Muu päätös 2216/2015

Maa-ainesten ottamislupaa Viitasaarella koskeva valitusasia

Antopäivä: 21.8.2015
Taltionumero: 2216
Diaarinumero: 3543/1/14

Asia Maa-aineslupaa koskeva valitus

Valittaja A

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 10.10.2014 nro 14/0637/2

Asian aikaisempi käsittely

Viitasaaren ympäristölautakunta maa-aineslaissa tarkoitettuna lupaviranomaisena on 8.10.2013 (§ 117) tekemällään ja 15.10.2013 antamallaan päätöksellä myöntänyt A:lle luvan maa-aineksen ottamiseen tämän omistamalta Viitasaaren kaupungin Koliman kylässä sijaitsevalta tilalta Kangas-Varis RN:o 2:139. Maa-aineslupahakemus koski 55 000 m3:n suuruista maa-ainesten ottoa 1,2 hehtaarin suuruiselta ottoalueelta. Lupa myönnettiin uudelleen rajatulla kaivualueella. Päätöksen perustelujen mukaan rajattu kaivualue ei tule muuttamaan nykyistä maisemakuvaa.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeeenlinnan hallinto-oikeus on Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) valituksesta kumonnut Viitasaaren ympäristölautakunnan päätöksen 8.10.2013 § 117.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Maa-aineslain 3 §:n 1 momentin mukaan tässä laissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista.

Maa-aineslain 3 §:n 2 momentin mukaan alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.

Maa-aineslain 3 §:n 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

Maa-aineslain 6 §:n 1 momentin mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa lain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Ottamisalueesta esitetty selvitys

A:lle on myönnetty lupa ottaa maa-aineksia Viitasaaren kaupungin Koliman kylässä sijaitsevalta tilalta Kangas-Varis RN:o 2:139. Kiinteistöltä on jo kymmenien vuosien ajan otettu maa-aineksia kotitarvekäyttöön. Ottoalueen ja Pasalantien keskilinjan väliin jää 50 metrin levyinen puustoinen suojakaista. Lupapäätöksen mukaisessa toiminnassa on kysymys ottamistoiminnan jatkamisesta pohjoisen suuntaan ja toiminnan laajentamisesta kotitarveotosta luvanvaraiseksi ottamistoiminnaksi.

Ottamisalue sijaitsee Keski-Suomen maakuntakaavan Pasalan maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Pasalan kylä on maakuntakaavassa osoitettu myös maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Ottamisalue sijoittuu Koliman oikeusvaikutteisen rantayleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M), joka on kaavamääräyksen mukaan tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen ja jolla muun muassa sallitaan maa- ja metsätalousrakentamisen lisäksi haja-asutusrakentamista. Ottamisalueen eteläpuolella on kaavan kyläkeskuksen alue (AT) ja rakennuskulttuurisesti arvokas alue (rk). AT-alueen kaavamääräyksen mukaan alue on tarkoitettu uuden asutuksen ja kylän palvelujen rakentamista varten. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on erityisesti otettava huomioon kylän rakennusperinne ja kulttuurimaisema sekä tarvittavat alueen yhteiset kunnallistekniset järjestelyt.

Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisema-alueet -inventointikuvauksessa vuodelta 1995 on todettu Pasalan kylän alueesta muun ohella seuraavaa: Kylä rajautuu pohjoissivultaan Pasalanharjuun, joka on samaa harjujaksoa kylän itäpuolella Matoselällä sijaitsevan Rakajan maakunnallisesti merkittävän harjusaaren kanssa. Pasalan kylä on pinnanmuodostukseltaan monipuolinen. Vallitsevat piirteet muodostuvat joka puolella Pasalanjärven rantoja kohden viettävästä maastosta ja taustalla tasaisena nousevasta Pasalanharjun rinteestä. Pasalanjärvi on maiseman keskipiste, jota pellot, asutus ja metsä kehystävät. Järven eteläpuolelta pohjoiseen katsottaessa Pasalanharjun harjumännikkö luo tumman, rauhallisen taustan järvi- ja peltoimaisemalle. Pasalan maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta on laajennettu vuonna 2005 Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin yhteydessä. Vertailtaessa maastoa edelliseen inventointiin on todettu, että Pasalanharjun harjumaisema on ehjä, eikä siinä ole maanottoja tai laajoja hakkuita. Koko nyt kysymyksessä oleva ottamisalue sijoittuu päivitetyn maisema-alue-rajauksen sisäpuolelle.

