Muu päätös 3068/2015

Yleiskaavaa koskeva valitusasia (Hämeenkyrö)

Antopäivä: 29.10.2015
Taltionumero: 3068
Diaarinumero: 1795/1/14

Asia Yleiskaavan hyväksymistä koskeva valitus

Valittajat A ja B

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 2.5.2014 nro 14/0281/2

Asian aikaisempi käsittely

Hämeenkyrön kunnanvaltuusto on 23.9.2013 tekemällään päätöksellä (§ 39) hyväksynyt Kirkkojärvi-Heinijärvi-Herttuala-Jumesniemi -osayleiskaavan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n ja B:n valituksen Hämeenkyrön kunnanvaltuuston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 41 §:n 2 momentin mukaan, jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset).

Asiassa saatu selvitys

Kaavaselostuksen mukaan Kirkkojärven läntisen osayleiskaavan alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Hämeenkyrön kulttuurimaisema-alueeseen. Yleiskaava-alueeseen kuuluu muun muassa Myllykolu. Pirkanmaan maakuntakaavassa alue on pääosin merkitty arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi sekä maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Myllykolu on F. E. Sillanpään synnyinkoti Myllyojan varrella.

Rakennusinventoinnissa 2010 on todettu tilan Pylsy RN:o 1:7 antavan hyvän kuvan 1800-luvun vauraasta talonpoikaisasutuksesta. Pylsy on yksi Kierikkalan kylän kantataloista; vanha sukutila, joka mainitaan jo vuonna 1439. Nykyiselle paikalleen talo on siirretty 1800-luvun lopulla. Tilakeskus muodostaa kokonaisuuden yhdessä Ollilan ja Heikkilän kanssa. Päärakennus, aitta ja riihi ovat hyvin säilyneet ja kuvastavat aikansa rakennustapaa. Kokonaisuus tulee pyrkiä säilyttämään yleiskaavassa merkinnällä AM/s. Kohde on paikallisesti merkittävä.

Kaavamääräysten mukaan maatilojen talouskeskusten alueella (AM) sallitaan maatilan talous- ja tuotantorakennusten ja pääasiallisen asuinrakennuksen lisäksi tuotantokäytössä olevalla maatilalla toinen asuinrakennus. Kaavaselostuksen mukaan maatilojen talouskeskukset poikkeavat yleensä erillispientaloista rakennustavan, rakennusten lukumäärän ja talousrakennusten koon suhteen. Määräyksissä huomattava rakennusoikeudellinen ero on siinä, että talouskeskuksissa voi samalle rakennuspaikalle rakentaa kaksi asuinrakennusta.

Kaavamääräysten mukaan merkintä /s osoittaa alueen, jolla ympäristö säilytetään. Alue on omaleimainen ja sen rakennusperinne arvokasta. Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja ympäristön ominaispiirteiden säilyminen tulee turvata. Rakennuksiin tehtävät muutokset eivät saa vaarantaa rakennusten kulttuurihistoriallisia arvoja. Uudis- ja korjausrakentaminen, teiden rakentamis- ja korjaamistoimenpiteet sekä alueen ympäristöhoito tulee sopeuttaa kyläkuvaan ja rakennusperinteeseen. Rakennuksen purkamiseen tulee hakea maankäyttö- ja rakennuslain 127 §:n mukainen lupa. Purkamislupa tarvitaan myös huomattavan talousrakennuksen purkamiseen. Purkamislupaa ei saa myöntää, mikäli se edellyttää kulttuurihistoriallisesti arvokkaan, korjauskelpoisen rakennuksen purkamista. Purkamislupaan tulee myös pyytää museoviranomaisen lausunto, mikäli esitetään tällaisen rakennuksen purkamista.

Kaavamääräysten mukaan maisemallisesti arvokkaalla osa-alueella (ma-2) on tärkeä merkitys kaukomaisemassa. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa sen maisemallista arvoa. Rakentaminen ja metsänhoito eivät saa heikentää metsäalueen maisema-arvoja kaukomaisemassa. Merkinnällä on osoitettu Pöllömäki, Sikomäki, Päärynämäki, Harjulanvuori sekä Pitkäniemen jatkeena oleva jyrkänne Jumesniemessä.

