Muu päätös 2096/2014

Asia Suunnittelutarveratkaisua koskeva valituslupahakemus ja valitus

Valittajat A ja hänen 7 asiakumppaniaan

Päätös, jota valitus koskee

Turun hallinto-oikeus 5.11.2012 nro 12/0335/1

Asian aikaisempi käsittely

Sauvon kunnanhallitus on 13.2.2012 tekemällään päätöksellä (§ 42) hyväksynyt Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky:n suunnittelutarveratkaisua koskevan hakemuksen kolmen enintään 3,0 MW:n tuulivoimalan rakentamiseksi noin 68 hehtaarin suuruiselle vuokra-alueelle kiinteistöistä Vestergård RNo 1:16 ja Östergård RN:o 2:8 Sauvon kunnan Timarin kylässä. Voimaloiden tornin korkeus on enintään 120 metriä ja roottorin läpimitta on 120 metriä. Rakenteen ylin korkeus on enintään 175 metriä. Hakemuksen karttapiirroksen mukaisen voimalan numero 2 osalta hakemus on hylätty, koska voimalasta aiheutuu naapurikiinteistöille merkittävää haittaa.

Hallinto-oikeuden ratkaisu siltä osin kuin nyt on kysymys

Turun hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksen.

Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa lausunut seuraavaa:

Suunnittelutarveratkaisua koskevat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa.

Rakennusluvan erityisinä edellytyksinä suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa on, että rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä. Rakentamisen tulee olla sopivaa maisemalliselta kannalta eikä se saa vaikeuttaa erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Rakentaminen ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Rakennusluvan erityisiä edellytyksiä suunnittelutarvealueella ratkaistessa sovelletaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen poikkeamismenettelyä koskevan luvun säännöksiä. Sovellettavan säännöksen mukaan hakemuksessa on esitettävä arvio hankkeen keskeisistä vaikutuksista sekä hakemuksen perustelut.

Rakennuspaikka ympäristöineen ja alueen suunnittelutilanne

Tuulivoimaloiden rakennuspaikka on noin 68 hehtaarin suuruinen alue, joka sijaitsee maanviljelysalueiden ympäröimällä metsätalousalueella noin 10 kilometriä Sauvon kunnan keskustasta etelään. Tuulivoimaloiden suunnitellut rakennuspaikat sijoittuvat noin 700 metrin etäisyydelle meren rannasta. Läntisimmän tuulivoimalan etäisyys Timarinjärven rannasta on myös noin 700 metriä. Sekä meren että järven ranta-alueella on loma-asutusta, joka etenkin meren rannassa, hankealueen eteläpuolella on suhteellisen tiivistä.

Voimassa olevassa Varsinais-Suomen seutukaavassa ei ole erityisiä aluetta koskevia varauksia tai määräyksiä. Maakuntavaltuuston 13.12.2010 hyväksymä Varsinais-Suomen maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistettavana. Maakuntakaavassa alue on merkitty maa- ja metsätalous-/retkeily-/virkistysalueeksi (MRV). Suunnittelumääräyksen mukaan olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista käyttötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen muun muassa uutta pysyvää asutusta ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja.

Tuulivoimaloiden hankealueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavaa. Meren ja Timarinjärven ranta-alueilla on voimassa Sauvon rantaosayleiskaava.

Rakennushanke

Suunnittelutarveratkaisu on myönnetty kolmen teholtaan enintään 3,0 MW:n tuulivoimalan rakentamiseksi. Voimalan tornin korkeus on enintään 120 metriä ja roottorin läpimitta on 120 metriä. Rakenteen ylin korkeus on enintään 175 metriä.

Hakemukseen liitetyn kartan mukaan voimalat sijoitetaan noin 500 metrin etäisyydelle toisistaan. Kaksi voimaloista sijoitetaan kallioiselle metsäalueelle ja yksi peltoaukean metsäsaarekkeelle.

