolloin apulaiskaupunginjohtaja X ja Turun Toriparkki Oy:n asiamies Y ovat sopineet aiesopimukseen tähtäävien neuvottelujen käynnistämisestä. Neuvottelut kiinteistöliikelaitoksen ja Turun Toriparkki Oy:n kanssa ovat alkaneet 27.4.2012. Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta on käsitellyt esisopimusta ensimmäisen kerran kokouksessaan 9.5.2012. Lausunnon mukaan kaavan hyväksymispäätökseen ei liity esteellisyyden perusteella sellaista menettelyvirhettä, että päätöstä olisi pidettävä virheellisessä järjestyksessä syntyneenä.

Asunto Oy Turun Parkinkartano, Meidän Turku - Vårt Åbo ry, Viherpunainen vasemmisto ry ja Asunto-Osakeyhtiö Pyramid ovat antaneet vastaselitykset.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Turun hallinto-oikeus on, siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys, hylännyt Asunto Oy Turun Parkinkartanon, Meidän Turku - Vårt Åbo ry:n, Viherpunainen vasemmisto ry:n ja Asunto-Osakeyhtiö Pyramidin valitukset kaupunginvaltuuston päätöksestä 18.6.2012 (§ 118).

Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa lausunut muun ohella seuraavaa:

Esteellisyys

Esteellisyys valtuutettujen osalta

(---)

Kaavamuutoksessa on kysymys kaupungin omistaman maa-alueen asemakaavoittamisesta pääasiassa maanalaiseksi pysäköintilaitokseksi ja maanalaiseksi liiketilaksi. Turun kaupunginvaltuusto on samana päivänä, kun kaavaehdotus on hyväksytty, solminut Turun Toriparkki Oy -nimisen yhtiön kanssa esisopimuksen siitä, että kaupunki tulee neuvottelemaan yhtiön kanssa alueen maan vuokraamisesta 50+50 vuodeksi, mikäli kaavaehdotus hyväksytään ja yhtiö saa pysäköintilaitoksen toteutettavakseen. Yhtiön toimittaman 22.10.2012 päivätyn osakasluettelon mukaan yhtiön osakkaita ovat muun ohella TOK, TOP, Liedon Säästöpankki ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola, joista kullakin on omistuksessaan 16 osaketta, mikä vastaa noin 5,2 prosenttia/osakas liikkeellä olevien osakkeiden kokonaismäärästä. (---)

Kaava on maankäytön suunnitelma, joka mahdollistaa maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen. Kaavapäätöksellä ei kuitenkaan ratkaista sitä, kuka kaavan toteuttaa. Turun Toriparkki Oy:n kanssa solmittu esisopimus ei vielä merkitse myöskään sitä, että yhtiö voitaisiin rinnastaa alueen maanomistajaan. (---)

Esteellisyys muiden luottamushenkilöiden ja virkamiesten osalta

Meidän Turku - Vårt Åbo ry:n valituksessa on esitetty, että siinä tarkemmin yksilöidyt luottamushenkilöt olisivat olleet esteellisiä, koska he ovat asiaa lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa valmisteltaessa kuuluneet Liedon Säästöpankin isännistöön, TOK:n edustajistoon ja/tai hallintoneuvostoon, TOP:n edustajistoon ja/tai hallintoneuvostoon tai Tapiola-yhtiöiden neuvottelukuntaan. Esteellisyys on valituksen mukaan syntynyt, koska Liedon Säästöpankki, TOK, TOP ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola ovat kaikki Turun Toriparkki Oy:n osakkaita. (---) Myös kaupunginhallituksen jäsen J on ollut asiassa esteellinen, sillä hänellä on läheiset henkilökohtaiset suhteet useisiin Turun Toriparkki Oy:n osakkaisiin ja hän on saanut heiltä myös vaalirahoitusta.

Hallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee 27 §:n 2 momentin mukaan myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa.

Hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan virkamies on muun ohella esteellinen, jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Virkamies on esteellinen säännöksen 7 kohdan mukaan, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Hallintolakia säädettäessä hallituksen esityksessä (HE 72/2002) on todettu, ettei kyseinen säännös muutu sisällöltään tuolloin voimassa olleeseen hallintomenettelylakiin nähden, joten hallintolain esitöissä ei ole asiasta tarkemmin lausuttu. Esteellisyyttä ratkaistaessa on siten tulkinnassa otettava huomioon hallintomenettelylakia koskeva hallituksen esitys (HE 26/1997 vp), jossa todetaan, että esteellisyys voi syntyä minkä tahansa yhteisön, säätiön tai liikelaitoksen johtamiseen tavalla tai toisella osallistuvan toimielimen jäsenyydestä.

Arvioitaessa luottamushenkilöiden tai virkamiesten esteellisyyttä asiassa, on siten kiinnitettävä huomioita sekä siihen, onko tehdystä päätöksestä odotettavissa yhteisölle etua tai haittaa että siihen, onko henkilön katsottava toimivan tuossa yhteisössä johtavassa asemassa.