Kaavamääräysten mukaan maisemallisesti arvokas peltoalue (MA-1) on tarkoitettu maatalouden harjoittamiseen. Alue on tavoitteena säilyttää avoimena maisematilana. Alueella sallitaan vain maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen sekä olemassa olevien talouskeskusten ja asuntojen korjaus- ja täydennysrakentaminen. Rakentaminen sallitaan ainoastaan pihapiireihin ja puuston rajaamille reuna-alueille. Rakennuksen kerrosala saa olla enintään 250 neliömetriä. Rakennusvalvontaviranomainen voi erityisistä syistä myöntää luvan myös suuremmalle rakennukselle, mikäli se soveltuu alueen rakennusperinteeseen eikä turmele maisemaa tai kyläkuvaa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on selvitettävä rakennuksen maisemalliset vaikutukset rakennusluvan yhteydessä, mikäli lupaa haetaan enimmäiskerrosalaa suuremmalle rakennukselle. Ranta-alueella ei sallita rakentamista (MRL 43.2 §). Rantarakennusoikeus on siirretty emätilan muulle alueelle.

Kaavaselostuksen mukaan maisemallisesti arvokkaat peltoalueet (MA-1) ovat maisemallisesti arvokkaimmat ja yleensä vanhimmat yleiskaava-alueen pelloista. Pellot liittyvät yleensä johonkin maiseman kiintopisteeseen, rakennushistorialliseen arvokohteeseen tai muinaisjäännökseen. Viljeltävyydeltään alueet ovat pääosin hyviä. Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet on kartoitettu kansallismaisemahankkeen yhteydessä ja täsmennetty kaavanlaadinnan yhteydessä ilmakuva- ja maastotarkastelun avulla.

Osayleiskaavan yleismääräysten mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n perusteella määrätään, että maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maisematyölupaa VL-, SL-, SM-, MA-1-, MY- ja /s-alueilla eikä alueilla, jotka on rajattu ma-2-, akv- tai geo-merkinnällä.

Karttatarkastelun perusteella tilan Pylsy RN:o 1:7 maatilojen talouskeskusten alueen (AM/s) viereinen alue on osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi (MA-1). Osa tilan talouskeskuksesta sijoittuu myös ranta-alueelle. Talouskeskuksen alue on noin 220 metriä pitkä ja kapeimmillaan noin 50 metriä leveä. Kiinteistörekisteritietojen mukaan tilan Pylsy pinta-ala on noin 40 hehtaaria ja se sijoittuu 10 palstalle. Tilan Myllymoisio RN:o 1:6 pinta-ala on noin 9 hehtaaria ja se sijoittuu 3 palstalle. Karttatarkastelun perusteella tilan Pylsy palsta numero kolme ja tilan Myllymoisio palsta numero kaksi sijoittuvat Päärynämäelle, joka on osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi osa-alueeksi (ma-2). Päärynämäellä sijaitsee myös muita tiloja. Tilan Myllymoisio palsta numero 3 sijoittuu osittain Sikomäelle, joka on osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi (ma-2).

Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Tilan Pylsy maatilan talouskeskuksen laajuutta rajaa viereinen maisemallisesti arvokas peltoalue. Tilan Pylsy muiden palstojen alueita on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1), jolle kaavamääräysten mukaan sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Osayleiskaavassa osoitettua talouskeskuksen aluetta ei ole pidettävä liian pienenä tavanomaisen maatilan talouskeskuksen tarpeisiin ja siihen liittyvään täydennysrakentamiseen eikä kaava muutoinkaan aiheuta valittajille tältä osin kohtuutonta haittaa. Kaava täyttää tältä osin myös maanomistajien tasapuolisen kohtelun kaavoitukselle asettamat vaatimukset.

Tilan Pylsy maatilan talouskeskuksen osoittaminen alueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AM/s) perustuu kaavoituksen yhteydessä tehtyyn koko kaava-alueen rakennusinventointiin, jossa kohteen on todettu olevan paikallisesti merkittävä ja kuvastavan aikansa rakentamistapaa. Pylsyn talouskeskus muodostaa paikallisesti arvokkaan kokonaisuuden yhdessä AM/s-merkittyjen lähitilojen kanssa. Myös maakuntakaavan merkintä velvoittaa huomioimaan kulttuuri- ja maisema-arvot suunnittelussa. Rakennetun ympäristön vaalimiseksi on siten ollut perusteltua osoittaa maatilan talouskeskus alueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AM/s). Merkintä ei estä uudisrakentamista alueella. Myös maisemasta erottuvien Päärynämäen ja Sikomäen osoittamista maisemallisesti arvokkaaksi osa-alueeksi ma-2 on pidettävä perusteltuna maiseman vaalimiseksi. Merkintä ei kokonaan estä metsätalouden harjoittamista vaan velvoittaa maisematyöluvan hakemiseen. Merkinnöillä /s ja ma-2 on osoitettu myös muiden kuin valittajien omistamien tilojen alueita. Hyväksytty kaava ei aiheuta valittajille kohtuutonta haittaa eikä valittajia ole asetettu eriarvoiseen asemaan muihin vastaavassa asemassa oleviin maanomistajiin nähden.