Lupahakemukseen liitetyt melua ja maisemaa koskevat selvitykset

FCG on laatinut tuulivoimahanketta koskevan ympäristöselvityksen noin 80 hehtaarin suuruiselta hankealueelta. Selvitykseen kuuluu meluselvitys, jossa on mallinnettu voimaloiden melutasot WindPro 2.7 -laskentaohjelmalla ISO 9613-2 General -laskentamallia käyttäen. Mallinnuksissa on käytetty alueesta maastotietokannan pohjalta laadittua maastomallia ja tuulen nopeudeksi on valittu 8 m/s. Maanpinnan kovuuden arvona on käytetty puolikovaa arvoa, joka on perustunut havaintoihin maastokäynnillä. Tuulivoimaloiden äänitaso on mallinnettu ilman taustamelua. Meluvaikutuksia on tarkasteltu noin kahden kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Mallinnuksen tuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisiin melutason ohjearvioihin.

Mallinnuksen lähtötietoina on käytetty tietyn tuulivoimalaitosvalmistajan ilmoittamia voimalatyypin melupäästöarvoja. Ensimmäisessä selvityksessä on mallinnettu neljän 2,0 MW:n voimalan melun leviämistä. Selvitystä on myöhemmin täydennetty mallinnuksella, jossa melun lähteenä on kolme 2,4 MW:n tehoista voimalaa.

Melun leviämistä on havainnollistettu leviämiskarttojen avulla, joissa on esitetty melun leviämisen keskiäänitasokäyrät 5 dB:n välein. Kolmea tuulivoimalaa koskevan mallinnuksen mukaan voimaloiden keskimääräinen 45 dB:n melutaso ylittyy ainoastaan hankealueen maanomistajan omistuksessa olevan vapaa-ajan asuinrakennuksen osalta. 40 dB:n keskiäänitaso ylittyy kolmen vakituisen asuinrakennuksen osalta ja 35 dB:n keskiäänitaso usean vapaa-ajan sekä vakituisen asuinrakennuksen osalta.

Ympäristöselvitykseen sisältyy selvitys tuulivoimalahankkeen vaikutuksista maisemaan. Hankealueella tai sen läheisyydessä ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviksi maisema-alueiksi tai kulttuuriympäristöiksi luokiteltuja kohteita. Hankealueella ei myöskään sijaitse luonnon- tai maisemansuojelun kannalta arvokkaita kallioalueita. Ympäristöselvitykseen on lisäksi liitetty voimaloista kuvasovitteita neljältä ilmansuunnalta.

Oikeudellinen arviointi

Asiassa on kysymys suunnittelutarveratkaisusta, joka mahdollistaa kolmen kokonaiskorkeudeltaan 175 metriä korkean tuulivoimalan rakentamisen. Ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi voimaloiden rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyä tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa.

Valituksenalaisessa suunnittelutarveratkaisussa on kysymys siitä, onko tuulivoimaloiden rakentaminen alueelle mahdollista ilman yksityiskohtaista kaavaa, kun otetaan huomioon hankkeen ja lähialueiden muun maankäytön yhteensovittamistarpeet. Voimaloiden suunniteltu rakennuspaikka, jonka etäisyys meren rannasta on noin 700 metriä, on metsätalousvaltaista aluetta, johon asiassa saadun selvityksen mukaan ei kohdistu rakentamispainetta tai muutakaan erityistä maankäytön suunnittelun tarvetta. Rakennuspaikan lähialueilla on kuitenkin vakituista ja vapaa-ajanasutusta. Ranta-alueilla on voimassa rakentamista ohjaava osayleiskaava. Suunnittelutarveratkaisun edellytyksiä ratkaistaessa on siten ensisijaisesti arvioitava, aiheuttaako tuulivoimalarakentaminen merkittäviä haitallisia ympäristö- ja muita vaikutuksia ja onko rakentaminen maisemallisesti sopivaa.