(---)

Luottamushenkilön tai virkamiehen kuuluminen TOK:n ja TOP:n hallintoneuvostoon sen sijaan voi aiheuttaa esteellisyyden, mikäli asian ratkaisusta on odotettavissa noille yhteisöille erityistä hyötyä tai vahinkoa. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hallintolaissa tarkoitetulta odotettavissa olevalta hyödyltä tai vahingolta edellytetään jonkinasteista välitöntä vaikutusta. Hyväksytty asemakaavamuutos on maankäytön suunnitelma, joka mahdollistaa maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen kaupungin omistamalle alueelle. Kaavan hyväksymistä koskevalla päätöksellä ei kuitenkaan ratkaista sitä, kuka kaavan toteuttaa. Turun Toriparkki Oy:n kanssa solmittu esisopimus ei myöskään vielä merkitse sitä, että yhtiö voitaisiin rinnastaa alueen maanomistajaan. Tämän vuoksi hyväksytystä asemakaavan muutoksesta ei voi olla odotettavissa Turun Toriparkki Oy:n osakkaina oleville yhteisöille sellaista erityistä hyötyä tai vahinkoa, mitä hallintolaissa tarkoitetaan. Näin ollen ne TOK:n ja/tai TOP:n hallintoneuvostoihin kuuluneet luottamushenkilöt ja kaupungin virkamiehet, jotka samalla ovat osallistuneet asemakaavan muuttamista koskevan asian käsittelyyn, eivät ole olleet esteellisiä. (---) Näissä oloissa hallinto-oikeus on katsonut, ettei luottamus myöskään kaupunginhallituksen jäsenenä toimineen J:n puolueettomuuteen ole vaarantunut sillä perusteella, että hänellä on yhdistyksen valituksen mukaan läheiset ystävyyssuhteet tai mahdollisen vaalirahoituksen kautta syntyneet muut suhteet Turun Toriparkki Oy:n osakkaisiin.

(---)

Asemakaavamuutoksen käsittelyyn ei ole osallistunut esteellisiä henkilöitä.

(---)

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 188 § 1 momentti

Kuntalaki 52 § 1 ja 2 momentti ja 90 §

Hallintolaki 27 § ja 28 §

Osuuskuntalaki 5 luku 1 §, 4 § ja 12 §

Laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista 1 luku 1 § ja 4 luku

Turun osuuskaupan säännöt 11 § ja 12 §

Turun seudun osuuspankin säännöt 12 § ja 15 §

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1) Asunto Oy Turun Parkinkartano on pyytänyt korkeimmalta hallinto-oikeudelta lupaa valittaa Turun hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksestaan tarkemmin ilmenevillä perusteilla vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Turun kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan.

2) Meidän Turku ry on pyytänyt korkeimmalta hallinto-oikeudelta lupaa valittaa Turun hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Turun kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan. Hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano on kiellettävä.

Yhdistys on uudistanut asiassa aikaisemmin lausumansa ja esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:

Turun Toriparkki Oy:n osakkailla on kauppatoriin välittömästi rajautuvilla tonteilla merkittäviä kiinteistöjen omistuksia, vuokrasuhteita tai merkittävää liiketoimintaa. Turun kaupungin kanssa solmittu esisopimus antaa Turun Toriparkki Oy:lle selvän etuoikeuden toriparkin toteuttamiseen. Turun Toriparkki Oy:n osakkaat ovat saamassa erityistä hyötyä asemakaavapäätöksestä. Osakkaiden omistusosuuksista ei voida päätellä suoraan niiden saaman hyödyn määrää. Tämän vuoksi sidonnaisuudet yhtiön osakkaina oleviin tahoihin aiheuttavat esteellisyyden.

Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja A on ollut esteellinen päättämään uuden toriparkkiasemakaavan aloittamisesta 5.12.2011. A on TOP:n hallintoneuvoston jäsen. Vuonna 2012 kaupunginhallitukseen kuuluneen J:n läheiset suhteet muun muassa TS-Yhtymän O:hon ja C:hen kuuluvat toveruus-, kumppanuus- ja ystävyyssuhdejäävien piiriin. O (O/Y Österblad A/b) ja C (TS-Yhtymä Oy) ovat olleet Turun Toriparkki Oy:n hallituksen jäseniä vuosina 2012–2013.

3) Viherpunainen vasemmisto ry on pyytänyt korkeimmalta hallinto-oikeudelta lupaa valittaa Turun hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksestaan tarkemmin ilmenevillä perusteilla vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Turun kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan.

4) Asunto-Osakeyhtiö Pyramid on pyytänyt korkeimmalta hallinto-oikeudelta lupaa valittaa Turun hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksestaan tarkemmin ilmenevillä perusteilla vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Turun kaupunginvaltuuston päätökset kumotaan.

Turun kaupunginhallitus on selityksessään uudistanut asiassa aikaisemmin lausumansa sekä esittänyt, että valituslupahakemukset ja valitukset hylätään. Kaupunginhallitus on lisäksi lausunut muun ohella, että hallinto-oikeuden perustelut ovat linjassa yleisen oikeuskäytännön kanssa myös esteellisyyskysymysten osalta.

Asunto Oy Turun Parkinkartano, Meidän Turku - Vårt Åbo ry, Viherpunainen vasemmisto ry ja Asunto-Osakeyhtiö Pyramid ovat antaneet vastaselitykset.

Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt Turun kaupunginhallitukselta vielä lisäselityksen Meidän Turku - Vårt Åbo ry:n hallinto-oikeudessa esittämästä ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa uudistamasta valitusperusteesta, jonka mukaan kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen J on esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa. Yhdistyksen mukaan J:n sidonnaisuudet liittyvät hänen läheisiin suhteisiinsa useisiin Turun Toriparkki Oy:n osakasyhtiöiden omistajiin, kuten KOP-kolmion/Auratumin, TS-yhtymän ja Hesburgerin/Salmela-yhtiön omistajatahoihin. Mainitut tahot ja muutamat muut kiinteistö- ja liikemiesvaikuttajat ovat yhdistyksen mukaan rahoittaneet ja muutenkin tukeneet J:n kunnallisvaalikampanjaa vuonna 2008. Korkein hallinto-oikeus on samalla pyytänyt kaupunginhallitusta antamaan selityspyynnön J:n tietoon.