Pasalan kylä on myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Museovirasto on inventoinut ja sisällyttänyt kylän uutena kohteena päivitettyyn RKY 2009 -kohdeluetteloon. Pasalan kylän RKY-kohdekuvauksen mukaan alue on edustava esimerkki hajakylätyyppisestä maanviljelyskylästä. Pasala on Pasalanjärven ympärillä ja Kolimajärven kannaksella sijaitseva peltokylä, jossa on asuttu 1600-luvulta lähtien. Pasala on osa laajempaa Koliman maakirjakylää, joka levittäytyy Kolimajärven eteläpäähän Matoselän ympärille. Maastossa on huomattavia korkeuseroja ja tilakeskukset sijaitsevat hajallaan kumpuilevassa maastossa. Pellot viettävät rantoja kohden. Maisema on niin avara, että keskeisesti sijaitsevan Paanalan talon pihapiiristä ovat kaikki keskikylän talot näkyvissä. Karttatarkastelun perusteella valtaosa nyt kysymyksessä olevasta ottamisalueesta sijoittuu RKY-aluerajauksen sisäpuolelle.

Keski-Suomen museo on antanut A:n lupahakemusta koskevan lausunnon 14.8.2013, jossa on todettu muun ohella, että ottoalue sijoittuu metsäharjulle, joka kehystää ja rajaa laajaa ja aukeaa Pasalan kylän järvien rannoille sijoittunutta maatalousaluetta. Laaksomaisema sitoo maatilojen talouskeskuksia yhteen kulttuurimaisemaksi, joka täydentää historiallista viljelyalueeksi muuttunutta entistä asutusmaisemaa kylän keskellä. Tila Kangas-Varis on osa tätä merkittäviä maisema- ja kulttuuriarvoja sisältävää kyläaluetta. Ottoalue tulee rajoittaa nykyiselle ottoalueelle, jotta alueen suurmaiseman luonne ja valtakunnallisesti arvokkaan Pasalan kylän kulttuuriympäristön historialliset ominaispiirteet pystytään turvaamaan tulevina vuosina.

Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Maa-ainesten ottamistoiminta yleiskaavassa M-alueeksi merkityllä alueella ei lähtökohtaisesti vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa osoitettuun tarkoitukseen maa-aineslain 3 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla. Myöskään ottamisalueen rajoittumista kaavan AT-alueeseen ei voida pitää ottamisen ehdottomana esteenä. Arvioitaessa haetun maa-ainesluvan myöntämisen edellytyksiä ratkaisevaa on se, että koko ottamisalue on maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisema-aluetta ja että valtaosa ottamisalueesta on myös valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY).

Ympäristöministeriön maa-ainesten ottamista koskevassa ohjeessa (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009: Maa-ainesten kestävä käyttö) arvioidaan kaunista maisemakuvaa seuraavasti: "Kauniilla maisemakuvalla ja luonnon merkittävillä kauneusarvoilla tarkoitetaan tarkasteltavan kohteen tai sitä ympäröivän maiseman kauneutta. Maisema voi tarkoittaa sekä luonnon- että kulttuurimaisemaa. Maiseman kauneutta voidaan tarkastella kohteesta ympäristöön päin ja ympäristöstä kohteeseen päin. Kaunis maisema ei ole mikä tahansa maisema, vaan on edellytettävä, että maisema sisältää tiettyjä objektiiviseen arviointiin perustuvia kauneusarvoja. Kaunis maisemakuva ja luonnon merkittävät kauneusarvot kytkeytyvät käsitteinä toisiinsa. Maa-aineslain mukaisessa lupaharkinnassa kaunis maisemakuva ja luonnon merkittävät kauneusarvot on koettu ongelmallisiksi, koska maiseman kauneuden näkeminen on subjektiivista." Nyt kysymyksessä olevan ottamisalueen ja sen lähiympäristön osalta voidaan arvioida, että maisemakuvan arvioinnilta edellytettävä objektiivisuus toteutuu sillä, että alue on edellä selostetuin tavoin sekä maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisema-aluetta että RKY-aluetta.