Suunnittelutarvehakemuksen liitteenä on tuulivoimalahankkeen ympäristöselvitys. Tähän selvitykseen kuuluu meluselvitys, jossa voimaloiden melutasot on mallinnettu yleisesti käytettyjen melun mallinnusmenetelmien mukaisesti. Meluselvitystä tehtäessä ei ole vielä ollut tiedossa rakennettavien tuulivoimaloiden laitetyyppi eikä siten myöskään voimaloiden todellisia melupäästöjä. Laaditun meluselvityksen perusteella on kuitenkin mahdollista arvioida tuulivoimalahankkeen keskeiset vaikutukset.

Meluselvityksen melumallinnukset osoittavat, että tuulivoimaloiden keskimääräinen melutaso ylittää valtioneuvoston melutason ohjearvoja koskevan päätöksen mukaiset ohjearvot ainoastaan hankealueen maanomistajan omistuksessa olevan vapaa-ajan asunnon osalta. Ympäristöministeriö on julkaissut valituksenalaisen päätöksen tekemisen jälkeen tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevan ohjeen (4/2012), jossa on muun muassa esitetty tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Kun otetaan huomioon mitä edellä on todettu tuulivoimaloiden laitetyypistä, ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot, jotka eivät ole oikeudellisesti sitovia, eivät sinällään osoita, että ympäristölle aiheutuisi tuulivoimaloiden rakentamisesta merkittäviä haitallisia vaikutuksia.

Suunnittelutarveratkaisuhakemukseen liitetyt melumallinnukset on laadittu tietyn tuulivoimalaitosvalmistajan ilmoittamien melupäästöarvojen perusteella. Nyt kysymyksessä olevien tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää suunnittelutarveratkaisun lisäksi erillistä rakennuslupaa. Rakennuslupahakemuksessa on esitettävä voimaloiden tarkka sijoitus, yksilöitävä rakennettava tuulivoimalatyyppi ja esitettävä muu lupahakemuksen ratkaisemiseksi tarpeellinen selvitys, jotta voidaan muun muassa arvioida, ettei rakentaminen tarpeettomasti haittaa naapuria. Tällainen selvitys on muun ohella rakennettavaa tuulivoimalatyyppiä koskeva meluselvitys. Kun otetaan huomioon nämä rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä olevat selvitykset sekä mahdollisuus liittää rakennuslupaan tarpeellisia lupamääräyksiä, rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- ja muita vaikutuksia.

Tuulivoimaloilla on niiden suuren koon ja korkeuden vuoksi tavanomaista rakentamista huomattavasti merkittävämpiä maisemallisia vaikutuksia. Ympäristöselvitykseen sisältyvän maisemaselvityksen mukaan alueella tai sen läheisyydessä ei kuitenkaan ole valtakunnallisissa tai muissa inventoinneissa arvioituja kohteita. Selvityksen kuvasovitteiden mukaan erityisesti alueen pohjoispuolella olevilta teiltä tarkasteltuna tuulivoimalat tulevat näkymään maisemassa, mutta alueen erityisten maisemallisten arvojen puuttuminen huomioon ottaen rakentaminen täyttää maisemallista sopivuutta ja erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä koskevat rakennusluvan erityiset edellytykset.

Tuulivoimalat varaavat Sauvon kunnan alasta vähäisen osan eivätkä sinällään estä alueen virkistyskäyttöä. Alueen ympäristössä on myös muita rakentamisesta vapaita alueita, joita voidaan käyttää virkistykseen. Voimaloiden rakentaminen ei siten vaikeuta alueen virkistystarpeiden turvaamista.

Ratkaistaessa ovatko maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt rakennusluvan erityiset edellytykset olemassa, arviointi ei perustu siihen, onko hankkeesta saatava hyöty siitä aiheutuvaa haittaa suurempi.