Turun kaupunginhallitus on lisäselityksessään lausunut muun ohella, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hallintolain esteellisyyssäännöksen odotettavissa olevalta hyödyltä tai vahingolta edellytetään jonkinasteista välitöntä vaikutusta. Asemakaavanmuutos mahdollistaa maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen kaupungin omistamalle alueelle.

Kaavan hyväksymistä koskevalla päätöksellä ei ratkaista, kuka kaavan toteuttaa. Turun Toriparkki Oy:n kanssa solmittu esisopimus ei myöskään vielä merkitse, että yhtiö voitaisiin rinnastaa maanomistajaan. Tämän vuoksi hyväksytystä asemakaavan muutoksesta ei voi olla odotettavissa Turun Toriparkki Oy:n osakkaina oleville yhteisöille hallintolaissa tarkoitettua erityistä hyötyä tai vahinkoa.

Esisopimuksen osapuolia ovat kaupunki ja Turun Toriparkki Oy. Kun esisopimusta koskevan asian ratkaisemisesta ei ole odotettavissa yksittäisille Turun Toriparkki Oy:n osakkaille erityistä hyötyä tai haittaa, luottamus J:n puolueettomuuteen ei ole vaarantunut sillä perusteella, että hän on mahdollisesti saanut Turun Toriparkki Oy:n osakkaina olevilta tahoilta vaalirahoitusta tai hänellä on läheiset ystävyyssuhteet yhtiön osakastahoihin. Kun lisäksi otetaan huomioon J:n selvitys sidonnaisuuksistaan, hänen ei voida katsoa olleen esteellinen päättämään valtuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä Kauppatorin asemakaavanmuutoksesta.

J on kaupunginhallituksen lisäselityksen oheen liitetyssä erillisessä selvityksessään ilmoittanut toimineensa koko työikänsä Turun kaupungissa. J on työskennellyt muun muassa Turun yliopistossa, Turun Yliopistosäätiön toiminnanjohtajana, Kansallis-Osakepankin Turun konttorin johtajana ja Turun kaupunginjohtajana. Työhönsä liittyen sekä sosiaalisen luonteensa vuoksi J uskoo tuntevansa lähes kaikki tietyn ikäpolven turkulaiset yrittäjät, liikkeenjohtajat ja myös lukemattomia muunlaisissa tehtävissä ja asemissa olevia henkilöitä. J on todennut tuntevansa myös Meidän Turku - Vårt Åbo ry:n nimeämät henkilöt sekä yhdistyksen valitusten allekirjoittajat. Lisäksi J on lausunut seuraavaa:

Yhdistyksen valituksessa mainitun (HS 3.5.2008) tilaisuuden olivat kutsuneet koolle L ja M. Kutsun olivat saaneet heidän päättämänsä yritysjohtajat. Kyseessä on ollut omakustanteinen lounas, jonka tarkoituksena on ollut antaa J:lle mahdollisuus kertoa, miksi hän pyrkii kaupunginvaltuustoon ja mitä ajatuksia hänellä on Turun kaupungin kehittämiseksi. Paikalla on ollut noin 30 henkilöä, ja jokainen J:tä lukuun ottamatta maksoi oman lounaansa. Kunkin osallistujan kustannus J:n lounaasta lienee ollut noin yksi euro. Tilaisuudessa ei järjestetty varainkeruuta eikä sellaisen järjestäminen ollut tilaisuuden aiheena. Tilaisuuden perusteella ei järjestetty varainkeruuta myöhemminkään.

J:llä ei ole yhdistyksen valituksessa yksilöityihin tai mihinkään muihinkaan tahoihin sellaista taloudellista tai muuta suhdetta, joka aiheuttaisi hänelle esteellisyyden asiassa.

Aurajoen Kokoomus ry tuki J:tä kunnallisvaaleissa 2008. Tämä on yleinen kaikkien tiedossa oleva kunnallisvaalikampanjan varainkeruutapa. Aurajoen Kokoomus ry järjesti syksyllä 2008 seminaarimatkan Tampereelle. Matkan ohjelmassa oli tutustuminen Tamperetaloon, lounas Tamperetalolla sekä Tampereen kaupungin viestintäjohtajan esitys pormestarimallin sujumisesta Tampereella. Tamperetalolta siirryttiin seuraamaan ottelua Ilves – TPS. Yhteiskuljetuksella oli tarjolla virvokkeita. Seminaarimatkan osanottajamaksu oli 250 euroa, joka maksettiin Aurajoen Kokoomus ry:n tilille. Matkalla oli mukana noin 20 henkilöä, heidän joukossaan N, joka maksoi 250 euron osanottomaksun Aurajoen Kokoomus ry:n tilille. Matkan järjestelykustannusten jälkeen Aurajoen Kokoomus ry:lle jäi kunkin osanottomaksusta noin 150 euroa. Koska J on saanut vaalitukea Aurajoen Kokoomus ry:ltä, tuo N:ltä saatu noin 150 euron nettosumma on saattanut tulla hänen vaalityönsä tukemiseen.

Väite siitä, että J olisi ollut O:n liikekumppani, on täysin valheellinen. J ei ole koskaan ollut O:n välitön tai välillinen liikekumppani.

J:llä on vaalien edellä ollut vaalimainoksia Turun Sanomissa. Turun Sanomat myönsi kaikille ehdokkaille kaikista vaalimainoksista samansuuruisen alennuksen, jonka suuruutta J ei muista. J ei ole saanut TS-konsernin yhtiöiltä tai yhtiöiden omistajatahoilta mitään erityisesti hänelle välittömästi tai välillisesti annettua vaalitukea kunnallisvaalikampanjaansa.