Ottamisalue sijaitsee Pasalan kylän keskeisen maisematekijän Pasalanharjun eteläreunassa ja rajoittuu aikaisempaan kotitarveottoalueeseen. Vaikka ottamisalue ottamissuunnitelman mukaisesti toimittaessa jääkin Pasalantieltä päin katsottuna suojapuuston taakse, voidaan arvioida, ettei tien ja ottoalueen väliin jäävä kapeahko metsäinen suojavyöhyke muodosta maisemalliselta kannalta arvioiden riittävää näköestettä tieltä ottamisalueelle. Tältä osin on otettava huomioon, että esitetyn valokuvaselvityksen perusteella tilalla Kangas-Varis jo olemassa oleva soranottoaluekin erottuu harjumännikössä hiukan ympäristöään vaaleampana alueena. Ottamisen maisemavaikutuksia arvioitaessa on myös otettava huomioon, että ottamistoiminnan jatkaminen suunnitellulla tavalla pohjoiseen muuttaisi Pasalanharjun topografiaa pysyvästi ja että Pasalan kylämaiseman taustalla oleva harjusilhuetti on ehjä, mikä lisää harjun maisemallista arvoa.

Edellä selostettu huomioon ottaen suunnitellusta ottamistoiminnasta voi aiheutua maa-aineslain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua arvokkaan maisemakuvan turmeltumista. Edes lupamääräyksin ei voida varmistua siitä, ettei hankkeesta aiheutuisi mainitussa lainkohdassa tarkoitettua seurausta. Tämän vuoksi maa-aineslupahakemus on hylättävä. Tähän nähden sillä seikalla, onko valituksenalainen päätös ELY-keskuksen valituksessa tarkoitetulla tavalla ottoalueen rajauksen ja enimmäisottomäärän osalta riittävän selkeä ja yksilöity, ei ole asiassa merkitystä.

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Hallintolaki 44 §

Maa-aineslaki 11 §

Kuntalaki 90 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ulla-Maarit Heljasvuo, Tiina Hyvärinen, joka on myös esitellyt asian, ja Paula Pihlava.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että Hämeeenlinnan hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Viitasaaren ympäristölautakunnan päätös saatetaan voimaan. Lisäksi A on vaatinut, että Keski-Suomen ELY-keskus velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäytikulunsa korkeimmassa hallinto-oikeudessa laillisine korkoineen.

Vaatimustensa tueksi A on uudistanut aikaisemmin lausumansa ja lisäksi esittänyt seuraavaa:

Suunnitellusta maa-ainesten ottotoiminnasta ei aiheudu kauniin maisemakuvan turmeltumista. Suunniteltu ottoalue sijoittuu Koliman oikeusvaikutteisen rantayleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M) ja rajoittuu kyläkeskuksen alueeseen (AT). Yleispiirteisessä yleiskaavassa ei ole yksityiskohtaisesti määrätty, mihin tarkoitukseen alueita voidaan käyttää maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Yksityiskohtaisempi suunnittelu tapahtuu asemakaavalla ja maa-ainesten ottamisen edellytykset ratkaistaan maa-aineslain säännösten nojalla. Ottamisalueen rajoittuminen AT-alueeseen ei estä tai vaikeuta kaavan toteuttamista, koska haja-asutukseen tarkoitetulla alueella rakentaminen on harvaa ja rakennusten välinen etäisyys on yleensä vähintään 200 metriä. Maa-ainesten ottaminen luvassa tarkoitetulla tavalla ei estä asutuksen ja kylän palvelujen rakentamista haja-asutusalueen luonteen mukaisella tavalla.

Ratkaisevaksi hallinto-oikeuden päätöksessä on muodostunut se seikka, että ottamisalue sijaitsee maakunnallisesti arvokkaalla kulttuurimaisema-alueella ja että valtaosa ottamisalueesta on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY).

Alue kuuluu Keski-Suomen maakuntakaavassa Pasalan maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisema-alueeseen, joka käsittää koko kylän metsä- ja muine alueineen ja on hyvin yleispiirteinen. Alueessa on mukana paljon muutakin kuin varsinaista kulttuurimaisemaa.

Museovirasto on inventoinut ja sisällyttänyt Pasalan kylän uutena kohteena päivitettyyn valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön RKY 2009 -kohdeluetteloon. Kohdeluettelo on inventointi, joka ei ole oikeudellisesti sitova, koska siitä ei ole kuultu muun muassa maanomistajia eikä siitä ole voitu valittaa oikeusasteisiin. Nyt kuitenkin juuri tämä inventointi on keskeinen seikka, jota hallinto-oikeus on päätöksessään soveltanut.