Rakennushanke täyttää rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella. Kunnanhallituksen päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 16 § ja 137 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 64 § ja 85 §

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituslupahakemuksessaan ja valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja kunnanhallituksen päätökset kumotaan ja suunnittelutarveratkaisua koskeva hakemus hylätään.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksensa perusteluissa viitanneet ääniasiantuntija Vesa Viljasen lausuntoon sekä perustelleet vaatimustaan muun ohella seuraavasti:

Päätöksessä ei ole otettu huomioon virheellisesti tehtyjä melumittauksia. Melumittaukset on tehty 2,4 MW:n voimaloilla ja lupa on kuitenkin myönnetty 3 MW:n voimaloille, joiden meluarvot poikkeavat merkittävästi pienemmistä voimaloista, kuten johtavan ääniasiantuntija fyysikko Vesa Viljasen asiantuntijalausunnosta ilmenee. Lisäksi mallinnuksessa on käytetty niin sanottua puolikovaa arvoa, joka on perustunut havaintoihin maastokäynneillä. Tältä osin on jäänyt ottamatta huomioon se, että rakennusaikana rakennettavien kulkuteiden ja muun metsän raivauksen seurauksena syntyy suora näkö- ja kuuloyhteys erityisesti lähinaapurustoon. Päätöksessä ei ole myöskään riittävästi otettu huomioon valtavien rakennelmien herkkää maisemaa dominoivaa vaikutusta, vaikka kolmen kilometrin lähialueella sijaitsee lukuisia lomakiinteistöjä ja vakituisessa asuinkäytössä olevia kiinteistöjä. Lähimmät niistä ovat vain 700 metrin päässä voimaloista.

Sauvon kunnanhallitukselle ja Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky:lle on varattu tilaisuus antaa selityksensä valituslupahakemuksen johdosta.

Sauvon kunnanhallitus on selityksessään viitannut Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky:n kunnanhallitukselle toimittamaan lausumaan valituksen johdosta ja esittänyt, että valituslupahakemus hylätään.

Yhtiön lausumassa on esitetty muun ohella, että tuulivoimarakentamista koskeva viranomais- ja hallinto-oikeuskäytäntö on viime vuosien kehityksen johdosta muodostunut suunnittelutarveratkaisujen osalta jo varsin vakiintuneeksi. Kolmen tuulivoimalan rakentamista suunnittelutarveratkaisuihin perustuen on pidetty yleisesti mahdollisena. Tämä tulkinta on omaksuttu myös ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevassa oppaassa. Myös oikeuskäytännössä on katsottu, että muutamien tuulivoimaloiden suuruisten tuulipuistojen rakentamiseen suunnittelutarveratkaisuihin perustuen ei ole estettä silloin, kun tuulivoimarakentamisen yhteensovittaminen muun maankäytön kanssa ei edellytä tarkempaa kaavallista suunnittelua.

Asiassa on hakemusasiakirjoihin liitetyin selvityksin osoitettu, ettei suunniteltu tuulivoimarakentaminen aiheuta haitallisia meluvaikutuksia lähialueiden loma- tai vakituisille asukkaille ja että tuulivoimarakentaminen on muutoinkin sovitettavissa yhteen alueen ympäristön muun maankäytön kanssa. Suunniteltu rakentaminen ei myöskään aiheuta haittaa kaavoitukselle eikä rakentamista ole pidettävä maisemalliselta kannalta ympäristöön soveltumattomana.

Tuulivoimaloiden rakentaminen Timarin alueelle on sopusoinnussa alueella voimassa olevan seutukaavan kanssa eikä rakentaminen siten lähtökohtaisesti aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä johda haitalliseen yhdyskuntakehitykseen. Hakemusasiakirjoista ilmenee myös, että Timarin alueella ei ole sellaisia erityisiä maisemallisia arvoja, joiden perusteella tuulivoimarakentamisen voitaisiin katsoa olevan valituksessa viitatuin tavoin maisemallisesti haitallista.