Yleiskaava täyttää valituksessa mainituilta osin maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä yleiskaavan sisällölle asetetut vaatimukset. Hallinto-oikeus voi valituksesta tutkia ainoastaan kaavan lainmukaisuutta koskevat valitusperusteet. Hallinto-oikeus ei voi kumota kunnanvaltuuston päätöstä sillä perusteella, että valittajien mielestä heidän omistamalleen alueelle olisi tarkoituksenmukaisempaa laatia osin toisenlainen kaava.

Kunnanvaltuuston päätös ei ole valittajien esittämillä perusteilla lainvastainen eikä sitä ole syytä kumota.

Kaavasta aiheutuvat mahdolliset korvausvaatimukset ratkaistaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Kuntalaki (365/1995) 90 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki 32 §, 39 § ja 41 §

Suomen perustuslaki 6 § ja 15 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Heikki Jukarainen, Marjo Koivu ja Elina Tanskanen. Asian esittelijä Ville Härmä.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja B ovat valituksessaan vaatineet, että Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Hämeenkyrön kunnanvaltuuston päätös kumotaan A:n ja B:n valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatimilta osin.

Vaatimuksensa tueksi A ja B ovat uudistaneet asiassa hallinto-oikeudessa lausumansa ja esittäneet lisäksi muun ohella seuraavaa:

Kun kaavoituksella rajoitetaan tai estetään maanomistajan oikeutta oman maansa rakentamiseen tai maa- ja metsätalousalueiden hoitoon ja käyttöön ja tästä aiheutuu maanomistajalle kohtuutonta haittaa ja tuntuvia taloudellisia menetyksiä, maanomistaja menettää perustuslain 15 §:n mukaisen omaisuuden suojansa. Näin on tapahtunut A:lle ja B:lle, kun kunta on kaavoittanut yksityisten omistuksessa olevat asuintontti- sekä maa- ja metsäalueet.

Osayleiskaavan sisältöön on vaikuttanut kunnan omistama Mannisen tila RN:o 4:5 ja sillä sijaitseva Myllykolun museo- ja kesäteatterialue. Kunta ja muut tahot ovat hyödyntäneet tätä aluetta ja sen kautta kuntaan luotua imagoa eri muodoissa tapahtuvaan liike- ja elinkeinotoimintaansa. A:n ja B:n ei tarvitse ylläpitää toisten tahojen liike- ja elinkeinotoimintaa oman liike- ja elinkeinotoimintansa kustannuksella.

A:n ja B:n osalta ei toteudu myöskään perustuslain 18 §:n mukainen oikeus työhön ja elinkeinovapaus. A ja B toimivat maa- ja metsätalousyrittäjinä ja B:llä on lvi-asennusliike. Osayleiskaavassa on estetty tai rajoitettu A:n ja B:n elinkeinojen harjoittamista toiminnallisesti ja taloudellisesti. Pylsyn emätilan RN:o 1:7 osalta tämä on tapahtunut kaavamerkinnällä AM/s ja rajaamalla rakennettava maa-alue liian pieneksi sekä metsäalueelle tehdyllä kaavamerkinnällä ma-2. Myllymoision emätilan RN:o 1:6 koko metsäpinta-ala on osayleiskaavassa rajattu kaavamerkinnällä ma-2, mistä aiheutuu metsätaloudellisten menetysten lisäksi koko kiinteistön arvonalennus. Osayleiskaava vaikuttaa mainituilla tiloilla harjoitettavaan maa- ja metsätalouteen sekä muuhun liiketoimintaan niin estävästi ja rajoittavasti, että siitä aiheutuu kohtuutonta haittaa ja tuntuvia taloudellisia menetyksiä.

Hämeenkyrön kunnanhallitus on valituksen johdosta antamassaan selityksessä esittänyt, että valitus hylätään.

A ja B ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

Perustelut

Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen, Mika Seppälä ja Janne Aer. Asian esittelijä Jukka Reinikainen.

 
Julkaistu 29.10.2015