Muu päätös 3807/2014

Asia Ympäristölupaa koskeva valitus

Valittajat Tarhapään osakaskunta, Keuruun kalastusalue, Vehkoon osakaskunta ja Multian koskikalastajat ry

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 9.4.2014 nro 14/0099/1

Asian aikaisempi käsittely

Vapo Oy on Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle toimitetussa, sittemmin täydennetyssä hakemuksessa, jonka vireillä olosta on kuulutettu 27.4.–28.5.2007, pyytänyt ympäristölupaa turvetuotantoon 86,7 hehtaarin alueella Saukkosuolla, Riukusuolla ja Oravasuolla Ähtärin kaupungissa. Yhtiö on sittemmin peruuttanut hakemuksen Riukusuon ja Oravasuon osalta.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue, joka on 1.1.2010 lukien tullut Länsi-Suomen ympäristölupaviraston sijaan asiassa toimivaltaiseksi lupaviranomaiseksi, on päätöksellään 1.11.2012 nro 235/2012/2 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan turvetuotantoon Saukkosuolla Ähtärin kaupungissa Kokemäenjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 20 hehtaaria.

Aluehallintoviraston päätös sisältää muun ohella seuraavat lupamääräykset:

Päästöt vesiin

1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 2.2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Saukkolampeen.

2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 2.3 olevan piirustuksen "Saukkosuo (lohko 2)", mittakaava 1:4 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaan ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaassa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava liete³syvennykset.

3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista, ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.

Laskeutusallas, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

Laskeutusaltaasta, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.

= = =

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailut

10. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

11. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja kalataloudellisia vaikutuksia Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla.

Tarkkailujen vuosiraportit on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja kalatalousviranomaiselle sekä Multian kunnan ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalataloustarkkailun tulokset on lisäksi toimitettava Keuruun ja Ähtärin reittien kalastusalueille. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

= = =

Kalatalousmaksu

13. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 200 euroa kalatalousmaksua Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen.

Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan.

Lupamääräysten tarkistaminen

Luvan saajan on viimeistään 1.8.2022 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9–11 §:n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin.

Aluehallintovirasto on perustellut päätöstään luvan myöntämisen edellytysten osalta muun ohella seuraavasti:

Saukkosuon tuotantoalue on uusi, osittain reuna-alueiltaan ojitettu turvetuotantoalue. Tuotantoalueella ja sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Saukkosuon olosuhteissa.

Turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojan 2 kautta reittiä Saukkolampi–Pajulampi–Suolampi–Suolamminjoki–Iso Palojärvi–Pieni Palojärvi–Pussijoki–Saarijärvi–Kukonjoki–Vehkoojärvi–Palsa–Soutujoki. Saukkosuon kuivatusvesien pääasiallinen vaikutus kohdistuu tuotantoalueen lähimpiin alapuolisiin vesiin. Ne ovat tummavetisiä, humuspitoisia ja ajoittain happamia, ja niillä on vain vähän virkistyskäyttöä ennen Isoa Palojärveä. Kun otetaan huomioon hankealueen pieni pinta-ala ja vesienkäsittely, kuivatusvesien sisältämät päästöt eivät oleellisesti muuta alapuolisen vesistön veden laatua ja käyttökelpoisuutta.

Soutujokeen yhtyy Hännättömänjoki Housukosken Natura-alueella (FI0900045), noin 18 kilometrin etäisyydellä Saukkosuon turvetuotantoaluees³ta. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) lausunnon mukaan Saukkosuon tuotantoalueelta kohdistuisi vaikutuksia Housukosken Natura-alueelle. Vaikutukset kohdistuisivat Natura-alueella olevaan Soutujoen osaan ja erityisesti Fennoskandian luonnontilaisten jokireittien luontotyyppiin. Vaikutukset ilmenevät lähinnä vedenlaadun muutosten kautta. Heikentäviä vaikutuksia voi aiheutua kiintoaine-, humus- ja ravinnepitoisuuksien kasvusta ja happamuuden lisääntymisestä. ELY-keskus on pitänyt kuitenkin todennäköisenä, että hankkeen aiheuttama haitta Natura-alueen jokireittiluontotyypille jää vähäiseksi. Luontodirektiivin lajeista haittavaikutukset voisivat lähinnä kohdistua saukkoon, mutta ELY-keskuksen näkemyksen mukaan nekin jäävät todennäköisesti vähäisiksi.