Suunnittelutarveratkaisuhakemusten perustaksi tehty melumallinnus on vastoin muutoksenhakijoiden esittämää käsitystä riittävä sen arvioimiseksi, aiheutuuko suunnitellusta tuulivoimarakentamisesta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Hakijan teettämä melumallinnus on huolellisesti laadittu ja mallinnuksen avulla voidaan riittävällä tavalla varmistua suunnitellun tuulivoimarakentamisen soveltuvuudesta alueelle. Tehdyn meluselvityksen asianmukaisuuden kannalta ratkaisevaa merkitystä ei ole meluselvityksessä mainitun tuulivoimalan teholla, vaan toteutettaviksi valittavien voimaloiden ominaisuuksilla ja tyypillä. Hakija luonnollisesti vastaa siitä, että rakennuslupavaiheessa esitettävä tuulivoimaloiden lopullinen sijoitusratkaisu ja valittu voimalaitostyyppi vastaavat meluvaikutuksiltaan tehtyä meluselvitystä.

Timarin alueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä tai valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Alueella voimassa olevasta maakuntakaavasta ei myöskään ilmene, että Timarin alueeseen sisältyisi sellaisia erityisiä maisema-arvoja, jotka olisivat voineet muodostaa esteen myönteisen suunnittelutarveratkaisun tekemiselle. Näin ollen estettä suunnittelutarveratkaisujen myöntämiselle ei ole olemassa.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat vastaselityksessään esittäneet muun ohella, että tuulivoiman lähialueeksi on katsottava jopa kolmen kilometrin säde hankealueesta. Tällä lähialueella melu ja siitä aiheutuvat terveyshaitat, joita nyt on selvitetty puutteellisesti, voivat olla asumisen ja loma-asumisen kannalta merkittäviä.

Melulaskelmissa ei ole riittäviä lähtötietoja melutarkastelun suorittamiseksi. Selvitys on puutteellinen myös siksi, että selvityksessä käytetään valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia ohjearvoja, jotka eivät sovellu hyvin tuulivoimaloihin, eikä selvityksessä huomioida ympäristöministeriön tuulivoimaloille erikseen antamia ohjearvoja. Lisäksi meluselvitys on tehty puutteellisia mallinnuksia käyttäen ja mahdollisesti eri laitetyypillä ja eri teholla kuin todellisuudessa rakennettavat laitokset olisivat.

Uudet tutkimustiedot osoittavat tuulivoiman meluhaittojen olevan aiemmin oletettua suuremmat. Aiempi käytäntö on syntynyt vanhentuneen tiedon pohjalta, eikä ota huomioon uutta melututkimusta tai ainakaan kaikissa tapauksissa näin suuritehoisia laitoksia. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö on lausunnossaan Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta esittänyt muun ohella, että maakuntakaavoituksessa tuulivoimala-alueiden suojavyöhykkeen lähimpään asutukseen tulisi olla kaksi kilometriä.

Vastaselitys on lähetetty tiedoksi yhtiölle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Turun hallinto-oikeuden ja Sauvon kunnanhallituksen päätökset kumotaan ja Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky:n suunnittelutarveratkaisua koskeva hakemus hylätään.

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n 1 momentin mukaan suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n 2 momentin mukaan suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 §:ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen:

1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;

2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja

3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.

Tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen soveltuvuutta koskevat lähtökohdat suunnittelutarveharkinnassa ja kaavoituksessa

Rakennuslainsäädännön uudistamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 101/1998 vp) olevien maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan suunnittelutarvealueen luonteen ja tarkoituksen mukaisesti maankäytön siellä tulee perustua riittävään suunnitteluun. Tämän mukaisesti ensisijainen lähtökohta on, että rakentaminen perustuisi alueelle hyväksyttyyn asemakaavaan. Rakentaminen olisi kuitenkin mahdollista myös silloin, kun se on todettu sopivaksi sellaisessa lupamenettelyssä, jossa sopivuutta on voitu arvioida tavanomaista rakennuslupamenettelyä laajemmin myös yhdyskuntakehityksen, ympäristöarvojen ja tulevan maankäytön näkökulmasta.

