Muu päätös 2818/2015

Julkista hankintaa koskeva valitus (yhteysalusliikennepalveluhankinta Utön reittialueella)

Antopäivä: 5.10.2015
Taltionumero: 2818
Diaarinumero: 4058/3/13

Asia Julkista hankintaa koskeva valitus

Valittaja Suomen Saaristolaivat Oy, Parainen

Päätös, jota valitus koskee

Markkinaoikeus 21.11.2013 nro 442/13

Asian aikaisempi käsittely

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on ilmoittanut 3.11.2012 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta yhteysalusliikennepalveluhankinnasta Utön reittialueelle ajalle 4.5.2014–31.12.2019.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 4.3.2013 tekemillään päätöksillä dnrot 920/2010/VAR/6 ja 920/2012/VAR/5 sulkenut Suomen Saaristolaivat Oy:n tarjouskilpailun ulkopuolelle ja valinnut Rosita Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 8 400 000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 8.1.2014 voittaneen tarjoajan kanssa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus, jossa Suomen Saaristolaivat Oy on ollut valittajana ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus vastapuolena sekä Rosita Oy kuultavana, on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Suomen Saaristolaivat Oy:n valituksen sekä velvoittanut Suomen Saaristolaivat Oy:n korvaamaan Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen oikeudenkäyntikulut 1 380 eurolla viivästyskorkoineen ja Rosita Oy:n oikeudenkäyntikulut 3 000 eurolla viivästyskorkoineen.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat säännökset

Asiassa kyseessä oleva yhteysalusliikennepalvelu kuuluu julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) liitteen B toissijaisten palveluhankintojen ryhmään 19 vesikuljetuspalvelut ja sen ennakoitu arvo ylittää EU-kynnysarvon. Tällaiseen hankintaan tulevat sovellettaviksi hankintalain 21 §:n 2 momentin mukaan hankintalain I ja IV osan säännösten lisäksi lain III osan kansallisia menettelyjä koskevat säännökset hankintalain 21 §:n 2 ja 3 momentissa esitetyin täsmennyksin.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava ehdokkaita ja tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksista ja selvityksistä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Viimeksi mainittua pykälää koskevien esitöiden (HE 50/2006 vp s. 100) mukaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien vaatimusten asettamisessa. Menettelyyn voidaan puuttua vain tilanteissa, joissa vaatimukset eivät liity ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta tai joissa vaatimuksilla vaarannetaan ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista kohtelua.

Hankintalain 58 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokasta tai tarjoajaa osoittamaan rahoituksellisen ja taloudellisen tilanteensa muun muassa seuraavin selvityksin:

1) pankin tai luottolaitoksen lausunto taikka selvitys ammatinharjoittajan vastuuvakuutuksesta;

2) tuloslaskelma, tase, toimintakertomus, muut tilinpäätösasiakirjat sekä konsernitilinpäätös, jos nämä on julkaistava ehdokkaan tai tarjoajan sijoittumismaassa; sekä

3) todistus yrityksen kokonaisliikevaihdosta ja liikevaihdosta hankintasopimuksen kohteena olevalta toimialalta enintään kolmelta viimeksi kuluneelta tilikaudelta, jos liikevaihtoa koskevat tiedot ovat saatavilla.

Pykälän 2 momentin mukaan jos ehdokas tai tarjoaja ei hyväksyttävästä syystä voi toimittaa hankintayksikön vaatimia asiakirjoja, se voi osoittaa taloudelliseen tai rahoitukselliseen tilanteeseensa liittyvät tiedot jollakin muulla hankintayksikön hyväksymällä asiakirjalla.

Tarjoajan soveltuvuus

Hankintayksikkö on tarjousten avaus- ja käsittelykokouksesta laaditun pöytäkirjan mukaan ilmoittanut hankinnan käynnistymisestä yhteensä kymmenelle yritykselle, joiden joukossa valittaja ei ole ollut. Markkinaoikeus toteaa, että avoimessa menettelyssä hankintayksikkö voi hankintalain 5 §:n 10 kohdan mukaan hankintailmoituksen ohella lähettää tarjouspyyntöjä soveliaiksi katsomilleen toimittajille. Hankintayksikkö ei näin ollen ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti ilmoittaessaan hankinnan käynnistymisestä suoraan mahdollisille tarjoajille sen lisäksi, että hankinnasta on julkaistu hankintailmoitus.