Aluehallintovirasto on katsonut, ottaen huomioon edellä sanotun sekä Saukkosuon turvetuotantoalueen etäisyyden Housukosken Natura-alueesta, ettei Saukkosuon turvetuotanto heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Housukosken alue on sisällytetty Natura 2000-verkostoon.

= = =

Kun otetaan huomioon Saukkosuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta.

Hankkeen kuivatusvesien käsittely ja niiden vesistöön johtamisesta aiheutuvien päästöjen vaikutukset vesistössä ovat Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liitetyn Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman vuoteen 2015 tavoitteiden mukaiset. Kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella, ja uusi turvetuotantoalue korvaa lähivuosina poistuvia tuotantoalueita.

Aluehallintovirasto on perustellut lupamääräyksiä muun ohella seuraavasti:

Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1–4.

= = =

Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräysten 10 ja 11 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä.

= = =

Lupamääräys 13 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus.

Aluehallintovirasto on vastannut muistutuksiin muun ohella seuraavasti:

Keuruun kalastusalueen ja Multian Koskikalastajat ry:n Saukkosuon turvetuotantoa koskevien vaatimusten ja mielipiteiden osalta aluehallinto³virasto on viitannut luparatkaisun perusteluihin ja hylännyt luvan epäämistä koskevat vaatimukset. Aluehallintovirasto on katsonut esitetyt selvitykset riittäviksi asian ratkaisemiseksi ja on hylännyt siksi lisäselvitysten tekemistä koskevat vaatimukset. Vesienkäsittelymenetelmiä koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä 1–4 ilmenevästi. Kalatalousmaksua koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksestä 13 ilmenevällä tavalla. (---)

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään muun muassa Tarhapään osakaskunnan ja sen asiakumppanien valitukset enemmälti hyläten lisännyt lupamääräykseen 2 uuden, neljännen, oikeastaan viidennen, kappaleen, ja muuttanut lupapäätöksen liitteenä 3 olevan Saukkosuon käyttö- ja päästötarkkailuohjelman osan "Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu".

Lupamääräys 2 kuuluu hallinto-oikeuden päätöksellä muutettuna seuraavasti (lisäys kursiivilla):

2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 2.3 olevan piirustuksen "Saukkosuo (lohko 2)", mittakaava 1: 4 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaan ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein.

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava liete³syvennykset.

Pintavalutuskentän puhdistustehon vuosikeskiarvona mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien on oltava:

Kiintoaine 50 %

Kokonaisfosfori 50 %

Kokonaistyppi 20 %.

Lupapäätöksen liitteenä 3 olevan Saukkosuon käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelman osa "Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu" kuuluu hallinto-oikeuden päätöksellä muutettuna seuraavasti (muutos kursiivilla):

Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu

Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden.

Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan 1.4.–31.12. kahden viikon välein ja 1.1.–31.3. kuukauden välein. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti 15.4.–15.5.) näytteet otetaan kerran viikossa. Näytteistä määritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta ja kesällä (15.5.–15.9.) joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin määritetään suppea analyysivalikoima.

Laaja analyysivalikoima, Suppea analyysivalikoima

kiintoaine, kiintoaine

CODMn, CODMn

kok P, kok P

kok N, kok N

pH, pH

NH4-N, -

PO4-P (suod.) , -

Fe, -

Vesienkäsittelyn teho lasketaan vuoden keskiarvona ennen tehostettua käsittelyä ja sen jälkeen otettujen näytteiden pitoisuuksien perusteella. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l ja tuotantoalueella mitattuja virtaamia. COD_Mn-taustapitoisuutena käytetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymää pitoisuutta.