J on kiistänyt saaneensa kunnallisvaalikampanjaansa myöskään KOP-Kolmiolta/Auratumilta tai niiden omistajataholta mitään välittömästi tai välillisesti annettua vaalitukea.

Meidän Turku - Vårt Åbo ry on antanut kaupunginhallituksen lisäselityksen ja J:n selvityksen johdosta vastineen. Yhdistys on katsonut, että korkeimman hallinto-oikeuden tulisi totuuden selvittämiseksi kuulla J:tä valan nojalla. Vanhoista tapahtumista aikoinaan kootut arkistot on pääosin hävitetty, joten asioiden selvittäminen on vaikeaa ilman asianomaisen myötävaikutusta. Jos J:tä ei kuulla valan velvoittamana korkeimmassa hallinto-oikeudessa, asiaa on arvioitava epäsuoran näytön kautta.

Yhdistys on perustanut J:n esteellisyyden muun muassa Helsingin Sanomien uutisointiin 3.5.2008. Pari päivää myöhemmin 7.5.2008 Helsingin Sanomat kirjoitti, että osa kutsutuista liikemiehistä irtisanoutui lounaskutsusta, jota he pitivät vaalikampanjatukena. Valituksessa tarkemmin mainitut viisi keskeistä turkulaista vaikuttajaa eivät ole irtisanoutuneet J:n tukijoukoista.

J:n esteellisyys pohjautuu ennen kaikkea Euroopan ihmisoikeussopimuksesta johdettuun näkemykseen, joka on kirjattu myös hallintolakiin. Virkamiehen ei vain tule olla puolueeton, vaan hänen tulee myös näyttää siltä. Turun kaupunginhallituksen selitys siltä osin kuin siinä on todettu, että esteellisyys edellyttäisi välitöntä hyötyä tai haittaa, ei ole linjassa perustuslain tasoisen ihmisoikeussopimuksesta johdetun tulkintaperiaatteen eikä edes hallintolain kanssa.

J on harjoittanut kiinteistöliiketoimintaa ja hänen osaltaan on aiheellista epäillä myös taloudellisten etujen mahdollisuutta. Yleisen elämänkokemuksen perusteella on oletettavaa, että hän on tehnyt yhteistyötä tai kauppoja hänen ystäväpiiriinsä kuuluvien Turun johtavien rakennusalan liikemiesten kanssa. J ei ole vastineessaan kertonut, sovittiinko Helsingin Sanomien mainitseman vaalilounaan aikana jotakin.

Yhdistys ei pidä uskottavana, että kaikkien puolueiden ehdokkaat olisivat saaneet samankokoisia vaalimainonta-alennuksia TS-yhtymältä kuin J ja muut kokoomuslaiset. Lisäksi Aurasilta-lehden painamisen ja jakelun kautta on voitu tukea kokoomuksen toimintaa.

J on selityksessään myöntänyt, että N on tukenut häntä. J:n esteellisyyttä arvioitaessa summan suuruudella ei ole merkitystä.

J:n esteellisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon myös se, että hän jo kaupunginjohtajana ollessaan kannatti toriparkkia. J kutsui alkuvuodesta 1993 liikemiesvaltuuskunnan pohtimaan keskustan kehittämistä. Ensimmäisessä kokouksessa olivat paikalla muun muassa TOK, TOP, TS-yhtymä, Kiinteistö Oy Eerikinkatu 8/V sekä M. J asetti tuolloin tavoitteeksi keskustan kiinteistönomistajien rakennusoikeus- ja autopaikoitustoiveiden kartoittamisen ja niihin toiveisiin vastaamisen. J on itse asiassa esteellinen myös siksi, että hän on aktiivisesti osallistunut toriparkkihankkeen käynnistämiseen ja edistämiseen johtavana virkamiehenä jo 1990-luvun alussa.

Meidän Turku - Vårt Åbo ry on vielä täydentänyt valitustaan kaupunginvaltuutettujen ja valmistelevien virkamiesten esteellisyyttä koskevan valitusperusteen osalta. Useat päätöksentekoon osallistuneet henkilöt ovat Turun Osuuskaupan tai Turun Osuuspankin omistajia. Omistusten johdosta he ovat olleet esteellisiä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus hylkää Asunto Oy Turun Parkinkartanon, Viherpunainen vasemmisto ry:n ja Asunto-Osakeyhtiö Pyramidin valituslupahakemukset, eikä siten anna ratkaisua mainittujen tahojen valituksiin.

Sen perusteella, mitä mainittujen tahojen valituslupahakemuksissa on esitetty ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n 5 momentissa ja hallintolainkäyttölain 13 §:n 2 momentissa säädettyä valitusluvan myöntämisen perustetta.

2. Korkein hallinto-oikeus myöntää Meidän Turku ry:lle valitusluvan siltä osin kuin yhdistys on esittänyt kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja A:n, apulaiskaupunginjohtaja B:n sekä kaupunginhallituksen jäsen J:n osallistuneen esteellisinä asemakaavan muutoksen käsittelyyn kaupunginhallituksessa.

Korkein hallinto-oikeus on mainituilta osin tutkinut asian.

Korkein hallinto-oikeus hylkää yhdistyksen vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta ja valituksen hallinto-oikeuden päätöksestä. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei yhdistyksen valituksesta muuteta.

Lausuminen Turun hallinto-oikeuden ja Turun kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

3. Korkein hallinto-oikeus hylkää Meidän Turku ry:n valituslupahakemuksen muilta kuin kohdassa 2 mainituilta osin. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua yhdistyksen valitukseen muilta kuin kohdassa 2 mainituilta osin.