Hankinnan kohteena on ollut yhteysalusliikennepalvelu Utön reittialueelle ajalle 4.5.2014–31.12.2019. Hankintailmoituksen kohdassa III.2.2 "Taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne" on muun ohella edellytetty tarjoajien esittävän tarjouksessa tilinpäätöstietonsa eli tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen kahdelta viimeiseltä vuodelta. Hankintailmoituksen edellä mainitussa kohdassa on lisäksi ilmoitettu tilaajan edellyttävän, että yrityksen tai työyhteenliittymän kokonaisliikevaihdon tulee olla ollut kahden viimeisen vuoden ajalta yhteensä vähintään 900 000 euroa. Hankintayksikkö on esittänyt, että toimiva yhteysliikenne on saaristolaisten asumisen, toimeentulon ja asioinnin perusedellytys ja palveluntuottajan vakaan taloudellisen aseman sekä riittävän taloudellisen suorituskyvyn on katsottu edesauttavan aluksen turvallisen toimintakyvyn ylläpitoa ja luotettavan ympärivuotisen yhteysalusliikenteen hoitamista.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Suomen Saaristolaivat Oy:n liikevaihto on ollut yhteensä 331 796,31 euroa kahdelta hankintailmoitusta edeltäneeltä tilikaudelta 1.8.2010–31.7.2011 ja 1.8.2011–31.7.2012. Hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta sillä perusteella, että valittaja ei ole täyttänyt kokonaisliikevaihtoa koskenutta vaatimusta, jonka mukaan tarjoajan kokonaisliikevaihdon tulee olla ollut kahden viimeisen vuoden ajalta yhteensä vähintään 900 000 euroa.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön asettama kokonaisliikevaihtoa koskeva vähimmäisvaatimus on liittynyt tarjoajien taloudellisiin edellytyksiin toteuttaa kysymyksessä oleva hankinta. Hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on ollut hankintayksikön ilmoituksen mukaan noin 8 400 000 euroa. Näin ollen hankintayksikön asettama vaatimus on ollut hankinnan kohteen luonne ja laajuus huomioon ottaen kohtuullinen. Hankintayksikkö on hankintailmoituksen julkaisemisen lisäksi ilmoittanut hankinnasta kymmenelle soveliaaksi katsomalleen toimittajalle ja pyrkinyt näin ollen hyödyntämään olemassa olevat kilpailuolosuhteet, eikä asiassa ei ole tullut esille, että vähimmäisliikevaihtoa koskenut vaatimus olisi vaarantanut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti asettaessaan hankintailmoituksessa tarjoajien liikevaihtoa koskevan vähimmäisvaatimuksen ja sulkiessaan valittajan tarjouskilpailun ulkopuolelle puuttuvan soveltuvuuden vuoksi.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain­käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan ja kuultava joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut ja kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Pertti Virtanen, Markus Mattila ja Pasi Yli-Ikkelä.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Suomen Saaristolaivat Oy on valituksessaan vaatinut, että markkinaoikeuden päätös sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hankintapäätökset 4.3.2013 kumotaan, asia palautetaan hankintayksikölle virheellisen menettelynsä korjaamiseksi ratkaisemalla tarjouskilpailu valittajan eduksi ja yhtiö vapautetaan velvollisuudesta korvata hankintayksikön ja Rosita Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa. Suomen Saaristolaivat Oy on toissijaisesti vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan maksamaan yhtiölle hyvitysmaksua. Vielä valittaja on vaatinut, että hankintapäätösten täytäntöönpano keskeytetään väliaikaisesti asian käsittelyn ajaksi sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa laillisine korkoineen.