Raportointi

Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään, siltä osin kuin nyt on kysymys, seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä.

Saman lainkohdan 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset ja 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Lainkohdan 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttö³mahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on muun ohella annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Lainkohdan 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n 2 momentin mukaan luvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meri³ympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista.

Saatu selvitys

Saukkosuo on uusi, auma-alue mukaan luettuna noin 20 hehtaarin suuruinen turvetuotantoalue. Alue sijaitsee Ähtärin kaupungin alueella lähellä Multian kunnan rajaa ja Kokemäenjoen vesistöalueeseen kuuluvalla Keuruun reitin valuma-alueella.

Saukkosuo on reuna-alueita lukuun ottamatta ojittamaton ja melko luonnontilainen suo. Enimmäkseen suo on avointa nevaa tai harvapuustoista rämettä. Tuotantoalueella ja sen päästöjen vaikutusalueella ei ole todettu luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä.

Turvetuotantoalueen kuivatusvedet on tarkoitus käsitellä sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaan ja ympärivuotisesti toimivan pintavalutuskentän avulla. Pintavalutuskenttä on 0,9 hehtaarin kokoinen eli noin 4,2 prosenttia sen valuma-alueesta ja perustetaan ojitetulle puustoiselle turvealueelle. Metsäojiin tehdään patoja oikovirtausten estämiseksi.

Käsitellyt kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta reittiä Saukkolampi–Pajulampi–Suolampi–Suolamminjoki–Iso Palojärvi–Pieni Palojärvi–Pussijoki–Saarijärvi–Kukonjoki–Vehkoojärvi–Palsa–Soutujoki. Etäisyys Saukkosuolta Soutujokeen on noin 18 kilometriä.

Pajulammen ja Vehkoojärven välisen vesistön kalastoon kuuluu hauki, ahven, särki ja made. Vehkoojärvessä esiintyy lisäksi lahnaa ja Kukonjoessa esiintyy myös rapua. Soutujoen kalastoon kuuluu lisäksi taimen, kirjolohi ja puronieriä. Soutujoen kalataloudellinen merkitys on erittäin suuri. Ison Palojärven yläpuolisen vesistön kalataloudellinen merkitys on vähäinen.

Keuruun reitin vesistöissä esiintyy luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Kantaa on pyritty elvyttämään kunnostamalla Keuruunselkään laskevien vaelluskalavesien poikastuotanto-olosuhteita. Virtavesikunnostuksia on tehty Tarhian koskireitillä (Tarhia–Tarhapäänjärvi) sekä Soutujoen koskissa.

Pussijoki ja Kukonjoki ovat fyysisesti virtavesikalaston tuotantoon soveltuvia virtavesialueita. Jokiveden huomattavat laatu- ja määrävaihtelut ovat kuitenkin rajoittavia tekijöitä. Varsinkin veden happamuus ja kiintoainepitoisuudet ovat ongelmallisia.

Vesienkäsittelyn riittävyys

Saukkosuo on suhteellisen pienialainen turvetuotantoalue. Ympäristö³viranomaisten julkaiseman Turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaan ja oikeuskäytännön mukaan on yleensä katsottu, että ympärivuotisesti toimiva pintavalutuskenttä on Saukkosuota vastaavissa hankkeissa ollut parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuten valituksiin liitetyistä diplomi-insinööri Jaakko Koppisen selvityksistä ja hakijan esittämistä arvioista käy ilmi, uuden turvetuotantoalueen kuormituksen arviointiin liittyy huomattavaa epävarmuutta. Turvetuotantotoiminnan vuosien väliset kuormitusvaihtelut ovat myös merkittäviä sääolosuhteiden vaihtelujen takia.