Kysymyksessä olevassa asiassa maa-aineksen ottamissuunnitelmaa on täsmennetty ELY-keskuksen kunnalle antaman lausunnon mukaisesti siten, että ottamisalue käsittää 0,87 hehtaaria ja ottomääräksi tulisi yhteensä 30 000 m3. Ottoaika on 10 vuotta. Ottamisalue on pääasiassa varttunutta mäntymetsää ja se palautetaan ottamisen jälkeen metsämaaksi. Maa-ainesten ottaminen tapahtuisi tilalla olevasta nykyisestä kotitarvemontusta alkaen pohjoiseen päin. Suunniteltu ottamisalue ei näkyisi Pasalantielle, koska tien keskilinjaan jää noin 50 metrin suojakaista, joka on jyrkkää puustoista harjun reunaa. Ympäristölautakunnan pöytäkirjassa (§ 117) on todettu, että jätettävä penkka estää näkyvyyden Pasalantieltä ottoalueelle. Yksityistien keskilinjaan jää 12 metriä leveä suojakaista. Päinvastoin kuin hallinto-oikeus on päätöksessään arvioinut, tien ja ottamisalueen väliin jäävä metsäinen suojavyöhyke muodostaa maisemalliselta kannalta riittävän näköesteen tieltä ottamisalueelle.

Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa todetaan Pasalan kylästä, että harjumaiseman arvokkuutta lisää se, että harjusilhuetti on ehjä eikä siinä ole maanottoa tai laajoja hakkuita. Kuten ympäristölautakunnan selityksessä hallinto-oikeudelle on todettu, rajattu kaivuualue ei muuta nykyistä maisemakuvaa. Harjusilhuetti muuttuisi tätä voimakkaammin, jos alueella tehdään hakkuutöitä maanmuokkauksineen.

Maa-aineslain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kauniin maisemakuvan toteaminen edellyttää objektiivista arviointia. Suunnitellun ottamisalueen sisältyminen yleispiirteiseen maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen sekä RKY 2009 -kohdeluetteloon, josta maanomistajia ei ole kuultu, ei vielä täytä ottamisalueen osalta objektiivisen arvioinnin kriteerejä. Vaikka tässä tapauksessa objektiivisen arvioinnin kriteerit katsottaisiinkin täyttyvän, suunnitellusta ottamisesta ei kuitenkaan aiheudu kauniin maisemakuvan turmeltumista. Ottamisalue ei näy Pasalantielle. Lisäksi täsmennetyssä ottamissuunnitelmassa sekä ympäristölautakunnan päätöksessä ottamiselle on asetettu ehtoja, joiden tarkoituksena on ottaa huomioon alueen ympäristön- ja maisemansuojelun edellyttämät arvot. Luvan myöntäminen ei vaikuta alueen kokonaisuuteen, ominaispiirteisiin tai identiteettiin.

ELY-keskus on valituksessaan hallinto-oikeudelle tuonut myös esille, että Pasalan kylä on keskisuomalaisittain varsin elinvoimainen maaseutukylä. Säilyttääkseen elinvoimaisuutensa kylän alueella on voitava harjoittaa muutakin elinkeinotoimintaa kuin maa- ja metsätaloutta. Lupahakemuksessa on kysymys alueen omavaraisuutta ja kylän elinkelpoisuutta parantavasta palvelutoiminnasta, joka on omiaan pitämään kylämaiseman hoidettuna ja elinvoimaisena. Lupahakemusta ei myöskään kukaan kuntalainen ole vastustanut. Myös nämä näkökohdat tulee ottaa huomioon lupaharkinnassa.

Edellä olevan perusteella ei ole perusteita kysymyksessä olevan pienialaisen maa-aineslupahakemuksen hylkäämiselle maa-aineslain 3 §:n 1 momentin 1 kohdan vastaisena.

Viitasaaren ympäristölautakunta on antanut valituksen johdosta selityksen. Lautakunta on ilmoittanut, ettei sillä ole lisättävää lausunnossaan Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle esitettyyn. Lausunnossaan hallinto-oikeudelle lautakunta oli muun ohella lausunut, että tilalle myönnetyn luvan mukaan laskettu maa-ainesten ottomäärä on 30 000 m3 ktr ja ottamisalueen pinta-ala 0,87 hehtaaria. Alun perin haettu ottomäärä on ollut 55 000 m3 ja ottamisalueen koko on ollut 1,2 hehtaaria. Hakija on toimittanut ympäristötoimeen luvan mukaisesta maa-aineksen ottamisesta lausuntoon oheistetun uusitun suunnitelmapiirroksen 3.12.2013. Lupapäätöksen mukaisesti rajattu kaivuualue ei muuta nykyistä maisemakuvaa.