Suomen Saaristolaivat Oy on vaatimustensa perusteiksi esittänyt muun ohella seuraavaa:

Hankintayksikkö ei ole hyödyntänyt olemassa olevia kilpailuolosuhteita. Hankintamenettelyssä ei ole saatu kuin kaksi tarjousta, joista valittajan tarjous on perusteetta hylätty. Hyväksyttäviä tarjouksia on saatu vain yksi aikaisemmalta toimittajalta. Kilpailua ei ole saatu aikaiseksi.

Hankintamenettely on johtanut siihen, että hinnaltaan valittajan tarjousta yli 50 prosenttia kalliimpi tarjous on valittu.

Se että hankintayksikön pyytämiltä kymmeneltä yritykseltä vain yhdeltä on saatu tarjous osoittaa, että tarjouksia on pyydetty tarkoituksella yrityksiltä, joista hankintayksikkö on tiennyt, etteivät ne jätä tarjousta. Tai sitten hankintayksikkö ei ole ymmärtänyt, mitkä ovat relevantit markkinat tämän tyyppisessä hankinnassa.

Markkinaoikeuden päätöksessä on annettu merkitystä ainoastaan menettelyn muodolle, eikä siinä ole arvioitu, mihin menettely on johtanut tai sitä, miksi menettely on johtanut epäonnistuneeseen lopputulokseen.

Asiassa ei ole noudatettu tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatetta. Valittaja on lähestynyt valtiontalouden tarkastusvirastoa ja liikenne- ja viestintäministeriötä, koska se on katsonut, ettei aikaisempi reitin kilpailutus ja optioiden käyttö ole ollut asianmukaista.

Hankintayksikkö on ollut tietoinen, että valittaja on aikaisemmin huolehtinut moitteetta kyseisestä yhteysalusliikenteestä, valittajan omistuksessa on kaksi yhteysalusliikennöintiin soveltuvaa alusta ja valittaja on kiinnostunut tarjoamaan kyseistä palvelua. Tällöin ei voi välttyä ajatukselta, että hankintayksikkö on kanteluista johtuen räätälöinyt tarjouksen sellaiseksi, ettei valittaja ole voinut menestyä. Valittajaa on siten syrjitty. Tilinpäätöstiedot ovat julkisia ja hankintayksikkö on tarjouspyyntöä laadittaessa voinut selvittää, mikä valittajan liikevaihto tilikaudella 1.8.2010–31.7.2011 on ollut.

Myös se, että ainoastaan aikaisemmalta toimittajalta on saatu tarjous, viittaa tarjouspyynnön räätälöintiin.

Hankintamenettelyssä ei ole noudatettu suhteellisuusperiaatetta. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen KHO:2005:78 mukaan vähimmäisliikevaihtoa koskeva vaatimus voi rajoittaa kilpailua ja saattaa vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun ja tulee asettaa vain jos siihen on erityinen syy, joka liittyy hankinnan kohteeseen. Hankintayksikkö ei myöskään vaatimuksen asettamisellaan saa pyrkiä tietyn tai tiettyjen tarjoajien sulkemiseen tarjouskilpailun ulkopuolelle. Tässä konkreettisessa tapauksessa ja yleisemminkin liikevaihto on huono peruste arvioida tarjoajan toimintakykyä.

Liikevaihtokriteerin asettaminen yksittäiseksi ratkaisevaksi kriteeriksi johtaisi siihen, ettei markkinoille voi tulla uutta toimijaa. Hankintalain 58 §:n mukaan liikevaihtotietoja voidaan pyytää tarjoajan rahoituksellisen ja taloudellisen tilanteen selvittämiseen liittyen.

Valittaja on pystynyt osoittamaan rahoituksellisen ja taloudellisen toimintakykynsä hankintalain 58 §:n mukaisesti sekä tilinpäätöksillä että luottolaitoksen lausunnolla, jotka ovat laissa mainittuja esimerkkejä taloudellisen aseman osoittamiseksi. Se, että laissa nimenomaisesti todetaan, että taloudellinen asema voidaan osoittaa muullakin tavalla, osoittaa lain tarkoituksen tältä osin. Hankintayksikkö on soveltanut tarjouskilpailussa liikevaihtokriteeriä hankintalainsäädännön tarkoituksen ja tavoitteiden vastaisesti.