Hallinto-oikeus katsoo aluehallintoviraston tavoin, että kun otetaan huomioon hankealueen pieni pinta-ala ja suunniteltu vesienkäsittely, kuivatusvesien sisältämät päästöt eivät ennalta arvioiden merkittävästi huononna alapuolisen vesistön veden laatua ja käyttökelpoisuutta. Kun lisäksi otetaan huomioon alapuolisten vesistöjen tila ja kalataloudellinen merkitys sekä edellä mainitut vesistökuormituksen ennalta arvioimiseen liittyvät epävarmuustekijät, hallinto-oikeus katsoo tarpeelliseksi lisätä lupamääräykseen 2 pintavalutuskentän puhdistustehovaatimuksia valumavesien käsittelyn tehokkuuden varmistamiseksi. Lisäksi vesien puhdistustehon valvonta edellyttää riittävän tiheää veden laadun ja virtaaman mittausta. Sen takia hallinto-oikeus on muuttanut päätöksen liitteenä 3 olevaa päästötarkkailusuunnitelmaa.

Kun pintavalutuskentän puhdistusteho on tällä tavalla varmistettu, voidaan suunnitellun vesienkäsittelyn Saukkosuon olosuhteissa katsoa olevan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hallinto-oikeuden arvion mukaan käsitellyt valumavedet eivät aiheuta vesistön pilaantumista tai sen vaaraa eivätkä vaaranna alueen vesienhoitosuunnitelman tavoitetta vesistön hyvän tilan säilymisestä. Hallinto-oikeus hylkää vesienkäsittelyn riittämättömyyden perusteella esitetyt lupapäätöksen kumoamista ja hakemuksen hylkäämistä koskevat vaatimukset.

= = =

Saukkolampi ja siitä lähtevä noro

(---) Saukkolammen ja sen alapuolella olevan noron luonnontilan vaarantamista koskevaa väitettä ei ole tarkasteltu aluehallintoviraston päätöksessä, eikä vesilain mukaista lupaa poiketa mainittujen pienvesien mahdollisesta suojelusta ole haettu. Uusi vesilaki (587/2011) on tullut voimaan 1.1.2012 eli ennen aluehallintoviraston päätöstä. Saukkosuon vaikutukset pienvesien suojeluun on nyt tarkasteltava uuden vesilain säännösten perusteella.

Karttatarkastelun perusteella tuotantoalueen alapuolella oleva Saukkolampi on pinta-alaltaan noin 1,5 hehtaaria eli suurempi kuin vesilain 2 luvun 11 §:n 1 momentissa tarkoitettu enintään yhden hehtaarin suuruinen lampi, jonka luonnontilaisena säilymistä vaarantava toimenpide on kiellettyä.

Asiasta saadun selvityksen mukaan Saukkolammesta lähtevä noro voi osittain olla edellä mainitussa vesilain kohdassa tarkoitettu luonnontilainen noro, jonka vaarantaminen on kiellettyä. Hallituksen esityksen (HE 277/2009 vp) mukaan vaarantaminen viittaa tässä yhteydessä fyysiseen muuttamiseen, eikä se koske pilaamisesta aiheutuvaa veden laadullista muuttamista.

Kun luvassa määrätyt vesiensuojelutoimenpiteet toteutetaan, Saukkosuon valumavedet eivät hallinto-oikeuden arvion mukaan aiheuta vesilain 2 luvun 11 §:n 1 momentissa tarkoitettua noron luonnontilan vaarantamista. Mainitun vesilain pykälän toisen momentin mukainen lupa ei näin ollen ole Saukkosuon turvetuotantotoiminnalle tarpeen.

Maakuntakaava

Ympäristöministeriön 23.5.2005 vahvistamassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa ei ole Saukkosuon kohdalla aluevarauksia. Aluetta koskee suunnittelumääräys 1, jonka mukaan turvetuotantovyöhykkeen käytön suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelualueet sekä valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja päätökset sekä Natura 2000 -verkosto. Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä.