Hallituksen esityksen (HE 141/2010 vp) 77 a §:n yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan rakennusluvan erityisten edellytysten täyttyminen tuulivoimarakentamista koskien voitaisiin ehdotetun sääntelyn tarkoittamissa tilanteissa selvittää yleiskaavassa. Tällöin rakennusluvan myöntäminen ei edellyttäisi suunnittelutarveratkaisua tai asemakaavaa. Yleiskaavaan otettaisiin tätä koskeva määräys, jolla osoitettaisiin, millä alueella rakennusluvat kaavassa osoitetuille tuulivoimaloille voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan muun ohella, että edellytyksenä 77 a §:ssä tarkoitetun määräyksen sisällyttämiselle yleiskaavaan olisi, että yleiskaavan voidaan arvioida olevan riittävä suunnitteluväline ohjaamaan rakentamista alueella. Riittävyyttä arvioitaessa otettaisiin huomioon kohteena olevan alueen olosuhteet sekä suunnitellun rakentamisen määrä ja tehokkuus. Tästä seuraa, että yleiskaava tulisi ehdotetulla tavoin kyseeseen tilanteissa, joissa yleiskaava on mittakaavaltaan ja esitystavaltaan soveltuva kaavamuoto tuulivoimarakentamisen ohjaamiseen. Yleiskaava soveltuisi tuulivoimarakentamisen ohjaukseen lähinnä vesialueilla ja tietyissä tilanteissa myös maa-alueilla, jotka sijaitsevat riittävän etäällä asutuksesta ja muusta siihen rinnasteisesta tai muita erityispiirteitä omaavasta maankäytöstä. Edellytyksenä olisi myös, ettei alueella ole muuta maankäyttöä, jonka yhteensovittaminen tuulivoimarakentamisen kanssa vaatisi yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Siten esimerkiksi taajamien läheisyydessä tai alueilla, joihin kohdistuu rakentamispaineita, ei yleiskaavan käyttäminen esityksessä tarkoitetulla tavalla tuulivoimalan rakennusluvan myöntämisperusteena olisi yleensä mahdollista. Keskeistä on myös, että tuulivoimarakentamisen vaikutukset on ylipäänsä mahdollista arvioida yleiskaavoituksen yhteydessä lain 9 §:n edellyttämällä tavalla.