Sen perusteella, mitä yhdistyksen valituslupahakemuksessa on esitetty ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen muilta osin korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi yhdistyksen valituslupahakemuksesta ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 188 §:n 5 momentissa ja hallintolainkäyttölain 13 §:n 2 momentissa säädettyä valitusluvan myöntämisen perustetta.

Perustelut siltä osin kuin Meidän Turku ry:n valitus on tutkittu (kohta 2)

Suullisen käsittelyn toimittamista koskeva vaatimus

Meidän Turku - Vårt Åbo ry on katsonut, että korkeimman hallinto-oikeuden tulisi totuuden selvittämiseksi kuulla J:tä valan nojalla hänen sidonnaisuuksiensa selvittämiseksi tarkemmin. Pyyntöään yhdistys on erityisesti perustellut tarpeella selvittää vanhoja tapahtumia.

Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Kun otetaan huomioon peruste, jonka vuoksi yhtiö on pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista ja asiassa kertynyt selvitys sekä lisäksi se, mitä jäljempänä J:n esteellisyydestä nyt kysymyksessä olevassa asiassa on todettu, suullisen käsittelyn toimittaminen ei ole tarpeen asian selvittämiseksi.

Pääasia

1. Sovellettavia oikeusohjeita ja niiden esitöitä

Esteellisyys

Kuntalain 52 §:n 1 momentin mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Milloin valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään.

Kuntalain 52 §:n 2 momentin perusteella muun luottamushenkilön kuin valtuutetun esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27–30 §:ssä säädetään.

Hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan virkamies on esteellinen muun ohella silloin, jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Saman pykälän 1 momentin 7 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä kuin momentin kohdissa 1–6 mainituista syistä vaarantuu. Hallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

Hallituksen esityksessä hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain muuttamisesta (HE 72/2002 vp) on lakiehdotuksen 28 §:n 1 momentin 7 kohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu muun ohella, että erityisen syyn on oltava ulkopuolisen havaittavissa ja sen puolueettomuutta vaarantavan vaikutuksen tulee olla suunnilleen samanasteinen kuin erikseen määritellyissä esteellisyysperusteissa. Mainitun säännöksen pohjalta tapauskohtaisesti arvioitaviksi jäisivät muun muassa tilanteet, joissa virkamiehen ja asianosaisen välillä vallitsee kiinteä ystävyyssuhde tai yhtiökumppanuus.

Vaalirahoitus

Vuoden 2008 kunnallisvaalien aikana voimassa olleen ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisesta annetun lain (414/2000) 1 §:n 1 momentin mukaan mainitussa laissa säädettiin ehdokkaan vaalikampanjan rahoituksen (vaalirahoitus) ilmoittamisesta eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa, kunnallisvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa. Pykälän 2 momentin mukaan lain tarkoituksena oli vaalirahoituksen avoimuuden lisääminen ehdokkaiden mahdollisten sidonnaisuuksien selvittämiseksi.

Vaalirahoituksen ilmoittamista koskevan lain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksen (HE 8/2000 vp) yleisperusteluissa todetaan, että edustuksellisessa demokratiassa yleisillä vaaleilla valitut edustajat huolehtivat yhteiskunnallisesta päätöksenteosta kuntalaisten puolesta. Vaalien toimittaminen edellyttää vaalikampanjointia eri poliittisten vaihtoehtojen selvittämiseksi äänestäjälle. Vaalikampanjointi ei ole mahdollista ilman vaalirahoitusta. On tosin mahdollista, että vaaliavustuksen saaminen helposti aiheuttaa tiettyä sidonnaisuutta tai kiitollisuudenvelan tunnetta, mutta yhteisesti sovittavin menettelysäännöin tai säännöksin on järjestettävissä se, että tällainen sidonnaisuus ei vaikuta tuomittavalla tavalla edustajan tai valtuutetun toimintaan luottamustehtävässä, johon hänet on vaaleilla valittu.

Hallituksen esityksen mukaan eräänä vaikuttimena pyrkimyksille lisätä vaalirahoituksen julkisuutta on ollut tarve selvittää vaaliavustusten mahdollisesti synnyttämät sidokset. Sidokset on tarkoituksenmukaista määritellä julkisessa tehtävässä olevan päätöksentekijän erilaisiksi sidonnaisuuksiksi. Merkittävimmät tällaiset sidonnaisuudet ovat taloudellisia. Sidokset ovat tyypillisesti omistuksia, vastuita, julkisia virkoja ja yksityisiä toimia sekä yksityisiä ja julkisia luottamustehtäviä. Sidokset kertovat päätöksentekijän intresseistä yleensä ja erityisesti ajatellen päätöksentekotilannetta. Sidosten sitovuus voi vaihdella tiukimmasta oikeudellisesta velvoittavuudesta moraaliseen.

Hallituksen esityksen mukaan sidos eroaa esteellisyydestä. Viimeksi mainittu on oikeudellinen käsite, joka kuvaa tilanteet ja perusteet, joiden vaikuttaessa päätöksentekijä ei voi eikä saa osallistua päätöksen tekemiseen missään sen käsittelyvaiheessa. Esteellisyyden perussäännös on hallintomenettelylain (598/1982) 10 § ja sen esteellisyyden vaikutuksia kuvaava 11 §. Sidos ei yleensä estä osallistumasta päätöksentekoon vastaavalla tavalla. Tosin niin sanottu kielletty sidos voi näin vaikuttaa. Sidosten julkistamisella pyritään lisäämään hallinnon ja politiikan läpinäkyvyyttä ja kansalaisten luottamusta julkiseen toimintaan.