Maakuntakaavan ja siitä saatavan selvityksen merkitys tulee yhdessä muiden asiaan vaikuttavien seikkojen kanssa arvioitavaksi toiminnan sijoituspaikkaa koskevassa ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukaisessa harkinnassa. Arvioitaessa suon soveltuvuutta vesistön kuormitusta aiheuttavan turvetuotannon sijoituspaikaksi ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin ja 6 §:n mukaisesti on siten muun selvityksen ohella kiinnitettävä huomiota alueella voimassa olevan seutu- tai maakuntakaavan selvitysaineistoon ja siihen perustuviin aluevarauksiin. Se seikka, ettei turvetuotantoaluetta ole maakuntakaavassa osoitettu turvetuotantoalueeksi, ei ole sellaisenaan esteenä turvetuotantotoiminnan sijoittamiselle mainitulle alueelle.

= = =

Johtopäätös

Kun otetaan huomioon aluehallintoviraston päätös ja sen perustelut sekä hallinto-oikeuden muuttamat lupamääräykset, hallinto-oikeus katsoo, ettei päätöstä ole valitusten vuoksi syytä kumota ja lupahakemusta hylätä tai lupamääräyksiä enemmälti muuttaa. Luvassa määrätty vesienkäsittely huomioon ottaen Saukkosuon turvetuotantoalueen vesien johtamisella ei ennalta arvioiden voida katsoa olevan sellaisia alapuoliseen vesistöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia, jotka estäisivät luvan myöntämisen. Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat siten olemassa.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki 6 §, 41 § 1 ja 3 momentti, 42 § 1 momentti, 43 § 3 momentti, 44 § ja 50 § 2 momentti

Vesilaki (264/1961) 2 luku 22 §

Vesilaki (587/2011) 2 luku 11 §

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Tarhapään osakaskunta ja sen asiakumppanit ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja hakemus hylätään. Toissijaisesti valittajat ovat vaatineet, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja asia palautetaan aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Vaatimustensa tueksi valittajat ovat uudistaneet asiassa aikaisemmin lausumansa ja lisäksi esittäneet muun ohella seuraavaa:

Saukkosuon kiintoainepäästöt on arvioitu ominaiskuormien perusteella. Diplomi-insinööri Jaakko Koppisen raportissa 29.4.2014 on todettu, että ominaiskuormat eivät ole edustavia. Todelliset päästöt voivat olla niitä merkittävästi suurempia. Näin ollen aluehallintoviraston ja hallinto-oikeuden asiassa antamat päätökset perustuvat virheelliseen kuormitusarvioon.

Turpeenottoa ojittamattomalta ja luonnontilaiselta suolta ei tule sallia. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa olevan kaavamääräyksen mukaan turpeennostoon tulee ottaa jo olemassa olevaan turvetuotantoon liittyviä ojitettuja suoalueita. Uutta turpeennostoa ei tule ohjata luonnontilaisille ja luonnontilaisen kaltaisille suoalueille.

Pieni Saukkolampi on vesilain (264/1961) 1 luvun 15 a §:ssä tarkoitettu luonnontilainen lampi, jota ei tule pilata turvesuon jätevesillä. Turvetuotanto pilaisi myös Saukkosuolta Kukonjokeen laskevan luonnontilaisen puron. Vesistöjen hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä on turvattava ehdoitta.