Valittaja on 1.8.2010–31.7.2012 välisenä aikana pystynyt hankkimaan 331 796,31 euron suuruisen liikevaihdon. Liikevaihtoa on pidettävä hyvänä siihen nähden, ettei valittajalla ole ollut aluksilleen yhteysalusliikennöintiä koskevaa sopimusta. Liikevaihtokriteerin asettaminen yhteysalusliikennettä koskevissa hankinnoissa suosii niitä tarjoajia, joilla on voimassaoleva hankintasopimus kilpailuttaessa ja estää tervettä vapaata kilpailua.

Valittajan tarjousta ei olisi saanut hylätä hankintalain 58 §:n perusteella, vaikka sen liikevaihto kahden viimeisen vuoden aikana on ollut pienempi kuin tarjouspyynnössä edellytetty 900 000 euroa.

Valittajan tarjouksessa on esitetty selvitys, jonka perusteella voidaan todeta, että valittajan taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne on sellainen, ettei ole syytä epäillä sen kykyä suoriutua tarjotun palvelun tuottamisesta. Hankintayksikön tiedossa on muutenkin ollut aikaisemman palvelusopimuksen perusteella, että valittaja suoriutuu palvelun tuottamisesta.

Yhteysalusliikenteeseen soveltuvien laivojen liikevaihto muodostuu pääasiassa yhteysalusliikennöintisopimuksista. Mikäli tarjoajilta edellytetään sen suuruista liikevaihtoa kuin tässä tapauksessa, tarkoittaa se käytännössä, että ainoastaan ne yritykset, joilla on voimassaoleva hankintasopimus, voivat osallistua tarjouskilpailuihin. Tämä taas tarkoittaa käytännössä suljettuja markkinoita ja kohtuuttomia hintoja.

Markkinoiden kokoa yhteysalusliikennöinnissä kuvastaa hyvin se, että tässäkin tapauksessa tarjoajia oli vain kaksi ja valittajan tarjouksen hylkäämisen jälkeen vain yksi. Tämä selittää sen, miksi Rosita Oy:n tarjous on voinut olla niin kallis ja miksi se silti on voittanut tarjouskilpailun. Hankintakriteerien asettaminen sellaisiksi, että hyväksyttäviä tarjoajia on vain yksi, ei voi olla hankintalainsäädännön tarkoituksen mukaista.

Valittaja on huolehtinut hankinnan kohteena olevasta yhteysalusliikenteestä 2.5.2006 asti, mistä alkaen sitä on hoitanut tarjouskilpailun voittanut yhtiö.

Valittajan tilinpäätöksistä ilmenee, että sen oma pääoma on 31.7.2012 päättyneellä tilikaudella ollut 278 818,48 euroa ja vieras pääoma vain 36 099,97 euroa. Voittaneen yhtiön tilinpäätöksen 31.3.2012 mukaan sen omapääoma on ollut 222 573,18 euroa ja vieras pääoma 2 142 820,15 euroa. Valittajan tarjouksen liitteenä olevasta luottokelpoisuusselvityksestä ilmenee, että sen maksuvalmius ja vakaavaraisuus ovat erittäin hyvät. Liikevaihto ei osoita "taloudellista asemaa ja suorituskykyä". Tilinpäätösten ja muiden esitettyjen selvitysten perusteena voidaan todeta valittajan taloudellisen aseman ja suorituskyvyn olevan parempi kuin voittaneella tarjoajalla. Valittajan taloudellinen asema on paljon parempi kuin taseen luvut suoraan osoittavat, koska koneiden ja kaluston kirjanpidollinen arvo on olematon, vaikka niiden arvo on huomattava.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus hylätään ja Suomen Saaristolaivat Oy velvoitetaan korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa 1 380 eurolla ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 664 eurolla viivästyskorkoineen.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on perusteluina vaatimuksilleen uudistanut asiassa aiemmin esittämänsä, viitannut markkinaoikeuden päätöksen perusteluihin ja lausunut lisäksi muun ohella seuraavaa:

Hankintayksikkö on asianmukaisesti julkaissut hankintailmoituksen ja lisäksi ilmoittanut tarjouskilpailusta kymmenelle toimijalle, jotka ovat aiemmin joko esittäneet kiinnostuksensa yhteysalusmarkkinoille tuloon, joilta on viimeisten vuosien aikana saatu tarjouksia tai jotka parhaillaan toimivat yhteysalusliikenteen palvelun tarjoajina. Yhtiöistä Suomen Saaristovarustamo Oy:llä on yhteysalusliikenteessä markkinajohtajuus ja Suomen Lauttaliikenne Oy:llä on suurin osa maantielauttaliikennesopimuksista. Muut toimijat kahta lukuun ottamatta tuottavat nykyisinkin yhteysalusliikennepalvelua. Valittaja on virheellisesti esittänyt, että hankintayksikkö olisi pyytänyt tarjouksia yrityksiltä, jotka eivät tarjousta antaisi, tai että hankintayksikkö ei olisi ymmärtänyt, mitkä ovat relevantit markkinat.

Hankintayksikkö on pyrkinyt kaikin lain suomin tavoin aktiivisesti edistämään kilpailua.

Suomen Saaristolaivat Oy toimi palveluntarjoajana kyseessä olevalla reitillä 2.5.2006 asti. Voittanut tarjoaja on toiminut palveluntarjoajana tuosta ajankohdasta lähtien.

Hankintayksikön käsityksen ja oikeuskäytännön mukaan liikevaihtovaatimuksen käyttäminen on sallittua tällaisessa pitkäkestoisessa hankinnassa, jonka katkeamaton jatkuminen on perusedellytys saaristolaisten asumisen, toimeentulon ja asioinnin kannalta. Vaatimus on lisäksi ollut erittäin maltillinen, mutta valittaja ei ole silti yltänyt lähellekään vaadittua tasoa. Hankintayksiköllä ei ole ollut muuta mahdollisuutta kuin sulkea tarjoaja tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Hankintayksikön tiedossa ei ole ollut, että valittajalla olisi ollut tarjouspyynnön ehtojen mukainen alus. Asialla ei ole merkitystä, sillä tarjoaja ei täyttänyt taloudellisia ja rahoituksellisia soveltuvuusvaatimuksia eikä valittajan tarjousta siksi päästy enemmälti arvioimaan.

Tosiasioiden perusteella ei ole minkäänlaista syytä epäillä, että hankintayksikkö olisi räätälöinyt tarjouspyyntöään jotakuta syrjiväksi.

Rosita Oy on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus hylätään ja Suomen Saaristolaivat Oy velvoitetaan korvaamaan yhtiön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 1 840 eurolla viivästyskorkoineen.

Rosita Oy on perusteluina vaatimuksilleen esittänyt muun ohella seuraavaa:

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen EU-hankintailmoitus on ollut kaikkien hankinnasta kiinnostuneiden tarjoajien nähtävissä julkisten hankintojen ilmoituskanavalla.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on ollut oikeus ilmoittaa sähköisesti tarjouskilpailusta potentiaalisiksi arvioimilleen tarjoajille, koska sillä olisi ollut hankintalain 5 §:n 10 kohdan nojalla oikeus lähettää näille suoraan tarjouspyynnöt hankintailmoituksen jälkeen.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hankintayksiköllä on oikeus asettaa tarjoajille liikevaihtovaatimus soveltuvuusvaatimukseksi esimerkiksi pitkäkestoisessa, tärkeässä, vaativassa tai kiireellisessä hankinnassa.

Markkinaoikeus on katsonut oikeuskäytännössään, ettei hankintayksikön asettama soveltuvuusvaatimus ollut merkinnyt uusille tarjoajille estettä tulla markkinoille, koska hankintayksikön järjestämä tarjouskilpailu ei ollut alalla ainoa mahdollisuus harjoittaa kyseistä toimintaa.

Päivittäinen ja ympärivuotinen yhteysliikennepalvelu on äärimmäisen tärkeä saaristossa asuville ja vieraileville ihmisille. Hankinnan sopimuskausi on yli 5,5 vuotta. Liikevaihtovaatimus on erittäin perusteltu hankinnan luonne ja sopimuskausi huomioiden.