Edelleen hallituksen esityksessä todetaan, että sidonnaisuuksista keskusteltaessa on huomattava, että poliittisen edustautumisen nimenomaisena tarkoituksena on erilaisten intressien kanavoituminen päätöksentekoon. Tällaiset sidokset ovat omiaan luomaan edustajan- tai valtuutetuntoimen hoitamisessa hyödyllisiä kosketuspintoja parlamentin tai valtuuston ulkopuoliseen elämään. Sidoksiin liittyvää epätervettä edunvalvontaa, jollaisen vaikuttimena voi olla edustajan tai valtuutetun kiitollisuuden velka tai taloudellinen riippuvuus, ei sen sijaan voida pitää hyväksyttävänä.

Edellä mainittu laki ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisesta (414/2000) on kumottu 1.9.2010 voimaan tulleella lailla ehdokkaan vaalirahoituksesta (273/2009).

Hallituksen esityksessä Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä eräiden virkarikoksia ja niihin liittyviä rikoksia koskevien säännösten muuttamisesta (HE 77/2001 vp) rikoslain virkarikoksia koskevan 40 luvun 4 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan vaaliehdokkaiden vaalikampanjan tukemisen olevan varsin tarpeellista yhteiskunnallista toimintaa. Tavanomainen vaalirahoitus, jossa ehdokasta tuetaan hänen edustamiensa yleisten yhteiskuntapoliittisten näkemysten vuoksi on hallituksen esityksen mukaan hyväksyttävää vaalirahoitusta.

Kunnan maankäyttö ja siitä sopiminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 20 §:n 1 momentin mukaan kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta sekä rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Kunnalla tulee olla käytettävissään tehtäviin riittävät voimavarat ja asiantuntemus.

Maankäyttö- ja rakennuslain 83 §:n 1 momentin mukaan yleisellä alueella tarkoitetaan mainitussa laissa asemakaavassa katualueeksi, toriksi, liikennealueeksi, virkistysalueeksi tai näihin verrattavaksi alueeksi osoitettua valtion tai muun julkisyhteisön toteutettavaksi tarkoitettua aluetta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 84 §:n 1 momentin mukaan kadunpito käsittää kadun suunnittelemisen, rakentamisen ja sen kunnossa- ja puhtaanapidon sekä muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen katualueen ja sen yläpuolisten ja alapuolisten johtojen, laitteiden ja rakenteiden yhteen sovittamiseksi. Pykälän 2 momentin mukaan kadunpidon järjestäminen kuuluu kunnalle.

Maankäyttö- ja rakennuslain 90 §:n 1 momentin mukaan kunnan toteuttavaksi kuuluva muu yleinen alue kuin katualue on kunnan toteuttava, kun asemakaavan mukainen maankäyttö edellyttää toteuttamista, jollei toteuttamisen lykkääminen ole kunnan taloudelliset edellytykset huomioon ottaen perusteltua.

Maankäyttö- ja rakennuslain 91 b §:n 1 momentin mukaan kunta voi tehdä kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen liittyviä sopimuksia (maankäyttösopimus). Maankäyttösopimuksissa ei voida kuitenkaan sitovasti sopia kaavojen sisällöstä. Pykälän 2 momentin mukaan maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Tämä ei kuitenkaan koske sopimusten tekemistä kaavoituksen käynnistämisestä.

Maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta annettua lakia 222/2003 koskeneen hallituksen esityksen (HE 167/2002 vp) 91 b §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa on muun ohella todettu, että maankäyttösopimuksilla tarkoitetaan sopimuksia, joilla kunta ja maanomistaja keskenään sopivat maanomistajan omistaman alueen maankäytön muuttamiseen liittyvistä tavoitteista ja näiden muutosten toteuttamiseen liittyvistä osapuolten välisistä velvoitteista.

Edellä hallituksen esityksessä 167/2002 vp todetusta riippumatta maankäyttö- ja rakennuslain 91 b §:n 1 momenttia tulkitaan sanamuotonsa mukaisesti, mitä tukee myös säännöksen historia. Maankäyttö- ja rakennuslain 91 b §:n 1 momentin sanamuoto ei edellytä, että ainoastaan niitä kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen liittyviä sopimuksia, jotka kunta tekee maanomistajan kanssa, olisi pidettävä mainitussa pykälässä tarkoitettuina maankäyttösopimuksina.

2. Asiassa saatu selvitys

Turun kaupunginhallitus on kokouksessaan 5.12.2011 (§ 582) päättänyt merkitä tiedoksi asemakaavatoimiston laatiman osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja laittaa vireille Kauppatorin asemakaavan muutoksen laadinnan.

Turun kaupunginhallitus on kokouksessaan 4.6.2012 (§ 294) päättänyt esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto päättää palauttaa asemakaavan "Kauppatori" uuteen valmisteluun muun ohella seuraavalla evästyksellä: Valmistellaan uusi asemakaavaehdotus siten, että Kauppatorin ja sitä ympäröivien katujen alle ei sijoiteta maanalaista pysäköintilaitosta.

Turun kaupunginvaltuusto on 18.6.2012 (§ 118) hyväksynyt Turun kaupungin 6. kaupunginosan katu- ja torialuetta sekä 7. kaupunginosan katualuetta koskevan asemakaavan muutoksen. Asemakaavan muutoksella muodostuu 6. kaupunginosan katu-, tori- ja maanalaista aluetta sekä 7. kaupunginosan katu- ja maanalaista aluetta. Asemakaavan muutos mahdollistaa maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen kauppatorin alle.