Turvetuotantoalueen päästöt heikentäisivät veden laatua Saukkolammessa, Pajulammessa ja Suolammessa merkittävästi. Päästöt myös heikentäisivät entisestään veden laatua Saarijärvessä ja Kukonjoessa sekä niiden alapuolisilla vesireiteillä, joita jo nyt kuormittavat muiden turvetuotantoalueiden päästöt. Turvetuotantoalueelta valuvien vesien määrä on noin 40 prosenttia suurempi kuin samalta alueelta ennen sen turvetuotantoon ottamista valuvien vesien määrä. Tarhapäänjärveen jo nykyisin kohdistuva fosforikuormitus ylittää järven kriittisen kuormituksen. Kysymyksessä on lohi- ja siikapitoiseksi määritelty vesistö, jossa on erittäin uhanalainen luonnonkutuinen järvitaimenkanta. Taimenen elinoloja vesistössä ei tule enää entisestään heikentää.

Ellei hakemusta hylätä, päästöjen määrän arviointiin liittyvän epävarmuuden vuoksi turvetuotantoalueelle on määrättävä jatkuvatoiminen päästön mittaus. Mittakaivo ja vesienkäsittelyrakenteet tulisi mitoittaa kerran 40 vuodessa esiintyvän vuorokautisen rankkasateen mukaisesti. Kiintoainepäästön sallituksi bruttomääräksi tulisi määrätä 1,84 g/m²a.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on lausunnossaan viitannut päätökseensä ja sen perusteluihin ja todennut, ettei sillä ole asiassa uutta lausuttavaa.

Ähtärin kaupunginhallitus on selityksessään uudistanut kaupunginhallituksen ja Ähtärin teknisen lautakunnan asiassa aikaisemmin esittämän. Uhanalaisten tai harvinaisten lajien ja luontotyyppien elinoloja ja esiintymistä ei tule vaarantaa eikä heikentää. Kiintoaines voi vaikuttaa Saukkolammen noron ominaispiirteisiin ja luonnontilaan. Vesienkäsittely on suunniteltava ja mitoitettava niin, ettei alapuolinen vesistö kärsi turvetuotannosta. Vaatimukset vesienkäsittelyrakenteiden mitoituksesta kerran 40 vuodessa esiintyvää suurinta vuorokautista rankkasadetta silmällä pitäen ja tuotantoalueen valumavesien jatkuvatoimisesta päästömittauksesta ovat perusteltuja.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on viitannut asiassa aikaisemmin esittämäänsä ja ilmoittanut, ettei sillä ole uutta lausuttavaa.

Vapo Oy on selityksessään viitannut asiassa aikaisemmin lausumaansa ja vaatinut, että valitus hylätään.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueelle kalatalousviranomaisena on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen.

Tarhapään osakaskunta ja sen asiakumppanit ovat vastaselityksessään muun ohella vaatineet, että asiassa otetaan huomioon Keski-Suomen pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelma vuoteen 2021 ja vuonna 2013 uudistettu turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Petokalojen elohopeapitoisuus Saukkosuon alapuolisella vesialueella on mahdollisesti jo nyt niin korkea, ettei niitä tulisi käyttää ihmisravinnoksi. Keuruun kalastusalueen Multian pohjoispuolisilla virtavesialueilla syksyllä 2013 ja elokuussa 2014 suorittamissa sähkökoekalastuksissa saatiin Hännättömänjoesta useita eri-ikäisiä taimenia. Soutujokeen laskevasta Saikanjoesta saatiin suhteellisen pieneltä alueelta kymmeniä keväällä syntyneitä taimenenpoikasia. On hyvin todennäköistä, että Saikanjoessa on joen alkuperäistä kantaa oleva luontaisesti lisääntyvä taimen. Turpeennoston aloittaminen Saukkosuolla uhkaisi tätä harvinaisuutta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen lupamääräys 11 muutetaan kuulumaan seuraavasti (muutos kursiivilla):

Ehdotus vesistötarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja ehdotus kalataloustarkkailusuunnitelmaksi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailusuunnitelman on sisällettävä ylivirtaamatilanteissa aiheutuvan kuormituksen selvittämiseksi tehtävät luotettavat vedenlaadun mittaukset ja kuvaus toimista, joihin ryhdytään, ellei lupamääräyksessä 2 pintavalutuskentän puhdistusteholle asetettuja raja-arvoja saavuteta.