Hankintayksikön asettama liikevaihtovaatimus on ollut erittäin maltillinen. Kokonaisliikevaihdon on tullut olla kahden viimeisen vuoden ajalta yhteensä vähintään 900 000 euroa. Oikeuskäytännössä hyväksytyt liikevaihtovaatimukset ovat olleet vuositasolla useampikertaisia hankinnan kokonaisarvoon suhteutettuna.

Liikevaihtovaatimus ei estä valittajaa pääsemästä markkinoille. Valittaja voi ja olisi voinut viimeisen kahden vuoden ajan harjoittaa liiketoimintaa muilla reiteillä tai muiden asiakkaiden kanssa taikka muilla toimialoilla ja saavuttaa siten vaadittavan liikevaihtotason.

Voittaneen tarjoajan markkinaoikeudelle toimittamasta kirjanpitäjän antamasta todistuksesta käy ilmi, että yhtiön muun kuin yhteysalusliikenteen liikevaihto on ollut edellisellä tilikaudella 461 243,19 euroa toisin kuin valittaja on esittänyt. Rosita Oy olisi täyttänyt liikevaihtovaatimuksen ilman yhteysalusliikennettäkin.

Voittaneen tarjoajan ja valittajan tilinpäätöstiedot osoittavat, että voittanut tarjoaja on liikevaihdolla mitattuna noin 10 kertaa suurempi yritys kuin valittaja. Valittaja ei ole täyttänyt lähellekään hankintayksikön asettamaa liikevaihtovaatimusta.

Hankintayksikkö on toiminut hankintalain ja hankinta-asetuksen mukaisesti. Myös markkinaoikeuden päätös on julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukainen. Valitus on perusteeton.

Suomen Saaristolaivat Oy on antanut vastaselityksen, joka on lähetetty tiedoksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Rosita Oy:lle.

Rosita Oy on ilmoittanut oikeudenkäyntikuluvaatimuksensa määrän, joka on lähetetty tiedoksi Suomen Saaristolaivat Oy:lle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Suomen Saaristolaivat Oy:n valitus hylätään. Markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Korkein hallinto-oikeus hylkää Suomen Saaristolaivat Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Korkein hallinto-oikeus velvoittaa Suomen Saaristolaivat Oy:n korvaamaan Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 664 eurolla viivästyskorkoineen ja Rosita Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 1 840 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

3. Lausuminen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Perustelut

1. Hankintayksikkö voi markkinaoikeuden toteamalla tavalla julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 5 §:n 10 kohdan mukaisesti avoimessa menettelyssä hankintailmoituksen ohella lähettää tarjouspyyntöjä soveliaiksi katsomilleen toimittajille. Hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouskilpailusta kymmenelle eri toimittajalle, joita on hankintayksikön esittämän selvityksen perusteella pidettävä potentiaalisina tarjoajina kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa. Tarjouspyynnössä on lisäksi erikseen mainittu, että tarjoajat voivat muodostaa yhteenliittymän tarjouksen tekemiseksi. Tällöin myös sellainen tarjoaja, joka ei yksinään täytä soveltuvuusvaatimuksia, voi jättämällä yhteisen tarjouksen osoittaa saavuttavansa esimerkiksi liikevaihtoa koskevan tarjouspyynnön vaatimuksen. Asiassa ei siten ole perusteita katsoa, etteikö hankintayksikkö olisi käyttänyt hyväkseen olemassa olevia kilpailuolosuhteita.

Valittaja on voinut esittää tarjouksessaan liikevaihtoaan koskevia tunnuslukuja. Tällöin soveltuvuusvaatimuksen täyttymiseen ei ole riittänyt muita valittajayhtiön tunnuslukuja koskevien tietojen esittäminen.

Edellä olevan perusteella ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, Suomen Saaristolaivat Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Rosita Oy joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi Suomen Saaristolaivat Oy on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentin nojalla määrättävä korvaamaan Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Rosita Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

3. Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei Suomen Saaristolaivat Oy:n täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Hannele Ranta-Lassila, Alice Guimaraes-Purokoski, Outi Suviranta ja Heikki Harjula. Asian esittelijä Saija Laitinen.

 
Julkaistu 5.10.2015