Edelleen perusteluissa todetaan, että tuulivoimarakentamisella on useissa tilanteissa merkittävä vaikutus juuri maisemaan ja ympäristöön, minkä vuoksi tuulivoimarakentamisen sijoittumista ohjaavaa yleiskaavaa laadittaessa tulisi ottaa erityisesti huomioon tuulivoimaloiden rakentamisen sopeutuminen maisemaan ja muuhun ympäristöön sekä maiseman mahdolliset erityispiirteet. Lainkohdassa tarkoitettua mainintaa tuulivoimarakentamisen sopeutumisesta ympäristöönsä tulisi tulkita kunkin rakentamishankkeen tapauskohtaisista olosuhteista lähtien. Tuulivoimalan ympäristöön sopeutumisen arvioinnissa ja selvityksissä saatetaan joutua tapauskohtaisesti kiinnittämään huomiota esimerkiksi luonnonarvoihin ja luonnonsuojeluun, virkistystarpeisiin, kulttuuriympäristön arvojen säilyttämiseen sekä asuin- ja elinympäristöjen laatunäkökohtiin.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Asiassa on A:n ja hänen asiakumppaniensa valituksesta ratkaistava kysymys ensisijaisesti siitä, onko hakemuksessa tarkoitetun kolmen tuulivoiman rakentamista tarkoittavan hankkeen toteuttamisen edellytykset maankäyttö- ja rakennuslain kannalta voitu ratkaista suunnittelutarveasiana vai edellyttääkö hankkeen toteuttaminen kaavan laatimista.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että tapauskohtaiseen arviointiin vaikuttaa muun ohella voimaloiden koko ja niiden etäisyys häiriintyvistä kohteista sekä ympäröivän alueen toteutuneen tai sille osoitetun maankäytön laatu. Asian arviointiin vaikuttaa osaltaan myös se, että tuulivoimalat on muun ohella roottorien koosta, voimaloiden lukumäärästä ja sijoittumiskohdista riippuen sijoitettava useiden satojen metrien etäisyydelle toisistaan, mistä seuraa, että jo muutamankin voimalan muodostama kokonaisuus varaa muun käytön ulkopuolelle tavanomaiseen asuntorakentamiseen verrattuna poikkeuksellisen laajoja alueita. Lisäksi tuulivoimarakentamisen erityispiirteenä esimerkiksi tavanomaiseen asuinrakentamiseen nähden on se, että tuulivoimaloiden toiminnasta ympäröivän alueen maankäytölle aiheutuvat rajoitukset poikkeavat sekä laatunsa että laajuutensa osalta suunnittelutarveratkaisuilla tavanomaisesti osoitettavissa olevasta rakentamisesta silloinkin, kun hankkeesta ei aiheutuisi maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 4 momentissa tarkoitettua vaikutuksiltaan merkittävää rakentamista tai merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Nyt kysymyksessä olevaan metsätalousvaltaiseen alueeseen ei asiassa saadun selvityksen mukaan kohdistu rakentamispainetta tai muutakaan erityistä maankäytön suunnittelun tarvetta. Hanke aiheuttaa kuitenkin tavanomaista asuinrakentamista huomattavasti laajemmalle alueelle ulottuvia vaikutuksia, jotka tässä tapauksessa ulottuvat ranta-alueella rakentamista ohjaavan osayleiskaavan alueelle. Osayleiskaava-alueen ja sillä sijaitsevien rakennuspaikkojen etäisyys suunnitelluista tuulivoimaloiden sijaintipaikoista on vain noin 700 metriä. Alueen loma-asutus on varsin tiivistä. Lisäksi läntisimmän tuulivoimalan etäisyys Timarinjärven rannasta, jolla niin ikään sijaitsee jo olevaa loma-asutusta, on noin 700 metriä.

Yhteensovittamistarpeita arvioitaessa on erityisesti melua koskevien selvitysten osalta lisäksi otettava huomioon se, että suoritetun mallinnuksen tuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisiin melutason ohjearvoihin, joiden ei suoraan voida katsoa soveltuvan tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Saatujen kokemusten ja häiritsevyystutkimusten perusteella näiden ohjearvojen käyttäminen suunnittelussa johtaa liian suureen meluhäiriöön. Haittojen ehkäisyä ei voida jättää myöskään yksinomaan rakennuslupamenettelyssä ratkaistaviksi. Lisäksi arvioinnissa on otettava huomioon, että sekä ympäristöselvitys että myöhempi kolmea voimalaa koskeva melumallinnus on tehty teholtaan ja roottorin halkaisijaltaan hakemuksessa ja myönnetyssä suunnittelutarveratkaisussa tarkoitettuja voimaloita jonkin verran pienemmillä voimaloilla.

Edellä mainittu huomioon ottaen tapauskohtaisella suunnittelutarveratkaisulla ei tässä tapauksessa ole saatu sellaista riittävää selvitystä, jonka perusteella hanketta voitaisiin arvioida asemakaavan tai tuulivoimalarakentamista koskevan yleiskaavan erityisten sisältövaatimusten kannalta. Kaavallisen tarkastelun tarvetta arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon kaavoitukseen liittyvät suunnittelutarveharkintaa laajemmat osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuudet.

Edellä lausutuilla perusteilla hakemukseen suostuminen aiheuttaisi maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua haittaa alueiden käytön muulle järjestämiselle. Oikeudellisia edellytyksiä hakemukseen suostumiselle ei siten ole. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden ja kunnanhallituksen päätökset on kumottava ja suunnittelutarveratkaisua koskeva hakemus hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Janne Aer. Asian esittelijä Petteri Leppikorpi.