Keski-Suomen ELY-keskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut valituksen johdosta lausunnon. ELY-keskus on uudistanut asiassa aikaisemmin lausumansa ja lisäksi lausunut muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeuden valituksenalainen päätös ei ole maankäyttö- ja rakennuslain vastainen, koska päätöksellä kumotun ympäristölautakunnan päätöksen lainmukaisuuden arviointi perustuu maa-aineslakiin. Valituksenalainen päätös ei ole myöskään maa-aineslain vastainen, koska ympäristölautakunnan päätös on kumottu maa-aineslain 3 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella kauniin maisemakuvan turmeltumisen vuoksi. Kauniin maisemakuvan turmeltumisen arviointi on hallinto-oikeuden päätöksessä perusteltu hyväksyttävällä tavalla.

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Valtioneuvoston päätöksestä on ollut hallintolainkäyttölain 7 §:n mukainen muutoksenhakuoikeus. Siten myös RKY-inventointi täyttää objektiivisen arvioinnin kriteerit.

Valituksessa väitetään muun muassa, ettei suunniteltu ottoalue näkyisi Pasalantielle. Tältä osin ELY-keskus viittaa hallinto-oikeudelle valituksensa yhteydessä toimittamaan valokuvaselvitykseen, josta käy ilmi, että jo olemassa oleva soranottoaluekin erottuu maisemassa. ELY-keskuksen käsityksen mukaan kapea metsäinen suojavyöhyke ei riittäisi näköesteeksi suunnitellulle ottamisalueelle, vaan ottotoiminnasta aiheutuva pysyvä muutos Pasalanharjun topografiassa näkyisi kylämaisemassa ainakin Pasalantieltä lähestyttäessä kylää etelän suunnasta ja mahdollisesti myös koillisen ja pohjoisen suunnasta.

Valituksessa ei ole tuotu esiin sellaista syytä, jonka vuoksi valituksenalainen päätös tulisi kumota.

ELY-keskus kiistää valittajan esittämän vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta laillisine korkoineen. Jos valitus vastoin ELY-keskuksen käsitystä hyväksytään, ei asian laatuun nähden ole kohtuutonta, että valittaja joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Oikeudenkäynti ei ole aiheutunut ELY-keskuksen virheestä.

A on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hylätään. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. A:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Hallinto-oikeus on päätöksessään katsonut, että ottamisalueen sijainti yleiskaavan M-alueella ja rajoittuminen kaavan AT-alueeseen eivät ole ottamisen esteenä. Siten valituksessa viitatut ottamisalueen sijainti yleiskaavan M-alueella ja rajoittuminen kaavan AT-alueeseen eivät ole olleet hallinto-oikeuden päätöksessä lupapäätöksen kumoamisen perusteina.

Ottamisalueen sijainti kokonaisuudessaan Keski-Suomen maakuntakaavan Pasalan maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella ei välittömästi muodosta estettä maa-ainesten ottamiseen. Myöskään se seikka, että ottamisalue valtaosin on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY), ei välittömästi rajoita maanomistajan oikeutta maa-ainesten ottamiseen. Niistä ja taustaselvityksenä olevista inventoinneista saatava selvitys ottamisalueen ja sitä ympäröivän alueen maisemallisista arvoista voidaan kuitenkin ottaa huomioon maa-aineslaissa tarkoitetussa lupaharkinnassa.

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan ottamisalue sijoittuu Pasalanharjulle, joka kehystää ja rajaa laajaa ja aukeaa Pasalan kylän järvien väliselle kannakselle sijoittuvaa peltomaisemaa. Pasalankylä rajautuu pohjoisessa kysymyksessä olevaan harjuun. Huolimatta kysymyksessä olevalla tilalla kotitarvekäyttöön jo tapahtuneesta maa-aineksen otosta Pasalan kylämaiseman taustalla oleva harjusilhuetti on ehjä. Kun otetaan huomioon asiakirjoista saatava selvitys puheena olevan alueen maisemallisista arvoista, kysymyksessä olevaa, keskellä avaraa pelto- ja järvimaisemaa sijaitsevaa harjualuetta voidaan pitää seudulla maisemallisesti edustavana maisemakokonaisuutena. Ympäristölautakunnan päätöksen mukaisesta ottamisesta aiheutuisi hallinto-oikeuden päätöksessä lausutut perustelut huomioon ottaen maa-aineslain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kauniin maisemakuvan turmeltuminen.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon hallinto-oikeuden päätöksen edellä ilmenevät perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen ja Janne Aer. Asian esittelijä Irene Mäenpää.

 
Julkaistu 21.8.2015