Turun kaupunginvaltuusto on samana päivänä (§ 119) hyväksynyt kaupungin ja Turun Toriparkki Oy -nimisen yhtiön välisen ja 3.5.2012 päivätyn esisopimuksen.

Esisopimuksessa todetaan, että se on tehty Turun kaupungin 6. kaupunginosan eli kauppatorin aluetta koskevan 21.2.2012 päivätyn ja 20.4.2012 tarkistetun asemakaavanmuutosehdotuksen johdosta. Esisopimuksen mukaan sen tarkoituksena on kirjata pääperiaatteet, joita tullaan noudattamaan kaupungin ja yhtiön välillä, mikäli kauppatorin alueelle päätetään toteuttaa maanalainen pysäköintilaitos ja yhtiö saa sen toteutettavakseen. Esisopimuksen pääperiaatteet tullaan tuolloin soveltuvin osin sisällyttämään kauppatorin pysäköintilaitosta koskevaan maanvuokrasopimukseen ja sopijapuolten välisiin muihin sopimuksiin. Lisäksi esisopimuksen mukaan sopijapuolten yhteisenä tavoitteena on, että kauppatorin yleissuunnitelmassa torin pinnalle osoitetut rakennukset oheistiloineen toteutetaan yhteishankkeena pysäköintilaitoksen rakentamisen kanssa.

Esisopimuksen toisena sopijapuolena oleva Turun Toriparkki Oy on perustettu vuonna 2006. Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita autopaikoitusrakennuksia sekä niihin liittyviä tiloja ja kulkuväyliä sekä harjoittaa pysäköintitoimintaa joko omaan lukuun tai luovuttamalla pysäköinnin operointi ulkopuolisen yrityksen hoidettavaksi.

Turun Toriparkki Oy:n hallinto-oikeudelle toimittaman osakasluettelon mukaan yhtiön osakkaita ovat 18.6.2012 olleet muun ohella Turun Osuuskauppa (TOK), Turun Seudun Osuuspankki (TOP), Salmela-Yhtiöt Oy, TS-Yhtymä Oy, Kiinteistö Oy KOP-KOLMIO ja O/Y Österblad A/B. Kukin näistä omistaa 16 Turun Toriparkki Oy:n osaketta, mikä vastaa noin 5,2 prosenttia/osakas liikkeellä olevien osakkeiden kokonaismäärästä.

Turun kaupunginhallituksen tässä asiassa hallinto-oikeudelle antaman 2.10.2012 päivätyn lausunnon mukaan ensimmäinen yhteydenotto Turun Toriparkki Oy:n ja Turun kaupungin välillä esisopimusasiassa on ollut 24.4.2012, jolloin apulaiskaupunginjohtaja X ja Turun Toriparkki Oy:n asiamies Y ovat sopineet aiesopimukseen tähtäävien neuvottelujen käynnistämisestä. Neuvottelut kiinteistöliikelaitoksen ja Turun Toriparkki Oy:n kanssa ovat alkaneet 27.4.2012. Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta on käsitellyt esisopimusta ensimmäisen kerran kokouksessaan 9.5.2012.

3. Ratkaisun lähtökohdat

Asiassa on Meidän Turku - Vårt Åbo ry:n valituksen johdosta otettava kantaa siihen, onko kaupunginvaltuuston päätös asemakaavan muutoksen hyväksymisestä syntynyt virheellisessä järjestyksessä sillä valituksessa esitetyllä perusteella, että A, B ja J olisivat esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn Turun kaupunginhallituksessa. Valituksen mukaan esteellisyys on syntynyt näiden henkilöiden sidonnaisuuksista ja henkilökohtaisista suhteista Turun Toriparkki Oy:n osakastahoihin.

Edellä mainittujen kysymysten ratkaiseminen edellyttää samalla kohdassa 2 selostetun kaupungin ja Turun Toriparkki Oy:n välisen esisopimuksen luonteen ja merkityksen arvioimista.

4. Oikeudellinen arviointi

4.1 Esisopimuksen luonne ja merkitys

Kysymyksessä oleva 3.5.2012 päivätty esisopimus on koskenut Turun kauppatorin alueen kaavoituksen toteuttamista. Esisopimus on siten sisältönsä puolesta luonteeltaan maankäyttö- ja rakennuslain 91 b §:ssä tarkoitettu maankäyttösopimus. Esisopimus on tullut lopullisesti kaupunkia sitovaksi valtuuston päätöksellä 18.6.2012. Esisopimus sitoo osapuolia eli Turun kaupunkia ja Turun Toriparkki Oy:tä sopimuksen ehtojen mukaisesti.

Asiassa on riidatonta, että esisopimuksessa ja asemakaavan muutoksessa tarkoitetun pysäköintilaitoksen toteuttaminen on hankkeena taloudellisesti erittäin merkittävä. Hankkeen toteuttajille hankkeen taloudellinen merkitys on välitöntä ja lähistön liikkeenharjoittajille välillistä. Esisopimuksen ja asemakaavan muutoksen hyväksymisestä on näin ollen ollut odotettavissa hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua erityistä hyötyä Turun Toriparkki Oy:lle, jolle odotettavissa olevan erityisen hyödyn voidaan katsoa välittömästi koskevan myös yhtiön osakkaita näiden ilmoitetuista osakemääristä riippumatta. Tätä yhtiölle ja sen osakkaille odotettavissa olevaa erityistä hyötyä ei poista se seikka, että hankkeen toteuttaminen edellyttää jatkoneuvotteluja ja muita sopimuksia, tai se, että esisopimus on irtisanottavissa.