2. Valitus hylätään enemmälti. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutoin muuteta.

Perustelut

1. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 5 §:n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus).

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä. Luvassa on myös määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voidaan myös määrätä antamaan valvontaa varten muita tarpeellisia tietoja.

Luvan saaja on aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksen 11 perusteella velvollinen muun ohella tarkkailemaan toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan ja toimittamaan Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ehdotuksen vesistötarkkailusuunnitelmaksi.

Oikeudellisesti sitomattoman, mutta selvitysaineistoa sisältävän ympäristöhallinnon julkaiseman Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2013) mukaan merkittävä osa turvetuotantoalueiden vesistöpäästöistä muodostuu ylivirtaamatilanteissa, jolloin liikkeellä on suurimmat ainemäärät ja jolloin myös vesienkäsittelyrakenteiden puhdistustehokkuus usein heikkenee. Valittajien asiassa esittämän selvityksen päätelmät ovat saman suuntaisia mainitussa ohjeessa esitetyn selvityksen kanssa.

Turvetuotannosta aiheutuvan kokonaiskuormituksen arvioimiseksi ja erityisesti lupamääräyksessä 2 pintavalutuskentälle asetettujen puhdistustehon raja-arvojen laskemiseksi vuosikeskiarvona on tärkeää saada tietoa myös ylivirtaamatilanteiden aikana vesistöön pääsevästä kuormituksesta. Sen varmistamiseksi, että toiminnanharjoittaja on asianmukaisesti varautunut hallitsemaan ylivirtaamista aiheutuvia tavanomaista suurempia päästöjä, vesistötarkkailusuunnitelmaan on sisällytettävä kuvaus toimista, joihin päästöjen vähentämiseksi tarvittaessa ryhdytään.

Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentti ja 46 §:n 1 momentti, on lupamääräystä 11 täydennettävä ratkaisukohdasta ilmenevällä tavalla. Tarkkailusuunnitelmaa laadittaessa ja hyväksyttäessä on erityisesti otettava huomioon, että tarkkailulla saadaan selville todellinen vesistöön kohdistuva kuormitus tilanteissa, jolloin virtaama on poikkeuksellisen suuri. Kuormituksen luotettavaksi selvittämiseksi riittävänä on pidettävä joitakin kertoja toistettavaa näytteenottoa, jonka perusteella virtaamatietojen avulla voidaan ilmoittaa kokonaiskuormitus ja verrata sitä asetettuihin puhdistusvaatimuksiin. Riittävä näytteidenottomäärä esitetään edellä mainitussa suunnitelmassa, jonka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy.

2. Ympäristöluvassa määrätty vesienkäsittely ja etäisyydet huomioon ottaen toiminnasta aiheutuvan kuormituksen vaikutuksen ei voida arvioida ulottuvan Soutujokeen ja muihin kalataloudellisesti merkittävämpiin vesistöihin. Toiminnan vaikutuksia vesienhoidon järjestämiseen on arvioitava lupahakemusta ratkaistaessa voimassa olleen vesienhoitosuunnitelman ja sen mukaisten ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi laaditun toimenpideohjelman perusteella. Koska asia on ollut vireillä uuden vesilain voimaan tullessa, mainitun lain 19 luvun 3 §:n 1 momentin perusteella asiassa on Saukkolammen ja sen alapuolella olevan noron luonnontilan vaarantamista koskevan valitusperusteen osalta sovellettava vanhaa vesilakia.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, niissä mainitut aluehallintoviraston päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet, vesilain (587/2011) 2 luvun 11 §:n sijasta kuitenkin vesilain (264/1961) 1 luvun 15 a ja 17 a §, sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen enemmälti ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori, hallintoneuvokset Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Liisa Heikkilä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Janne Hukkinen ja Taina Nystén. Asian esittelijä Petri Leinonen.