4.2 Esteellisyys

Kaupunginhallituksen kokous 5.12.2011

Kaupunginhallituksen kokoukseen 5.12.2011 ovat osallistuneet kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja A ja apulaiskaupunginjohtaja B, joista A on tuolloin ollut TOP:n ja B TOK:n hallintoneuvoston jäsen. Kaupunginhallituksen kokoukseen on osallistunut myös kaupunginhallituksen jäsen J.

Kaupunginhallituksen kokouksessa on päätetty asemakaavan muutoksen käynnistämisestä. Kokouksen aikaan kaupungin ja Turun Toriparkki Oy:n välillä ei ole ollut voimassa esisopimusta ja sopimusneuvottelut ovat saadun selvityksen mukaan käynnistyneet vasta vuoden 2012 huhtikuussa. Näin ollen A ja B eivät ole olleet hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 tai 7 kohdan perusteella esteellisiä osallistumaan kaupunginhallituksen kokoukseen. Samasta syystä asiassa ei tule tältä osin tarkemmin arvioitavaksi olisiko J valituksessa esitetyillä perusteilla ollut hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan perusteella esteellinen osallistumaan kaupunginhallituksen kokoukseen.

Kaupunginhallituksen kokous 4.6.2012

A ja B ovat kaupunginhallituksen kokouksessa 4.6.2012 ilmoittaneet olevansa esteellisiä ja poistuneet kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Sen sijaan J on osallistunut kaupunginhallituksen kokoukseen 4.6.2012.

J:n väitettyä esteellisyyttä sillä perusteella, että hän saanut Turun Toriparkki Oy:n osakkaina olevilta tahoilta vaalirahoitusta kunnallisvaalien 2008 yhteydessä tai että hänellä on läheiset ystävyyssuhteet yhtiön osakastahoihin, on arvioitava hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan yleislausekkeen perusteella.

Vaalituen antaminen ja vastaanottaminen on edellä selostetut oikeusohjeet huomioon ottaen lähtökohtaisesti sallittua. Korkein hallinto-oikeus myös toteaa, että vuoden 2008 kunnallisvaalien aikaan ehdokkaan vaalirahoituksen määrälle ei ollut asetettu laissa rajoituksia. Vaalitukea voi olla suoranainen taloudellinen tuki tai esimerkiksi ehdokkaan vaalikampanjaan liittyvien erilaisten kustannusten, kuten vaalimainoslaskujen maksaminen. Taloudelliset kytkennät ja sidonnaisuudet voivat kuitenkin vaarantaa luottamushenkilön puolueettomuutta ja tällainen sidonnaisuus saattaa syntyä myös vaalirahan antajaan.

Saatua taloudellista etua voidaan pitää sellaisena tyypillisenä seikkana, joka ulkopuolisen tarkastelemana voi heikentää luottamusta virkamiehen tai luottamushenkilön puolueettomuuteen. Harkittaessa kysymystä siitä, onko J ollut mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla esteellinen osallistumaan kaupunginhallituksen jäsenenä päätöksen tekemiseen asemakaavan muutosta koskevassa asiassa, on arvioitava, onko hänen asemansa asiassa esiin tulleista syistä muodostunut sellaiseksi, että objektiivisesti arvioiden on erityinen syy olettaa hänen puolueettomuutensa vaarantuneen. Arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota muun ohella annettujen etujen suuruuteen sekä päätettävänä olevan asian luonteeseen ja luottamushenkilön asemaan.

Siltä osin kuin J:n voidaan saadun selvityksen perusteella katsoa kunnallisvaalien 2008 yhteydessä saaneen vaalitukea, kysymys on ollut sallitusta vaalituesta, joka ei määrältään eikä laadultaan ole ollut tavanomaisesta vaalituesta poikkeavaa. J:n puolueettomuuden ei voida näissä oloissa katsoa saadun vaalituen johdosta vaarantuneen hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Arvioitaessa sitä, onko J ollut kaupunginhallituksessa esteellinen päättämään asemakaavan muutosta koskevasta asiasta sillä perusteella, että hänellä on läheiset ystävyyssuhteet yhtiön osakastahoihin, huomiota on kiinnitettävä siihen, onko hänen asemansa tämän vuoksi muodostunut sellaiseksi, että objektiivisesti arvioiden on erityinen syy olettaa hänen puolueettomuutensa sen vuoksi vaarantuneen. Vuodesta toiseen tapahtuvat ammatillisiin ja isäntätahojen edunvalvontaan liittyvät tapaamiset synnyttävät tuttavuus- ja ystävyyssuhteita, mutta ne eivät sellaisenaan anna aihetta olettaa, että virkamiehelle tai luottamushenkilölle olisi syntynyt epäterve tarve suosia virkatoimissaan tai päätöksenteossaan henkilöitä, joihin hän on luonteeltaan pääasiassa ammatillisissa yhteyksissä tutustunut.

Asiassa ei ole edellä lausuttu huomioon ottaen tullut esiin sellaista J:n puolueettomuuteen vaikuttavaa ja voimakkuudeltaan hallintolain 28 §:n 1 momentin 1–6 kohtiin verrattavaa seikkaa, jonka perusteella J olisi ollut esteellinen päättämään asiasta kaupunginhallituksessa.

4.3 Lopputulos

Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen siltä osin kuin Meidän Turku – Vårt Åbo ryn valituksessa on esitetty, että kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja A:n, apulaiskaupunginjohtaja B:n sekä kaupunginhallituksen jäsen J:n osallistuneen esteellisinä asian käsittelyyn kaupunginhallituksessa, ei ole perusteita.

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Matti Pellonpää, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta ja Liisa Heikkilä. Asian esittelijä Jukka Reinikainen.